Onko sinulle koskaan tapahtunut mitään yliluonnollista?

[Lucyfer]

En ole vielä keksinyt mitä hyötyä tällaisesta kyvystä voisi olla, lähinnä siitä on itselleni lievää haittaa.

Tämä on nyt sitten vain oma mielipiteeni. Mielestäni tuosta on se hyöty, että se pistää sekä sinut, että (toivottavasti) monet, joille kokemuksistasi kerrot, miettimään todellisuuden luonnetta tarkemmin. Elämä on aika lailla ihmeellisempää kuin meille koulussa opetetaan. Itselleni olisi suuri helpotus, jos saisin jotain tämänkaltaisia etiäisiä / kokemuksia, kun oma läheiseni poistuu rajan taa. Tulisi tunne, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää, ja että tuo läheinen ei ole tuosta noin vaan lakannut olemasta. Haluaisin myös ottaa enemmän selvää ns. todellisuudesta.

Itselleni siis tuollaiset kokemukset olisivat lohtu. En ole vastaavaa kokenut, kun ensinnäkään kovin läheisiä ihmisiä ei ole vielä mennyt rajan taa, mutta monenlaisia muita monen mielestä "huuhaa"-kokemuksia on ollut. Ne on niin helppo tulkita huuhaaksi, jos ei usko tai ei halua uskoa. Sitten, kun niitä tulee vastaan, joutuu miettimään koko elämänsä uudelleen.

Itse aion aivan tasavarmasti jättää jotain vihjeitä läheisilleni, jos aikani koittaa ennen heitä .

[nurich]

^Tritonus, olen itsekin ajatellut että sillä olisi jotain poltergeistin kanssa tekemistä. Mummia pidettiin jo nuorena tyttönä jollakin tapaa omituisena. En oikein tiedä mitä tällä tarkoitettiin mutta fakta on että jotakin tarkoitettiin, sillä mummi kastettiin kaksi kertaa, toisen kerran hänen ollessaan 13-vuotias, kirkonkirjaan merkitty. Jos mummi ei olisi lähtenyt Kanadaan, hän ei olisi ottajaa löytänyt, vaikka kuvien mukaan aika kaunis olikin. Äiti on sanonut että "mummia vähän pelättiin".

[Dormeator]

Omituinen yhteensattuma

Minulle on elämän varrella sattunut enemmänkin noita kummitusjuttuja, mutta aina aiemmin on ollut niin että asialle on ollut 1-5% mahdollisuus keksiä normaali selitys, tai sitten niin että olen ollut ainoa silminnäkijä ja myöhemmin olen alkanut epäillä, että mielikuvitus teki taas tepposet.

