Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Sana on vapaa jos netiketti on hallussa.

Valvoja: Moderaattorit

damfin
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5383
Liittynyt: Ke Elo 10, 2011 1:04 am

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja damfin »

Itse en ole afrikassa ikinä matkaillut, mutta muutama vuosi sitten satuin netissä tutustumaan erääseen Kenialaiseen neitoon, ja muutama muukin nettituttu nyt sieltä sitten tullut, ja on kyllä ollut melko avartava kokemus.
Vaikka afrikkaa onkin, niin tuo Kenia ainakin on monessa asiassa yllättävän kehittynyt, toki siihen ehkä on vaikuttanut aikoinaan englantiin kuuluminen.
Toki maaseutu on melko alkeellista maaseutua, mutta kaupungit ovat kyllä melko kehittyneitä ja palveluita löytyy, 3G ja 4G netti pelaa lähes kaikkialla ja liittymän kuukausihintakin samaa luokkaa kuin meillä, paikallisissa kaupoissa myydään lähestulkoon kaikkea, ja verkkokauppoja löytyy, ja mikä yllättävintä niin pakettien kuljetus näyttää toimivan paremmin kuin suomen postissa, paketti siirtyy vuorokaudessa kaupungista toiseen ja hintaa ei voi edes verrata meidän postin hinnoitteluun.
Ravintolat ja baarit ovat ihan siistin näköisiä paikkoja, samoin hotellit, autotkaan eivät näytä mitään romuja olevan.
Ja yksi mikä pistää melkein kateeksi, niin yleisesti käytössä oleva mobiilimaksu, siellähän maksetaan lähes kaikki kännykällä, sähköstä lähtien, sähkömittariin ladataan prepaid tyylisesti saldoa kännykän sovelluksella.
Yritin tähän allekirjoitusta, mutta kuulakärkikynä naarmutti näytön, ja tussilla tehty jäi tuohon näytölle eikä näy viesteissä...

Avatar
H.Moilanen
Axel Foley
Viestit: 2444
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm
Paikkakunta: Vammala

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

damfin kirjoitti:
Ti Touko 11, 2021 9:05 pm
Ja yksi mikä pistää melkein kateeksi, niin yleisesti käytössä oleva mobiilimaksu, siellähän maksetaan lähes kaikki kännykällä, sähköstä lähtien, sähkömittariin ladataan prepaid tyylisesti saldoa kännykän sovelluksella.
Afrikassa mobiilimaksut on ihan A&O lähes tulkoon kaikessa ja kaikkialla. Siellä hypättiin pankkikorttivaiheen ohi. Eihän sinne olisi ollut mitään järkeä rakentaa OTTO-automaattien ja maksuautomaattien verkostoa. Pankkikorttien maksupäätejärjestelmäkin olisi lähinnä hidastanut etenkin pienyrittäjyyden syntymistä. Nyt torikauppiaskin voi ottaa maksun vastaan mobiilimaksuna, samoin riksakuski, katuravintolan yrittäjä, kampaaja, ompelija jne.

Keniasta olen samaa mieltä. Ongelmiahan sielläkin riittää mm. lapsikauppa ja -prostituutio ovat puistattavan yleisiä ongelmia. Mutta niidenkin suhteen Kenia on siinä mielessä kehittynyt, että niistä ongelmista on edes alettu puhua ja ongelmaa on avattu ulkomaisille toimittajille. Lapsikaupan vastainen työ on todella aliresursoitua ongelman kokoon nähden, mutta maassa sentään edes yritetään tehdä ongelmalle jotain. Lapsia varastetaan erityisesti kaduilla eläviltä vanhemmilta, joista osa on teini-ikäisiä huumeidenkäyttäjiä. Siitäkin täytyy Kenialle nostaa hattua, että maassa edes keskustellaan siihen sävyyn, että kadulla elävillä syrjäytyneillä ihmisilläkin täytyy olla oikeuksia ja heitä täytyy auttaa.
Vielä minä näin auringon alla:
oli oikeuspaikka – ja siellä vääryys,
oli tuomioistuin – ja sielläkin vääryys.
Minä ajattelin itsekseni:
Jumala tuomitsee oikein, niin syyttömän kuin syyllisen, sillä jokaisella asialla ja teolla on aikansa.
(Saarn. 3:16-17)

Avatar
H.Moilanen
Axel Foley
Viestit: 2444
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm
Paikkakunta: Vammala

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Rantanäkymä Tansanian Sansibarilta.jpg
Rantanäkymä Tansanian Sansibarilta.jpg (217.73 KiB) Katsottu 1477 kertaa

Tänään laitan tänne hieman terveisiä Tansaniasta, joka on suuri ja kiinnostava valtio Afrikan itärannikolla Kenian eteläpuolella.
Suomen kehitysyhteistyö Tansaniassa

Tansanian talous on kasvanut nopeasti koko 2000-luvun, ja kasvu on vähentänyt köyhyyttä. Silti lähes puolet tansanialaisista elää kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella. Tansaniassa on runsaat luonnonvarat, joista on saatu jo paljon hyötyjä taloudelle. Tuloja esimerkiksi kaasuvarojen hyödyntämisestä voidaan kuitenkin odottaa vasta vuosien kuluttua. Suomi tukee Tansaniaa, jotta maa pystyy toteuttamaan omaa kehityssuunnitelmaansa ja nousemaan keskituloiseksi maaksi vuoteen 2025 mennessä. Suomen suunniteltu tuki Tansanialle on 52 miljoonaa euroa vuosina 2016-2019.

Täältä saa hyvää tietoa Suomen kehitysyhteistyöstä Tansaniassa: https://um.fi/kehitysyhteistyo-tansania

Alla on lähes kymmenen vuotta vanha lyhyt raportti Tansaniasta, joka on yksi Suomen pitkäaikaisista kehityskumppanimaista. Otsikko ei ole mitenkään liioiteltu, vaan Tansaniassa on todellakin tapahtunut monenlaista kehitystä viimeisinä vuosikymmeninä ja vuosina. HUOM! Muun muassa koulunkäynnin osalta tilanne Tansaniassa on edelleen kohentunut viimeisten yhdeksän vuoden aikana.

Kehittämistarpeet eivät ole kuitenkaan Tansaniasta loppumassa, mutta kehityksen myötä maan tilanne suhteessa maailman muihin maihin tasoittuu ja jossain vaiheessa Tansaniakin toivottavasti pystyy irrottautumaan kehitysavun piiristä. Raportissa tulee hyvin esiin monta kehitystyön tavanomaista vaihetta. Esimerkiksi aiemmin on ponnisteltu, jotta lapset ylipäätään saataisiin kouluihin. Se on edellyttänyt paljon työtä vanhempien kanssa, jotta he ymmärtäisivät koulutuksen arvon ja päästäisivät lapsiaan kouluun. Sen jälkeen kun lapsia on saatu enemmän käymään koulussa, on kärjistynyt tavanomainen ongelma eli liian suuret luokkakoot, tilan puute, opiskeluvälineiden vähäisyys, ammattitaitoisten opettajien puute jne. Joka tapauksessa kehitystä on tapahtunut ja sitä tapahtuu edelleen. Myös ravitsemuksen merkitys oppimiseen on ymmärretty. Viime vuosina Afrikassa onkin alettu enemmän kiinnittää huomiota ravinnon sisältöön eikä pelkästään riittävään kalorimäärään.

Yllä mainitut ongelmat ovat hyviä esimerkkejä, että vähiten kehittyneimpien maiden kehittyessä, niiden ongelmat alkavat olla ihan samoja, joiden kanssa monet keskituloiset ja jopa rikkaat maat painivat. Rikkaissa maissa monilla lapsiperheillä olisi varaa ostaa lapsilleen terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, mutta silti lapset puputtavat limsaa, karkkia, keksiä, hampurilaisia, popcornia, perunalastuja jne. Myös ammattitaitoisten opettajien puute ja koululaisten heikot oppimistulokset ovat tuttuja ongelmia monissa vauraissakin maissa. Minua oikeastaan kiinnostaakin eniten kehitys, taantuminen ja niiden välinen dynamiikka. Afrikastakin kiinnostuin alunperin kehitys/taantumus-ilmiötä pohtiessani. Kehittymistä ja taantumista kannattaa pohtia samanaikaisesti rinnakkain. Rikkaissakin maissa nimittäin tapahtuu koko ajan kehittymisen lisäksi myös monenlaista taantumista. Monet asiat itse asiassa tapahtuvat yksilöiden elämien ja perheyhteisöiden kautta. Ravitsemus on hyvä esimerkki asiasta, joka ei riipu pelkästään varallisuudesta. Oppimistulokset on toinen hyvä esimerkki ilmiöstä, joka on riippuvainen myös yksilöiden asenteista ja ponnistelusta, vaikka en kiistäkään esimerkiksi politiikan enkä talouden merkitystä.

