Haulikkosurmat (TESTI)
Lähetetty: Ma Maalis 29, 2021 11:55 pm
Meillä Suomessa — kuten muuallakin maailmassa
— on aivan viimeisimpien vuosien aikana ns.
videoistuminen edennyt hyvin nopeasti. Videoistumisen
myötä kuvallisesta väkivaltaviihteestä on
tullut arkipäivän kulutustavaraa — filmi illassa
kaksi parhaassa malliin.
Mainitun kehityksen myötä on myös herätelty
vakavaa keskustelua kuvallisen väkivaltaviihteen
negatiivisista vaikutuksista ihmisten käyttäytymiseen
yleisesti ja nuorten käyttäytymiseen erityisesti.
Keskustelun myötä virinneet mielipiteet
ovat tässäkin asiassa menneet aika jyrkästikin
ristiin.
On muodostunut ryhmä, jonka mielestä kuvallisen
väkivallan antamat selvät mallit ovat nähtävissä
lasten ja nuorten jokapäiväisessä käyttäytymisessä.
Toinen ryhmä taas omissa kannanotoissaan
todistelee, ettei haitallista mallikäyttäytyrnistä
juuri omaksuta, kun on kyse terveestä ja tasapainoisesta
katsojasta.
Tämän rikosjutun alkusysäyksenä saattoi jossakin
määrin olla pari väkivaltaista videofilmiä. Näin
asiasta ajatteli toinen syyllisistäkin eli Ari, joka
kuulustelujen aikana itsekin pohti mahdollista yhteyttä
katsomiensa väkivaltafilmien ja traagisten
tekojensa välillä.
Kun kaksi tuntematonta ihmistä surmataan täysin
tunteettomasti, kuten tässäkin tapahtumaketjussa
sattui, syyt ovat varmasti monisäikeisimpinä
syvemmällä ihmismielissä kuin pelkässä videokatselussa.
Näin on syytä ainakin uskoa, muutoin
usko tulevaisuuteen saattaa järkkyä.
Tässä artikkelissa mainitut surmatyöt tapahtui-
Taksin katossa näkyi ampumajälkiä.
vat kaakkoisessa Suomessa Etelä-Karjalassa
Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien alueella.
Törkeinä henkirikoksina asia herätti julkisessa
sanassa laajaa huomiota ja tiedotusvälineet seurasivat
hyvin tiiviisti poliisin tutkimustoimia. Tässä
kirjoituksessa esiintyvät henkilönimet on keksittyjä.
Syylliset esiintyvät omilla etunimillään.
Laukaus Imatralla
Elokuinen yö on lämmin, mutta ei enää tukahduttavan
kuuma. Perjantaina, elokuun 16. päivänä
1985 kello 00.30 aikaan kotiäiti Ulla Manninen
herää Imatran Saareksiinmäen kodissaan. Hän on
kuullut omakotitalon makuuhuoneeseensa voimakkaan
pamahduksen. Samassa hän on nähnyt
valoleimahduksen ikkunaan vedettyjen verhojen
läpi.
Manninen nousee vuoteestaan ja kuulee raollaan
olevasta tuuletusikkunasta kaksi-kolme kertaa
miehen valittavaa ääntä ja sivusta hiljaista
keskustelun ääntä. On 10 minuuttia hiljaista. Tämän
jälkeen Manninen kuulee asuntoonsa raahauksen
ääntä, ikään kuin jotakin taakkaa vedettäisiin
hietikolla. Noin 50 metrin etäisyydellä olevalle
autoliikkeen takakulmalle ilmestyy kaksi
miestä, jotka liikkuvat jalkaisin. Manninen herättää
miehensä ja kertoo tälle havainnoistaan aikoen
ilmoittaa asian poliisille.
Poliisi ei kuitenkaan tässä vaiheessa ilmoitusta
saa. Mannisen aviomies tyrmää vaimonsa
ilmoitusaikeet. ”Näet painajaisunia” , sanoo mies
ja vaimo päättää myös käydä nukkumaan.
Rouva Manninen on kuitenkin tehnyt tärkeän
havainnon. Hän on kuulemaansa ja näkemäänsä
perustuen ajatellut, että autoliikkeen pihamaalla
on ammuttu joku henkilö.
Näin todella oli tapahtunutkin. Autoliikkeen
pihalla oli surmattu kyseisen autoliikkeen entinen
johtaja Simo Suominen, joka mainittuna yönä oli
ollut liikkeessään pitämässä vahtia mahdollisten
murtovarkaiden varalta.
Imatran nimismiespiirin päivystäjälle tulee puhelinsoitto
noin kello 00.35 ja ilmoitus Saareksiinmäen
suunnasta kuuluneesta laukauksesta. Ilmoittaja
ei pysty suuntimaan ääntä tarkemmin ja kohdealue
jää liian epämääräiseksi. Järjestyspoliisin
Autoliikkeen entinen johtaja oli vartiossa yöpyen liikkeessä.
päivystäjä lähettää kuitenkin ainoan työvuorossa
olevan partionsa tarkastamaan asiaa, mutta joutuu
pian ottamaan partion muuhun tehtävään — rattijuoppo
on liikkeellä.
Partio tavoittaa rattijuopon ja suoritettuaan sen
aiheuttamat tutkintatoimet partio palaa uudelleen
perkaamaan oletettua aluetta, jolta laukaus oli
kuultu. Yö on synkän pimeä ja hiljalleen tihuttava
sade lisää pimeyttä entisestään. Partio kiertää
autoliikkeiden pihat, mutta mitään tavallisuudesta
poikkeavaa ei ole todettavissa. Partio lopettaa
tapaukseen liittyvän tutkinnan noin kello 03 aikaan.
Laukaus Lappeenrannassa
Imatralta noin 35 kilometriä sisämaan suuntaan
sijaitsee Lappeenrannan kaupunki. Kaupunkia sanotaan
Etelä-Karjalan pääkaupungiksi. Kesäisin
Lappeenranta on turistien suosima matkailukaupunki,
jonka matkustajasatamasta on mahdollisuus
nousta vanhanmalliseen tervahöyryyn ja
matkustaa sillä Saimaan luonnonkauniissa maisemassa.
Vuorokauden ollessa jo perjantain puolella 16
päivänä elokuuta 1985 kirjapainotyöntekijä Simo
Askare palaa töistään kotiin. Hän nousee kotipihalla
autostaan ja kuulee samassa voimakkaan
pamahduksen. Ääni vaikuttaa kiväärin laukaukselta.
