Kaksi lääkäriä aiheutti lapsen kuoleman Kotkassa

[Pieni liekki]

Vaikea tästä aiheesta on mitään todeta, kun ei ole tiedossa olosuhteita, joissa lääkärit ovat hoidon suhteen joutuneet tekemään päätöksiä. Kyse on esimerkiksi voinut olla operaatiosta, jota ei voi turvallisesti suorittaa, ennen kuin on riittävä joukko ammattitaitoista henkilökuntaa paikalla.

[Rampsin Kari]

Muuta en osaa sanoa kuin sen, että välittömästi alkoi vituttaa: Mieslääkäri on vasta erikoistuva ja kolmikymppinen. Naislääkäri on lastentautien erikoislääkäri, hänellä on senioriteetti ja hän on kuusikymppinen.

Päiväsakot kun määrytyvät tulojen mukaan, mies tienaa kuitenkin rutkasti enemmän.

No, voihan olla, että naislääkäri tekee jo osa-aikaista päivää tai muuta eläkeiän kynnyksellä.

Surullinen tapaus.

Menee kyllä jo Offtopicin puolelle, mutta kun päiväsakon rahamäärä määräytyy vähentämällä nettokuukausituloista peruskulutusvähennys 255 euroa ja jakamalla saatu erotus luvulla 60, niin miehen nettotulot olivat muhkeat 8055 €/kk ja naisen nekin ihan mukavat 6015 €/kk.

Eikös nuo lääkärit saa erilaisia lisiä, että palkkavertailu on aika hankalaa.

Mutta joo: aika vähillä pääsivät. Tietty, kun ei tiedä, mitä on tapahtunut, niin paha ottaa sen tarkempaa kantaa. Lapsi on kuitenkin kuollut eikä mikään sakkorangaistus sitä muuta.

Pitäisikö lapsen vanhempien vaatia korvauksia vai voisiko käräjäoikeus niitä vanhemmille määrätä ilman vaatimuksia?

Lääkärit pystyvät pelaamaan pääomatuloilla tekemällä töitä oman firmansa kautta, heidän todellisia ansioitaan ei tiedä verottajakaan...

[Ei mitään hajua]

Näiden tapausten salaaminen on ihan harkittua ja tehdään siksi ettei silloin pystytä vetoamaan ennakkotapauksiin eikä ole mitään mihin verrata tekojen vakavuutta / törkeyttä.
Se että kerrotaan salaamisella suojeltavan uhria ja omaisia ym on täyttä paskaa.
Näin voidaan aina päästää tekijät minimirangaistuksilla.

Mielenkiintoinen pointti. Lapsen henkilöllisyyden salaamisella ei ole mitään hyötyä, kun on kerran kuollut. Lapsen vanhempien kannalta lienee olisi parasta, jos tämä saisi julkisuutta, jotta hoitovirheen saaneet olisivat kaikkien tiedossa.

Ainoat, jotka salaamisesta millään tavalla hyötyvät ovat hoitovirheen tehneet lääkärit ja heidän työnantajansa. Ja kun aika vähällä selvisivät, niin olen kallistumassa samaan mielipiteeseen.

[holmesin haamu]

Tuomion taustalla olevat tapahtumat tapahtuivat 5.1.–6.1.2019 välisenä aikana.

https://yle.fi/a/74-20013987

Ylen jutussa mainittu päivämäärät. Muutoin sisällöltään sama kuin IS:n juttukin.

Vaikuttaa siltä kuin olisi pidetty oireiden perusteella jonkinlaisena normaalina sairautena ja ei olisi tutkittu kunnolla.
Vastaavia tapauksia tapahtuu väliajoin. Nämä voivat olla hankalia. Tietysti mikä oli oirekuva, niin se täytyisi tietää.

[Nuunutti]

Muuta en osaa sanoa kuin sen, että välittömästi alkoi vituttaa: Mieslääkäri on vasta erikoistuva ja kolmikymppinen. Naislääkäri on lastentautien erikoislääkäri, hänellä on senioriteetti ja hän on kuusikymppinen.

Päiväsakot kun määrytyvät tulojen mukaan, mies tienaa kuitenkin rutkasti enemmän.

No, voihan olla, että naislääkäri tekee jo osa-aikaista päivää tai muuta eläkeiän kynnyksellä.

Surullinen tapaus.