22.2.2012
https://finlandabroad.fi/web/tza/ajanko ... akin/35732

Tansania kehittyy nopeasti, syystäkin

Tansania on kehittynyt nopeasti, mutta on edelleen selkeästi matalan inhimillisen kehityksen maa. Monilla keskeisillä opetus- ja terveysmittareilla Tansania jää alle Saharan eteläpuolisen Afrikan tason. Erityisen vaikea tilanne on tansanialaisilla naisilla.

YK:n inhimillisen kehityksen mittarilla (Human development index, HDI) Tansania on maailman nopeimmin kehittyvä valtio. Vuoden 2011 raportin mukaan Tansania on parantanut sijoitustaan seitsemän sijaa vuosina 2006–2011. Ainoastaan Hongkong ja Kuuba ovat nousseet HDI-listalla useampia sijoja. 2000-luvulla Tansanian HDI-arvo on noussut keskimäärin 2,27 prosenttia vuodessa, mikä on myös maailman huippua. Tansanian inhimillisen kehityksen indeksilukema 0,466 oikeuttaa 152. sijaan 187 maan joukossa, ja Tansania lukeutuu alhaisen inhimillisen kehityksen maihin 46 muun maan kanssa.

Suomen pitkäaikaisista kehityskumppanimaista Tansania on kolmanneksi kehittynein Vietnamin ja Kenian jälkeen ja hiukan Saharan eteläpuolisen Afrikan keskiarvon yläpuolella. Eliniänodote ja bruttokansantuote henkeä kohden laskettuna ovat nousseet tasaisesti koko vuosikymmenen ja viimeksi myös odotettavissa olevien kouluvuosien määrä.

Hyvä tai ainakin suhteellisen hyvä uutinen on myös raportin vertailu, jonka mukaan Tansania on Vietnamia lukuun ottamatta vähiten epätasa-arvoinen Suomen kumppanimaista. Tulojakauman tasaisuutta mittaavalla gini-kertoimella Tansania on tasoissa Vietnamin kanssa ja huomattavasti Keniaa, Sambiaa ja Mosambikia tasa-arvoisempi.

Lähempi tarkastelu osoittaa kuitenkin, että Tansanialla on vielä erittäin pitkä matka kuljettavana ja se on monilla erityisesti terveys- ja koulutusindikaattoreilla mitattuna jäljessä muista Saharan eteläpuolisen Afrikan maista.

Koulunkäynti on yleistynyt oppimisen kustannuksella

Tansanialaisten lasten koulunkäynti on yleistynyt merkittävästi 2000-luvulla. Ensin vuosikymmenen alussa kaikki lapset, myös tytöt, saatiin ala-asteelle ja vuodesta 2007 lähtien yhä enemmän myös yläasteelle. Ala-asteen oppilasmäärät ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla, toisen asteen oppilasmäärät kuusin kertaistuneet! Ala-astetta käyvätkin käytännössä melkein kaikki lapset, mutta yläasteelle siirtyy kehityksestä huolimatta vielä alle puolet oppilaista.

Vuonna 2002 osallistumisaste (NER) toisen asteen koulutukseen oli vain 6 prosenttia, nyt 35 prosenttia. Tämä on kuitenkin vähemmän kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa keskimäärin ja selkeästi alle kansallisen 50 prosentin tavoitteen. Lisäksi tyttöjä on toisen asteen oppilaista selvästi poikia vähemmän, kahdeksan tyttöä kymmentä poikaa kohden. Korkeakouluopiskelijoita on Tansaniassa vain 1,4 prosenttia ikäluokasta, mikä on alhaisin alhaisimmankin kehityksen maista.

Oppilasmäärien räjähdysmäinen kasvu näkyy luonnollisesti myös opetuksen laadun kärsimisenä – luokkakoot kasvavat ja oppimateriaaleja ei riitä kaikille. Seitsemänvuotisen perusasteen päättökokeen reputti vuonna 2010 puolet lapsista. Läänikohtaisessa vertailussa parhaiten pärjäsivät Kilimanjaro, Dar es Salaam, Arusha ja Iringa, joissa on myös vähiten oppilaita yhtä opettajaa kohden, ja joissa on eniten tyttöjä toisen asteen kouluissa. Huonoimmin menestyneitä läänejä Taboraa, Rukwaa, Shinyangaa ja Kigomaa yhdistävät isot luokkakoot ja tyttöjen alhainen osallistuminen toiselle asteelle. Tansaniassa on kuusi lääniä, joissa 70 prosenttia tytöistä reputti ala-asteen päättökokeen vuonna 2010. Valitettavasti Tansanian tilastotoimi ei tuota kuntakohtaisia tietoja, joita voitaisiin käyttää hyödyksi suunnittelussa ja budjetoinnissa.

Hombozan kylän koulukirjaston kirjoja. Homboza kuuluu Kizarawen kuntaan Tansaniassa.jpeg
Hombozan kylän koulukirjaston kirjoja. Homboza kuuluu Kizarawen kuntaan Tansaniassa.jpeg (54.54 KiB) Katsottu 1477 kertaa

Synkeitä ennusteita tansanialaisille äideille

Inhimillisellä kehityksellä olisi eniten annettavaa tansanialaisille naisille. Heidän asema on mittareiden valossa surkea verrattuna kanssasisariin muissa Suomen yhteistyömaissa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Keskivertotansanialainen nainen synnyttää yli viisi lasta, näistä ensimmäisen alle 19-vuotiaana, aika moni toisenkin. Alle puolet synnytyksistä tapahtuu ammattihenkilön avustamana, mikä on yleisesti yhdistetty rikollisen korkeaan äitiyskuolleisuuteen.

Raskaana olevien naisten ja äitien heikko terveydenhoito heijastuu myös lasten ravitsemustilastoihin. Joka kolmas lapsi on alikasvuinen, millä on vakavia vaikutuksia myös lasten kognitiiviselle kehitykselle ja oppimiskyvylle.
Koulun oppitunti tansanialaiseen tapaan.jpg
Koulun oppitunti tansanialaiseen tapaan.jpg (157.97 KiB) Katsottu 1477 kertaa
Vielä minä näin auringon alla:
oli oikeuspaikka – ja siellä vääryys,
oli tuomioistuin – ja sielläkin vääryys.
Minä ajattelin itsekseni:
Jumala tuomitsee oikein, niin syyttömän kuin syyllisen, sillä jokaisella asialla ja teolla on aikansa.
(Saarn. 3:16-17)

Avatar
H.Moilanen
Axel Foley
Viestit: 2444
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm
Paikkakunta: Vammala

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Afrikassa myydään erityisiä ruokabanaaneita, joita käytetään ruoanvalmistuksessa eri tavoin. Tässä on tarjolla kamerunilaista ruokaa.jpg
Afrikassa myydään erityisiä ruokabanaaneita, joita käytetään ruoanvalmistuksessa eri tavoin. Tässä on tarjolla kamerunilaista ruokaa.jpg (327.16 KiB) Katsottu 1369 kertaa
Marokkolainen ruokaperinne yhdistelee afrikkalaisia ja eurooppalaisia makuja. Tässä on tarjolla mausteista kanapataa.jpg
Marokkolainen ruokaperinne yhdistelee afrikkalaisia ja eurooppalaisia makuja. Tässä on tarjolla mausteista kanapataa.jpg (380.05 KiB) Katsottu 1369 kertaa
Teff-viljan jauhosta leivottuja injera-lettuja syödään erilaisten täytteiden kera Etiopiassa ja Eritreassa.jpg
Teff-viljan jauhosta leivottuja injera-lettuja syödään erilaisten täytteiden kera Etiopiassa ja Eritreassa.jpg (180.03 KiB) Katsottu 1369 kertaa
Vielä minä näin auringon alla:
oli oikeuspaikka – ja siellä vääryys,
oli tuomioistuin – ja sielläkin vääryys.
Minä ajattelin itsekseni:
Jumala tuomitsee oikein, niin syyttömän kuin syyllisen, sillä jokaisella asialla ja teolla on aikansa.
(Saarn. 3:16-17)

