Runo Cairenius istui vankilassa Kanadassa yli 34 vuotta. Se on tiettävästi pisin yhtäjaksoinen aika, jonka suomalainen on suorittanut vankeusrangaistusta.
Suomalainen murhaaja Runo Cairenius on kuollut vankilassa Kanadassa 87-vuotiaana.
Kanadan vankeinhoitolaitoksen mukaan Cairenius kuoli Warkworthin vankilassa Ontariossa 18. syyskuuta 2026.
Yle on seurannut Caireniuksen tapausta sen poikkeuksellisen luonteen ja harvinaisen pitkäkestoisen rangaistuksen vuoksi.
Caireniuksen kuolinsyytä ei ole julkistettu.
Kanadan vankeinhoitolaitoksesta kerrotaan Ylelle, että Ontariossa kuolinsyynselvitykset ovat salassa pidettäviä, jos henkilön kuolinsyy on luonnollinen. Jos kuolinsyytä epäillään luonnottomaksi, kuten itsemurhaksi tai henkirikokseksi, kuolinsyyntutkijan toimisto tutkii sen ja julkaisee lopputuloksesta tiedoksiannon.
Tällaista tiedoksiantoa ei ainakaan vielä ole julkaistu.
Ennätyspitkä vankeus
Rikoksen tekohetkestä laskien Cairenius oli vangittuna yhtäjaksoisesti 34 vuotta ja neljä kuukautta.
Cairenius vaikuttaa olevan pisimpään elinkautista vankeusrangaistusta suorittanut suomalainen.
Ainakaan Suomessa tiettävästi kukaan elinkautisvanki tai niin sanottu pakkolaitosvanki ei ole suorittanut yhtä pitkää vankeusrangaistusta keskeytyksettä.
Myöskään ulkomailla tuomionsa suorittaneiden suomalaisten joukosta Yle ei ole löytänyt vankia, joka olisi viettänyt yhtä pitkän ajan vankilassa kuin Cairenius.
Pisimmät elinkautiset
25 vuotta
Tiettävästi pisimpään elinkautista vankeusrangaistusta yhtäjaksoisesti Suomessa suorittanut henkilö on Vilho Huovinen.
Vuonna 1918 syntynyt Huovinen tuomittiin elinkautiseen murhasta, jonka hän teki kesällä 1943.
Lokakuussa 1945 Huovinen karkasi vankilasta ja murhasi pakomatkansa aikana kaksi henkilöä.
Vuonna 1969 presidentti Kekkonen armahti Huovisen.
Jos muutaman kuukauden pakomatkaa ei lasketa keskeytykseksi, Huovinen suoritti elinkautista vankeusrangaistustaan yhtäjaksoisesti yli 25 vuotta.
22 + 14 vuotta
Vuonna 1965 syntynyt Pasi Räty tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta, jonka hän teki vuonna 1990.
Tekopäivästä laskien Räty oli vangittuna yhtäjaksoisesti 22 vuotta kunnes vapautui vuonna 2012.
Hän ehti olla vapaana vain kuukauden ennen kuin murhasi uudelleen. Tästä murhasta hän on ollut vankeudessa jo yli 14 vuotta.
Yhteensä Räty on ollut kahdesta murhastaan vangittuna yli 36 vuotta.
54 vuotta
Syyntakeettomaksi todettuja rikoksentekijöitä eli niin sanottuja kriminaalipotilaita saatetaan pitää pakkohoidossa hyvinkin pitkiä aikoja.
Tunnetuista hoitojaksoista pisin paljastui vuonna 2010 suoritetun oikeusasiamiehen tarkastuksen pöytäkirjasta vuonna 2011.
Raportin mukaan Niuvanniemen sairaalassa oli vuoden 2009 lopussa eräs kriminaalipotilas, joka oli ollut sairaalassa yli 54 vuotta.
Potilaan henkilöllisyys tai hänen rikoksensa ei ole tiedossa.