V. 2003 sattui keskellä kirkasta helteistä kesäpäivää seuraava juttu. Kerrankin tapaukselle oli muitakin silminnäkijöitä kuin minä.
Tällä kertaa kolme tyttölasta.
Kaikki huuhaa-ihmiset varmaan tietävät miten heiluria käytetään. Olen opetellut tavan jo lapsena ja joskus homma on osunut oikeaan ja
aivan yhtä monta kertaa on tullut väärä vastaus riippuen vähän keskittymiskyvystäni. En ole kovin vakavia koskaan kysellyt vaan säätilaa ym.
Nuorempi tyttäreni (12 v.) tuli kysymään minulta voisitko äiti kysyä heilurilta pääseekö Karita uimaan?
-Miksi ei pääsisi tällaisena hellepäivänä? vastasin.
-Ei sen isä aina päästä, kysy nyt.
-No olkoon menneksi.
Suojasin itseni ja kysyin heilurilta pääseekö Karita uimaan.
Heiluri pyöri rajusti kyllä vastausta. Samalla tiesin että mitä minun pitää sanoa: "Karita pääsee uimaan, jos soittaa nyt heti kotiinsa ja kysyy".
En tiedä mistä tuo varmuus tuli, mutta vastasin yhtä varmasti kuin jos olisin kertonut tytölle vastauksen kysymykseen: "paljonko kello on?"
Kerroin tytöille vastauksen iloisena, koska tiesin miten lapset aina reagoivat kun haluttu lupa myönnetään.
Samalla hetkellä video meni päälle, vaikka kukaan ei ollut koskenut kaukosäätimeen.
-Äiti video alkoi äänittää, tyttäreni sanoi.
Katsoin nauhuria ja huomasin että nauha pyörii, eikä äänityksen merkkivalo ollut päällä.
Laitoin television päälle. Nauhalta tuli ohjelma, jota kukaan ei muistanut koskaan äänittäneensä. Se oli ilmeisesti tullut jonkun elokuvan jatkoksi nauhan loppuun oli tullut ohjelmasta viimeinen vartti.
Ohjelma oli ruotsinkielinen, se kertoi enkeleistä, Healingistä ja siinä oli joku henkisen tiedon kirjakaupan ikkuna. Ikkunassa oli kirja Avaudu kanavaksi.
Tytöt olivat ihmeissään, minäkin olin ihan äimänä etenkin kun televisiomme kaukosäädinkin oli tähän asti ollut niin tarkka, että se piti juuri oikeaan paikkaan kohdistaa ennen kuin se toimi.
Nuorempi tyttäreni lähti Karitan kanssa ulos, heiluri tiesi oikein isä myönsi uimaluvan puhelimessa, mutta vanhempi tyttäreni (13v.) jäi ihmettelemään asiaa kanssani.
Oudointa oli se, että emme tienneet kuka filmin oli ottanut, sen täytyi olla vanhempaa perua, sillä olimme juuri nauhoittaneet sen päälle tuoretta sarjaohjelmaa ja filmi oli miltei lopussa.
Aloin kelata ohjelmaa alkuun. Kaukosäädin toimi ihan oudosti. Se ei olisi antanut kelata nauhaa ihan kuin se oli jotenkin hidastanut nauhan liikkeellelähtöä, kun vihdoin sain kelattua niin nauha pysähtyi kohtaan, jossa oli amerikkalaisen sarjafilmin kohdalla suomennettu repliikki. "Omituinen yhteensattuma, eikö totta?" Siinä vaiheessa olimme jo aivan hämmästyneitä, mutta mitään pelon tunnetta emme kokeneet, sillä oli keskipäivä ja aurinko helotti siniseltä taivaalta.
Yritin kelata nauhaa alkuun, mutta kaukosäädin toimi taas omintakeisesti. Nauha meni hieman matkaa alkuun ja pysähtyi ja kelasi taas kohtaan "Omituinen yhteensattuma, eikö totta?"

Kuten saatattekin jo arvata, olemme kaikki neljä kertoneet tapauksesta eteenpäin ja kukaan ei usko. Miten vaikea onkaan selittää asioita niille, jotka eivät ole ikinä kokeneet mitään vastaavaa. Toisaalta onko tuulimyllyjä vastaan pakko taistella, vai istuako siivelle ja nauttia kyydistä?

Onhan tuota vuosien varrella tapahtumia riittänyt.. jotain jopa selittämätöntä.. omituisin ehkä 20 vuotta sitten taivaalla näkynyt iso keltainen pallo, olin tuolloin kalalla ja kello oli ylittänyt jo keskiyön, peilityyni järvi mukavan lämmin ja hyvin tuli kuhaa.. kalastus katkesi siihen kun parinsadan metrin päässä näkyi juuri metsänlatvuksen päällä kirkkaan keltainen ja pallonmuotoinen "esine" tämä näkyi noin minuutin ja häippäsi sen jälkeen näkyvistä.
ei ollut säähavaintopallo, tuo näkemäni ei lennellyt ylös alas vaan pysyi paikoillaan ja oli perhanan iso.

Empä nyt isommin usko ufoihin, mutta en ole niinkään tyhmä että luulisin maapallon olevan ainoa elollinen miljardien joukossa.