Avatar
H.Moilanen
Axel Foley
Viestit: 2444
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm
Paikkakunta: Vammala

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Etiopialainen hedelmä- ja kasvismyymälä.jpg
Etiopialainen hedelmä- ja kasvismyymälä.jpg (286.53 KiB) Katsottu 1290 kertaa

Ruoka-asioiden äärellä kun ollaan, laitetaan juttua Etiopian väestön ravitsemukseen liittyen. Samassa jutussa käsitellään myös Etiopian maatalouden kehittymistä ja sitä teff-viljaa, josta leivotaan edellisen viestin alimmassa kuvassa näkyviä injera-lettuja. Injeraa pääsee kuulemma maistamaan Helsingin etiopialaisessa ravintolassa Kuningatar Sabassa. Myös Somaliaan myytävän khatin viljelyä sivutaan...

1.3.2021
https://kehityslehti.fi/jutut/etiopia-n ... lonalaksi/

Etiopia: Nälänhätä vaihtui piilonäläksi

Kolme vuosikymmentä sitten Etiopiaa ravisteli yksi 1900-luvun tuhoisimmista nälänhädistä. Maa tuottaa pian tarpeeksi ruokaa, mutta ihmiset syövät vielä liian yksipuolisesti.

Maastosta on vaikea löytää tasaista kohtaa. Pohjois-Etiopiassa, Lalibelan kaupungin ympäristössä, tasaisinkin maa nousee pienille kummuille. Niiden laeilla on pieniä savesta ja puusta rakennettuja taloja ja kultaisenaan hohtavia viljakasoja.

Tällaisella kummulla asuu Sisay Tesle, joka on koko ikänsä viljellyt maataan. Hänen kekonsa on erityisen kultainen. Se on kotoperäistä teffiä, yhtä maan perusviljaa.

Brittiläinen sanomalehti The Guardian ja yhdysvaltalainen Huffington Post povasivat viime vuonna teff-viljasta seuraavaa Yhdysvaltain ja Euroopan ruoan megatrendiä. Teff on gluteenitonta ja erityisen ravinteikasta. Teslen kotiseudulla, Amharan läänissä, sitä kasvaa enemmän kuin muualla Etiopiassa. Harva tulee ajatelleeksi Etiopiaa seuraavan superruoan kotimaana.

Etiopia muistetaan vuosien 1983–1985 nälänhädästä, joka tappoi yli 400 000 ihmistä. Tesle oli silloin pikkupoika mutta muistaa niukkuuden. Hän ei usko, että vastaavaa katastrofia enää tapahtuu. Sadot ovat nykyisin parempia kuin silloin, kun hän aloitti teffin viljelyn.

Sisay Tesle on viljellyt koko ikänsä teffiä. Maailmalla siitä puhutaan superruokana, koska se on gluteenitonta ja erityisen ravitsevaa. Tesle viljelee myös kaalia, banaania, appelsiinia, sitruunaa ja papaijaa. Valtaosan hedelmistä ja teffistä Tesle myy Lalibelan markkinoilla, ja loput jäävät viisihenkiselle perheelle.

”Elämä on aiempaa parempaa. Meillä on sähköä, ja kaikilla viljelijöillä on kännykkä. Koulut ovat lähellä koteja, joten lapset on helpompi lähettää kouluun.”

Hän kiittää Etiopian hallitusta, joka on viime vuosina investoinut merkittävästi maatalouteen ja Telsen kaltaisten pienviljelijöiden aseman parantamiseen.

Tieverkosto vaikuttaa

Etiopia on kulkenut pitkän matkan 1980-luvun nälänhädistä. Perusviljojen, kuten ohran, vehnän, teffin, durran ja maissin sadot ovat kaksinkertaistuneet kymmenen viime vuoden aikana.

Etiopia on yksi harvoja Afrikan maita, joka on lunastanut lupauksensa käyttää kymmenyksen budjetistaan maatalouteen, kuten Afrikan unionin kokouksessa Mosambikissa vuonna 2003 sovittiin. Investointeja tehdään runsaasti maatalouden teknologiaan, kuten kasteluun ja lannoitteisiin.

Etiopian hallitus suhtautuu myös ruokaturvaan vakavasti.

Nopeasta talouskasvustaan huolimatta Etiopia on edelleen Afrikan köyhimpiä valtioita, ja joka kymmenes 90 miljoonasta etiopialaisesta on yhä ulkomaisen ruoka-avun varassa. Aliravittujen osuus on Maailmanpankin mukaan kuitenkin pudonnut vuoden 1990 75 prosentista 35 prosenttiin.

Aliravitsemusta tutkittaessa on pitkään keskitytty kalorimäärään. Viime vuosina on kuitenkin havahduttu tarkkailemaan myös syötyjen kalorien laatua. Tutkijat ovat alkaneet puhua piilonälästä, jolla tarkoitetaan tärkeiden hivenaineiden, vitamiinien ja mineraalien puutostilaa.

Maailman nälkäindeksi viime vuodelta osoittaa, että piilonälkää näki kaksi miljardia ihmistä. YK:n mukaan 805 miljoonaa ihmistä kärsi varsinaisesta nälästä eli kalorien puutteesta.

”Etiopiassa on Afrikan yksipuolisimmat ruokavaliot”, sanoo tutkija Kalle Hirvonen, joka työskentelee kansainvälisen ruokapolitiikan tutkimusinstituutin IFPRIn toimistossa Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa.

Etiopialaisista 85 prosenttia on riippuvaisia maataloudesta. Yleensä satokausia on vain yksi vuodessa. Silloin etiopialaiset syövät Hirvosen mukaan monipuolisemmin kuin sadekaudella.

Ruokavalioon vaikuttaa myös etäisyys markkinapaikasta. Etiopiassa etäisyydet ovat suuria ja tieverkosto maaseudulla huono tai olematon. IFPRIn tutkimus vuodelta osoittaa, että maaseudun asukkaat kulkevat keskimäärin 12 kilometriä markkinapaikoille. Jos aasia ei ole, sen vuokraus kantojuhdaksi voi tulla kalliiksi.

”Ruoan saatavuus parantaa ruokavaliota. Yksi keino ruokavalioiden monipuolistamiseksi on tieverkoston parantaminen”, Hirvonen sanoo.

Etiopialaista maaseutua ilmasta käsin kuvattuna.jpg
Etiopialaista maaseutua ilmasta käsin kuvattuna.jpg (339.33 KiB) Katsottu 1290 kertaa

Ruokaa yli tarpeen

Ohi pörisee sinisiä minibusseja ja kolmipyöräisiä bajajeja, joita kutsutaan myös tuktukeiksi. Ollaan Gonderin kaupungin liepeillä, muutaman sadan kilometrin päässä Lalibelasta. Berhanu Gebru iskee kuokan mutaiseen maahan. Vesi etsii uuden uoman, kiemurtelee valmiiksi kuokittua väylää pitkin ensin hitaasti, sitten rivakasti pellon toiseen päähän. Gebru iskee kuokan uudelleen maahan avatakseen vedelle toisen uoman. Hän viljelee isänsä kanssa valkosipulia ja sipulia, joista kerätään sato kerran vuodessa. Sadekausi on touko–syyskuussa, jolloin he kasvattavat myös maissia. Lisätuloja Gebru ja hänen isänsä hankkivat idättämällä sipulia istutusvalmiiksi muille viljelijöille. Heidän vuositulonsa ovat noin 25 000 Etiopian birraa eli noin tuhat euroa. Viljelysmaa on vuokrattu. Maan omistaja ottaa vuokrana puolet sadosta.