Erikoistuvat lääkärit päivystävät huomattavasti senioreita enemmän. Seniorilla saattaa hyvin olla vain yksi päivystysvuoro listassa, kun taas erikoistuva päivystää usein kerran, joskus jopa kaksi viikossa. Nämä päivystysvuorot nostavat erikoistuvien tuloja, usein senioreiden tulojen yli.

[Oikeus ennen kaikkea]

Lääkärit tekivät karmean virheen – perusterve 4-vuotias poika kuoli
Pienen pojan väärä diagnoosi viivästytti oikean hoidon aloittamista. Lapsi kuoli teho-osastolla elvytysyrityksistä huolimatta. Kaksi lääkäriä tuomittiin rikoksesta.

ITÄ-SUOMEN hovioikeus ei muuttanut Kymenlaakson käräjäoikeuden tuomiota rikostapauksessa, jossa kaksi lääkäriä tuomittiin sakko­rangaistukseen kuoleman­tuottamuksesta ja tuottamuksellisesta virka­velvollisuuden rikkomisesta.
4-vuotiaalle perusterveelle pojalle oli noussut kova kuume loppiaisena 2019. Äiti kantoi voipuneen pojan peittoon käärittynä Kotkassa sijaitsevan Kymenlaakson keskussairaalan päivystykseen. Kello kävi aamuviittä.
Hovioikeuden ratkaisussa kerrotaan, että poika oli sairastellut jo muutaman päivän ajan. Edellisenä päivänä hänet oli tuotu päivystykseen kuumeen, hengitysvaikeuksien ja kovan yskän vuoksi.
Lasta tutkittiin, hänelle annettiin kuumetta alentavaa lääkettä ja hänet siirrettiin kotihoitoon. Vielä illalla pojan äiti oli soittanut päivystykseen. Hän kuvaili lasta kipeän oloiseksi ja oksentelevaksi. Kun lapsen vointi aamuyöllä heikkeni entuudestaan, äiti lähti pojan kanssa päivystykseen.
Lapsella oli meningokokkibakteerin aiheuttama verenmyrkytys. Tämä selvisi vasta, kun oli jo liian myöhäistä.

LASTENTAUTEIHIN erikoistuva kolmekymppinen mieslääkäri oli tutkinut lapsen kello 5.12 ja määrännyt hänet hoidettavaksi lastenosastolle.
Kello 9 työvuoronsa aloitti kuusikymppinen lastentautien erikoislääkäri. Nainen oli diagnosoinut potilaalle Henoch-Schönleinin purppuran, jonka hoidossa ei tarvita antibiootteja. Kyseessä on pienten verisuonten tulehdustauti.

VÄÄRÄN diagnoosin vuoksi pojan asianmukainen hoito, eli suonensisäisen antibiootin aloittaminen ja nesteyttäminen, olivat viivästyneet.
Hovioikeudessa kuultiin asiantuntijana professoria, joka arvioi, että aamuyöllä tai viimeistään aamulla yhdeksän aikaan aloitettu neste- ja antibioottihoito olisi suurella todennäköisyydellä pelastanut pojan hengen.
Sen sijaan antibiootit oli aloitettu vasta kello 16 aikoihin iltapäivällä. Noin puolta tuntia myöhemmin lapsi oli kiidätetty teho-osastolle, jossa hän elvytysyrityksistä huolimatta kuoli vähän ennen viittä iltapäivällä.
Professorin mukaan antibioottihoidon aloittamatta jättäminen oli hoitovirhe.
– Oikea-aikainen hoito olisi todennäköisesti estänyt potilaan kuoleman, hovioikeuden ratkaisussa todetaan.

KUOLEMANTUOTTAMUKSESTA ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomitut lääkärit valittivat hovioikeuteen ja katsoivat käräjäoikeuden arvioineen asiaa virheellisesti.
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota, vaan totesi, että lääkärien toiminnan ja lapsen kuoleman välillä oli syy-yhteys.
Henoch-Schönleinin purppuraa voitiin hovioikeuden mukaan ainakin aluksi pitää pätevänä diagnoosina, mutta lääkärien olisi pitänyt ottaa huomioon myös verenmyrkytyksen mahdollisuus.

Kumpikin lääkäri tuomittiin 70 päiväsakkoon. Mieslääkärille kertyi sakko­rangaistuksesta tulojensa perusteella maksettavaa 9 100 euroa ja naislääkärille 6 720 euroa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010481019.html

[ed_gein]

Lääkärit eivät koskaan myönnä virheitään eikä lääkäri todista oikeudessa toista lääkäriä vastaan. Ne kutsuu sitä kollegiaalisuudeksi.