MURHA.INFO

32 SIVU 1 (1) ESPOON KÄRÄJÄOIKEUS 7.10.2005 NO : 2193 TL: 1 3.8. OSASTO DNO: R 05/1001 SYYTETTY Gustafsson, Nils Wilhelm TUOMIOLAUSELMA HYLÄTYT SYYTTEET 1) Murha 5.6.1960 2) Murha 5.6.1960 3) Murha 5.6.1960 KORVAUSVELVOLLISUUS Valtion varoista maksetaan - oikeusavun edun ilman omavastuuta saaneiden...

31 Edellä todetut lukuisat seikat tukevat vahvasti johtopäätöstä Gustafssonin syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syytteessä kerrotussa tilanteessa väkivaltaa Björklundiin, Boismaniin tai Mäkeen. Syyte kolmesta murha...

30 että rikosoikeudellisen käsittelyn päätyttyä syyttömyysolettama on murrettu tavalla, jossa epäilystäkään syyttömyydestä ei ole jäänyt voimaan. Surmista kulunut pitkä aika on selkeästi vaikeuttanut luotettavan kuvan saamista surmiin johtaneista tapahtumista. Tapahtumien kulkua ja mahdollista syyl...

29 kannanotto syyllisyyteen ja että Tuominenkin on tuolloin asian näin käsittänyt. Gustafsson on johdonmukaisesti kiistänyt syyllisyytensä. Gustafssonin kertomuksissa esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa koskien tapahtumien kulkua ei ole ilmennyt seikkoja, jotka tukisivat epäilystä hänen syyllisyydes...

28 että myös muut kuin hän olivat nauttineet alkoholia tukee Björklundin muistikirjassa oleva merkintä siitä, että Gustafsson ja Boisman olivat olleet kännissä. Koska nautitun alkoholin määrää ei ole pystytty tarkemmin selvittämään, ja alkoholin nauttimisesta on voinut kulua aikaa riittävästi aikaa...

27 äidiltään. Gustafsson on myös esitutkinnassa vuonna 2004 kertonut, että häntä oli telttapaikalla raahattu rannan suuntaan ja että raahausjälkiä oli ollut teltan suuaukon ja rannan välisellä alueella. Gustafssonin mukaan poliisi oli vuonna 1960 käyttäessään Gustafssonin tapahtumapaikalla kertonut...

26 Siltä osin kuin käytetyn väkivallan voimakkuuden arvioinnissa on viitattu Gustafssonilla olleiden ihoruhjeiden vähäisyyteen on otettava huomioon, että vastaavasti kuin vainajien kohdalla myös Gustafssonin kohdalla ihon suojana on voinut olla telttakangas tai muu vaate. Kuultujen lääketieteellist...

25 muistiaukko ja sekavuustila ja muisti palautuu vähitellen vamman jälkeen tapahtuneiden asioiden jäädessä kuitenkin pysyvästi pimentoon. Aivovamman vaikeusasteluokittelut vaihtelevat. Tajunnan tason ja muistiaukon keston mukaan arvioiden Gustafssonin aivovamma on ollut keskivaikea. Gustafssonin m...

24 Öhman on perustanut kannanottonsa asiassa pitkälti aivoselkäydinnesteen verettömyyteen. Ns. Brillen hematooma kuvaa luotettavasti kyllä kallopohjan murtumaa. On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön, mutta sella...

23 potilasasiakirjojen ja hoitotietojen perusteella. Lisäksi Gustafssonille on suostumuksellaan tehty vuonna 2004 lääketieteellisiä tutkimuksia aikanaan saatujen vammojen selvittämiseksi. Gustafssonia 5.6.2960 ensimmäisenä lääkärinä hoitaneen todistaja Ilmo Hassisen kertomuksesta on käynyt ilmi, et...

22 Gustafssonin verijäljet teltan sisällä, jotka jäljet ovat olleet kosketusverta / valumaverta, sijaitsevat siinä osassa telttaa, missä hän on ilmoittanut nukkuneensa ja ovat jokseenkin siinä missä hänen päänsä on tuolloin ollut eli teltan suuaukosta katsoen vasemmanpuoleisen pitkän sivun ja takap...

21 Selvityksestä on selkeästi käynyt ilmi, että tutkimukset sinänsä ovat olleet tarkkoja mutta että kovin varmoja johtopäätöksiä mahdollisesta tapahtumien kulusta ei tutkimustulosten perusteella voida tehdä. Paikalta löytyneen yhteensidotun tyynyliinan käyttötarkoitus on jäänyt epäselväksi. Poliisi...

20 roiskeverta. Ulkopinnalla todettu kosketusveri on sopinut hyvin aiheutuneeksi tilanteessa, jolloin Gustafsson on maannut teltan päällä, ja roiskeverta ulkopinnalla on ollut hyvin vähän. Surmaamisjärjestystä ei verijäljistä ole pystynyt päättelemään. Hytin kertomuksesta on edelleen käynyt ilmi, e...

19 puolen kilometrin päästä tekopaikalta tukee siten vahvasti johtopäätöstä, että surmaaja on ollut joku telttaseurueen ulkopuolinen henkilö. 6. Teräaseen jälkiä koskevissa sekä verijälki- ja DNA-tutkimuksissa tehdyt havainnot Keskeinen selvitys Keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorion sekä Valti...

18 Johtopäätökset Rikospaikan ja sen ympäristön tutkinta on rikospaikan tultua eristetyksi ollut tuolloin vallinneissa olosuhteissa perusteellista ja tarkkaa, ja etsintä on ulottunut laajalle alueelle. Tästä huolimatta etsinnöissä ei ole löydetty uhreihin kohdistettuun väkivaltaan soveltuvia tekovä...