Askare katsoo kelloaan todeten sen olevan
02.30. Hän painaa kellonajan mieleensä, jos sitä
vielä myöhemmin kysytään . . .
Samaan aikaan samassa kaupunginosassa asuva
toimistovirkailija Aili Sulka ei saa nukutuksi ja
avaa asuntonsa makuuhuoneen ikkunan. Noin kello
02.30 Sulka kuulee pamauksen. Ääni vaikuttaa
aseella ammutulta laukaukselta.
Taksiauto sivutiellä
Askareen ja Sulan havaintopaikoista noin 1,5 kilometrin
etäisyydellä kulkee mm. valtatie no 6. Siitä
eroaa Korkea-ahontien paikallistie. Tällä hiekkapintaisella
sivutiellä lähellä valtatie 6:n liittymää
on pysäköity taksi, jossa ovat kaukovalot kytkettyinä.
Kello on suunnilleen 02.35 ja taksin keulan
suunnasta tulee eriaikaisesti kaksi ajoneuvoa.
Toisessa autossa on postivirkailija Irma Siltanen,
joka on menossa työpaikalleen. Toinen on
taksiautoilija Kinnarisen taksi. Hän on palaamassa
kyydiltä takaisin keskustaan. Siltanen ohittaa
paikan, koska ajattelee, että kyyditettävät ovat
menneet tarpeilleen metsikköön. Kinnarisen ajatus
on jokseenkin sama. Hän havaitsee taksiauton
ovenpielessä mieshenkilön, joka viittilöi Kinnarista
jatkamaan matkaansa. Kinnarisen mielessä häivähtää
aikomus pysähtyä, mutta hän ajaa paikan
ohi pysähtymättä.
Askare ja Sulka eivät voineet luonnollisestikaan
tietää, millaiseen tapahtumasarjaan heidän kuulohavaintonsa
liittyivät. Laukauksen ääni tuli nimittäin
katkaistusta haulikosta, jolla surmattiin imatralainen
taksiautoilija Antero Nurminen. Surmatyö
oli tapahtunut noin viisi minuuttia aikaisemmin
juuri sillä paikalla, missä Siltanen ja Kinnarinen
olivat ajaneet sivutiellä pysähdyksissä olleen taksin
ohi.
Vainaja löydetään
Elokuinen perjantaiaamu, 16. päivänä elokuuta
1985 on lämmin ja kaunis. Imatralaisen autoliikkeen
henkilökunta alkaa saapua työpaikalleen.
Automyyjä Kettunen havaitsee autoliikkeen pihamaalla
jotakin tavallisuudesta poikkeavaa ja
kävelee autorivistön luo. Autojen edessä piha-asfaltissa
on suuri lammikko verta, sen yli kulkevat
auton pyörän jäljet. Verilammikosta kulkee leveä
verijälki autorivistön takana olevan ojan reunaan.
Samalla kohdalla ojassa on vähissä vaatteissa ja
verisenä autoliikkeen entinen johtaja Simo Suominen.
Kettunen huomaa, että Suominen on kuollut
ja ajattelee, että asiaan liittyy rikos. Kettunen
soittaa asiasta Imatran poliisille.
Ilmoitus poliisille
Imatran nimismiespiirin rikososaston henkilökunta
on juuri saapunut töihin. Automyyjä Kettusen
soitto, jolla hän ilmoittaa asiaan mahdollisesti
liittyvästä rikoksesta tulee poliisille kello 08.07.
Ilmoitus aiheuttaa välittömiä ja nopeita poliisitoimia.
Rikososaston komisario lähettää paikalle taktiset
ja tekniset tutkijat ja mahdollisia eristystoimia
varten järjestyspoliisin miehiä. Komisario ei
tässä vaiheessa vielä paljoa tiedä tapahtumasta,
mutta hän ilmoittaa asian läänin poliisitarkastajalle.
Samoin hän tekee asiasta ilmoituksen keskusrikospoliisin
lääninosastoon ja pyytää siltä tutkintaapua.
Keskusrikospoliisi saa asiasta ilmoituksen kello
08.15. Lääninosaston päällikön sijaisena toimiva
rikoskomisario lähettää välittömästi tutkijoita
Imatralle ja lupaa tulla tapahtumapaikalle mahdollisimman
nopeasti yhdessä läänin oikeuslääkärin
kanssa.
Autoliikkeen pihalla oli verilammikko, jonka yli menivät auton jäljet.
Alustava tutkinta
Autoliikkeen piha Imatran Saareksiinmäellä saadaan
eristettyä hyvin nopeasti. Rikospoliisin tekniset
tutkijat aloittavat tarkkuutta vaativat tutkintatoimet.
Paikallisen komisarion johdolla käynnistetään
ympäristötiedustelut sekä laajempi tiedustelu-
ja tiedottamistoiminta. Tapahtumapaikalta
taltioidaan kaikki mahdollinen surmatyöhön viittaava
aineisto.
Hyvin nopeasti pystytään selvittämään, että autoliikkeen
entinen johtaja Suominen oli ollut yöllä
pitämässä vartiota liikkeen sisätiloissa mahdollisten
varkaiden varalta. Autoliikkeen pihamaan autoihin
oli nimittäin useaan otteeseen viime aikoina
murtauduttu ja anastettu radiosoittimia yms.
Tapahtumapaikalla voidaan myös todeta, että
Suomista on ammuttu kerran haulikolla selkään
mitä ilmeisimmin autoliikkeen pihalla autorivistön
edessä, missä on suuri verilammikko. Verilammikon
yli johtavat auton renkaiden jäljet, joten oikeuslääkäri
tarkastaa vainajan niin pian, kuin siihen
muu tutkinta antaa mahdollisuuden. Mitään
yliajoon viittaavaa vammaa vainajasta ei kuitenkaan
löydetä.
Jäljistä päätellen on ilmeistä, että Suomista on
ammuttu pihamaalla, jonka jälkeen hänet on raahattu
autorivistön takana olleeseen ojaan. Nyt
tutkittaessa vainajalla todetaan olevan hallussaan
kello, rahat ja muu omaisuus. Vainajan päällyshousut
löydetään ojasta aivan vainajan vierestä.
