Valvoja: Moderaattorit
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yks ... #gs.dfmxr7Uusikaarlepyyssä valtatiellä 8 sattui torstaina 20. elokuuta kello viiden jälkeen henkilöauton ja kuorma-auton välinen kolari.
Onnettomuudessa kuoli yksi henkilö, Pohjanmaan poliisi kertoo tiedotteessa.
Poliisi tutkii onnettomuuden syytä. Tapauksesta ei poliiisin mukaan ole toistaiseksi muuta tiedotettavaa.
https://yle.fi/uutiset/3-11504764Yle kirjoitti:Joku peukaloi keinujen turvakiinnityksiä ja veistää liukumäkiä kirveellä Kouvolan leikkikentillä – turvallisuuspäällikkö pelkää lasten puolesta
Kouvolassa on tehty kevään ja kesän aikana vakavaa ilkivaltaa.
Ilkivalta 21.8.2020 klo 14.58
Juulia Tillaeus
Kouvolassa on viime aikoina tullut ilmi useita vakavia ilkivaltatapauksia.
Huolestuttavimmat tapaukset liittyvät lasten leikkipaikkoihin, joissa keinuista on irrotettu turvakiinnityksiä. Myös liukumäkien reunoja on vuoltu kirveellä.
– Turvakiinnitysten irroituksessa on jopa käytetty työkaluja. Olemme todella huolissamme. Pahimmillaan joku lapsi voi vammautua tai loukkaantua. Tämä on todella vakavaa lasten turvallisuuden vaarantamista. Aivan käsittämätöntä touhua, Kouvolan kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Franzén sanoo.
Lisäksi esimerkiksi viemärien kansia on liikuteltu pois paikoiltaan, bussikatoksia on rikottu ja töhritty ja kaupungin kukkapenkeille on tehty ilkivaltaa. Kellomäessä liikennemerkkejä on nostettu pois paikoiltaan ja viety piiloon.
Kesällä ilkivallan tekijät täyttivät Urheilupuiston suihkulähteen kivillä. Altaan tyhjennykseen meni työntekijöiltä kokonainen työpäivä, ja paikalle tarvittiin jopa sukeltaja.
Roskat houkuttelevat rottia
Myös roskaaminen on kaupungin havaintojen mukaan lisääntynyt. Puistoihin on tästä johtuen ilmestynyt rottia.Ilkivaltaa ja roskaamista on Franzénin mukaan ilmennyt Kouvolan keskustan lisäksi myös taajama-alueilla.
– Vakavaa ilkivaltaa tekevät varmasti aika harvat, mutta tosi moni roskaa. Roskat tuntuvat lentävän auton ikkunasta hyvin herkästi ulos. Näyttäisi siltä, että roskaaminen ja ilkivalta voivat olla Kouvolassa nouseva trendi, Johanna Franzén sanoo.
Yhteensä ilkivalta ja roskaaminen aiheuttavat Kouvolalle 250 000 euron vuosittaiset kustannukset. Rahaa menee puhdistus- ja korjauskustannuksiin sekä työvoimaan.
– On täysin järjetöntä, että tällaisessa rahatilanteessa käytetään sellainen summa sotkujen ja ilkivallan korjaamiseen. Kyllä sille rahalle olisi tosi paljon parempaakin käyttöä olemassa, joka hyödyttäisi kaupunkilaisia.
Franzénin mukaan puistotyöntekijöiden ajasta kolmasosa menee pelkästään roskien korjaamiseen.
– Silläkin ajalla voitaisiin mieluummin parantaa kaupunkilaisten viihtyvyyttä jotenkin muuten.
Syynä korona?
Ilkivalta ja roskaaminen ovat lisääntyneet Kouvolassa kevään ja kesän aikana. Franzénin mukaan ilmiö saattaa johtua koronatilanteesta.
– Ihmiset ovat olleet aika kovilla ja ohjattu tekeminen on ollut vähemmässä.
Joissain tapauksissa tekijöiden jäljille päästy valvontakameroiden avulla.
Kaupunki perusti keväällä työryhmän, joka pohtii keinoja ilkivallan, töhrimisen ja roskaamisen kitkemiseen. Vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi valvontakameroiden ja vartioinnin lisääminen. Asiaa pohditaan myös ennaltaehkäisevästä näkökulmasta.
