Iäkkään kenkäkauppiaan sitominen ja ryöstön yritys Helsingissä

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Mimi
Alibin satunnaislukija
Viestit: 65
Liittynyt: Pe Elo 01, 2008 1:55 pm

Iäkkään kenkäkauppiaan sitominen ja ryöstön yritys Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Mimi »

Kaksi nuorta veljestä hoiti homman ja päätyivät ihan Alibiinkin.... Taisivat olla ensikertalaisia joten varmasti jo vapautuneetkin. Olikohan nimet Hannu ja Timo? Mitähän näille miehenaluille tapahtui, kovasti katuivat......

finnbar87
Sofia Karppi
Viestit: 425
Liittynyt: Su Huhti 27, 2014 9:29 pm

Re: Iäkkään kenkäkauppiaan sitominen ja ryöstön yritys Helsingissä

Viesti Kirjoittaja finnbar87 »

Kommentoidaan nyt toista vuosikymmentä vanhaa kyselyä, kun löytyi sattumalta PPK 2003 -kirjaa selailemalla juttu nimeltä "Kenkälaatikkokätkö" (s. 29).

Elettiin elokuista perjantai-iltaa vuonna 2001 kun omistamastaan kenkäkaupasta Helsingin Punavuoresta löytyi naapuriliikkeen omistajan ilmoituksen perusteella 84-vuotias kauppiasnainen "Mirja" hengenvaarallisesti loukkaantuneena ja sidottuna ilmastointiteipillä, kangasriekaleilla ja johdoilla. Rouva kertoi kauppaansa tulleen kahden nuoren mieshenkilön sitoneen hänet ja vaatineen saada hänen kotiavaimensa. Rouva oli aluksi neuvonut miehille vanhoja, mihinkään sopimattomia avaimia sisältävän laatikon paikan ja miehet olivat lähteneet niine hyvineen. Koskematta edes kaupan kassaan. Miehet olivat kuitenkin tulleet hetken päästä takaisin ja todenneet, ettei mikään avaimista käynyt oveen. Teräsmuori oli todennut, että kyllä käypä avain sieltä löytyy. Miehet olivat vielä kerran poistuneet, mutta tulleet vieläkin hermostuneempina takaisin ja tällöin tappamisella uhatun kauppiaan oli kerrottava kotiavaimiensa todellinen paikka.

Ilmeni, että rouvan koti oli pengottu täysin. Jotain oli selkeästi etsitty. Mutta mitä? Ilmeisestikin rahaa, koska kadonnut oli ainoastaan kirjekuori, jossa rahaa oli muutamia kymmeniä tuhansia markkoja. Kuulusteluissa kuoren omistajaksi selkeni yrittäjärouvan tytär "Ellu". "Ellu" oli vienyt puheidensa mukaan rahakuoren äitinsä tykö turvaan mieheltään "Ramilta", jolla oli rahahuolia ja tapana käyttää "Ellun" rahavaroja omiin menoihinsa luvatta.

Täten poliisit luonnollisesti kiinnostuivat "Ramista" ja hänen tekemisistään. "Ramilla" olisi selkeä motiivi teolle, mutta "Ellun" mukaan rahakätköstä ei pitänyt tietää kenenkään muun kuin hänen ja äitinsä. "Ellu" tosin uskoi, että "Rami" arvasi, mihin rahakuori oli kadonnut ja järjestäneen ryöstön. Poliiseille "Mirja" kuitenkin totesi, ettei hän säilytä käteistä rahaa kotonaan. Nyt tulivat tutkijoiden mieleen myöskin vakuutuspetos tai lavastus.

Seuraavaksi ilmeni, että "Mirja" oli joutunut viikkoa aikaisemmin pahoinpidellyksi kotoaan lähtiessään. "Mirja" oli onnistunut pistämään vastaan ja huutamaan apua, jolloin tekijä oli lähtenyt karkuun. Tätä pahoinpitelyä edeltävänä iltana "Mirjan" kotipuhelin oli soinut ja langan toisessa päässä putkimieheksi esittäytynyt mies oli todennut "Mirjan" kotitalossa tapahtuneen vesivahingon ja pyysi "Mirjaa" avaamaan oven hetken kuluttua, että putkimies pääsisi tutkimaan asuntoa. Neuvokas vanhus ei kuitenkaan ollut niellyt tarinaa, vaan oli soittanut isännöitsijälle, joka totesi ettei mitään putkimiestä oltu tilattu tahi vahinkoa tapahtunut. Täten "Mirja" ei ollut päästänyt sisäänpyrkijöitä edes alaovesta sisään.