Poikkeuksellinen henkirikos
Suomessa Cairenius työskenteli Tuusulan kunnanarkkitehtina. Kanadaan hän muutti vuonna 1972. Vuonna 1980 hän sai Kanadan kansalaisuuden.
Hän eli avoliitossa suomalaisen naisen kanssa vuoteen 1990, jolloin pari erosi.
Eron jälkeen Cairenius alkoi vainota ex-avovaimoaan monin tavoin. Hän esimerkiksi sahasi ex-vaimonsa talon yläkerran irti alakerrasta ja vinssasi sen pois paikoiltaan.
Hän koki olevansa siihen oikeutettu, koska oli itse rakentanut talon yläkerran.
Brampton sijaitsee Toronton kupeessa lähellä Kanadan ja Yhdysvaltojen rajaa.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Grafiikka: Aleksi Hyvönen / Yle, MapCreator, OpenStreetMap
Vuonna 1991 Cairenius kirjoitti kirjan, jossa hän solvasi exäänsä rajusti ja esitti tästä perättömiä väitteitä. Hän postitti kirjaa viitisenkymmentä kappaletta sukulaisille, viranomaisille ja toimittajille.
Kirjasta puuttui kuitenkin kaksi viimeistä lukua.
Huhtikuussa 1992 Cairenius saattoi liikkeelle kirjan viimeiset luvut. Niissä hän kuvasi, kuinka murhaa ex-puolisonsa.
Toukokuussa hän murhasi kauppamatkalla olleen ex-puolisonsa tavalla, jonka hän kuvasi kirjassaan.
Posti toimitti puuttuvat luvut vastaanottajille teon jälkeen.
Halusi vapaaksi ja Suomeen
Runo Caireniuksen vankeusrangaistusta pidensi hänen oma käytöksensä.
Ylen Kanadasta saamat asiakirjat osoittavat, että vankeusaikanaan Cairenius kieltäytyi johdonmukaisesti osallistumasta väkivaltariskiä alentaviin ohjelmiin tai psykiatriseen arviointiin.
Vuonna 2007 lääkärit kuitenkin katsoivat, että Cairenius todennäköisesti kärsii harhaluuloisuushäiriöstä, joka on vainoharhaista tyyppiä.
Cairenius anoi vapautusta vankeudesta kaikkiaan viidesti esimerkiksi vuosina 2008, 2016, 2021 ja 2026.
Kynnyskysymykseksi vapauttamisharkinnassa muodostui Caireniuksen asenne. Omien sanojensa mukaan Cairenius hyväksyi saamansa rangaistuksen.
Silti hän väitti aina, että murhan tekeminen oli hänen ainoa vaihtoehtonsa.
Vankeusaikanaan Cairenius myös anoi siirtoa suomalaiseen vankilaan. Vuonna 2003 hän sai ilmoituksensa perusteella takaisin Suomen kansalaisuuden.
Suomen oikeusministeriö kuitenkin katsoi, että Caireniusta ei voi pitää Kanadassa asuvana suomalaisena, jonka siirto Suomeen edistäisi yhteiskuntakelpoiseksi tulemista.
Tällä perusteella oikeusministeriö teki harvinaisen päätöksen ja kieltäytyi vankisiirrosta.
Kun vanki siirretään Suomeen, hänen vapauttamiseensa sovelletaan Suomen lakia ja käytäntöjä. Suomessa elinkautinen vankeusrangaistus kestää keskimäärin 14–15 vuotta.
Mikäli Cairenius olisi siirretty Suomeen, hän olisi vapautunut todennäköisesti heti.
Kieltäytyi yhteistyöstä kokonaan
Viidenteen ja viimeiseen ehdonalaiskuulemiseensa Cairenius kieltäytyi edes osallistumasta.
Kuluvan vuoden helmikuussa ehdonalaislautakunta päätti, että Caireniusta ei voi vieläkään vapauttaa.