”Tahdomme jatkaa viljelyä entiseen malliin, mutta omistaja tahtoisi viljellä khatia, koska siitä saa paremman tuoton”, Gebru sanoo.

Khat-pensaan lehdet ovat suosittu ja laillinen päihde. Khatia viedään paljon naapurimaihin, etenkin Somaliaan ja Djiboutiin.

Gebru perheineen on tyypillinen Amharan läänin pienviljelijä. Monet viljelijät tuottavat kahta-kolmea lajia ja lisäksi jotain muuta lajia sadekaudella.

”Täällä Amharan läänissä ruokaa tuotetaan jo yli tarpeen”, sanoo Laura Kihlström, joka työskentelee apulaisasiantuntijana Suomen ja Etiopian hallitustenvälisessä kehitysyhteistyöhankkeessa Agro-BIGissa Amharan läänin pääkaupungissa Bahir Darissa.

Agro-BIG pyrkii Etiopian maataloussektorin kehittämiseen sipulin, perunan, maissin ja riisin arvoketjuja parantamalla. Kihlström on ruokaturvakysymyksiin perehtynyt agronomi. Kihlströmin mielestä Etiopian ruokaturvan suurimpia ongelmia ovat alhaiset sadot, huonolaatuiset siemenet viljelyssä, yksipuolisen ruokavalion aiheuttamat ravitsemushäiriöt ja puutteellinen infrastruktuuri.

Todistus maasta

Etiopian hallitus on investoinut viime vuosina etenkin kastelujärjestelmiin, lannoitteisiin ja hyvälaatuisiin siemeniin. Lannoitteilla ja paremmilla siemenillä saadaan aikaisempaa suurempia satoja, ja kastelujärjestelmillä on pystytty vähentämään riippuvuutta sateista. Viljelijöitä pyritään tukemaan niin, että myyntiin jäisi enemmän oman kulutuksen jälkeen.

Laura Kihlströmin mielestä Etiopian hallituksen olisi aika keskittyä ravitsemukseen. Ruokaa tuotetaan pian tarpeeksi, ja nyt pitäisi miettiä, miten ruokavaliota saataisiin monipuolistettua.

”Ravitsemuksen miettiminen on tärkeää, etteivät piilonälkä ja toisaalta ylipainoisuus lisäänny. Ravitsemukseen pitää satsata, jos halutaan, että työvoima on kognitiivisesti kyvykästä myös muihin töihin kuin maatalouteen tai esimerkiksi kukkateollisuuteen.”

Etiopiassa maan omistaa valtio, mutta viljelijällä on oikeus viljellä maataan ilmaiseksi ja vuokrata sitä edelleen. Maanomistajuudessa on kuitenkin epäselvyyksiä, joita hallitus on pyrkinyt ratkomaan vuodesta 2005 alkaen tarjoamalla viljelijöille virallista maanomistussertifikaattia. Myös Suomi on tukenut sertifikaatteja kehitysyhteistyössään.

”Tutkimukset osoittavat, että mikäli viljelijällä on virallinen todistus maastaan, hän on myös aikaisempaa halukkaampi ottamaan käyttöön kestäviä viljelymenetelmiä ja istuttamaan puita”, Kihlström sanoo.

Hänen mukaansa todistus vähentää naapureiden välisiä konflikteja ja parantaa naisten asemaa. Lesken tai eronneen naisen asema on turvatumpi, jos hänellä on virallinen todistus omistamastaan maasta.

Maatalous työllistää

Emana Emyew Mellese kuuluu yhdeksän naisen osuuskuntaan, joka sai viljelysmaansa viisi vuotta sitten Gonderin kaupungilta. Viljelysmaata myönnetään kaupungin laitamilta ihmisille, joilla ei ole muita keinoja hankkia toimeentuloa. Mellesellä ei ole koulutusta. Maanviljelyyn naiset koulutti Yhdysvaltain kehitysapuviraston USAIDin hanke.

Nyt Mellese tarkastaa tummanvihreää kaalisatoa. Sadonkorjuuseen on vielä kaksi viikkoa. Keskipäivän paahteelta varjon tarjoaa vain avokadopuu, josta odotetaan tänä vuonna ensimmäistä satoa. Sen alla kuopii maata kaksi kirjavaa kananpoikaa. Vuoden kaalisadosta ei irtoa kylliksi toimeentuloa osuuskunnan naisille. Naiset haluaisivat laajentaa tuotantoaan. He ovat pyytäneet paikallishallinnolta sähköä, jolla pellon kastelun saisi automatisoitua. Nyt pelto kastellaan käsin. He ovat myös pyytäneet lupaa pienen myymälän perustamiseksi kaupunkiin vievän tien varrelle, sillä pelkästään kaalien vuoksi kuluttajat eivät tule osuuskunnan tilalle. Maa on kallista, eikä lupaa ole toistaiseksi saatu.

Monet etiopialaiset ovat saaneet Mellesen tavoin uutta toimeentuloa maataloudesta.

Etiopian talous kasvaa 8–10 prosentin vuosivauhtia ja on yksi Afrikan nopeimmin kasvavista. Maan hallitus on maatalouden investoinneillaan ja turvaverkko-ohjelmallaan (Productive Safety Net Programme PSNP) nostanut yli 1,5 miljoonaa ihmistä köyhyydestä, Maailmanpankki arvioi tammikuisessa raportissaan. PSNP on myös parantanut ruokaturvaa.

Etiopian turvaverkko-ohjelman vuosibudjetti on vajaat 440 miljoonaa euroa, ja se on Afrikan toiseksi suurin ohjelma Etelä-Afrikan jälkeen. Vuonna 2005 perustettuun ohjelmaan kuuluu kahdeksan miljoonaa etiopialaista. Ohjelmassa hallitus työllistää huono-osaisia kylän yhteisesti valitsemaan projektiin, kuten tien rakentamiseen, ja maksaa heille pienen palkkion.

”Kyse on pienistä summista, mutta samalla huonoimmassa asemassa olevat saavat työtä maatalouden ulkopuolelta. Se auttaa, jos on huono vuosi. PSNP on yksi tämän hallituksen menestystarinoista”, sanoo Kalle Hirvonen IFPRIstä.

Maailmanpankin mukaan köyhimpiä eli alle eurolla päivässä eläviä oli vuonna 2011 noin 37 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 2000 oli vajaat 55 prosenttia. Tahti on huima, sillä muista Afrikan valtioista vain Uganda on pystynyt vähentämään köyhyyttä tuntuvammin kuin Etiopia samalla aikavälillä. Viime vuonna ulkoministeri Tedros Adhanom sanoi, että Etiopia tähtää keskituloiseksi maaksi vuoteen 2025 mennessä.

Etiopian bruttokansantuotteesta noin 46 prosenttia ja ulkomaanviennistä 80 prosenttia tulee maataloudesta. Suurin osa köyhistä asuu maaseudulla ja on riippuvaisia maataloudesta, joten maatalouteen perustuva talouskasvu kitkee yleensä köyhyyttä tehokkaammin kuin muu talouskasvu. Tasaista talouskasvu ei kuitenkaan ole. Ruoan hintojen nousu kasvattaa viljelijöiden palkkapussia mutta kurittaa samalla varsinkin kaupungissa asuvien köyhien ruokaostoksia.

Etiopialaisia viljelmiä.jpg
Etiopialaisia viljelmiä.jpg (282.92 KiB) Katsottu 1290 kertaa

Yhdysvaltain markkinoille

Pääkaupungissa Addis Abebassa talouskasvu näkyy koko kaupungin kattavana rakennustyömaana. Joka puolella nousee korkeammalle kurottavia taloraakileita.

Myös perheyritys Mama Freshin uudet toimitilat ovat vastavalmistuneet. Toimitusjohtaja Hailu Tessema esittelee tuotantolaitostaan ylpeänä. Täällä käsitellään mausteet, täällä valmistetaan perinteisten injera-lättysten taikina, täällä injerat paistetaan ja täällä ne pakataan.

