'
Kesällä Aamulehdessä julkaistu kolumni aiheesta oli jäänyt näköjään silloin huomaamatta, mutta ehtiipä tuon vieläkin tallentaa muiden opettavaisten tarinoiden jatkoksi.
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/vakuut ... 200283180/
Vakuutuslääkäri tietää aina muita paremmin
Kolumni: Vakuutuslääkärin ammattitaito tuntuu riittävän lähes aina potilaan kanssa toimineen kollegan mielipiteen kumoamiseen, kirjoittaa toimittaja Kari Pitkänen.
25.7.2017
Ylen A-studio esitti 3. heinäkuuta raportin kuntoutuskeskus Validiasta. Seitsemän vakituista lääkäriä on irtisanoutunut ja aivovammapotilaiden kuntoutus vaarantunut.
Ohjelma kannattaa kaivaa Yle Areenasta. Siitä voi oppia sen, ettei Suomessa todellakaan kannata vammautua vakavasti minkäänlaisessa liikenneonnettomuudessa.
Monella kaikki menee kolarinkin jälkeen edes kohtalaisesti. Osan potilaista kehuttu suomalainen liikennevakuutusjärjestelmä jättää tyhjän päälle yrittäessään todistaa, ettei kolarilla ja syntyneillä vammoilla ole yhteyttä eikä vakuutusyhtiöllä pitkää korvausvastuuta.
Validian uusi toimitusjohtaja Kristiina Silver ja vakuutuslääkäreiden yhdistyksen puheenjohtaja, neurologi Janne Leinonen väittävät, että Validian lääkärit masinoivat lausunnoillaan korvausoikeudenkäyntejä ja harjoittavat eräänlaista ”aivovammabisnestä”.
Väite on kova, suorastaan härski. Vakuutuslääkäri esittää, että Validiassa on tehty satoja vääriä aivovammadiagnooseja. Invalidiliiton omistaman talon johtaja Silver puolestaan asettuu suoraan omia asiantuntijoitaan vastaan.
Maksajia eli vakuutusyhtiöitä kismittää se, että Validiassa potilaista on muka tehty sairaampia kuin he ovat. Kun korvauksia työkyvyttömyydestä ei muuten ole herunut, niitä on haettu oikeudessa. Usein potilaan puolesta on todistanut juuri Validian lääkäri.
Vastapuolen mukaan korvauksia on haettu oikeusteitse, koska vakuutusyhtiö on yrittänyt loppuun asti kiemurrella irti velvoitteistaan.
Kyse on suurista summista, sillä loppuiän työkyvyttömyyden hinta lasketaan jopa miljoonissa.
– Itse haluan taistella oikeuksistani. Koska vakuutukset ovat olemassa, niiden kuuluu korvata sattuneet vahingot, sanoo ohjelmassa esiintynyt Sanna Hietanen.
Hietanen sai vammansa peräänajokolarissa vuonna 2009. Uhrin oikeusturvaa kuvaa se, että hän taistelee asiasta yhä, kahdeksan vuoden päästä.
Riidanalaisimpia korvausten suhteen ovat niskan alueen retkahdus- eli niin sanotut piiskaniskuvammat. Niiltä välttyy varmimmin säätämällä autonistuimen niskatuen oikealle korkeudelle eli tuen yläreunan päälaen tasolle.
Olen vuosien varrella tavannut joitakin vakuutusyhtiöiden kanssa taisteluun joutuneita liikenneonnettomuuksien uhreja. Kertomukset eivät varsinaisesti ole lisänneet luottamustani systeemiin.
Mieleen on jäänyt erään vakuutuslääkärin haastattelu Aamulehdestä. Hänen mielestään työn paras puoli oli juuri se, ettei siinä tarvinnut tavata potilaita silmästä silmään heidän hankaline vaivoineen.
Silti vakuutuslääkärin ammattitaito tuntuu riittävän lähes aina potilaan kanssa toimineen kollegan mielipiteen kumoamiseen.
Ei meinaa meininki muuttua sitten niin millään, vaikka korkkikin on näitä päätöksiä alkanut kumota.
Täältä voi katsoa sen A-studion raportin:
https://areena.yle.fi/1-4176897
Ylen anti asiaan eli suunnilleen sama kirjallisena:
https://yle.fi/uutiset/3-9695965
”Vakuutusyhtiöt mustamaalasivat, työ tehtiin mahdottomaksi” – maan tunnetuimman aivovammojen kuntoutuspaikan lääkärit lähtivät
Lääkärit siirrettiin pois esimiestehtävistä Validian kuntoutuslaitoksessa. Vakuutusyhtiöistä syytettiin talon lääkäreitä vääristä aivovammadiagnooseista.