Viimeisessä päätöksessään ehdonalaislautakunta totesi, että se ei voi vapauttaa toisen ihmisen hengen riistämisestä tuomittua henkilöä yhteiskuntaan ilman vahvaa näyttöä muutoksesta.
Erityisen huolestuttavana lautakunta piti sitä, että Cairenius oli jumiutunut vuosikymmeniksi uhriutumiseen ja vaihtoehdottomuuteen, jotka hän oli itse mielessään kehittänyt.
Kanadalaisen ehdonalaislautakunnan asiakirja, jossa lukee tietoja elinkautisvangin kielteisestä vapauttamispäätöksestä.
Avaa kuvien katselu
Ehdonalaislautakunta hylkäsi Caireniuksen vapautusanomuksen helmikuussa 2026 jo viidennen kerran. Kuva: Parole board of Canada
Caireniukselle tehdyn riskiarvioinnin mukaan hänen yleinen rikoksenuusimisriskinsä oli matala. Seurustelukumppaniin kohdistuva väkivaltariski kuitenkin arvioitiin suureksi.
Tekopää ja ”yksi hammas”
Caireniuksen vankeusaika sujui ilman vakavia välikohtauksia.
Vuonna 2002 hänet kuitenkin löydettiin sellinsä lattialta tajuttomana. Jostakin syystä hän oli kirjoittanut otsaansa englanniksi ”1 hammas”.
Vuonna 2022 hänen sellistään löydettiin luonnollista kokoa oleva, paperimassasta tehty pää sekä muunneltuja sähkölaitteita.
Paperimassapää tuo mieleen Clint Eastwoodin tähdittämän elokuvan Pako Alcatrazista vuodelta 1979. Cairenius kuitenkin kiisti vankilaviranomaisille, että hän olisi suunnitellut pakoa.
Suurimman osan ajastaan Cairenius vietti omassa sellissään lukemassa.
---------------
https://yle.fi/a/74-20254293?origin=rssRuno Cairenius istui vankilassa Kanadassa yli 34 vuotta. Se on tiettävästi pisin yhtäjaksoinen aika, jonka suomalainen on suorittanut vankeusrangaistusta.
Suomalainen murhaaja Runo Cairenius on kuollut vankilassa Kanadassa 87-vuotiaana.
Kanadan vankeinhoitolaitoksen mukaan Cairenius kuoli Warkworthin vankilassa Ontariossa 18. syyskuuta 2026.
Yle on seurannut Caireniuksen tapausta sen poikkeuksellisen luonteen ja harvinaisen pitkäkestoisen rangaistuksen vuoksi.
Caireniuksen kuolinsyytä ei ole julkistettu.
Kanadan vankeinhoitolaitoksesta kerrotaan Ylelle, että Ontariossa kuolinsyynselvitykset ovat salassa pidettäviä, jos henkilön kuolinsyy on luonnollinen. Jos kuolinsyytä epäillään luonnottomaksi, kuten itsemurhaksi tai henkirikokseksi, kuolinsyyntutkijan toimisto tutkii sen ja julkaisee lopputuloksesta tiedoksiannon.
Tällaista tiedoksiantoa ei ainakaan vielä ole julkaistu.
Ennätyspitkä vankeus
Rikoksen tekohetkestä laskien Cairenius oli vangittuna yhtäjaksoisesti 34 vuotta ja neljä kuukautta.
Cairenius vaikuttaa olevan pisimpään elinkautista vankeusrangaistusta suorittanut suomalainen.
Ainakaan Suomessa tiettävästi kukaan elinkautisvanki tai niin sanottu pakkolaitosvanki ei ole suorittanut yhtä pitkää vankeusrangaistusta keskeytyksettä.
Myöskään ulkomailla tuomionsa suorittaneiden suomalaisten joukosta Yle ei ole löytänyt vankia, joka olisi viettänyt yhtä pitkän ajan vankilassa kuin Cairenius.