[TinTin]

Mä saan aika usein juuri noita unihalvauskohtauksia ja täytyy myöntää että ne ei ole kyllä yhtään mukavia..Ja varsinkaan aviomiehen mielestä kun usein siihen liittyy kiljahdus/huutoa.
Pahin mikä on jäänyt pysyvästi mieleeni on mielikuva siitä että sängynlaidalla istuu tumma isokokoinen mies ja tuijottaa minua tummilla mustilla aukoilla joissa kuuluisi olla silmät.. Olen herännyt myös siihen että luulin että sänkyni oli täynnä vilistämässä mustia hämähäkkejä ja kerran luulin kaapin ovella roikkuvaa kylpytakkia isoksi karhuksi..Näitä on vaikka kuinka paljon ja olenkin joskus miettinyt että tarviiko mun mennä kohta johonki tutkimuksiin et onko tää ihan normaalia..

[Ailar]

Noista hämähäkeistä putkahti mieleeni, että tulevatko nuo TinTin sinulle alkoholin vaikutuksen alaisena?
Kysyn siksi, että hoitotöissä ollessani alkon kanssa vaikeuksiin joutuneille (delirium) tuli tuollaisia useinkin. Eräskin näki noita niin unessa kuin valveilla ollessaankin. Hän näki lisäksi myös ruumiita huoneessaan. Mikäs meidän hoitsujen auttoi muu kuin pyytää mies käytävään siksi aikaa kun me siivoaisimme huoneen ötyköistä ja ruumiista. Tämän jälkeen potilas oli taas rauhallinen jonkun aikaa.
Tulee myös mieleen, että jos ihosi kutiaa unessa ja heräät siihen, aistit että kyse on ötököistä. Vai näetkö niitä ihan oikeasti vielä herättyäsikin?
Muistan myös erään pojan, joka kertoi nähneensä pöydän jaloissa ötököitä liikkuvan. Hän tajusi itse, että kyse on vain hallusinaatiosta. Hän oli käyttänyt jotain voimakkaita psyykelääkkeitä, mutta oli hänellä vähäinen huumekokeilukin takanaan.

[Wrath]

Koin mieltä ravisuttavan kokemuksen pari kesää sitten kun kokeilin ensimmäistä ja viimeistä kertaa kannabista. Älytön dejavuu -kokemus. Oli kuin olisin jäänyt yhdelle aikavyöhykeelle ja sama tilanne tuli eteen uudestaan ja uudestaan. Ennen tilannetta tiesin mitä tuleman piti. Lopulta älysin että saan toiston loppumaan muutamalla itse tilannetta, sanomalla väliin jotain odottamatonta. Näin sain tilanteen rullaamaan ja aikavääristymän korjattua. Oli pelottavaa kyllä...

[TinTin]

Kyllä nämä unihalvauskohtaukset tulevat ihan ilman alkoholia tms. aineita. En juo tätä nykyään kun max. pari siideriä yhtenä kertana viikossa joten tuskin siitä on kysymys. Mä luulen että mun aivot vaan on jotenki herkemmät stressille tms. koska sen olen huomannut että nää unihalvauskohtaukset lisääntyvät stressin ja väsymyksen johdosta, koska joskus voi mennä pitkiäkin jaksoja että nukun ihan rauhassa ja sitten on taas viikon jakso jolloin joka yö mulla on erinäisiä vieraita käymässä yöllä..

[Moser]

Näin pienenä enkelin. Myös äitini todisti samaa tilannetta, itse olin noin 5-6-vuotias.

Pikkuveljeni heräsi painajaiseen ja alkoi itkeä. Lähdin hakemaan äitiäni (nukuin veljen kanssa samassa huoneessa) ja eteisessä pysähdyin pelästyneenä. Eteisen pitkän käytävän päästä lähestyi vaalea, himmeästi hohtava hahmo, jolla oli ihan lyhyet tynkäjalat, joilla se ikään kuin leijaili eteenpäin. Huusin äidilleni, en uskaltanut liikkua pidemmälle. Äitini tuli luokseni ja pysähtyi myös tuijottamaan samaan suuntaan, ja samassa hän purskahti itkuun.