Vainaja on sukkasillaan. Jalkineet tavataan hallitilan
lattialta sohvan edestä.
Tarpeellisten tutkimusten jälkeen annetaan lupa
siirtää vainaja Imatran aluesairaalaan, jossa oikeuslääkäri
aloittaa tarkemmat tutkimuksensa ja
ruumiinavauksen.
Kadonnut taksinkuljettaja
Imatran tapahtumapaikkatutkimusten ollessa vielä
meneillään tulee tapahtumapaikalle tieto, että
imatralainen taksiautoilija Tarmo Melander on
ollut takseineen kateissa kello 02.00 lähtien yöllä.
Samoin tutkijoille välitetään tieto, että Melanderin
auton papereita on löydetty aamulla kello 09.00
aikaan Lappeenrannasta erään urheilukentän liepeiltä.
Löydön olivat tehneet läheisen koulun oppilaat.
Papereiden löytöpaikka sijaitsi noin 40 kilometrin
etäisyydessä Imatralta. Melanderista ja
hänen taksistaan ei edelleenkään ollut saatu mitään
tuoretta tietoa.
Taksinkuljettaja löydetään surmattuna.
Valtatie 6:n ja siitä erkanevan Korkea-ahon paikallistien
väliin jää pieni kolmionmuotoinen alue,
jossa kasvaa erikokoista havu- ja lehtipuuta. Matkaa
valtatielle ei ole kovin paljon. Perjantaina 16.
päivänä elokuuta 1985 aamulla mainitun paikan
läheisyydessä työskentelee voimajohtoja asentava
työporukka. Tämän porukan luo saapuu kello
09.30 kuorma-autoilija ja kertoo, että lähellä valtatie
6:tta olevassa metsikössä makaa mies, joka
mitä ilmeisimmin on kuollut. Kuorma-autoilija
kertoo havainneensa makaavan miehen metsikössä
jo noin kello 08 aikaan samana aamuna.
Voimajohdinasentajat tarkastavat kuorma-autoilijan
havainnon ja ilmoittavat asiasta keskuksensa
välityksellä Lappeenrannan rikospoliisiin.
Poliisi saa ilmoituksen puhelimitse kello 10.15.
Poliisille tapaus ilmoitetaan tavallisena kuolintapauksena:
"epäilty kuollut mieshenkilö metsikössä".
Näin ollen rikospoliisin päivystäjä lähettää
paikalle tavanomaisen tutkintayksikön eli yhden
taktisen ja yhden teknisen tutkijan.
Tapahtumapaikalle saavuttuaan tutkijat huomaavat
heti, ettei kyseessä ole tavallinen kuolintapaus,
vaan henkirikos. Metsästä, jonkin matkaa
paikallistiestä tavattu kuollut mies on vaatetuksesta
päätellen taksinkuljettaja. Miestä on ammuttu
haulikolla käsivarteen ja kylkeen sekä päähän.
Tapahtumapaikalla olevat tutkijat yhdistelevät
asioita, joita ovat aamupäivän aikana poliisitiedotuksien
ja poliisiradion kautta saaneet tietää. Heidän
tiedossaan on Imatralla tapahtunut henkirikos
ja se, että uhri on ammuttu haulikolla. He tietävät
myös, että imatralainen taksinkuljettaja on takseineen
kateissa ja että taksin papereita on aamulla
löytynyt noin parin kilometrin etäisyydestä siitä
paikasta, jossa he nyt ovat. Heillä on edessään
taksinkuljettaja, joka on surmattu haulikolla.
Tutkijat tekevät johtopäätöksen, että juttujen
täytyy liittyä jollakin tavalla toisiinsa. Tutkijat
ottavat yhteyden Imatran nimismiespiiriin, josta
ilmoitetaan välittömästi alkutoimintaohjeet. Paikka
eristetään ja paikalle kutsutaan lisämiehitystä.
Samoin hälytetään läänin tekninen tutkintakeskus.
Jutut yhdistetään
Imatran jutun tutkijat yhdistelevät asioita samaan
tapaan kuin tutkijat Lappeenrannassakin uhrin
löytöpaikalla. Juttujen täytyy liittyä toisiinsa.
Läänin poliisitarkastaja määrää keskusrikospoliisin
lääninosaston rikoskomisarion johtamaan molempien
surmien tutkimuksia. Nopeassa tahdissa
saadaan tutkintaan tarvittavat resurssit ja tutkintaorganisaatio
saadaan pelaamaan.
Kaiken kattava rikospaikkatutkinta jatkuu uhrien
löytöpaikoilla ja niiden lähistöllä. Laajat tiedustelutoimet
ovat käynnissä. Poliisiorganisaatiolle ja
yleisölle suunnatut tiedotustoimet käynnistetään
mahdollisimman kattavina. On kulunut vajaat kolme
tuntia siitä kun Imatran surmasta on ilmoitettu
poliisille. Juttu ristitään nimellä: "Haulikkosurmat".
Missä taksiauto?
Missä on Melanderin taksiauto, metallinruskea
Peugeot 505? Tutkijat pitävät taksiauton löytymistä
hyvin tärkeänä. Auton löytyminen saattaisi
antaa viitteen tekijästä tai tekijöistä. Samoin saattaisi
ilmetä pakomatkan suunta.
Auto kuulutetaan luonnollisesti poliisin omassa
tiedotusverkossa ja samoin radiouutisissa. Auto
löydetään vajaan tunnin kuluessa Porvoon moottoritieltä
noin 40 kilometrin etäisyydestä
Helsingistä läheltä Kullon liittymää auton keulan
osoittaessa Helsinkiin.
Samoin saadaan ensimmäiset tiedot taksin havainneilta.
Aikaisin havainto on tehty aamulla
kello 05.40. Alustavissa tutkimuksissa käy ilmi,
että taksiauton polttoaine on loppunut ja että
auton sisätilat ovat runsaasti veressä.
Taksiauto päätetään siirtää välittömästi Helsinkiin
tarkempia rikosteknisiä tutkimuksia varten.
Anastetut haulikot
Hieman ennen puolta päivää tulee Keski-Suomen
läänistä Äänekosken kaupungista poliisilta ilmoitus,
että sieltä on pari päivää aikaisemmin anastettu
haulikko ja siihen kuuluvia patruunoita. Samoin
ilmoitetaan, että anastajat saattavat olla Ari ja Jari
-nimiset imatralaiset nuorukaiset.
