Kirjoittaja viivahattu » Ke Marras 11, 2026 9:41 pm
apässi kirjoitti: Ke Marras 11, 2026 10:19 am
Eipä ne tontutkaan taida alkuperäiseen jouluun kuulua; jouluhan on Jeesuksen syntymäjuhla.
Joulusikakin on lainattu käsittääkseni roomalaisten saturnaali-juhlasta, pukki puolestaan on sekoitus muinaissuomalaista kekriä ja kristinuskon Pyhää Nikolausta.
Itse yritän viettää kristillistä joulua. Siihen ei kuulu myöskään joulunavajaiset marraskuun alkupuolella.
Hevonvitut ole minkään helvetin juutalaisen kansankiihottajan syntymäjuhla alunperin.
Mikäli uskotaan Raamatun kertomusta Jeesuksen syntymästä, niin se on jopa kristinuskon oman perinteen mukaan sijoittunut sään ja muiden seikkojen perusteella jonnekin elo-syyskuulle. Sitä juhlitaan joulukuun lopussa, koska Rooman valtakunnassa kirkko ei saanut tukahdutettua juurikin tuota juuriltaan pakanallista Saturnalia-juhlaa, joka sitten brändättiin uudestaan "Jeesuksen syntymäpäiväksi". Kristinusko on pohjimmiltaan äärimmäisen ontto kuori, joka on täytetty pakanallisilla perinteillä, joita ei onnistuttu tappamaan, vaikka yrityksen puutteesta se ei niillä mulkeroilla ole ikinä ollut kiinni.
Tontut ovat nimenomaan sitä kaikkein suomalaisinta ja omaperäisintä jouluperinnettä. Punalakkiset "joulutontut" ovat toki melko moderni keksintö, mutta tonttujen eli paikanhaltijoiden muistaminen ja kunnioittaminen vuoden pimeimpänä aikana on ikiaikaista suomalaista juhlaperinnettä. Etymologisesti "tonttu" on samaa juurta kuin "tontti", koska tontut ovat nimenomaan tiettyyn, rajattuun paikkaan liittyviä henkiolentoja. Tonttu on rakennuksesta tai paikasta huolehtiva haltijahenki, ja niiden pitäminen suopeina ja ystävällisinä on ollut muinaisten suomalaisten maailmankuvassa elämän ja kuoleman kysymys, koska siitä on riippunut koko talon ja tilan menestys.
Ruotsin kielen sana "tomte" on muuten lainaa suomesta, ei toisin päin. "Joulu" taas on liikkunut toiseen suuntaan, germaanisista kielistä meille päin. Sekä "joulu" että "juhla" ovat lainoja samasta sanasta, eri ikäisiä vain. "Joulu" on lainattu sanan kuulostaessa lausuttuna jotakuinkin "joul", "juhla" taas ääntämyksen ollessa lähempänä nykyruotsia "juul". Joulu-niminen juhla on pohjimmiltaan germaanista kansanperinnettä, ja sieltä tulee myös esimerkiksi joulukinkku. Suomalaisten ikioma vastaava juhla on ollut kekri, ja perinteisessä suomalaisessa joulussa sekoittuvatkin itämerensuomalaisen kekrin ja germaanisen joulun ainekset, ripauksella kristittyjen hölynpölyä.
Sambaa Suomessa ei ole tanssittu jouluna koskaan ennen tätä.
[quote=apässi post_id=2072815 time=1794385171 user_id=77101]
Eipä ne tontutkaan taida alkuperäiseen jouluun kuulua; jouluhan on Jeesuksen syntymäjuhla.
Joulusikakin on lainattu käsittääkseni roomalaisten saturnaali-juhlasta, pukki puolestaan on sekoitus muinaissuomalaista kekriä ja kristinuskon Pyhää Nikolausta.
Itse yritän viettää kristillistä joulua. Siihen ei kuulu myöskään joulunavajaiset marraskuun alkupuolella.
[/quote]
Hevonvitut ole minkään helvetin juutalaisen kansankiihottajan syntymäjuhla alunperin. :D Mikäli uskotaan Raamatun kertomusta Jeesuksen syntymästä, niin se on jopa kristinuskon oman perinteen mukaan sijoittunut sään ja muiden seikkojen perusteella jonnekin elo-syyskuulle. Sitä juhlitaan joulukuun lopussa, koska Rooman valtakunnassa kirkko ei saanut tukahdutettua juurikin tuota juuriltaan pakanallista Saturnalia-juhlaa, joka sitten brändättiin uudestaan "Jeesuksen syntymäpäiväksi". Kristinusko on pohjimmiltaan äärimmäisen ontto kuori, joka on täytetty pakanallisilla perinteillä, joita ei onnistuttu tappamaan, vaikka yrityksen puutteesta se ei niillä mulkeroilla ole ikinä ollut kiinni.
Tontut ovat nimenomaan sitä kaikkein suomalaisinta ja omaperäisintä jouluperinnettä. Punalakkiset "joulutontut" ovat toki melko moderni keksintö, mutta tonttujen eli paikanhaltijoiden muistaminen ja kunnioittaminen vuoden pimeimpänä aikana on ikiaikaista suomalaista juhlaperinnettä. Etymologisesti "tonttu" on samaa juurta kuin "tontti", koska tontut ovat nimenomaan tiettyyn, rajattuun paikkaan liittyviä henkiolentoja. Tonttu on rakennuksesta tai paikasta huolehtiva haltijahenki, ja niiden pitäminen suopeina ja ystävällisinä on ollut muinaisten suomalaisten maailmankuvassa elämän ja kuoleman kysymys, koska siitä on riippunut koko talon ja tilan menestys.
Ruotsin kielen sana "tomte" on muuten lainaa suomesta, ei toisin päin. "Joulu" taas on liikkunut toiseen suuntaan, germaanisista kielistä meille päin. Sekä "joulu" että "juhla" ovat lainoja samasta sanasta, eri ikäisiä vain. "Joulu" on lainattu sanan kuulostaessa lausuttuna jotakuinkin "joul", "juhla" taas ääntämyksen ollessa lähempänä nykyruotsia "juul". Joulu-niminen juhla on pohjimmiltaan germaanista kansanperinnettä, ja sieltä tulee myös esimerkiksi joulukinkku. Suomalaisten ikioma vastaava juhla on ollut kekri, ja perinteisessä suomalaisessa joulussa sekoittuvatkin itämerensuomalaisen kekrin ja germaanisen joulun ainekset, ripauksella kristittyjen hölynpölyä.
Sambaa Suomessa ei ole tanssittu jouluna koskaan ennen tätä.