Tessemalla on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen on tuoda Etiopian perinneruoka, teff-viljasta valmistettu hapan injera-lettu maailman jokaiseen ruokapöytään. Toinen on luoda työpaikkoja etiopialaisille. Kummassakin on tapahtunut kiitettävää edistystä. Mama Fresh valmistaa päivittäin yli 10 000 injeraa, joista 80 prosenttia lennätetään samana iltana Washingtoniin, Lontooseen, Berliiniin ja jopa Helsinkiin Kuningatar Saba -ravintolaan.

Kun Tessema perheineen perusti Mama Freshin vuonna 2003, työntekijöitä oli kuusi. Nyt kokoaikaisia työntekijöitä on 110 ja osa-aikaisia 20. Yhtiöllä on suuret odotukset teff-viljasta.

”Kaikkialla maailmassa tarvitaan teffiä. Uskon, että maaliskuun jälkeen liikevaihtomme kaksinkertaistuu. Ensi vuonna se kolminkertaistuu”, Tessema sanoo.

Kehitteillä on uusi resepti, jolla teffistä valmistetaan injeran lisäksi myös piirakoita, pitsaa tai hampurilaisia. Yhdysvaltalaisen supermarketketjun kanssa on jo sovittu yhteistyöstä.

Tähän asti Mama Fresh on ostanut tarvitsemansa teffin suoraan viljelijöitä Addis Abeban ympäristöstä, mutta suunnitelmissa on tuottaa myös teffiä itse. Yhtiö on neuvotellut Etiopian hallituksen kanssa alustavasti 700 hehtaarin viljelysmaasta.

”Tahdomme ehdottomasti tarjota viljelijöillemme kaikkein moderneinta teknologiaa maanviljelyyn ja auttaa koko Etiopiaa ottamaan käyttöönsä modernin teknologian. Emme me tahdo tehdä vain rahaa vaan myös uudistaa maata ja maanviljelystä”, Hailu Tessema sanoo.

Ps. Puhutaan myös virheravitsemuksesta, joka tarkoittaa yhden tai useamman ravintoaineen puutetta tai ylimäärää ravinnossa. Virheravitsemus siis kattaa sekä ravintoaineiden liian vähäisestä saannista johtuvan aliravitsemuksen että liiallisesta saannista johtuvan ylipainon, mutta myös ravintoaineiden epätasapainoisen saannin tai tiettyjen ravintoaineiden puutostilat. On hyvä huomata, että köyhimpien maiden ravitsemustilanteen parantuessa niiden väestö saattaa kuin yllättäen kehittyä ravitsemuksellisesti länsimaiden väestöä parempiosaiseksi. Toki elintason nousun myötä ylipainon lisääntyminen ja muut ravitsemukseen liittyvät elintaso-ongelmat ovat riskejä kehittyvien maiden väestöllekin. Ylipainosta kärsivän kansakunnan väen kannattaa kuitenkin miettiä tätä asiaa ja ennen kaikkea kannattaa pohtia oman ruokakunnan ravitsemusta. Yhtä hyvin kannattaa suoda ajatus sille, millainen ravitsemuksellinen tilanne saattaa pian vallita vaikkapa etiopialaisten ja yhdysvaltalaisten välillä :shock: Kannattaa myös muistaa, että lihavakin ihminen voi olla aliravittu!
Vielä minä näin auringon alla:
oli oikeuspaikka – ja siellä vääryys,
oli tuomioistuin – ja sielläkin vääryys.
Minä ajattelin itsekseni:
Jumala tuomitsee oikein, niin syyttömän kuin syyllisen, sillä jokaisella asialla ja teolla on aikansa.
(Saarn. 3:16-17)

Avatar
H.Moilanen
Axel Foley
Viestit: 2444
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm
Paikkakunta: Vammala

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Algerialainen naisten jalkapallojoukkue. Kannattaa huomioida, että pelaaminen on mahdollista myös muslimihuiviin pukeutuneena.jpg
Algerialainen naisten jalkapallojoukkue. Kannattaa huomioida, että pelaaminen on mahdollista myös muslimihuiviin pukeutuneena.jpg (182.25 KiB) Katsottu 1203 kertaa
Monissa Afrikan maissa on jo paraurheilijoita, mutta suurin osa heistä on miehiä. Vähitellen afrikkalaisnaisiakin on tullut paraurheilun pariin. Kuvassa on eteläafrikkalainen tennispelaaja Kgothatso Montjane.jpg
Monissa Afrikan maissa on jo paraurheilijoita, mutta suurin osa heistä on miehiä. Vähitellen afrikkalaisnaisiakin on tullut paraurheilun pariin. Kuvassa on eteläafrikkalainen tennispelaaja Kgothatso Montjane.jpg (114.05 KiB) Katsottu 1203 kertaa
Malilainen naisten koripallojoukkue.jpg
Malilainen naisten koripallojoukkue.jpg (187.76 KiB) Katsottu 1203 kertaa
Vielä minä näin auringon alla:
oli oikeuspaikka – ja siellä vääryys,
oli tuomioistuin – ja sielläkin vääryys.
Minä ajattelin itsekseni:
Jumala tuomitsee oikein, niin syyttömän kuin syyllisen, sillä jokaisella asialla ja teolla on aikansa.
(Saarn. 3:16-17)

Avatar
H.Moilanen
Axel Foley
Viestit: 2444
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm
Paikkakunta: Vammala

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

28.5.2021
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008008209.html

Saksa tunnusti ensimmäistä kertaa kansan­murhan Namibiassa siirtomaa­kauden aikana

Maa lupaa yli miljardin euron rahoitusapua Namibiaan.

Saksa on tunnustanut ensimmäistä kertaa siirtomaa-aikaisen kansanmurhan Namibiassa. Lounais-Afrikassa sijaitseva nykyinen Namibia oli Saksan siirtomaa-aluetta vuosina 1884–1915.

Saksalaissotilaat ja -siirtolaiset tappoivat kymmeniä tuhansia herero- ja namakansoihin kuuluneita ihmisiä vuosina 1904–1908.

Saksan ulkoministeri Heiko Maas totesi perjantaina julkaistussa lausunnossa, että nykyajan katsannossa kyse oli kansanmurhasta. Saksa myös lupasi runsaan miljardin euron rahoitusapua Namibiaan. Maat aloittivat neuvottelut sovittelusta vuonna 2015.

Namibia itsenäistyi vasta vuonna 1990 maan oltua ennen sitä Etelä-Afrikan hallinnassa.
Näkymä Namibian pääkaupungista Windhoekista.jpg
Näkymä Namibian pääkaupungista Windhoekista.jpg (234.32 KiB) Katsottu 844 kertaa
Hylkeitä sataman lähellä. Cape Crossin hylkeiden suojelualueella Namibiassa asuu tuhansia hylkeitä.jpg
Hylkeitä sataman lähellä. Cape Crossin hylkeiden suojelualueella Namibiassa asuu tuhansia hylkeitä.jpg (165.59 KiB) Katsottu 844 kertaa
Namibialaisen kylpylän sisätiloja.jpg
Namibialaisen kylpylän sisätiloja.jpg (212.74 KiB) Katsottu 844 kertaa
Vielä minä näin auringon alla:
oli oikeuspaikka – ja siellä vääryys,
oli tuomioistuin – ja sielläkin vääryys.
Minä ajattelin itsekseni:
Jumala tuomitsee oikein, niin syyttömän kuin syyllisen, sillä jokaisella asialla ja teolla on aikansa.
(Saarn. 3:16-17)

Avatar
H.Moilanen
Axel Foley
Viestit: 2444
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm
Paikkakunta: Vammala

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Veneen värikäs pinta on tehty rantasandaaleista.jpg
Veneen värikäs pinta on tehty rantasandaaleista.jpg (162.56 KiB) Katsottu 486 kertaa

28.10.2018
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lam ... #gs.2na9jn

Lamun saaren asukkaat rakensivat veneen rannoilta kerätystä muovista – haluavat huomiota vakavalle ongelmalle

Kokonaan kierrätysmuovista valmistettu vene on tehnyt neitsytmatkansa Kenian Lamun saarella. Yli kahden vuoden ajan paikalliset asukkaat keräsivät muoviroskaa rannoiltaan rakentaakseen aluksen nimeltään FlipFlopi Dogo.