Äänekoskelta pyydetään mahdollisimman tarkat
tiedot anastetusta haulikosta ja patruunoista ja
muustakin anastetusta omaisuudesta.
Aseanastukseen epäiltyjen nuorukaisten Arin ja
Jarin tekemisiä ja tekemättä jättämisiä, ryhdytään
heti tarkastamaan ja heistä muodostetaan oma
erillinen tutkintalinja. Tutkijahenkilöstöllä on samanaikaisesti
tarkastuksen alla useampia kohteita. Sanomalehti-, radio- ja televisiotoimittajien
puhelut uhkaavat tukkia poliisin puhelinlinjat.
Yleisö auttaa
Radiossa luettujen uutislähetysten tärkeys tuli jälleen
kerran selvästi ilmi merkittävänä poliisin auttajana.
Varsinkin keskipäivän uutislähetyksiä
kuunnellaan paljon.
Kun keskipäivän uutislähetykset perjantaina
kello 11.30 ja 12.30 oli luettu ja niissä kerrottu
surmatöistä ja poliisin vetoomuksesta suurelle
yleisölle, puhelimet alkoivat soida.
Tutkintapuolella tilanteeseen oli varauduttu ja
kaikki yleisön antamat vihjeet kirjattiin tarkasti
tutkinnassa käytettäviksi. Kaikkia saatuja tietoja
ei luonnollisesti pystytty heti tarkistamaan, vaan
vihjeet luokiteltiin tietyn kiireellisyysjärjestyksen
mukaisesti.
Iltapäivän tunnit
Tutkintatyö laajamittaisessa rikostutkinnassa,
jossa tutkintaa suoritetaan useammassa kohteessa
samanaikaisesti, vaatii tutkintahenkilöstöltä korkeaa
ammattitaitoa, sitkeyttä, nopeaa tilanteiden
oivaltamista, lukuisten asioiden muistamista ja
yhdistelemiskykyä. Kaikkien mukana olleiden on
puhallettava yhteiseen hiileen. Tällä tavoin saadaan
luonnollisella tavalla ns. ”selvityshenki päälle”.
Tutkintahenkilöstön työn määrässä ja laadussa
ei ollut juuri parantamisen varaa. Tästä syystä
tutkinta eteni ripeästi ja tuloksellisesti. Perjantaina
iltapäivän aikana ”kaivettiin” esiin jutun ratkaisulle
tarvittava tietoaines työskentelemällä
useammalla tiedustelulinjalla rinnakkaisesti. Kuten
edellä tuli mainittua, yleisön antamat vihjetiedot
olivat asiassa suuresti avuksi.
Tutkintatulokset yhdistetään
Perjantaina illansuussa tutkijoilla oli kaiken muun
lisäksi tiedossa, että Lappeenrannan surmapaikalta
löydetyt haulikon hylsyt olivat kaliiperiltaan
merkiltään, väriltään ja haulikooltaan juuri vastaavanlaisia
kuin Äänekoskella anastetuiksi ilmoitetut.
Aseanastus näytti liittyvän henkirikoksiin.
Tutkijoille oli myös tullut tieto, että kaksi nuorta
miestä oli aamulla noin kello 08.50 noussut Helsinkiin
menevään linja-autoon Melanderin taksiauton
löytöpaikan läheisyydessä vanhalta Porvoon
maantieltä Kullon liittymästä. Toisella miehistä oli
ollut yllään maastopuvun pusero. Mainitunlainen
pusero oli anastettu Äänekoskelta samasta asunnosta
kuin haulikko ja siihen kuuluvat patruunat.
Linja-auto oli saapunut Helsinkiin linja-autoasemalle
kello 09.40.
Avaintietojen yhdistämisen jälkeen Äänekosken
aseanastukseen syylliseksi epäillyt Ari ja Jari
-nimiset nuorukaiset etsintäkuulutetaan syylliseksi
epäiltynä Imatran ja Lappeenrannan surmatöihin.
Epäiltyjen nimiä ei anneta vielä tässä vaiheessa
julkisuuteen tiedotusvälineiden kautta. Tutkijat
haluavat saada asiaan vielä mahdollisesti saatavissa
olevan varmennuksen. Tällainen varmennus
saadaankin kello 21.20 illalla, jolloin taksiautoa
tutkineen teknisen ryhmän rikoskomisario ilmoittaa,
että autosta on löytynyt Jarin sormenjälki.
Edellisestä noin 20 minuutin kuluttua tulee ilmoitus,
että autosta on löydetty myös Arin sormenjälki.
Valmiiksi suunniteltu Aria ja Jaria koskeva tiedote
tiedotusvälineille annetaan välittömästi ulos.
Melkein samanaikaisesti tutkijoille tulee puhelimitse
ilmoitus, että Arilla ja Jarilla on nähty katkaistu
haulikko torstaina 15. päivänä elokuuta
1985 illalla Imatralla.
Ruotsiin?
Perjantaina ensimmäisen tutkintapäivän myöhäistunteina
tutkijat jakavat tutkinnan kahteen pääryhmään,
eli toisaalta tutkitaan itse surmatapahtuma
ja toisaalta etsinnät kohdennetaan syylliseksi
epäiltyjen tavoittamiseksi.
Epäiltyjen liikkumisesta ei ole saatu mitään
varmaa tietoa sen jälkeen kun nämä ovat jättäneet
Helsingin linja-autoaseman kello 09.40. Imatralla
heistä ei tiedetä mitään sitten torstai-illan.
Tiedustelun avulla tutkijat saavat tietoonsa, että
nuorukaiset yrittäisivät mahdollisesti Ruotsiin.
Tästä syystä tiedot asiasta ja epäiltyjen valokuvat
toimitetaan pika vauhtia Ruotsin poliisille. Ari ja
Jari etsintäkuulutetaan myös Pohjoismaissa. Tiedot
asiasta toimitetaan myös kaikille Ruotsiin matkalla
oleville niin Helsingistä, Turusta kuin Naantalistakin
lähteneille autolautoille.
Lauantain etsintöjä
Poliisi saa heti lauantaina aamulla runsaasti 'Varmoja”
havaintovihjeitä epäiltyjen nuorukaisten
liikkeistä eri puolilta Suomea. Tinkimättömästi
tutkijat käyvät läpi kaikki sellaiset vihjeet, joilla
saattaa olla merkitystä.
