Väärä ratkaisu tulipalossa on maksanut tänä vuonna jo seitsemän ihmishenkeä – myrkkysavu rappukäytävässä tappaa hetkessä
Kerrostaloasunto on suunniteltu kestämään paloa ja suojaamaan asukasta avun saapumiseen asti.
Savuiseen porraskäytävään lähteminen voi olla hengenvaarallista.
Jyväskylässä palaneen kerrostalon porraskäytävä on lohduton näky.
Tulipalo syttyi viime viikolla. Seiniä on jo puhdistettu, mutta niiden hiilenmusta yläosa kertoo karua tarinaa siitä, millaiset olosuhteet käytävässä olivat palon aikana.
Keski-Suomen pelastuslaitoksen valmiuspäällikön Riku Lehtisen mukaan mahdollisuudet hengissä selviämiseen palavan talon rappukäytävässä ovat huonot.
– On pimeää, savua ja myrkyllisiä palokaasuja, joiden lämpötila voi olla 500–1 000 astetta. Pahimmassa tapauksessa yksikin hengenveto voi viedä tajun.
Jyväskylän tulipalossa menehtyi 30-vuotias mies, joka oli pyrkinyt palavasta talosta ulos rappukäytävän kautta.
Vastaavia tapauksia on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen paljon.
Porraskäytävistä löytyneitä tulipalojen uhreja on ollut jo seitsemän, kun tavallisesti määrä on yksi tai ei yhtään uhria vuodessa.
Kaikkiaan porraskäytäväkuolemiin johtaneita tulipaloja on ollut tänä vuonna kolme.
Suurta uhrimäärää selittää se, että maaliskuussa Vantaan Pähkinärinteen tulipalossa kuoli viisi saman perheen jäsentä.
Selviytymisvaisto voi ohittaa järjen
Jos rappukäytävässä on savua, mutta omassa asunnossa ei pala, turvallisinta on sulkea ovi, soittaa hätänumeroon ja odottaa pelastuslaitoksen apua.
Suomen pelastusalan keskusjärjestön vanhempi asiantuntija Ilpo Leino näkee useita syitä sille, miksi ihminen saattaa kuitenkin lähteä ulos asunnosta.
Ensimmäinen syy on tiedon puute
Taloyhtiöillä on velvollisuus tehdä pelastussuunnitelma ja kertoa siitä asukkaille, mutta moni jättää ohjeet lukematta.
Hädän hetkellä ohjeet saattavat myös unohtua, ja ratkaisut tehdään selviytymisvaiston varassa.
Työpaikkojen pelastusohjeet ovat kerrostalossa hengenvaarallisia
Suomalaiset pääsevät harjoittelemaan pelastautumista käytännössä vain työpaikoilla ja oppilaitoksissa.
Harjoituksissa neuvotaan, että palohälytyksen sattuessa rakennuksesta on poistuttava nopeasti rappusia käyttäen.
Suuriin toimistotiloihin tai koulurakennuksiin tehtyjen pelastusohjeiden noudattaminen voi olla kerrostalopalossa hengenvaarallista.
Ohjeet ovat erilaisia, koska rakennusten rakenteet ja tulen käyttäytyminen niissä poikkeavat toisistaan.
Ilpo Leino kertoo, että toimistorakennuksessa tavallisesti koko kerros on yhtä isoa palo-osastoa, jossa savu pääsee leviämään.
Silloin on tärkeää, että tilasta poistutaan rivakasti kokoontumispaikalle.
Asunto kestää paloa noin tunnin
Kerrostalossa jokainen asunto on suunniteltu omaksi paloa kestäväksi kuutiokseen.
Palo-osastointi ehkäisee tulen ja savun leviämistä huoneistojen välillä.
Yleensä kerrostalohuoneisto on suunniteltu kestämään paloa vähintään tunnin ajan ja huoneiston ovi noin puoli tuntia.
– Niin hurjalta kuin se tuntuukin, vaikka naapurissa, yläpuolella tai alapuolella palaisi, niin paras turva on oma asunto, Leino sanoo.
Pienikin määrä savua on vaarallinen, sillä jo ensimmäiset sisäänhengitykset häkää aiheuttavat sekavuutta.
Vaikka omaan asuntoon palaaminen voisi olla mahdollista, sitä ei välttämättä ymmärrä tehdä, ja tajuttomuus tulee nopeasti.