Voisiko muovialus ratkaista maailman muoviongelmat? Rakentajiensa mielestä voisi. Koko värikäs, perinteisen mallin mukaan rakennettu purjevene, on valmistettu miljoonista muovipaloista, jotka on löydetty idyllisen Lamun saaren rannoilta.

Muovipalat on sulatettu ja muokattu uuteen muotoon. Veneen rakenteet on valmistettu muovikasseista ja -pulloista. Runko ja kansi on päällystetty uuden muodon saaneilla muovisilla varvassandaaleilla. Rakentajien mukaan vastaavaa alusta ei ole rakennettu koskaan ennen.

Muovijätteestä tehty vene rakennusvaiheessa. Kuvakaappaus videolta.jpg
Muovijätteestä tehty vene rakennusvaiheessa. Kuvakaappaus videolta.jpg (176.79 KiB) Katsottu 486 kertaa

Muovi pilaa idylliset rannat

Lamun saari on kuuluisa turistikohde Kenian rannikolla. Kalastus ja venesafarit ovat suosittuja ja turistit viihtyvät valkohiekkaisilla rannoilla.

– Meillä on hienot rannat, mutta nyt ne tuhoutuvat rantaan huuhtoutuvan muovin takia. Meillä itsellämme ei edes ole mitään tekemistä tänne ajautuvan muovin kanssa, mutta jotenkin meidän on hankkiuduttava siitä eroon, pohtii muoviveneen rakentamiseen osallistunut Ali Skanda.

Vaikka Kenian hallitus kielsi viime vuonna kertakäyttöiset muovikassit, muoviroska ja rantaan huuhtoutuva muovi ovat isoja ongelmia.

Muoviveneen rakentamiseen meni kaksi vuotta

Paikallisilta asukkailta ja vapaaehtoisilta kesti yli kaksi vuotta veneen rakentamiseen. Kolmessa tunnissa 50 hengen siivousryhmältä saa kerättyä viisi tonnia muovia. Kaikkiaan veneeseen käytettiin 10 tonnia eli 10 000 kiloa muovijätettä.

– Me olemme kaikki osa tätä ongelmaa. Käytämme kaikki muovia ja voimme jokainen vähentää muovin kulutustamme. Se riittää muuttamaan elintapojamme ja kulutustapojamme, uskoo Dipesh Pabari, yksi venehankkeen aloittajista.

Itse rakentaminen sujui ongelmitta.

– Muovi silputtiin ja sulatettiin. Sitten se kaadettiin muotteihin ja kuivattiin. Näin saimme valmiiksi purjeveneen osat, kertaa Pabari.

Muovivene seilaa muistuttaen isosta ongelmasta

Laiva sai nimensä muovisista varvassandaaleista (Flip-Flop), joita löytyi rannoilta valtava määrä. Dogo puolestaan tarkoittaa pientä swahilin kielellä.

Seuraavaksi FlipFlopi Dogo seilaa Sansibarille, noin 500 kilometriä. Matkan aikana miehistö vierailee kunnissa ja kouluissa keskustelemassa muoviongelman ratkaisumahdollisuuksista. Sunnitelmissa on myös 5000 kilometrin purjehdus Lamusta Kapkaupunkiin välittämään viestiä: "vähennä, käytä uudelleen ja kierrätä".

Vielä suuremman muovialuksen suunnittelukin on jo aloitettu.

– Päämäärämme on laajentaa tämä maailmanlaajuiseksi liikkeeksi kertakäyttömuovin käytön lopettamiseksi. Vene on positiivinen symboli sille, ettei kertakäyttömuovin käytössä ole mitään järkeä, summaa Pabari.

Vapaaehtoiset veneentekijät testiajamassa muovijätevenettä. Kuvakaappaus videolta.jpg
Vapaaehtoiset veneentekijät testiajamassa muovijätevenettä. Kuvakaappaus videolta.jpg (128.97 KiB) Katsottu 484 kertaa
Vielä minä näin auringon alla:
oli oikeuspaikka – ja siellä vääryys,
oli tuomioistuin – ja sielläkin vääryys.
Minä ajattelin itsekseni:
Jumala tuomitsee oikein, niin syyttömän kuin syyllisen, sillä jokaisella asialla ja teolla on aikansa.
(Saarn. 3:16-17)

Avatar
H.Moilanen
Axel Foley
Viestit: 2444
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm
Paikkakunta: Vammala

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Yhdysvaltalaiset suunnittelevat muovijätteen dumppaamista Keniaan, joka on viime vuosina tehnyt paljon hyviä uudistuksia ja uhrauksia (mm. 60 000 muovialan työpaikkaa) omassa maassaan tuotetun muovijätteen osalta. Miksi Yhdysvaltojen superpresidentti Joe Biden ei laita kierrätysasioita kuntoon oman maansa maaperällä? Yhdysvalloissakin riittäisi maa-alueita jätteiden säilyttämiseen sen aikaa, kunnes siellä saadaan jätteiden kierrätys kuntoon. Suosittelen harkitsemaan jätteiden polttoa ja muovinkierrätystä Suomen tyyliin sekä muita kehittyneiden länsimaiden käyttämiä jätteenkäsittelytapoja.

:!: Suomalaiset silakka- ja ilmastoaktivistit saisivat nyt rakkauspommittaa
silakkapresidentti Joe Bidenia kirjeillä, korteilla ja sähköposteilla:

Ei jätteitä Afrikkaan! Jätehuolto ja kierrätys kuntoon Yhdysvalloissa!
:!:

18.10.2020
https://yle.fi/uutiset/3-11590672

Muovin paluu?

Kenian muovia koskeva lainsäädäntö on tiukka. Nyt ympäristöjärjestöt pelkäävät, että maa joutuu luopumaan siitä vapaakaupan nimissä.

Kenia neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltojen kanssa uudesta vapaakauppasopimuksesta. Yhdysvaltalaisten medioiden haltuunsaamien dokumenttien mukaan amerikkalainen öljy- ja kemianteollisuus yrittää saada luvan viedä muovijätettä Keniaan.

Kenia kielsi muovipussit kolme vuotta sitten. Tänä kesänä astui voimaan kertakäyttömuovin kielto luonnonsuojelualueilla. Viime vuonna maa kielsi muoviroskien tuonnin. Kenialla ei tällä hetkellä ole valmiutta vastaanottaa suuria määriä muovijätettä.

- Maastamme tulee kaatopaikka. Tämä ei ole muuta kuin kolonialismia, toteaa Dorothy Otieno, muovijätteen asiantuntija.

Nairobin suurin kaatopaikka.jpg
Nairobin suurin kaatopaikka.jpg (301.71 KiB) Katsottu 388 kertaa

Tämä on pääkaupungin Nairobin suurin kaatopaikka Dandora. Joseph Mwangi on työskennellyt Dandorassa 12-vuotiaasta asti. Hän on pian 30. Joseph Mwangi ja muut Dandoralla työskentelevät käyvät jätteen läpi ja poimivat talteen kaiken, josta voi saada rahaa. Loput poltetaan. Muovi myydään eteenpäin kiloissa.

Dandorasta muovi päättyy tähän laitokseen. Se kierrättää 21 tonnia muovia viikossa. Kierrätys on laajasti yksityisten yritysten varassa.

Nairobissa sijaitseva muovinkierrätyslaitos.jpg
Nairobissa sijaitseva muovinkierrätyslaitos.jpg (258.11 KiB) Katsottu 388 kertaa

- Veikkaisin, että noin 15 prosenttia muovista kierrätetään Nairobissa. Se ei ole mikään hyvä bisnes, siksi niin harva haluaa investoida siihen, sanoo Isaac Waweru, Taka Taka Solutions -tehtaan päällikkö.

Aiemmin Yhdysvallat ja EU veivät paljon muovijätettä Kiinaan, mutta maa kielsi tuonnin pari vuotta sitten. Kriisissä oleva öljy- ja kemianteollisuus katsoo siksi nyt Afrikkaan. Keniasta voisi tulla amerikkalaisen muovin portti muuhun Afrikkaan.