Sitten "Mirja" kertoi, että hänen liikkeessään oli käynyt viikkoa ennen tapahtumia nuori, siisti ja hyväkäytöksinen mies, joka oli sovittanut kenkiä, mutta ei ostanut mitään. Hän oli sanonut tulevansa myöhemmin uudelleen ja tuovansa kaverinsa makutuomariksi mukaan. Näin olikin tapahtunut, mutta miehet eivät silti olleet kauppoja tehneet. Nämä miehet "Mirja" tunnisti samoiksi, jotka olivat tehneet varsinaisen ryöstön.

Poliisin kannalta tapaus näytti helpolta ratkaista, koska näytti tapahtuneen selkeä ns. "sisäpiirivuoto", koska mm. liikkeen vähäinen kassa ei ollut heitä kiinnostanut vähääkään, vaan olivat vaatineet vain kotiavaimia.

Huomio kiintyi täten uudelleen "Elluun" ja "Ramiin". "Ellun" mukaan "Ramilla" oli tapana kehuskella baareissa "Ellun" suvun rahavaroista.

Viimein, erään aikakauslehden luvattua 10 000 mk palkkio ryöstön selviämiseen johtavasta vihjeestä, Poliisi sai kuulla "Juha Paanasesta". "Juha" oli juuri pk-seudulle muuttanut autonkuljettaja. Hänellä ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä ryöstön kanssa. Tutkijat kuitenkin muistivat vanhan tuttunsa, "Juhan" serkun "Kari Paanasen". "Kari" omisti rakennusfirman, jossa myös "Rami" oli ollut lyhyen aikaa töissä. Lisää mielenkiintoa toi tieto, että "Kari" oli veljensä "Kimmon" kanssa häipynyt maasta ryöstöiltana. "Juha" löytyikin ja suostui tulemaan kuulusteluihin. Hän kertoi, että myöskin hän oli työskennellyt serkkunsa "Karin" omistamassa rakennusfirmassa, mutta firmalla meni huonosti: laitteita pitäisi uusia, mutta saldot paukkuivat punaisella.

"Kari" oli työntekijältään "Ramilta" kuullut ohimennen keskusteluissa, että "Ramin" anopilla on suuret rahavarat ja että anoppi säilyttää käteisvarojaan kotonaan. Tästä sai kuulla "Karilta" myös "Juha", joka värväsi mukaansa veljensä "Kimmon". Myöskin heillä oli vaikeuksia vuokranmaksussa ja koska vanhuksen käteisrahavarojen piti olla miljoonaluokkaa ja kaikki vain hakemista vaille vanhuksen asunnossa, he päättivät ruveta toimiin.

Poikien suunnitelmat olivatkin tarkat: Edellämainittujen ryöstöyritysten jatkoksi lennettäisiin ensiksi Keski-Eurooppaan, jossa talletettaisiin varat anonyymeille tileille ja jatkettaisiin sieltä elelemään herroiksi Etelä-Amerikkaan, astumatta enää koskaan Schenger-rajojen sisäpuolelle. Kätkössä oli kuitenkin vain tuhansia markkoja, eikä miljoonia. Lentoliput rahoilla saisi, mutta eipä mitään muuta. Täten pojat päättivät paeta Tukholman kautta Tanskaan ja Mallorcalle, josta palautuivat rahattomina kolmen viikon jälkeen takaisin Suomeen.

Vielä piti kuulla "Ramia", joka hämmentyi kovin kuulleensa hyvän ystävänsä "Juhan" lörpötelleen miljoonaomaisuuksista eteenpäin. "Rami" kertoi vain ääneen ihmetelleensä "Juhalle" sitä, miten vanhus uskaltaa säilyttää suurta rahasummaa kenkälaatikossa kotonaan. "Juha" olikin tosiaan puhunut asiasta serkulleen, joten lumipallo oli paisunut jo miljoonakeikaksi ja rahapulassa toteuttamiskelpoiseksi veljesten mielessä.

Seuraavaksi oli käräjäoikeuden vuoro puhua, mutta faktaa eikä juoruja. Se tuomitsi "Juhan" törkeän ryöstön yrityksestä ja törkeästä ryöstöstä 2v 10kk vankeuteen ja "Kimmo" sai näiden lisäksi vielä pienen lisäsiivun tähän juttuun liittymättömästä maksuvälinepetoksesta. Helsingin hovioikeus sen sijaan näki tapauksen huomattavan paljon törkeämpänä ja tuomitsi "Juhan" 5v ja "Kimmon" 5v 2kk vankeuteen. Mahdollinen valitus korkeimpaan oikeuteen saati sieltä tullut tuomio ei ole tiedossa.

Vastaa Viestiin