Leinon mukaan valtaosa porraskäytäväkuolemista olisi voitu välttää.
– Jos oma asunto on savuton ja ihmiset olisivat jääneet sinne, he olisivat pelastuneet.
Taloyhtiöissä pelastautumista ei juuri harjoitella
Suurin osa rakennuspaloista tapahtuu asuinrakennuksissa.
Taloyhtiöissä järjestettävät pelastusharjoitukset ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.
Pelastuslain mukaan vastuu paloturvallisuuteen liittyvästä turvallisuusviestinnästä on pelastusviranomaisella.
Harjoittelu jää asukkaiden omalle vastuulle.
Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamon mukaan taloyhtiössä järjestetään silloin tällöin niin sanottuja pelastuskävelyjä, joissa pelastautumisohjeita käydään läpi. Ongelma on, etteivät ne juurikaan kiinnosta asukkaita.
– Omassa taloyhtiössäni järjestettiin pelastuskävely, johon osallistui kaksi ihmistä, toteaa Rintamo.
Isännöintiliitto pyrkii auttamaan taloyhtiöitä julkaisemalla turvallisuusohjeita jaettavaksi asukkaille.
Keväällä tehty tuore ohje on sarjakuvamainen.
– Siinä on lyhyet tekstit suomeksi ja englanniksi. Kuvilla on yritetty ratkaista se, että vaikka ei puhuisi kumpaakaan näistä kielistä, tietää miten toimia, Rintamo sanoo.
Taloyhtiön paloturvallisuutta voidaan parantaa myös pienillä käytännön teoilla
Yksi helpoimmista on ovitiivisteiden kunnosta huolehtiminen.
Keski-Suomen pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Riku Lehtinen sanoo, että huoneistojen oviin asennettavat automaattiset sulkijat eli ovipumput olisivat myös hyvä lisä.
– Siten varmistettaisiin, että palo pysyisi huoneistossa eikä pääsisi leviämään porrashuoneeseen.
Se antaisi aikaa ja mahdollisuuksia turvalliseen poistumiseen, Lehtinen sanoo.
https://yle.fi/a/74-20253395
[b]Väärä ratkaisu tulipalossa on maksanut tänä vuonna jo seitsemän ihmishenkeä – myrkkysavu rappukäytävässä tappaa hetkessä[/b]
Kerrostaloasunto on suunniteltu kestämään paloa ja suojaamaan asukasta avun saapumiseen asti.
Savuiseen porraskäytävään lähteminen voi olla hengenvaarallista.
Jyväskylässä palaneen kerrostalon porraskäytävä on lohduton näky.
Tulipalo syttyi viime viikolla. Seiniä on jo puhdistettu, mutta niiden hiilenmusta yläosa kertoo karua tarinaa siitä, millaiset olosuhteet käytävässä olivat palon aikana.
Keski-Suomen pelastuslaitoksen valmiuspäällikön Riku Lehtisen mukaan mahdollisuudet hengissä selviämiseen palavan talon rappukäytävässä ovat huonot.
– On pimeää, savua ja myrkyllisiä palokaasuja, joiden lämpötila voi olla 500–1 000 astetta. Pahimmassa tapauksessa yksikin hengenveto voi viedä tajun.
Jyväskylän tulipalossa menehtyi 30-vuotias mies, joka oli pyrkinyt palavasta talosta ulos rappukäytävän kautta.
Vastaavia tapauksia on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen paljon.
Porraskäytävistä löytyneitä tulipalojen uhreja on ollut jo seitsemän, kun tavallisesti määrä on yksi tai ei yhtään uhria vuodessa.
Kaikkiaan porraskäytäväkuolemiin johtaneita tulipaloja on ollut tänä vuonna kolme.
Suurta uhrimäärää selittää se, että maaliskuussa Vantaan Pähkinärinteen tulipalossa kuoli viisi saman perheen jäsentä.
[b]Selviytymisvaisto voi ohittaa järjen[/b]
Jos rappukäytävässä on savua, mutta omassa asunnossa ei pala, turvallisinta on sulkea ovi, soittaa hätänumeroon ja odottaa pelastuslaitoksen apua.
Suomen pelastusalan keskusjärjestön vanhempi asiantuntija Ilpo Leino näkee useita syitä sille, miksi ihminen saattaa kuitenkin lähteä ulos asunnosta.
