Suomessa olevia mysteeripaikkoja?

[Wallabi]

Pitkäniemen sairaalasta kun näyttää olevan puhe, niin satuinpa tuossa viikko sitten samaan seuraan parin erilaisia tuurauksia tekevän tamperelaisen sairaanhoitajan kanssa. Ovat olleet ainakin opiskeluaikanaan harjoittelussa myös Pitkäniemessä. He puhuivat jostain rakennuksesta Pitkäniemen sairaala-alueella, jossa palaa yläkerrassa valo yötä päivää. Talossa kuulemma kummittelee sinne hirttäytynyt (tai muuten itsensä tappanut) lääkäri, sinne ilmestyy salaperäisiä kengänjälkiä.

Mutta kuka puhui Hatanpään kartanossa kummittelevan? Miten, onko tästä jotain tarinantynkää olemassa? Kiinnostaisi kuulla, Hatanpään kartanon puisto ja arboretum ovat suosikkipaikkojani Tampereella ja olen käynyt siellä usein kuvailemassa. Joskus lähellä asuessani iltahämärissäkin, mutten ole huomannut mitään erikoista, tosin en ole huomannut kyllä katsellakaan. Voi tietysti olla ihan hyvä, minun hermorakenteelleni ei sopisi mitkään kummittelut...

[Valdovas]

Pitkäniemen sairaalasta kun näyttää olevan puhe, niin satuinpa tuossa viikko sitten samaan seuraan parin erilaisia tuurauksia tekevän tamperelaisen sairaanhoitajan kanssa. Ovat olleet ainakin opiskeluaikanaan harjoittelussa myös Pitkäniemessä. He puhuivat jostain rakennuksesta Pitkäniemen sairaala-alueella, jossa palaa yläkerrassa valo yötä päivää. Talossa kuulemma kummittelee sinne hirttäytynyt (tai muuten itsensä tappanut) lääkäri, sinne ilmestyy salaperäisiä kengänjälkiä.

Mutta kuka puhui Hatanpään kartanossa kummittelevan? Miten, onko tästä jotain tarinantynkää olemassa? Kiinnostaisi kuulla, Hatanpään kartanon puisto ja arboretum ovat suosikkipaikkojani Tampereella ja olen käynyt siellä usein kuvailemassa. Joskus lähellä asuessani iltahämärissäkin, mutten ole huomannut mitään erikoista, tosin en ole huomannut kyllä katsellakaan. Voi tietysti olla ihan hyvä, minun hermorakenteelleni ei sopisi mitkään kummittelut...

03.00 Hatanpää

Vuorokausi on synkimmillään, kun lähdemme ajamaan Teiskosta Itä-Tampereelle Tarastenjärvelle. Väsyttää. Ehdimme ajaa ohi useammasta risteyksestä ennen kuin huomaamme olevamme eksyksissä.

Pitkän pimeän jälkeen eteemme syttyvät Hatanpään kartanon valot.

Kartanossa on pidetty illalla juhlat, joita Marco Äijälä yhä pihalla purkaa. Selitämme olevamme eksyksissä ja pääsemme sisään lepäämään.

Äijälä kertoo, että Hatanpään kartanon alueella vaeltaa vaaleaan mekkoon pukeutunut kummitusnainen. Uskotaan, että nainen on kartanon 1700-luvulla omistaneen Boijen-suvun jäsen, joka aikoinaan pelästyi kammottavaa jättiläishämähäkkiä ja tuli hulluksi.

Tarinan mukaan nainen oli tapahtumahetkellä soittamassa jotain aikansa soitinta.

Tragedian jälkeen mikään soitin ei ole soinut kartanossa kunnolla.

Yläkerran salin nurkassa lepää peitettynä vanha flyygeli. Emme malta olla selvittämättä, pitääkö myytti paikkansa. Painan varovasti yhtä kosketinta, sitten toista ja kolmatta. Soitin ulvahtaa tuskaisasti.

Viimeisestä virityskerrasta on aikaa luvattoman kauan tai sitten soittimet voivat talossa huonommin kuin osasimme kuvitella.

Menneisyyden aaveiden läsnäolo alkaa tuntua turhan todelliselta. Kartanon pimeässä vessassa käymisestä tulee seikkailumme pelottavin kokemus.

Lähde: http://www.aamulehti.fi/moro/selviytymi ... ssa/106541

Happy h(a)unting!

[Täysi Purenta]

Eikös noita Kaivopuiston entisen ylikulun ja nykyisen pyörätien ristejä piirrä nykyisin alueen lapset? Aina tenavasukupolvi toisensa jälkeen? Jotenkin muistan Hesarista vuosia sitten lukeneeni, että joku muisteli että aina kouluaamuina ensimmäinen kulkija varmisti että ristit ovat hyvänä ja näkyvissä. Voin olla toki väärässäkin mutta joku paikkakuntalainen varmaan tietää?