JATKUU...
— on aivan viimeisimpien vuosien aikana ns.
videoistuminen edennyt hyvin nopeasti. Videoistumisen
myötä kuvallisesta väkivaltaviihteestä on
tullut arkipäivän kulutustavaraa — filmi illassa
kaksi parhaassa malliin.
Mainitun kehityksen myötä on myös herätelty
vakavaa keskustelua kuvallisen väkivaltaviihteen
negatiivisista vaikutuksista ihmisten käyttäytymiseen
yleisesti ja nuorten käyttäytymiseen erityisesti.
Keskustelun myötä virinneet mielipiteet
ovat tässäkin asiassa menneet aika jyrkästikin
ristiin.
On muodostunut ryhmä, jonka mielestä kuvallisen
väkivallan antamat selvät mallit ovat nähtävissä
lasten ja nuorten jokapäiväisessä käyttäytymisessä.
Toinen ryhmä taas omissa kannanotoissaan
todistelee, ettei haitallista mallikäyttäytyrnistä
juuri omaksuta, kun on kyse terveestä ja tasapainoisesta
katsojasta.
Tämän rikosjutun alkusysäyksenä saattoi jossakin
määrin olla pari väkivaltaista videofilmiä. Näin
asiasta ajatteli toinen syyllisistäkin eli Ari, joka
kuulustelujen aikana itsekin pohti mahdollista yhteyttä
katsomiensa väkivaltafilmien ja traagisten
tekojensa välillä.
Kun kaksi tuntematonta ihmistä surmataan täysin
tunteettomasti, kuten tässäkin tapahtumaketjussa
sattui, syyt ovat varmasti monisäikeisimpinä
syvemmällä ihmismielissä kuin pelkässä videokatselussa.
Näin on syytä ainakin uskoa, muutoin
usko tulevaisuuteen saattaa järkkyä.
Tässä artikkelissa mainitut surmatyöt tapahtui-
Taksin katossa näkyi ampumajälkiä.
vat kaakkoisessa Suomessa Etelä-Karjalassa
Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien alueella.
Törkeinä henkirikoksina asia herätti julkisessa
sanassa laajaa huomiota ja tiedotusvälineet seurasivat
hyvin tiiviisti poliisin tutkimustoimia. Tässä
kirjoituksessa esiintyvät henkilönimet on keksittyjä.
Syylliset esiintyvät omilla etunimillään.
Laukaus Imatralla
Elokuinen yö on lämmin, mutta ei enää tukahduttavan
kuuma. Perjantaina, elokuun 16. päivänä
1985 kello 00.30 aikaan kotiäiti Ulla Manninen
herää Imatran Saareksiinmäen kodissaan. Hän on
kuullut omakotitalon makuuhuoneeseensa voimakkaan
pamahduksen. Samassa hän on nähnyt
valoleimahduksen ikkunaan vedettyjen verhojen
läpi.
Manninen nousee vuoteestaan ja kuulee raollaan
olevasta tuuletusikkunasta kaksi-kolme kertaa
miehen valittavaa ääntä ja sivusta hiljaista
keskustelun ääntä. On 10 minuuttia hiljaista. Tämän
jälkeen Manninen kuulee asuntoonsa raahauksen
ääntä, ikään kuin jotakin taakkaa vedettäisiin
hietikolla. Noin 50 metrin etäisyydellä olevalle
autoliikkeen takakulmalle ilmestyy kaksi
miestä, jotka liikkuvat jalkaisin. Manninen herättää
miehensä ja kertoo tälle havainnoistaan aikoen
ilmoittaa asian poliisille.
Poliisi ei kuitenkaan tässä vaiheessa ilmoitusta
saa. Mannisen aviomies tyrmää vaimonsa
ilmoitusaikeet. ”Näet painajaisunia” , sanoo mies
ja vaimo päättää myös käydä nukkumaan.
Rouva Manninen on kuitenkin tehnyt tärkeän
havainnon. Hän on kuulemaansa ja näkemäänsä
perustuen ajatellut, että autoliikkeen pihamaalla
on ammuttu joku henkilö.
Näin todella oli tapahtunutkin. Autoliikkeen
pihalla oli surmattu kyseisen autoliikkeen entinen
johtaja Simo Suominen, joka mainittuna yönä oli
ollut liikkeessään pitämässä vahtia mahdollisten
murtovarkaiden varalta.
Imatran nimismiespiirin päivystäjälle tulee puhelinsoitto
noin kello 00.35 ja ilmoitus Saareksiinmäen
suunnasta kuuluneesta laukauksesta. Ilmoittaja
ei pysty suuntimaan ääntä tarkemmin ja kohdealue
jää liian epämääräiseksi. Järjestyspoliisin
Autoliikkeen entinen johtaja oli vartiossa yöpyen liikkeessä.
päivystäjä lähettää kuitenkin ainoan työvuorossa
olevan partionsa tarkastamaan asiaa, mutta joutuu
pian ottamaan partion muuhun tehtävään — rattijuoppo
on liikkeellä.
Partio tavoittaa rattijuopon ja suoritettuaan sen
aiheuttamat tutkintatoimet partio palaa uudelleen
perkaamaan oletettua aluetta, jolta laukaus oli
kuultu. Yö on synkän pimeä ja hiljalleen tihuttava
sade lisää pimeyttä entisestään. Partio kiertää
autoliikkeiden pihat, mutta mitään tavallisuudesta
poikkeavaa ei ole todettavissa. Partio lopettaa
tapaukseen liittyvän tutkinnan noin kello 03 aikaan.
Laukaus Lappeenrannassa
Imatralta noin 35 kilometriä sisämaan suuntaan
sijaitsee Lappeenrannan kaupunki. Kaupunkia sanotaan
Etelä-Karjalan pääkaupungiksi. Kesäisin
Lappeenranta on turistien suosima matkailukaupunki,
jonka matkustajasatamasta on mahdollisuus
nousta vanhanmalliseen tervahöyryyn ja
matkustaa sillä Saimaan luonnonkauniissa maisemassa.
Vuorokauden ollessa jo perjantain puolella 16
päivänä elokuuta 1985 kirjapainotyöntekijä Simo
Askare palaa töistään kotiin. Hän nousee kotipihalla
autostaan ja kuulee samassa voimakkaan
pamahduksen. Ääni vaikuttaa kiväärin laukaukselta.