Öljyteollisuus vaihtaa nyt suuntaa muun muassa ilmastokriisin takia ja valmistaa yhä enemmän muovia.

Kenialla on kiire saada sovittua vapaakaupasta Yhdysvaltojen kanssa. Ympäristöjärjestöt pelkäävät, että maa suostuu lobbareiden vaatimuksiin. Silloin on Dorothy Otienon mukaan riski, että muovia päätyy vesistöihin ja ympäristöön.
21.1.2020
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/ ... ovijatetta

Kenia onnistui vähentämään merkittävästi muovijätettä

Yhä useammat maat ottavat käyttöön sääntelyä, jolla pyritään rajoittamaan kertakäyttöisen muovin kulutusta, tuotantoa ja kauppaa.

Parhaita esimerkkejä sääntelyn onnistumisesta on Kenia, jossa elokuusta 2017 lähtien on tuomittu muovipussien tuottamisesta, myymisestä ja käyttämisestäkin jopa neljän vuoden vankeusrangaistuksia tai 36 000 euroa sakkoja.

Ennen kieltoa kadut täyttyivät muovipusseista ja kolmelta kymmenestä teurastamoeläimeltä löydettiin vatsasta muovia. Vain kahdeksassa kuukaudessa muovia syöneiden eläinten määrä putosi yhteen kymmenestä ja kadutkin olivat paljon puhtaampia.

Saavutuksella oli kuitenkin hintansa, sillä aiemmin merkittävä muovintuottaja ja -viejämaa menetti 60 000 työpaikkaa.

Alueellisen yhteistyön tarve kävi ilmeiseksi, kun Keniaan alkoi ilmaantua salakuljetettua muovitavaraa naapurimaista. Kenia kehottaakin myös naapureitaan kieltämään muovin.
Kun lehmien vatsoistakin löytyi muovipusseja, jotain piti tehdä – Kenian tiukka muovipussikielto on toiminut "yli odotusten" ja saa kiitosta kenialaisilta

Ympäristöviranomaiset pohtivat nyt myös muovipullojen kieltämistä – jos kenialaiset eivät paranna kierrätystapojaan.

Lue koko juttu täältä: https://yle.fi/uutiset/3-10243886

Muoviroskia Nairobin kaduilla 2018. Tässä vaiheessa muovipussikielto oli jo alkanut vaikuttaa, mutta vanhoja roskia oli edelleen kaduilla paljon.jpg
Muoviroskia Nairobin kaduilla 2018. Tässä vaiheessa muovipussikielto oli jo alkanut vaikuttaa, mutta vanhoja roskia oli edelleen kaduilla paljon.jpg (275.32 KiB) Katsottu 388 kertaa
Vielä minä näin auringon alla:
oli oikeuspaikka – ja siellä vääryys,
oli tuomioistuin – ja sielläkin vääryys.
Minä ajattelin itsekseni:
Jumala tuomitsee oikein, niin syyttömän kuin syyllisen, sillä jokaisella asialla ja teolla on aikansa.
(Saarn. 3:16-17)

Avatar
H.Moilanen
Axel Foley
Viestit: 2444
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm
Paikkakunta: Vammala

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Kovasti olen harmissani, ettei yksikään Murha.infon afrikkalaisia maahanmuuttajia vuosi toisensa perään puolustelluista nimimerkeistä ole ottanut kantaa Joe Bidenin aikomuksiin hukuttaa Kenia - ja sen jälkeen varmasti muitakin Afrikan maita - amerikkalaisten roskavuoriin. Missä on esimerkiksi annaannan mielipiteet? Yleensä annaanna ei jää sanattomaksi, kun käsitellää afrikkalaisten asioita. Missä Gagarin? Likeavirgin? Tackleberry? Vai eikö omissa maissaan asuvia afrikkalaisia tarvitsekaan puolustaa? Eikö afrikan maiden luonnon suojeleminen kiinnosta kotimaamme viherpunasuvakkeja? Mitä sanoo Ohisalo? Entä Anderssonin Li ja Marinin Sanna? Voisiko Helsingin pormestariksi tyrkyttäytyvä Sinnemäen Anni kommentoida asiaa julkisesti? Entä Afrikan ystäväksi moneen kertaan julistautunut Pekka Haavisto?

Yksikään Afrikan maa ei tarvitse amerikkalaisten roskia. Roskien kuljettamisessa toiselle puolelle maapalloa ei sitä paitsi ole mitään järkeä. Päin vastoin, se on täysin järjetöntä ja aivan uskomattoman suuri ympäristörikos, koska roskien kuljetuksellakin on aina myös hiilijalanjälkensä. Roskien dumppaaminen köyhempiin maihin on myös nykyajan kolonialismia.

Tässä on ilmainen neuvo Joe Bidenin hallinnolle: Varastoikaa ne hiton roskanne omaan maahanne. Tilaa teillä kyllä riittää. Olen matkustanut Arizonan aavikon sekä Yhdysvaltojen keskiosien preerioiden halki. Asumatonta maa-alaa riittää silmänkantamattomiin. Jätteet kannattanee lajitella ainakin jollain tarkkuudella ennen varastointia ja varastointipaikkoja kannattanee olla useampia eri puolilla maata. Raidekuljetus lienee ympäristöystävällisin vaihtoehto. Teillä pitäisi olla jo käynnissä suunnitelmat kehittyneemmän jätehuollon ja uusiokäytön suhteen: Metallinkierrätys, paperin- ja kartongin kierrätys, biojätteen kierrätys, lasin kierrätys, muovin kierrätys ja sekajätteen hyödyntäminen jätteenpolton kautta energian tuotannossa. Muille jätetyypeille (esim. lääkkeet, vaaralliset aineet, paristot, rakennusjäte) omat kierrätys- ja käsittelylaitoksensa. Kansalaisille ympäristökasvatusta ja yrityksille kannustimia suunnitella entistä ympäristöystävällisempiä pakkauksia sekä tuotteita.

Afrikka ei ole Joe Bidenin eikä muiden deepstatelaisten amerikkalaissikojen* kaatopaikka. Afrikka kuuluu afrikkalaisille.

Kirahveja Kilimanjaron kansallispuistossa Tansaniassa.jpg
Kirahveja Kilimanjaron kansallispuistossa Tansaniassa.jpg (230.55 KiB) Katsottu 229 kertaa
Boulders Beach, Etelä-Afrikka.jpg
Boulders Beach, Etelä-Afrikka.jpg (306.08 KiB) Katsottu 229 kertaa
Ugandalainen kylä auringonlaskun aikaan.jpg
Ugandalainen kylä auringonlaskun aikaan.jpg (244.55 KiB) Katsottu 229 kertaa

* Kaikki yhdysvaltalaiset eivät onneksi ole deepstatelaisia eivätkä sikoja.
Vielä minä näin auringon alla:
oli oikeuspaikka – ja siellä vääryys,
oli tuomioistuin – ja sielläkin vääryys.
Minä ajattelin itsekseni:
Jumala tuomitsee oikein, niin syyttömän kuin syyllisen, sillä jokaisella asialla ja teolla on aikansa.
(Saarn. 3:16-17)

On Anoi Kaa
Frank Columbo
Viestit: 9434
Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
Paikkakunta: Syvä joki

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja On Anoi Kaa »

Edellämainituilla mailla on ollut mahdollista kukoistaa, koska islam ei ole saanut toistaiseksi vankkaa jalansijaa, olkootkin että sekä Kenia, että Tansania ovat saaneet maistaa sitä rikkautta esim. ostariterrorin kautta. Myös muuta unelmaa ovat muslimit toki heillekin tarjonneet.

Siksi näitä maita ei tule verrata islamin saastuttamiin maihin, koska mikään määrä kehitysapua ei heitä kuopastaan nosta, vain vankistaa valtaapitävien muslimipäälliköiden ja islamin asemaa (kaikki apu tulee allahilta).