Äitini äiti oli kuollut edellisenä päivänä ja muutamaa päivää ennen kuolemaansa häneltä oli amputoitu jalat. Itse en tästä jalkojen puuttumisesta silloin tiennyt. Olin hirveän peloissani, mutta äitini itki helpotuksesta, "mummo tuli hyvästelemään", hän kuiskasi minulle. Hahmo lähestyi hetken ja haihtui sitten ilmaan.

Veljeni näki myös samanlaisen vaalean hahmon kun tuttavaperheemme poika kuoli onnettomuudessa. Veljeni oli tämän pojan pikkuveljen hyvä kaveri ja näki myös isompaa poikaa usein. Tämän kuolemaa seuraavana yönä veljeni (silloin n. 10 v)kertoi nähneensä hahmon leijailevan katonrajassa. Hahmo oli hyväntahtoisen oloinen ja veljeni tiesi heti kenestä oli kyse. Tämän jälkeen hänen olonsa helpottui paljon ja hän pystyi hyväksymään kaverin kuoleman.

[kid]

En tiedä, onko tää nyt niin yliluonnollista, mutta silloin Naantalin turmayönä näin unta, jossa multa putos hurjasti hampaita... Muistaakseni sanoin siinä unessa, että "8 hammasta", mutta en oo määrästä varma. Se tietenkin, että Naantalin uhreista kukaan ei ollut mulle läheisiä, viittaa vähän siihen, ettei mitään yhteyttä uneen olisi.

Niin siis jos joku ei tiennyt niin hampaiden menettäminen unessa yleensä viittaa jonkun tutun/läheisen kuolemaan.

[Anile]

^Oh no!
Juuri edellisyönä näin unta jossa yksi hammas lähti irti ja muutkin alkoivat murentua.

[BlackFriday]

^^ No niin... Sitähän se tiesi että mulla just lohkesi hammas kaljapulloa avatessa Älä enää kattele tollasia unia

[kid]

Anile, jepjep... Mullakin murentu se yks hammas siinä unessa semmoiseks ristikkomaiseks. Hyi että se uni häiritti mua koko seuraavan päivän, ihan vaan sen takia et se oli niin ällö

[Remes]

Pakko kertoa tapahtumasta joka tapahtui v 2001 elokuussa jolloin paras ystäväni kuoli mahasyöpään. Kuljimme usein yhdessä metsällä ja metsästys oli hänelle kaikkikaikessa. No....noin viikko hänen kuolemansa jälkeen lähin aamulla kyyhkyjahtiin,asettelin houkutuskuvat pellolle ja menin piiloon odottelemaan lintuja saapuvaksi. Aamu oli hiljainen,ei pienintäkään ääntä mistään koska pikkulinnutkaan ei vielä ollut aloittanut laulamistaan. Siinä parasta ystävääni muistellessa taisin ääneen sanoa että "tervetuloa metsälle,seura kelpaisi". Alkoi kuulua voimistuvaa ääntä....niinkuin joku liitäisi oikein kovaa matalalla. Tämä piilopaikkani oli keskellä viljapeltoja josta näkyväisyyttä oli satoja metrejä joka suuntaan mutta mitään en nähnyt vaikka joka suuntaan katselin. Lopulta ääni oli niin lähellä että olin varma että joku törmää minuun justiinsa ja heittäydyin reppujakkaralta maahan. Ääni loppui kuin seinään. Täytyy myöntää että maasta noustuani hieman pelotti koska luonnollista syytä tähän ääneen en ole keksinyt. Koskaan ennen enkä tämän jälkeen ole mitään "yliluonnollista" kokenut. Ensin minä ajattelin että kuulin omiani,olinhan juuri menettänyt parhaan kaverini mutta nyt voin sanoa että totisinta totta se oli. En ole kenellekkään tästä ennen kertonut,tein silloin päätöksen että jos tämän tapahtuman jälkeen vielä 10 vuoden jälkeen olen samaa mieltä niin kerron tästä lähimmilleni,siitä on nyt reilut 8 vuotta.

