MURHA.INFO

28 että myös muut kuin hän olivat nauttineet alkoholia tukee Björklundin muistikirjassa oleva merkintä siitä, että Gustafsson ja Boisman olivat olleet kännissä. Koska nautitun alkoholin määrää ei ole pystytty tarkemmin selvittämään, ja alkoholin nauttimisesta on voinut kulua aikaa riittävästi aikaa...

27 äidiltään. Gustafsson on myös esitutkinnassa vuonna 2004 kertonut, että häntä oli telttapaikalla raahattu rannan suuntaan ja että raahausjälkiä oli ollut teltan suuaukon ja rannan välisellä alueella. Gustafssonin mukaan poliisi oli vuonna 1960 käyttäessään Gustafssonin tapahtumapaikalla kertonut...

26 Siltä osin kuin käytetyn väkivallan voimakkuuden arvioinnissa on viitattu Gustafssonilla olleiden ihoruhjeiden vähäisyyteen on otettava huomioon, että vastaavasti kuin vainajien kohdalla myös Gustafssonin kohdalla ihon suojana on voinut olla telttakangas tai muu vaate. Kuultujen lääketieteellist...

25 muistiaukko ja sekavuustila ja muisti palautuu vähitellen vamman jälkeen tapahtuneiden asioiden jäädessä kuitenkin pysyvästi pimentoon. Aivovamman vaikeusasteluokittelut vaihtelevat. Tajunnan tason ja muistiaukon keston mukaan arvioiden Gustafssonin aivovamma on ollut keskivaikea. Gustafssonin m...

24 Öhman on perustanut kannanottonsa asiassa pitkälti aivoselkäydinnesteen verettömyyteen. Ns. Brillen hematooma kuvaa luotettavasti kyllä kallopohjan murtumaa. On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön, mutta sella...

23 potilasasiakirjojen ja hoitotietojen perusteella. Lisäksi Gustafssonille on suostumuksellaan tehty vuonna 2004 lääketieteellisiä tutkimuksia aikanaan saatujen vammojen selvittämiseksi. Gustafssonia 5.6.2960 ensimmäisenä lääkärinä hoitaneen todistaja Ilmo Hassisen kertomuksesta on käynyt ilmi, et...

22 Gustafssonin verijäljet teltan sisällä, jotka jäljet ovat olleet kosketusverta / valumaverta, sijaitsevat siinä osassa telttaa, missä hän on ilmoittanut nukkuneensa ja ovat jokseenkin siinä missä hänen päänsä on tuolloin ollut eli teltan suuaukosta katsoen vasemmanpuoleisen pitkän sivun ja takap...

21 Selvityksestä on selkeästi käynyt ilmi, että tutkimukset sinänsä ovat olleet tarkkoja mutta että kovin varmoja johtopäätöksiä mahdollisesta tapahtumien kulusta ei tutkimustulosten perusteella voida tehdä. Paikalta löytyneen yhteensidotun tyynyliinan käyttötarkoitus on jäänyt epäselväksi. Poliisi...

20 roiskeverta. Ulkopinnalla todettu kosketusveri on sopinut hyvin aiheutuneeksi tilanteessa, jolloin Gustafsson on maannut teltan päällä, ja roiskeverta ulkopinnalla on ollut hyvin vähän. Surmaamisjärjestystä ei verijäljistä ole pystynyt päättelemään. Hytin kertomuksesta on edelleen käynyt ilmi, e...

19 puolen kilometrin päästä tekopaikalta tukee siten vahvasti johtopäätöstä, että surmaaja on ollut joku telttaseurueen ulkopuolinen henkilö. 6. Teräaseen jälkiä koskevissa sekä verijälki- ja DNA-tutkimuksissa tehdyt havainnot Keskeinen selvitys Keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorion sekä Valti...

18 Johtopäätökset Rikospaikan ja sen ympäristön tutkinta on rikospaikan tultua eristetyksi ollut tuolloin vallinneissa olosuhteissa perusteellista ja tarkkaa, ja etsintä on ulottunut laajalle alueelle. Tästä huolimatta etsinnöissä ei ole löydetty uhreihin kohdistettuun väkivaltaan soveltuvia tekovä...

17 Johtopäätökset Todistajia ei Rosengvistia lukuun ottamatta ole kuultu poliisin toimesta ennen kuin vasta vuosina 2003 - 2004. Todistajien kertomat muistikuvat eivät ole olleet kovin tarkkoja, mikä on ajan kuluminen huomioon ottaen ymmärrettävää. Kertomuksissa ei kuitenkaan ole ristiriitaisuuksia...

16 4. Havainnot telttapaikalta ja sen läheisyydestä sen jälkeen kun väkivallan käyttö on tullut ilmi Keskeinen selvitys Todistaja Siv Jansson-Knutsin kertomuksesta on käynyt ilmi, että hän oli 5.6.1960 noin kello 9.00 kiertänyt rantaa pitkin siihen niemeen, missä teltta oli ollut havaitsematta telt...

15 Tätä johtopäätöstä vielä vahvistaa se, että mitä todennäköisimmin Gustafsson on tuossa tilanteessa ollut makaamassa teltan päällä. Todistaja Tarja Sahakangas on kertonut tavanneensa 4.6.1960 illalla Bodominjärven rannalla oman seurueensa telttapaikalla sinne käymään tulleen riidanhaluisen ja päi...

14 mitään syytä epäillä hänen erehtyneen. Tapahtuma-aikana on ollut kaunis, selkeä kesäaamu, ja valaistusolosuhteet ovat ilmeisesti olleet hyvät. Salosen kertomus vaaleasta mieshahmosta sopii ajallisesti ja paikallisesti täysin yhteen Kivilahden tekemien havaintojen kanssa koskien pellolla kulkenut...