Pisimmät elinkautiset
25 vuotta
Tiettävästi pisimpään elinkautista vankeusrangaistusta yhtäjaksoisesti Suomessa suorittanut henkilö on Vilho Huovinen.
Vuonna 1918 syntynyt Huovinen tuomittiin elinkautiseen murhasta, jonka hän teki kesällä 1943.
Lokakuussa 1945 Huovinen karkasi vankilasta ja murhasi pakomatkansa aikana kaksi henkilöä.
Vuonna 1969 presidentti Kekkonen armahti Huovisen.
Jos muutaman kuukauden pakomatkaa ei lasketa keskeytykseksi, Huovinen suoritti elinkautista vankeusrangaistustaan yhtäjaksoisesti yli 25 vuotta.
22 + 14 vuotta
Vuonna 1965 syntynyt Pasi Räty tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta, jonka hän teki vuonna 1990.
Tekopäivästä laskien Räty oli vangittuna yhtäjaksoisesti 22 vuotta kunnes vapautui vuonna 2012.
Hän ehti olla vapaana vain kuukauden ennen kuin murhasi uudelleen. Tästä murhasta hän on ollut vankeudessa jo yli 14 vuotta.
Yhteensä Räty on ollut kahdesta murhastaan vangittuna yli 36 vuotta.
54 vuotta
Syyntakeettomaksi todettuja rikoksentekijöitä eli niin sanottuja kriminaalipotilaita saatetaan pitää pakkohoidossa hyvinkin pitkiä aikoja.
Tunnetuista hoitojaksoista pisin paljastui vuonna 2010 suoritetun oikeusasiamiehen tarkastuksen pöytäkirjasta vuonna 2011.
Raportin mukaan Niuvanniemen sairaalassa oli vuoden 2009 lopussa eräs kriminaalipotilas, joka oli ollut sairaalassa yli 54 vuotta.
Potilaan henkilöllisyys tai hänen rikoksensa ei ole tiedossa.
Poikkeuksellinen henkirikos
Suomessa Cairenius työskenteli Tuusulan kunnanarkkitehtina. Kanadaan hän muutti vuonna 1972. Vuonna 1980 hän sai Kanadan kansalaisuuden.
Hän eli avoliitossa suomalaisen naisen kanssa vuoteen 1990, jolloin pari erosi.
Eron jälkeen Cairenius alkoi vainota ex-avovaimoaan monin tavoin. Hän esimerkiksi sahasi ex-vaimonsa talon yläkerran irti alakerrasta ja vinssasi sen pois paikoiltaan.
Hän koki olevansa siihen oikeutettu, koska oli itse rakentanut talon yläkerran.
Brampton sijaitsee Toronton kupeessa lähellä Kanadan ja Yhdysvaltojen rajaa.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Grafiikka: Aleksi Hyvönen / Yle, MapCreator, OpenStreetMap
Vuonna 1991 Cairenius kirjoitti kirjan, jossa hän solvasi exäänsä rajusti ja esitti tästä perättömiä väitteitä. Hän postitti kirjaa viitisenkymmentä kappaletta sukulaisille, viranomaisille ja toimittajille.
Kirjasta puuttui kuitenkin kaksi viimeistä lukua.
Huhtikuussa 1992 Cairenius saattoi liikkeelle kirjan viimeiset luvut. Niissä hän kuvasi, kuinka murhaa ex-puolisonsa.
Toukokuussa hän murhasi kauppamatkalla olleen ex-puolisonsa tavalla, jonka hän kuvasi kirjassaan.
Posti toimitti puuttuvat luvut vastaanottajille teon jälkeen.
Halusi vapaaksi ja Suomeen
Runo Caireniuksen vankeusrangaistusta pidensi hänen oma käytöksensä.
Ylen Kanadasta saamat asiakirjat osoittavat, että vankeusaikanaan Cairenius kieltäytyi johdonmukaisesti osallistumasta väkivaltariskiä alentaviin ohjelmiin tai psykiatriseen arviointiin.