[Wagner]

Noista hämähäkeistä putkahti mieleeni, että tulevatko nuo TinTin sinulle alkoholin vaikutuksen alaisena?
Kysyn siksi, että hoitotöissä ollessani alkon kanssa vaikeuksiin joutuneille (delirium) tuli tuollaisia useinkin. Eräskin näki noita niin unessa kuin valveilla ollessaankin. Hän näki lisäksi myös ruumiita huoneessaan. Mikäs meidän hoitsujen auttoi muu kuin pyytää mies käytävään siksi aikaa kun me siivoaisimme huoneen ötyköistä ja ruumiista. Tämän jälkeen potilas oli taas rauhallinen jonkun aikaa.
Tulee myös mieleen, että jos ihosi kutiaa unessa ja heräät siihen, aistit että kyse on ötököistä. Vai näetkö niitä ihan oikeasti vielä herättyäsikin?
Muistan myös erään pojan, joka kertoi nähneensä pöydän jaloissa ötököitä liikkuvan. Hän tajusi itse, että kyse on vain hallusinaatiosta. Hän oli käyttänyt jotain voimakkaita psyykelääkkeitä, mutta oli hänellä vähäinen huumekokeilukin takanaan.

Mulla oli pari opiskelijakaveria samassa asunnossa ja toinen oli varsinainen olutjuoppo aamusta iltaan.
Kun tenttikausi läheni, hän keskittyi opiskeluun ja lopetti hetkeksi kaljankittauksen sillä seurauksella, että herätti huudoillaan keskellä yötä meidät muut: näki karvaisien käsien tulevan seinistä kohti ja hämähäkkejä joka puolella. Molemmat ovat nyt kuolleet, ainakin tuo mainittu liikaan dokaamiseen.

Siinä vaiheessa, kun tälläisiä harhoja alkaa tulla, on viisainta lopettaa dokaaminen pysyvästi.

[Ellen]

Omalle kohdalle on sattunut pari juttua joista molemmille todistajia.

Ensimäinen sattui kersana kavereitten kanssa ,kun näimme meille johtavalla metsätiellä edellämme kulkevan hahmon, joka noin 50 metrin päähän päästyämme loikkasi metsään ja katosi sen siliän tien .
Metsä oli nuorta peltoon istutettua männikköä , jossa näkyvyyttä oli varmaan 100 metriä joka suuntaan joten kulkijan piiloutuminen on melko epätodennäköistä.
Vähän vanhempana sain sitten kuulla että muutkin kyläläiset olivat nähneet oudon kulkijan jo kymmeniä vuosia meitä ennen.

Meillehän on sattunut melkein sama...

Oltiin n.5v sitten talvella kaverin kanssa kävelyllä tommosessa ulkoilu-puistossa "huonolla" kaupunki alueella. Oltiin nuoria likkoja ja oli pimeetä joten oltiin vähän varuillamme koko ajan. Sitten nähtiin että joku nuorehko kundi kävelee meitä vastaan aika kaukana vielä, joten siinä mietittiin että toivottavasti on vaan joku normi-ihminen ja sovittiin että yritetään vaikka pysytellä ihan toisessa reunassa tietä jos se on kännissä tms. Sitte nähtiin ku se vastaan tulija yht'äkkiä ryntäs mettään. Ihmeteltiin sitä ja ajateltiin et nyt ainakin ollaan varovaisia et jos se vaikka käy meiän kimppuun sieltä mettästä. Mut ei. Siitä ei ollu jälkeäkään... Ei siis jalanjälkiä lumessa, ei mitään. Ihan ku se ei ois koskaan siinä ollukaan. Metässä ei näkyny ketään. Oli talvi ja lunta reippaasti joten näkyvyys oli hyvä kun puissa ei ollu lehtiä ja lumi toi hyvin valoa maastoon.
Sitte häivyttiin kiireen vilkkaa himaan ja vasta sitte rupes puistattamaan. Nuorina likkoina ei siihen viereen haluttu jäädä ihmettelemään sitä sen kummemmin.... Vasta himassa tajuttiin että se ihan oikeesti katos ihan jäljettömiin se tyyppi. Ja molemmat kuitenki nähtiin se ja tehtiin jo suunnitelmakin sen varalla että jos se käy kimppuun tms.....