2.7.2017
Maan kokenein aivo- ja selkäydinvammojen kuntoutuspaikka Validia Helsingissä ajautui kriisiin viime joulun jälkeen. Käpylän kuntoutuskeskuksena tunnetusta talosta lähti yhtä aikaa joukko kokeneita asiantuntijoita, lääkärit etunenässä.
– Laskin, että sata vuotta aivovammakuntoutuksen kokemusta oli haihtumassa taivaan tuuliin, neuropsykologi Timo Kaitaro kertoo. Hän irtisanoutui oltuaan talossa yhteensä 12 vuotta.
Validiasta lähteneet kertovat A-studiolle, että he eivät voineet tehdä työtään enää niin hyvin kuin halusivat.
– Työ tehtiin mahdottomaksi. Johto toi vahvasti esille, että teette työn väärin, neurologi Merja Kallio sanoo. Hän työskenteli Validiassa määräaikaisena lääkärinä reilun vuoden.
Kriisin laukaisi Validiassa tehty organisaationmuutos. Taustalla on myös vakuutusyhtiöiden taholta tulleet rajut syytökset talon lääkäreitä kohtaan.
– Vakuutuslääkäreitä kävi siellä kertomassa, että teemme potilaista sairaita, emme tue heidän työhön paluutaan ja puutumme diagnostiikkaan, neurologi Merja Kallio kertoo.
Käpylän osaaminen haihtui taivaan tuuliin
Validia tunnetaan paremmin aiemmalla nimellään Käpylän kuntoutuskeskuksena. Sen omistaa Invalidiliitto.
– Validia on Suomessa ainoa todella pitkään ja syvällisesti aivovammakuntoutukseen perehtynyt laitos, neurologian ja neurotraumatologian dosentti Olli Tenovuo arvioi.
Monet aivovammapotilaat kertoivat A-studiolle, että Validian kuntoutus on ollut heille ratkaisevan tärkeä.
– En tiedä, missä tilanteessa olisin nyt ilman sitä kuntoutusta, autokolarissa vammautunut jyväskyläläinen Sanna Hietanen sanoo.
Viime joulun jälkeen Validian pitkään karttunut osaaminen näytti romuttuvan nopeasti.
Talon lääkäreistä irtisanoutui kolme, ylilääkäri irtisanottiin. Kesään mennessä kaikki viime syksynä Validiassa olleet seitsemän vakituista lääkäriä olivat poissa. Seitsemästä neuropsykologista on irtisanoutunut kaksi, kaksi on irtisanottu. Myös kaksi puheterapeuttia on irtisanoutunut.
Äkkilähtöjen seurauksena Validia joutui supistamaan rajusti kuntoutujien sisäänottoa alkuvuodesta.
Lääkärit sivuun esimiestehtävistä
Tilanne Validiassa alkoi kärjistyä viime vuonna, kun taloon oli tullut uusi toimitusjohtaja Kristiina Silver ja uusi organisaatio. Uudistus käynnistettiin jo aiemman toimitusjohtajan aikana.
Uudessa johtamismallissa, niin sanotussa matriisiorganisaatiossa, esimerkiksi lääkärit siirrettiin pois esimiestehtävistä.
– Me haluamme jakaa näitä resursseja enemmän kuntoutustyöhön, ettei siihen hallinnolliseen pyörittämiseen menisi niin paljon resursseja, toimitusjohtaja Kristiina Silver kertoo.
Validiassa potilaita on kuntoutettu tiiviissä tiimissä, joihin on kuulunut eri alojen asiantuntijoita neurologeista puheterapeutteihin.
Validiasta lähteneiden mukaan uuteen organisaatioon tuli sanelupolitiikka. Uudet esimiehet eivät tunteneet asiantuntijoiden työtä ja toimivat toimitusjohtajan käskyläisinä.
– Kun yhteys johdon ja työn asiantuntemuksen kanssa katkesi täysin, mikään ei enää toiminut entiseen tapaan. Meille tuli ylhäältä päin ohjeita ja määräyksiä ilman, että meille kukaan selitti, miksi näin pitäisi tehdä, neuropsykologi Timo Kaitaro kertoo.