[Hexan]

Äijälä kertoo, että Hatanpään kartanon alueella vaeltaa vaaleaan mekkoon pukeutunut kummitusnainen. Uskotaan, että nainen on kartanon 1700-luvulla omistaneen Boijen-suvun jäsen, joka aikoinaan pelästyi kammottavaa jättiläishämähäkkiä ja tuli hulluksi.

Aika paksut on jutut.

Valistuneempien nääsvilleläisten tietojen mukaan kartanon kummitus on Fredrik Idman, kartanon viimeinen isäntä joka menetti tilansa veljensä kavallusten takia (ns Idmanin kavallusjuttu vuonna 1912). Harmaassa puvussa hän kulkee edelleen kartanon puistossa, ja kartanon yläkerrasta kuuluu askelia ja toisinaan pianon soittoa.

Tai ehkä kummitus on itse kavaltaja, kartanossa kasvanut Nils Idman joka tuomittiin 15 vuodeksi vankeuteen ja jonka takia pankinjohtaja Albert Snellman tappoi itsensä.

Idman oli pankinjohtajana pankissa jonka alakerrassa on nykyisin ravintola Tiiliholvi: http://www.waymarking.com/gallery/image ... 9c49&gid=3

[oolu]

Oulussa ns. Tuiranpuistossa olevissa vanhoissa rakennuksissa kuulemma kummittelee. Olin mm. työharjoittelussa eräässä rakennuksessa joka on tällä hetkellä kaupungin käytössä ja en valitettavasti kuitenkaan osunut yövuoroon sen työntekijän kanssa joka lupasi käyttää ullakolla mistä kuuluu kaikenlaista... Alueen rakennuksia on käytetty ruumishuoneina ja kenttäsairaaloina sota-aikaan ja psykiatrian puolen käytössä oleva rakennus puiston itäpäässä on ollut synnytyssairaalana. Viimeksi mainittuun en ole kuitenkaan tutustunut

[härkä]

[i][b] Tarinan otsikko
Hatanpään mielisairaalan outo vieras



Tarina
En tiedä onko Hatanpäällä enää minkäänlaista mielisairaalaa, mutta erään ystäväni äiti (Liisa) oli joskus 70-luvulla osa-aika työssä kyseisessä sairaalassa Tampereella. Kerron nyt tarinan tuosta laitoksesta niin hyvin kuin sen muistan.

Yövuoro, oli vuoro, johon yksikään hoitaja ei liiemmin välittänyt joutua. Ainakaan yksin. Kävi sitten niin että Liisa joutui kerran yövuoroon, mutta luonnollisestikin hänellä oli vanhempi hoitaja seuranaan. Sairaalassa oli ullakko, jossa säilytettiin mm. liinavaatteita ja kokeneemmat hoitajat pitivät jostain syystä juuri ullakkoa sinä kauheimpana paikkana. Tuona yönä, kun kaikki hoidokit oli jo suljettu huoneisiinsa nukkumaan, Liisa ja tämän toinen hoitaja joutuivat kapuamaan ullakolle syystä, jota en tässä nyt muista. He sytyttivät valot porraskäytävään ja hakivat ullakolta sen mitä tarvitsivat. Palatessaan portaikkoon, oli valot sammutettu. Vanhempi hoitaja tiesi, että näin on käynyt aikaisemminkin.

Myöhemmin Liisa oli yöllä ulkona ja aikoessaan palata sisään, hän näki yhden hoidokeista vaeltamassa mitä ilmeisimmin luvatta pihalla. Kummallista kyllä, mies oli täysissä ratsastajan vaatteissa kypärää myöten. Liisa ehdotti että mies tulisi hänen mukanaan sisälle, mutta mies ei vastannut. Liisa kääntyi avatakseen oven miehelle, mutta kääntyessään katsomaan uudestaan miestä, oli tämä kadonnut kuin maan nielemänä.
Myöhemmin Liisa kertoi tapauksesta kokeneemmille hoitajille eivätkä he olleet tästäkään tapauksesta yhtään ihmeissään. Kaikki olivat kuulemma tavanneet kyseisesn miehen joskus, ollessaan yöllä pihalla.

Kyseiset tapahtumat jättivät Liisaan kyllä jälkensä ja hän ei ole pahemmin kauhuelokuvia katsellut sitten 70-luvun. Tarinan pitäisi olla pysynyt suhteellisen muuttumattomana, kun minun ja Liisan välissä on vain yksi kertoja, Liisan poika.


Tapahtumapaikka
Tampere (Suomi)

Aika
Vuoden 1975 alussa [/b][/i]

Tälläinen versio Hatanpään kummituksesta. Lähde : www.henkientalo.com
Olen kuullut versioita sekä Boijen suvun , että Idmanin mahdollisista vaikutuksista ilmiöön.
Paikka on tutustumisen arvoinen ilman haamujakin ( Ulkopaikkakuntalaisille )
Jos joku haamun mukaan haluaisi , voin tottakai lähteä mukaan