[b]Ensimmäinen syy on tiedon puute[/b]
Taloyhtiöillä on velvollisuus tehdä pelastussuunnitelma ja kertoa siitä asukkaille, mutta moni jättää ohjeet lukematta.
Hädän hetkellä ohjeet saattavat myös unohtua, ja ratkaisut tehdään selviytymisvaiston varassa.
[b]Työpaikkojen pelastusohjeet ovat kerrostalossa hengenvaarallisia[/b]
Suomalaiset pääsevät harjoittelemaan pelastautumista käytännössä vain työpaikoilla ja oppilaitoksissa.
Harjoituksissa neuvotaan, että palohälytyksen sattuessa rakennuksesta on poistuttava nopeasti rappusia käyttäen.
Suuriin toimistotiloihin tai koulurakennuksiin tehtyjen pelastusohjeiden noudattaminen voi olla kerrostalopalossa hengenvaarallista.
Ohjeet ovat erilaisia, koska rakennusten rakenteet ja tulen käyttäytyminen niissä poikkeavat toisistaan.
Ilpo Leino kertoo, että toimistorakennuksessa tavallisesti koko kerros on yhtä isoa palo-osastoa, jossa savu pääsee leviämään.
Silloin on tärkeää, että tilasta poistutaan rivakasti kokoontumispaikalle.
[b]Asunto kestää paloa noin tunnin[/b]
Kerrostalossa jokainen asunto on suunniteltu omaksi paloa kestäväksi kuutiokseen.
Palo-osastointi ehkäisee tulen ja savun leviämistä huoneistojen välillä.
Yleensä kerrostalohuoneisto on suunniteltu kestämään paloa vähintään tunnin ajan ja huoneiston ovi noin puoli tuntia.
– Niin hurjalta kuin se tuntuukin, vaikka naapurissa, yläpuolella tai alapuolella palaisi, niin paras turva on oma asunto, Leino sanoo.
Pienikin määrä savua on vaarallinen, sillä jo ensimmäiset sisäänhengitykset häkää aiheuttavat sekavuutta.
Vaikka omaan asuntoon palaaminen voisi olla mahdollista, sitä ei välttämättä ymmärrä tehdä, ja tajuttomuus tulee nopeasti.
Leinon mukaan valtaosa porraskäytäväkuolemista olisi voitu välttää.
– Jos oma asunto on savuton ja ihmiset olisivat jääneet sinne, he olisivat pelastuneet.
[b]Taloyhtiöissä pelastautumista ei juuri harjoitella[/b]
Suurin osa rakennuspaloista tapahtuu asuinrakennuksissa.
Taloyhtiöissä järjestettävät pelastusharjoitukset ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.
Pelastuslain mukaan vastuu paloturvallisuuteen liittyvästä turvallisuusviestinnästä on pelastusviranomaisella.
Harjoittelu jää asukkaiden omalle vastuulle.
Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamon mukaan taloyhtiössä järjestetään silloin tällöin niin sanottuja pelastuskävelyjä, joissa pelastautumisohjeita käydään läpi. Ongelma on, etteivät ne juurikaan kiinnosta asukkaita.
– Omassa taloyhtiössäni järjestettiin pelastuskävely, johon osallistui kaksi ihmistä, toteaa Rintamo.
Isännöintiliitto pyrkii auttamaan taloyhtiöitä julkaisemalla turvallisuusohjeita jaettavaksi asukkaille.
Keväällä tehty tuore ohje on sarjakuvamainen.
– Siinä on lyhyet tekstit suomeksi ja englanniksi. Kuvilla on yritetty ratkaista se, että vaikka ei puhuisi kumpaakaan näistä kielistä, tietää miten toimia, Rintamo sanoo.
[b]Taloyhtiön paloturvallisuutta voidaan parantaa myös pienillä käytännön teoilla[/b]
Yksi helpoimmista on ovitiivisteiden kunnosta huolehtiminen.
Keski-Suomen pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Riku Lehtinen sanoo, että huoneistojen oviin asennettavat automaattiset sulkijat eli ovipumput olisivat myös hyvä lisä.
– Siten varmistettaisiin, että palo pysyisi huoneistossa eikä pääsisi leviämään porrashuoneeseen.
Se antaisi aikaa ja mahdollisuuksia turvalliseen poistumiseen, Lehtinen sanoo.
[url]https://yle.fi/a/74-20253395[/url]