Askare katsoo kelloaan todeten sen olevan
02.30. Hän painaa kellonajan mieleensä, jos sitä
vielä myöhemmin kysytään . . .
Samaan aikaan samassa kaupunginosassa asuva
toimistovirkailija Aili Sulka ei saa nukutuksi ja
avaa asuntonsa makuuhuoneen ikkunan. Noin kello
02.30 Sulka kuulee pamauksen. Ääni vaikuttaa
aseella ammutulta laukaukselta.
Taksiauto sivutiellä
Askareen ja Sulan havaintopaikoista noin 1,5 kilometrin
etäisyydellä kulkee mm. valtatie no 6. Siitä
eroaa Korkea-ahontien paikallistie. Tällä hiekkapintaisella
sivutiellä lähellä valtatie 6:n liittymää
on pysäköity taksi, jossa ovat kaukovalot kytkettyinä.
Kello on suunnilleen 02.35 ja taksin keulan
suunnasta tulee eriaikaisesti kaksi ajoneuvoa.
Toisessa autossa on postivirkailija Irma Siltanen,
joka on menossa työpaikalleen. Toinen on
taksiautoilija Kinnarisen taksi. Hän on palaamassa
kyydiltä takaisin keskustaan. Siltanen ohittaa
paikan, koska ajattelee, että kyyditettävät ovat
menneet tarpeilleen metsikköön. Kinnarisen ajatus
on jokseenkin sama. Hän havaitsee taksiauton
ovenpielessä mieshenkilön, joka viittilöi Kinnarista
jatkamaan matkaansa. Kinnarisen mielessä häivähtää
aikomus pysähtyä, mutta hän ajaa paikan
ohi pysähtymättä.
Askare ja Sulka eivät voineet luonnollisestikaan
tietää, millaiseen tapahtumasarjaan heidän kuulohavaintonsa
liittyivät. Laukauksen ääni tuli nimittäin
katkaistusta haulikosta, jolla surmattiin imatralainen
taksiautoilija Antero Nurminen. Surmatyö
oli tapahtunut noin viisi minuuttia aikaisemmin
juuri sillä paikalla, missä Siltanen ja Kinnarinen
olivat ajaneet sivutiellä pysähdyksissä olleen taksin
ohi.
Vainaja löydetään
Elokuinen perjantaiaamu, 16. päivänä elokuuta
1985 on lämmin ja kaunis. Imatralaisen autoliikkeen
henkilökunta alkaa saapua työpaikalleen.
Automyyjä Kettunen havaitsee autoliikkeen pihamaalla
jotakin tavallisuudesta poikkeavaa ja
kävelee autorivistön luo. Autojen edessä piha-asfaltissa
on suuri lammikko verta, sen yli kulkevat
auton pyörän jäljet. Verilammikosta kulkee leveä
verijälki autorivistön takana olevan ojan reunaan.
Samalla kohdalla ojassa on vähissä vaatteissa ja
verisenä autoliikkeen entinen johtaja Simo Suominen.
Kettunen huomaa, että Suominen on kuollut
ja ajattelee, että asiaan liittyy rikos. Kettunen
soittaa asiasta Imatran poliisille.
Ilmoitus poliisille
Imatran nimismiespiirin rikososaston henkilökunta
on juuri saapunut töihin. Automyyjä Kettusen
soitto, jolla hän ilmoittaa asiaan mahdollisesti
liittyvästä rikoksesta tulee poliisille kello 08.07.
Ilmoitus aiheuttaa välittömiä ja nopeita poliisitoimia.
Rikososaston komisario lähettää paikalle taktiset
ja tekniset tutkijat ja mahdollisia eristystoimia
varten järjestyspoliisin miehiä. Komisario ei
tässä vaiheessa vielä paljoa tiedä tapahtumasta,
mutta hän ilmoittaa asian läänin poliisitarkastajalle.
Samoin hän tekee asiasta ilmoituksen keskusrikospoliisin
lääninosastoon ja pyytää siltä tutkintaapua.
Keskusrikospoliisi saa asiasta ilmoituksen kello
08.15. Lääninosaston päällikön sijaisena toimiva
rikoskomisario lähettää välittömästi tutkijoita
Imatralle ja lupaa tulla tapahtumapaikalle mahdollisimman
nopeasti yhdessä läänin oikeuslääkärin
kanssa.
Autoliikkeen pihalla oli verilammikko, jonka yli menivät auton jäljet.
Alustava tutkinta
Autoliikkeen piha Imatran Saareksiinmäellä saadaan
eristettyä hyvin nopeasti. Rikospoliisin tekniset
tutkijat aloittavat tarkkuutta vaativat tutkintatoimet.
Paikallisen komisarion johdolla käynnistetään
ympäristötiedustelut sekä laajempi tiedustelu-
ja tiedottamistoiminta. Tapahtumapaikalta
taltioidaan kaikki mahdollinen surmatyöhön viittaava
aineisto.
Hyvin nopeasti pystytään selvittämään, että autoliikkeen
entinen johtaja Suominen oli ollut yöllä
pitämässä vartiota liikkeen sisätiloissa mahdollisten
varkaiden varalta. Autoliikkeen pihamaan autoihin
oli nimittäin useaan otteeseen viime aikoina
murtauduttu ja anastettu radiosoittimia yms.
Tapahtumapaikalla voidaan myös todeta, että
Suomista on ammuttu kerran haulikolla selkään
mitä ilmeisimmin autoliikkeen pihalla autorivistön
edessä, missä on suuri verilammikko. Verilammikon
yli johtavat auton renkaiden jäljet, joten oikeuslääkäri
tarkastaa vainajan niin pian, kuin siihen
muu tutkinta antaa mahdollisuuden. Mitään
yliajoon viittaavaa vammaa vainajasta ei kuitenkaan
löydetä.
Jäljistä päätellen on ilmeistä, että Suomista on
ammuttu pihamaalla, jonka jälkeen hänet on raahattu
autorivistön takana olleeseen ojaan. Nyt
tutkittaessa vainajalla todetaan olevan hallussaan
kello, rahat ja muu omaisuus. Vainajan päällyshousut
löydetään ojasta aivan vainajan vierestä.
Vainaja on sukkasillaan. Jalkineet tavataan hallitilan
lattialta sohvan edestä.