– Oletuksena on, että tähän syyllistyvät useat eri tekijät ja porukat, turvallisuuspäällikkö Johanna Franzén sanoo.
Hänen mukaansa puistotyöntekijöiltä on keväällä ja kesällä tullut huolestuttavia havaintoja hyvin nuorista, arviolta 10–12-vuotiaista lapsista, jotka liikkuvat öisin ja aamuöisin pyörillä pitkin Kouvolaa.
– Meillä on havaintoja, että seinien töhrimiseen saattaa osallistua jopa 10-vuotiaita lapsia.
Roskaamisesta ja ilkivallasta ei voi kaupungin mukaan kuitenkaan syyttää pelkästään nuorisoa. Myös aikuiset heittelevät roskia autojen ikkunoista. Keskustassa on lisäksi ollut viikonloppuaamuisin myös poikkeuksellisen paljon rikkoutunutta lasia.
YLEAnalyysi: Korona oli viimeinen niitti metsäteollisuuden kruununjalokivelle – kellot soivat jo Suomen paperitehtaille
Metsäjätti UPM:n rankka saneerauspäätös on huomattavasti kovempi isku Suomen talouteen kuin lentoyhtiö Finnairin eilinen ilmoitus väen vähentämisestä, arvioi taloustoimittaja Jari Järvinen.
Kaikki muistavat teollisuuden omien lobbareiden tietoiskun siitä, että Suomi elää metsästä. Nyt voidaan kysyä: kuinka kauan Suomi elää metsästä?
Finnairin kova irtisanomisilmoitus oli väkimäärällä mitattuna suurempi kuin UPM:n ilmoitus toimintojensa tehostamisesta ja yli 800 ihmisen työpaikan vähentämisestä. Silti UPM:n leikkaukset ovat Suomen kansantalouden kannalta merkittävämpiä kuin Finnairin sinänsä myös ikävät leikkaukset.
Kun Euroopan ja myös koko maailman paperintekijöiden kuningas, UPM panee paperikoneita kiinni, kyse on talouden rakenteiden murroksesta. Ei pelkästään yksittäisten koneiden sulkemisista.
Puunmyyntitulot tippuvat
Kaipolan koneiden sammuttaminen merkitsee myös ikäviä uutisia lähiseudun kunnille. Niiden asukkaiden puun myynnistä saadut kantorahatulot tippuvat merkittävästi, ja se merkitsee taas verotulojen romahtamista.
Kaipolan tehtaan sulkeminen iskee rajusti Hämeen ja Keski-Suomen metsänomistajien puunmyyntituloihin, puunkorjuuta tekeviin yrittäjiin ja kuljetusyrityksiin. Välillisten työpaikkojen menetys on suuri verrattuna suoriin vaikutuksiin Kaipolan tehtaalla.
Paperikoneiden sulkemisilla on niin laajoja vaikutuksia, että hallituksen budjettiriihessäkin tämä nousee varmasti esille.
Todennäköisesti Kaipolan tehtaan sulkemisella on suuremmat vaikutukset talouteen kuin aiemmilla UPM:n Voikkaan tai Kajaanin tehtaiden sulkemisella.
Tilanne paheni kesällä
Vielä keväällä arvioitiin, että koronakriisistä voisi tulla ensimmäinen talouskriisi, josta metsäteollisuus selviää kuiville ensimmäisten toimialojen joukossa. Nyt voi tunnustaa, että arvio oli väärä.
Kaikkien suurten metsäyhtiöiden piti olla hyvässä kunnossa. Ja niin ne ovatkin.
Yhtiöt ovat kannattavia. Ne ovat takoneet kovia tuloksia takavuosien tehtaitten sulkemisten ja ankarien saneerauksien jälkeen. Velat on painettu minimiin, ja tuotantokoneistot ovat pääosin kunnossa.
Mutta varsinkin UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on muistuttanut usein, että hänen johtamansa yritys tarkkailee jatkuvasti kilpailukykyä eri tehtaissa. Eri maissa toimivat tehtaat kilpailevat keskenään, ja siellä toimitaan, missä kannattaa toimia.