Työntekijät vaativat organisaatioon korjausta, mutta kritiikki ei muuttanut tilannetta. Siksi monet päättivät lähteä.
– Yleensäkin kun tehdään organisaatiossa muutoksia, osa sitoututuu niihin ja osa ei. Kun organisaatiota kehitetään, se on aina pitkä prosessi, toimitusjohtaja Silver sanoo.
Samaan aikaan kun Validian organisaatio oli myllerryksessä, talon johto viestitti työntekijöille, että Validian toimintaa on arvosteltu ankarasti talon ulkopuolelta.
Validia vakuutusyhtiöiden näpeissä?
Talosta lähteneiden mukaan johto alkoi myös rajoittaa terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla olevaa työtä, kuten diagnosointia ja kuntoutujien toimintakyvyn arviointia ja niiden kirjaamista.
Työntekijöille syntyi vaikutelma, että talon ulkopuolelta ohjataan, mitä Validiassa saa tehdä.
Validian toimintaa on arvostellut kärjekkäästi muun muassa vakuutuslääkäreiden yhdistyksen puheenjohtaja, neurologi Janne Leinonen.
– Huolena on lähinnä ollut, aiheuttaako Validian kuntoutusjakso kuntoutujille enemmän haittaa kuin hyötyä, Leinonen sanoo.
Samankaltaista arvostelua on tullut myös Kelasta ja julkisesta terveydenhuollosta, Validian toimitusjohtaja Kristiina Silver huomauttaa.
Kiistoissa on kyse myös tietysti rahasta. Vakuutusyhtiöt ovat Validian kuntoutusten suurin maksaja julkisen terveydenhuollon ohella. Pitkät kuntoutusjaksot ovat kalliita.
Validiassa on kuntoutettu muun muassa liikenneonnettomuuksissa vammautuneita, jotka ovat lakisääteisen liikennevakuutuksen piirissä.
Vakuutuslääkäreiden puheenjohtaja Janne Leinonen on valtion työntekijöitä vakuuttavan Valtiokonttorin ylilääkäri. Hän on myös liikennevahinkolautakunnan jäsen. Lautakunta antaa lausuntoja liikennevakuutuksen korvauskiistoissa.
Janne Leinonen on Valtiokonttorissa pääjohtaja Timo Laitisen alainen. Laitinen on myös Validia Kuntoutus Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oikeustieteen kandidaatti Laitinen on aiemmin toiminut muun muassa vakuutusyhtiö Pohjolan johtotehtävissä.
Laitinen ei halunnut antaa haastattelua A-studiolle.
Validian omistajan, Invalidiliiton, edustaja kiistää, että Validian muutoksia olisi tehty ulkopäin tulleen arvostelun ja vakuutusyhtiöiden intressien vuoksi.
– Muutokset on tehty yhtiön ehdoilla. Halutaan rakentaa sellainen toimintamalli, että Validia tulevaisuudessakin selviää, Invalidiliiton talousjohtaja Juha Kotikangas sanoo. Hän on myös Validian hallituksen jäsen.
Vakuutuslääkäri: ”Validian lääkärit masinoineet korvauskiistoja”
Validiasta lähteneet kuitenkin epäilevät, että Validian uudistuksia on ajanut vakuutusyhtiöiden kova arvostelu Validian aivovamma-asiantuntijoita kohtaan.
Vakuutusalan tyytymättömyys on kärjistynyt viime vuosina aivovammojen korvauskiistojen vuoksi.
Vakuutuslääkäri Leinonen väittää, että Validian asiantuntijat ovat ajaneet potilaita käräjille vakuutusyhtiöitä vastaan.
– Potilaat ovat ikään kuin joutuneet tällaisen vuosia kestävän masinoidun väärin tekemisen kohteeksi näiden hoitavien lääkärien taholta, Leinonen sanoo.
Vakuutusyhtiöt ovat halunneet tehdä lopun oikeusjutuista.
– Luulen, että me kaikki haluamme, että tällaisia oikeustapauksia ei esiintyisi ja potilaat saisivat mutkattomasti heille kuuluvat oikeudet. Näissä tapauksissa haitta potilaille tuntuu olevan kaikkein suurin, Janne Leinonen sanoo.