Tarpeellisten tutkimusten jälkeen annetaan lupa
siirtää vainaja Imatran aluesairaalaan, jossa oikeuslääkäri
aloittaa tarkemmat tutkimuksensa ja
ruumiinavauksen.
Kadonnut taksinkuljettaja
Imatran tapahtumapaikkatutkimusten ollessa vielä
meneillään tulee tapahtumapaikalle tieto, että
imatralainen taksiautoilija Tarmo Melander on
ollut takseineen kateissa kello 02.00 lähtien yöllä.
Samoin tutkijoille välitetään tieto, että Melanderin
auton papereita on löydetty aamulla kello 09.00
aikaan Lappeenrannasta erään urheilukentän liepeiltä.
Löydön olivat tehneet läheisen koulun oppilaat.
Papereiden löytöpaikka sijaitsi noin 40 kilometrin
etäisyydessä Imatralta. Melanderista ja
hänen taksistaan ei edelleenkään ollut saatu mitään
tuoretta tietoa.
Taksinkuljettaja löydetään surmattuna.
Valtatie 6:n ja siitä erkanevan Korkea-ahon paikallistien
väliin jää pieni kolmionmuotoinen alue,
jossa kasvaa erikokoista havu- ja lehtipuuta. Matkaa
valtatielle ei ole kovin paljon. Perjantaina 16.
päivänä elokuuta 1985 aamulla mainitun paikan
läheisyydessä työskentelee voimajohtoja asentava
työporukka. Tämän porukan luo saapuu kello
09.30 kuorma-autoilija ja kertoo, että lähellä valtatie
6:tta olevassa metsikössä makaa mies, joka
mitä ilmeisimmin on kuollut. Kuorma-autoilija
kertoo havainneensa makaavan miehen metsikössä
jo noin kello 08 aikaan samana aamuna.
Voimajohdinasentajat tarkastavat kuorma-autoilijan
havainnon ja ilmoittavat asiasta keskuksensa
välityksellä Lappeenrannan rikospoliisiin.
Poliisi saa ilmoituksen puhelimitse kello 10.15.
Poliisille tapaus ilmoitetaan tavallisena kuolintapauksena:
"epäilty kuollut mieshenkilö metsikössä".
Näin ollen rikospoliisin päivystäjä lähettää
paikalle tavanomaisen tutkintayksikön eli yhden
taktisen ja yhden teknisen tutkijan.
Tapahtumapaikalle saavuttuaan tutkijat huomaavat
heti, ettei kyseessä ole tavallinen kuolintapaus,
vaan henkirikos. Metsästä, jonkin matkaa
paikallistiestä tavattu kuollut mies on vaatetuksesta
päätellen taksinkuljettaja. Miestä on ammuttu
haulikolla käsivarteen ja kylkeen sekä päähän.
Tapahtumapaikalla olevat tutkijat yhdistelevät
asioita, joita ovat aamupäivän aikana poliisitiedotuksien
ja poliisiradion kautta saaneet tietää. Heidän
tiedossaan on Imatralla tapahtunut henkirikos
ja se, että uhri on ammuttu haulikolla. He tietävät
myös, että imatralainen taksinkuljettaja on takseineen
kateissa ja että taksin papereita on aamulla
löytynyt noin parin kilometrin etäisyydestä siitä
paikasta, jossa he nyt ovat. Heillä on edessään
taksinkuljettaja, joka on surmattu haulikolla.
Tutkijat tekevät johtopäätöksen, että juttujen
täytyy liittyä jollakin tavalla toisiinsa. Tutkijat
ottavat yhteyden Imatran nimismiespiiriin, josta
ilmoitetaan välittömästi alkutoimintaohjeet. Paikka
eristetään ja paikalle kutsutaan lisämiehitystä.
Samoin hälytetään läänin tekninen tutkintakeskus.
Jutut yhdistetään
Imatran jutun tutkijat yhdistelevät asioita samaan
tapaan kuin tutkijat Lappeenrannassakin uhrin
löytöpaikalla. Juttujen täytyy liittyä toisiinsa.
Läänin poliisitarkastaja määrää keskusrikospoliisin
lääninosaston rikoskomisarion johtamaan molempien
surmien tutkimuksia. Nopeassa tahdissa
saadaan tutkintaan tarvittavat resurssit ja tutkintaorganisaatio
saadaan pelaamaan.
Kaiken kattava rikospaikkatutkinta jatkuu uhrien
löytöpaikoilla ja niiden lähistöllä. Laajat tiedustelutoimet
ovat käynnissä. Poliisiorganisaatiolle ja
yleisölle suunnatut tiedotustoimet käynnistetään
mahdollisimman kattavina. On kulunut vajaat kolme
tuntia siitä kun Imatran surmasta on ilmoitettu
poliisille. Juttu ristitään nimellä: "Haulikkosurmat".
Missä taksiauto?
Missä on Melanderin taksiauto, metallinruskea
Peugeot 505? Tutkijat pitävät taksiauton löytymistä
hyvin tärkeänä. Auton löytyminen saattaisi
antaa viitteen tekijästä tai tekijöistä. Samoin saattaisi
ilmetä pakomatkan suunta.
Auto kuulutetaan luonnollisesti poliisin omassa
tiedotusverkossa ja samoin radiouutisissa. Auto
löydetään vajaan tunnin kuluessa Porvoon moottoritieltä
noin 40 kilometrin etäisyydestä
Helsingistä läheltä Kullon liittymää auton keulan
osoittaessa Helsinkiin.
Samoin saadaan ensimmäiset tiedot taksin havainneilta.
Aikaisin havainto on tehty aamulla
kello 05.40. Alustavissa tutkimuksissa käy ilmi,
että taksiauton polttoaine on loppunut ja että
auton sisätilat ovat runsaasti veressä.
Taksiauto päätetään siirtää välittömästi Helsinkiin
tarkempia rikosteknisiä tutkimuksia varten.
Anastetut haulikot
Hieman ennen puolta päivää tulee Keski-Suomen
läänistä Äänekosken kaupungista poliisilta ilmoitus,
että sieltä on pari päivää aikaisemmin anastettu
haulikko ja siihen kuuluvia patruunoita. Samoin
ilmoitetaan, että anastajat saattavat olla Ari ja Jari
-nimiset imatralaiset nuorukaiset.