UPM:n toiminta onkin miellyttänyt sijoittajia, sillä yhtiö on ajanut paperikoneitaan niin pitkään, kun ne ovat tuoneet positiivista kassavirtaa ilman suuria uusintainvestointeja. Nyt yhtiö on joutunut alistumaan markkinoiden pysyvämpään romahtamiseen.
Suomi ei ole enää paperimaa
Karu totuus on, että paino ja kirjoituspapereiden kysyntä hiipuu hiipumistaan. Ihmiset lukevat uutisensa netissä, ja korona on vähentänyt painettujen lehtien kysyntää entisestään.
Paperikoneita laitetaan kiinni maissa, missä paperia ei kannata tehdä. Valitettavasti metsäjättien laskelmien mukaan Suomi kuuluu niihin maihin, joissa paperikoneilla ei ole tarpeeksi kilpailukykyä.
UPM:n jälkeen voidaan odotella, mitä Stora Enso tekee. Sen koneiden arvioidaan olevan vieläkin tehottomampia kuin UPM:n. Metsä Group on taas keskittynyt selluun ja pakkausmateriaaleihin.
Sellua sentään kannattaakin vielä tehdä. Vanhoista paperiyhtiöistä tulee selluyhtiöitä ja pakkausmateriaalien valmistajia.
IltalehtiIsmo Leikolan vitsi Afrikan nälänhädästä nostettiin esille – entinen futistähti kysyy: ”Kuinka moni teistä on kasvatettu näin?”
Patrice Evra on jakanut Instagramissa Ismo Leikolan sketsin.
Monelle suomalaisellekin lapselle on varmasti opetettu kotona pienenä, että ruoka pitää syödä loppuun, koska Afrikassa monet kärsivät nälänhädästä.
Opetuksessahan ei ole varsinaisesti mitään logiikkaa, ja stand up -koomikko Ismo Leikola on tehnyt siitä sketsin.
– Kun kasvoin hieman vanhemmaksi, aloin miettiä, miten minä tässä autan Afrikan lapsia, jos syön lautaseni tyhjäksi? Leikola toteaa sketsissään ja jatkaa.
– Nyt minä olen hieman ylipainoinen. Toivon, että he ovat Afrikassa iloisia. Olen tehnyt parhaani.
Entinen huippupelaaja Patrice Evra on nyt jakanut Leikolan sketsin Instagramissa. Videon oheen mies kirjoitti varsin asiallisen pohdinnan.
– Terve! Kehitetään ja sivistetään toisiamme yhdessä. Kuinka moni teistä on kasvatettu näin?
Senegalissa syntynyt Evra loi upean uran jalkapallomaailman huipulla. Ranskan maajoukkuetta edustanut laitapakki voitti muun muassa Manchester Unitedin paidassa viisi Valioliigan mestaruutta. Mestarien liigan voittopokaalia Evra pääsi nostelemaan kertaalleen.
39-vuotias pakki pelasi viimeiset pelinsä kaudella 2017–2018 West Ham Unitedin paidassa.
Valitettavan moni. Ja se näkyy siinä, että ollaan yhä sitä mieltä, että kehuityspau on tärkeää työtä.Kuinka moni teistä on kasvatettu näin?
No juu, poliisin tulevaisuus uran osalta toki mietityttää. Voitaisiinhan tämä poliisi siirtää vaikka prostituutiokeissejä tutkimaan, koska hänellä on "aihepiirin erityistuntemusta"... Hieno maa toi Ruotsi. Stubbin Alex fanittaa ainakinMaukka Peruslätkä kirjoitti: ↑Ti Syys 01, 2020 2:55 pm Poliisiviranomainen ei ole vielä ottanut kantaa siihen, saako mies pitää työpaikkansa Tukholman poliisissa.
Ruotsissahan on seksin ostaminen kielletty (paitsi parisuhteessa...), joten viitataankohan "hyväksikäytön kohteeksi joutuneilla" ihan vain vapaaehtoisesti itseään myyviin, vai oikeasti vaikkapa ihmiskaupan uhreihin?Iltalehti kirjoitti:Syyttäjä Per Nicholsin mukaan naispuolinen syytetty oli vastannut siitä, että muut naiset myivät hierontayrityksessä seksipalveluita.
– Syytteen mukaan pariskunta on tienannut rahaa hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden naisten seksikaupalla.