Näille työteliäille Afrikan maille ja heidän kulttuurilleen kaikki arvostus ja toivottavasti islam ei tee heistä väkivalta-valepakolais-neekereitä jatkossakaan!
N niinkuin avaruuskonefyysikko.jpg
N niinkuin avaruuskonefyysikko.jpg (36.46 KiB) Katsottu 178 kertaa
Afrikkaneekerit autoilevat ahkerasti.jpg
Afrikkaneekerit autoilevat ahkerasti.jpg (219.76 KiB) Katsottu 178 kertaa
Suomen tulevaisuus.jpg
Suomen tulevaisuus.jpg (9.35 KiB) Katsottu 178 kertaa
"The nine most terrifying words in English are 'I'm from the goverment and here to help'."
- Ronald Reagan, puheessaan 1986:
https://youtu.be/xhYJS80MgYA

Avatar
H.Moilanen
Axel Foley
Viestit: 2444
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm
Paikkakunta: Vammala

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

On Anoi Kaa kirjoitti:
To Kesä 03, 2021 6:24 pm
Edellämainituilla mailla on ollut mahdollista kukoistaa, koska islam ei ole saanut toistaiseksi vankkaa jalansijaa, olkootkin että sekä Kenia, että Tansania ovat saaneet maistaa sitä rikkautta esim. ostariterrorin kautta. Myös muuta unelmaa ovat muslimit toki heillekin tarjonneet.

Siksi näitä maita ei tule verrata islamin saastuttamiin maihin, koska mikään määrä kehitysapua ei heitä kuopastaan nosta, vain vankistaa valtaapitävien muslimipäälliköiden ja islamin asemaa (kaikki apu tulee allahilta).

Näille työteliäille Afrikan maille ja heidän kulttuurilleen kaikki arvostus ja toivottavasti islam ei tee heistä väkivalta-valepakolais-neekereitä jatkossakaan!
Ajattelen nyt ja usein muulloinkin saman suuntaisesti kuin On Anoi Kaa, mutta en tykkää tuollaisista neekerivitseistä, mitä yllä esiteltiin. Neekeri-sana viittaa käsittääkseni kaikkiin tummaihoisiin tai ainakin kaikkiin afrikkalaiset sukujuuret omaaviin tummaihoisiin ihmisiin. Heidän joukossaan on paljon fiksuja ja ahkeria ihmisiä, jotka tekevät eri tavoin töitä omien maidensa ja maanosansa kehittämisen eteen. Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat muslimivaltaisten maiden ongelmilla. Afrikan muslimeissakin on kuitenkin myös hyviä ja yritteliäitä ihmisiä. On kyllä totta, että erilaisiin äärimmäisiin tulkintoihin nojaavat islamin muodot vaikeuttavat heidän elämää monin eri tavoin. Sitäkään en halua kieltää, etteikö monet afrikkalaiset muslimienemmistöiset maat, yhteisöt ja alueet olisi ikuisten katastrofien kierteessä.

Edellisen viestini alussa ihmettelin ääneen, miksi minfon suvaitsevaistoon lukeutuvat kirjoittajat puolustavat aina Eurooppaan ja Suomeen jo saapuneita sekä pyrkiviä afrikkalaisia maahanmuuttajia, mutta he eivät vaikuta olevan kiinnostuneita Afrikan ongelmista. Yksi selitys taitaa olla nimenomaan se, että annaannaa ja kaltaisiaan kirjoittelijoita ei voisi vähempää kiinnostaa Kenian, Namibian, Ugandan tai Etelä-Afrikan kaltaiset maat, joiden pääuskonto ei ole islam. Tai sitten heitä ei tosiaankaan kiinnosta Afrikka lainkaan, vaikka he fanittavatkin Afrikasta Eurooppaan saapuvia ihmisiä. Olipa syy mikä tahansa, on selvää, että kyseisten suvakkikirjoittelijoiden motiivit ovat kovin tarkoitushakuisia. Heillä on kova vimma parantaa maailmaa, kunhan maailmasta parannetaan vain niitä ongelmia, joista HE ovat kiinnostuneita käyttäen niitä maailmanparannuksen keinoja, joita HE kannattavat.
Vielä minä näin auringon alla:
oli oikeuspaikka – ja siellä vääryys,
oli tuomioistuin – ja sielläkin vääryys.
Minä ajattelin itsekseni:
Jumala tuomitsee oikein, niin syyttömän kuin syyllisen, sillä jokaisella asialla ja teolla on aikansa.
(Saarn. 3:16-17)

On Anoi Kaa
Frank Columbo
Viestit: 9434
Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
Paikkakunta: Syvä joki

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja On Anoi Kaa »

H.Moilanen kirjoitti:
To Kesä 03, 2021 6:52 pm
Heidän joukossaan on paljon fiksuja ja ahkeria ihmisiä, jotka tekevät eri tavoin töitä omien maidensa ja maanosansa kehittämisen eteen.
Olen hieman nyt hämmentynyt (kuin muslimi eka kertaa raiskaustuomiollaan), kun en minä vitsaillut, vaan kuvat kuvateksteineen ovat täyttä totta! Lisäksi sanoin ihan selvästi, että toivon ettei em. maiden ihmiset muuttuisi koskaan väkivalta-valepakolais-neekereiksi eli että välttyisivät islamilta!

Tiettyä aikaa ennen syntyneille neekeri on täysin neutraali ilmaisu ja tarkoittaa ihmistä, jonka orvaskeden pigmentti on valkopaskaa selvästi tummempi. Siksi reaktiot sanaan ovat usein paljon hassumpia, kun joskus uitu ihan liiveihin, kun suvaitsevaisten keskuudessa pakko joskus liikkua, mutta en voi muuttaa puhetapaani yleisön mukaan kuin joku poliitikko (joita yleensä syvästi halveksun).

Neekerisanan negatiivinen painolasti on omittu kenties amerikanenglannin nigger-sanasta ja ne todelliset rasistit eli pelkän ihonvärin perusteella kaiken arvottavat "antirasistit"* ovat siirtäneet suomenkielen tavallisen ja jopa jykevän mahtipontisen neekerisanankin negatiiviseksi. Itse kun sanon neekeri, niin mieleeni tulee positiivisia mielleyhtymiä, ystävällisyys, tanssi ja hymy.

Välillä huomaankin arjen kohtaamisten todellisuuden, aktivistien ja median aivopesun purreen, siis näenkin joskus ihan kaikki neekerit raiskareina ja totaalisen hyödyttöminä ainakin Suomelle, joka vaikuttaisi saaneen ihan valtavan lastin kuonaa, kun kauniit ja älykkäät neekerit ovat TIETYSTI menneet muihin maihin, koska ei Suomi tarjoa ahkeralle neekerille sitä, mitä USA tai vaikkapa UK. Tunnen kyllä joitain fiksuja ja mukavia neekerwitä, mutta en ainuttakaan mukavaa ja fiksua neekerimuslimia (pl. Usan neekeri muslimit, jotka harrastavat feikki-islamia).

Muutenkin, en voi ymmärtää sitä, että yhdellä rodulla on sellainen sana, jota muut eivät saisi käyttää, vaikka he itse sylkevät sitä ilmoille ihan arkisesti. Jos joku ihmisryhmä/rotu on toisaalta noin herkkä, toisaalta epötasa-arvoinen, niin se jo itsessään todistanee sen, että he ovat jotenkin vajaita?

*) pitävät itseään tällaisina, mutta eivät ymmärrä kuinka mielettömiä rasisteja ovatkaan neekereitä paapoessaan ja suojellessaan kuin nämä olisivat jotain kotieläimiä. Sellaiseksi he sitten täällä oppivatkin, kun heiltä ei vaadita sitä, mihin heistä olisi. Edes vastuuta eivät antirasistit neekereiltä odota, koska he ovat antirasistien silmissä "vain neekereitä".

Tämä tästä, voin kyllä luvata, että käytän neekeri-sanaa tästä lähtien vain silloin, kun havaitsen selvää neekeröintiä. Ehkä alan kuitenkin kutsua heitä räätäleiksi, jos se vaikka kannustaisi heitä töihin?
"The nine most terrifying words in English are 'I'm from the goverment and here to help'."
- Ronald Reagan, puheessaan 1986:
https://youtu.be/xhYJS80MgYA

Vastaa Viestiin