Vuonna 2007 lääkärit kuitenkin katsoivat, että Cairenius todennäköisesti kärsii harhaluuloisuushäiriöstä, joka on vainoharhaista tyyppiä.
Cairenius anoi vapautusta vankeudesta kaikkiaan viidesti esimerkiksi vuosina 2008, 2016, 2021 ja 2026.
Kynnyskysymykseksi vapauttamisharkinnassa muodostui Caireniuksen asenne. Omien sanojensa mukaan Cairenius hyväksyi saamansa rangaistuksen.
Silti hän väitti aina, että murhan tekeminen oli hänen ainoa vaihtoehtonsa.
Vankeusaikanaan Cairenius myös anoi siirtoa suomalaiseen vankilaan. Vuonna 2003 hän sai ilmoituksensa perusteella takaisin Suomen kansalaisuuden.
Suomen oikeusministeriö kuitenkin katsoi, että Caireniusta ei voi pitää Kanadassa asuvana suomalaisena, jonka siirto Suomeen edistäisi yhteiskuntakelpoiseksi tulemista.
Tällä perusteella oikeusministeriö teki harvinaisen päätöksen ja kieltäytyi vankisiirrosta.
Kun vanki siirretään Suomeen, hänen vapauttamiseensa sovelletaan Suomen lakia ja käytäntöjä. Suomessa elinkautinen vankeusrangaistus kestää keskimäärin 14–15 vuotta.
Mikäli Cairenius olisi siirretty Suomeen, hän olisi vapautunut todennäköisesti heti.
Kieltäytyi yhteistyöstä kokonaan
Viidenteen ja viimeiseen ehdonalaiskuulemiseensa Cairenius kieltäytyi edes osallistumasta.
Kuluvan vuoden helmikuussa ehdonalaislautakunta päätti, että Caireniusta ei voi vieläkään vapauttaa.
Viimeisessä päätöksessään ehdonalaislautakunta totesi, että se ei voi vapauttaa toisen ihmisen hengen riistämisestä tuomittua henkilöä yhteiskuntaan ilman vahvaa näyttöä muutoksesta.
Erityisen huolestuttavana lautakunta piti sitä, että Cairenius oli jumiutunut vuosikymmeniksi uhriutumiseen ja vaihtoehdottomuuteen, jotka hän oli itse mielessään kehittänyt.
Kanadalaisen ehdonalaislautakunnan asiakirja, jossa lukee tietoja elinkautisvangin kielteisestä vapauttamispäätöksestä.
Avaa kuvien katselu
Ehdonalaislautakunta hylkäsi Caireniuksen vapautusanomuksen helmikuussa 2026 jo viidennen kerran. Kuva: Parole board of Canada
Caireniukselle tehdyn riskiarvioinnin mukaan hänen yleinen rikoksenuusimisriskinsä oli matala. Seurustelukumppaniin kohdistuva väkivaltariski kuitenkin arvioitiin suureksi.
Tekopää ja ”yksi hammas”
Caireniuksen vankeusaika sujui ilman vakavia välikohtauksia.
Vuonna 2002 hänet kuitenkin löydettiin sellinsä lattialta tajuttomana. Jostakin syystä hän oli kirjoittanut otsaansa englanniksi ”1 hammas”.
Vuonna 2022 hänen sellistään löydettiin luonnollista kokoa oleva, paperimassasta tehty pää sekä muunneltuja sähkölaitteita.
Paperimassapää tuo mieleen Clint Eastwoodin tähdittämän elokuvan Pako Alcatrazista vuodelta 1979. Cairenius kuitenkin kiisti vankilaviranomaisille, että hän olisi suunnitellut pakoa.
Suurimman osan ajastaan Cairenius vietti omassa sellissään lukemassa.
---------------
https://yle.fi/a/74-20254293?origin=rss