Äänekoskelta pyydetään mahdollisimman tarkat
tiedot anastetusta haulikosta ja patruunoista ja
muustakin anastetusta omaisuudesta.
Aseanastukseen epäiltyjen nuorukaisten Arin ja
Jarin tekemisiä ja tekemättä jättämisiä, ryhdytään
heti tarkastamaan ja heistä muodostetaan oma
erillinen tutkintalinja. Tutkijahenkilöstöllä on samanaikaisesti
tarkastuksen alla useampia kohteita. Sanomalehti-, radio- ja televisiotoimittajien
puhelut uhkaavat tukkia poliisin puhelinlinjat.
Yleisö auttaa
Radiossa luettujen uutislähetysten tärkeys tuli jälleen
kerran selvästi ilmi merkittävänä poliisin auttajana.
Varsinkin keskipäivän uutislähetyksiä
kuunnellaan paljon.
Kun keskipäivän uutislähetykset perjantaina
kello 11.30 ja 12.30 oli luettu ja niissä kerrottu
surmatöistä ja poliisin vetoomuksesta suurelle
yleisölle, puhelimet alkoivat soida.
Tutkintapuolella tilanteeseen oli varauduttu ja
kaikki yleisön antamat vihjeet kirjattiin tarkasti
tutkinnassa käytettäviksi. Kaikkia saatuja tietoja
ei luonnollisesti pystytty heti tarkistamaan, vaan
vihjeet luokiteltiin tietyn kiireellisyysjärjestyksen
mukaisesti.
Iltapäivän tunnit
Tutkintatyö laajamittaisessa rikostutkinnassa,
jossa tutkintaa suoritetaan useammassa kohteessa
samanaikaisesti, vaatii tutkintahenkilöstöltä korkeaa
ammattitaitoa, sitkeyttä, nopeaa tilanteiden
oivaltamista, lukuisten asioiden muistamista ja
yhdistelemiskykyä. Kaikkien mukana olleiden on
puhallettava yhteiseen hiileen. Tällä tavoin saadaan
luonnollisella tavalla ns. ”selvityshenki päälle”.
Tutkintahenkilöstön työn määrässä ja laadussa
ei ollut juuri parantamisen varaa. Tästä syystä
tutkinta eteni ripeästi ja tuloksellisesti. Perjantaina
iltapäivän aikana ”kaivettiin” esiin jutun ratkaisulle
tarvittava tietoaines työskentelemällä
useammalla tiedustelulinjalla rinnakkaisesti. Kuten
edellä tuli mainittua, yleisön antamat vihjetiedot
olivat asiassa suuresti avuksi.
Tutkintatulokset yhdistetään
Perjantaina illansuussa tutkijoilla oli kaiken muun
lisäksi tiedossa, että Lappeenrannan surmapaikalta
löydetyt haulikon hylsyt olivat kaliiperiltaan
merkiltään, väriltään ja haulikooltaan juuri vastaavanlaisia
kuin Äänekoskella anastetuiksi ilmoitetut.
Aseanastus näytti liittyvän henkirikoksiin.
Tutkijoille oli myös tullut tieto, että kaksi nuorta
miestä oli aamulla noin kello 08.50 noussut Helsinkiin
menevään linja-autoon Melanderin taksiauton
löytöpaikan läheisyydessä vanhalta Porvoon
maantieltä Kullon liittymästä. Toisella miehistä oli
ollut yllään maastopuvun pusero. Mainitunlainen
pusero oli anastettu Äänekoskelta samasta asunnosta
kuin haulikko ja siihen kuuluvat patruunat.
Linja-auto oli saapunut Helsinkiin linja-autoasemalle
kello 09.40.
Avaintietojen yhdistämisen jälkeen Äänekosken
aseanastukseen syylliseksi epäillyt Ari ja Jari
-nimiset nuorukaiset etsintäkuulutetaan syylliseksi
epäiltynä Imatran ja Lappeenrannan surmatöihin.
Epäiltyjen nimiä ei anneta vielä tässä vaiheessa
julkisuuteen tiedotusvälineiden kautta. Tutkijat
haluavat saada asiaan vielä mahdollisesti saatavissa
olevan varmennuksen. Tällainen varmennus
saadaankin kello 21.20 illalla, jolloin taksiautoa
tutkineen teknisen ryhmän rikoskomisario ilmoittaa,
että autosta on löytynyt Jarin sormenjälki.
Edellisestä noin 20 minuutin kuluttua tulee ilmoitus,
että autosta on löydetty myös Arin sormenjälki.
Valmiiksi suunniteltu Aria ja Jaria koskeva tiedote
tiedotusvälineille annetaan välittömästi ulos.
Melkein samanaikaisesti tutkijoille tulee puhelimitse
ilmoitus, että Arilla ja Jarilla on nähty katkaistu
haulikko torstaina 15. päivänä elokuuta
1985 illalla Imatralla.
Ruotsiin?
Perjantaina ensimmäisen tutkintapäivän myöhäistunteina
tutkijat jakavat tutkinnan kahteen pääryhmään,
eli toisaalta tutkitaan itse surmatapahtuma
ja toisaalta etsinnät kohdennetaan syylliseksi
epäiltyjen tavoittamiseksi.
Epäiltyjen liikkumisesta ei ole saatu mitään
varmaa tietoa sen jälkeen kun nämä ovat jättäneet
Helsingin linja-autoaseman kello 09.40. Imatralla
heistä ei tiedetä mitään sitten torstai-illan.
Tiedustelun avulla tutkijat saavat tietoonsa, että
nuorukaiset yrittäisivät mahdollisesti Ruotsiin.
Tästä syystä tiedot asiasta ja epäiltyjen valokuvat
toimitetaan pika vauhtia Ruotsin poliisille. Ari ja
Jari etsintäkuulutetaan myös Pohjoismaissa. Tiedot
asiasta toimitetaan myös kaikille Ruotsiin matkalla
oleville niin Helsingistä, Turusta kuin Naantalistakin
lähteneille autolautoille.
Lauantain etsintöjä
Poliisi saa heti lauantaina aamulla runsaasti 'Varmoja”
havaintovihjeitä epäiltyjen nuorukaisten
liikkeistä eri puolilta Suomea. Tinkimättömästi
tutkijat käyvät läpi kaikki sellaiset vihjeet, joilla
saattaa olla merkitystä.
JATKUU...