Oikeuskiistojen seurauksena vakuutusyhtiöt ovat joutuneet useimmiten korvausvastuuseen vakuutetun työkyvyttömyydestä joko häviämällä jutun tai sopimalla kiistan. Kyse voi olla jopa miljoonaluokan summista, vuosikymmenien ansionmenetysten korvauksista.
A-studio teki oikeuskiistoista jutun viime vuonna. Kiistat koskevat autokolareissa tulleita, vaikeasti diagnosoitavia aivovammoja. Niissä on kiistelty, onko vamma syntynyt kolarissa ja onko se aiheuttanut työkyvyttömyyden.
Leinonen epäilee, että oikeuden ratkaisut ovat usein perustuneet Validiassa tehtyihin virheellisiin aivovammadiagnooseihin ja työkyvyn arviointeihin.
– Tietyssä mielessä käräjäoikeuksissa suullinen todistelu polkee todellisen asiantuntijuuden merkitystä. Kyllä silloin on riskejä, ettei oikeus lääketieteellisesti toteudu, Leinonen sanoo.
Kaiken kaikkiaan oikeuteen päätyvät aivovammatapaukset edustavat pientä osaa kaikista aivovamman saaneista ja myös Validian kuntoutuksessa olleista.
”Satoja vääriä aivovammadiagnooseja”
Vakuutuslääkäri Leinonen esittää rajuja syytöksiä Validian neurologeja kohtaan. Vääriä aivovammadiagnooseja on tehty Leinosen mukaan Validiassa jopa sadoille kuntoutujille.
– Minulla on se käsitys ja myös henkilökohtainen kokemus sadoista potilaista, joiden tapauksessa aivovammadiagnoosi on Validiassa asetettu sellaisin perustein, mitä muut objektiivisin tiedoin asiaa arvioivat eivät voi allekirjoittaa eli ei ole riittäviä perusteita diagnoosin asettamiseksi.
– Aivovammoja on vaikeusasteiltaan liioiteltu tai niitä on todettu ihmisillä, joilla kukaan muu Suomessa ei ole aivovammaa voinut todeta lainkaan.
Leinosen mukaan aivovammadiagnooseja on tehty Validiassa esimerkiksi pelkkien kognitiivisten oireiden perusteella tai vuosien päästä arvioidun potilaan muistiaukon perusteella – toisin kuin Käypä hoito-suositus neuvoo.
Raju arvostelu aivovammojen tehtailusta on kummastuttanut Validian kokeneita ammattilaisia. Arvostelua on pidetty yksilöimättömänä, ja sen on koettu mustamaalaavan Validian asiantuntijoita.
– Kun näitä syytöksiä lääkäreitä kohtaan alettiin selvittämään, niin ne eivät näyttäneet pitävän paikkansa, Validiasta irtisanoutunut neuropsykologi Timo Kaitaro kertoo.
Selvitys: Diagnoosit tehty jo ennen Validiaa
Validiassa tehtiin viime vuonna sisäinen selvitys diagnooseista. Sen johtopäätös oli, että Validiaan tulleilla on jo aivovammadiagnoosi.
– Ei siellä kehitetty aivovammoja ihmisille, joilla niitä ei ole, Validiassa työskennellyt neurologi Merja Kallio toteaa.
Validian selvityksessä käsiteltiin noin 30 potilastapausta.
Samalla selvitettiin myös väitteitä, joiden mukaan kuntoutujien tapaturma- ja taustatietoja on liioiteltu Validiassa. Siitäkään ei löytynyt näyttöä.
Vakuutuslääkäri Leinonen sanoo, ettei tunne Validian selvitystä. – Tällainen selvitys olisi syytä tehdä ulkopuolisten toimesta eikä sisäisenä tarkastuksena, hän toteaa.
Validian toimitusjohtajan Kristiina Silverin mukaan Validian selvityksestä ei voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä, koska sen otos oli pieni.
Selvityksen valossa vakuutuslääkäri Janne Leinosen arvio jopa sadoista vääristä diagnooseista kuulostaa kuitenkin hurjalta. Mihin arvio perustuu?
– Vuosien varrella Validiaan on lähetetty hyvin suuri määrä kuntoutuslausuntoja. Tietenkin ne lausunnot laaditaan muita terveydenhuollon toimijoita ja vakuutuslaitoksia varten. Näiden lausuntojen perusteella tällainen käsitys on syntynyt valitettavasti, Leinonen sanoo.
Validia Kuntoutus Oy:n hallituksen jäsen, lääketieteen tohtori Mikko Kannisto sanoo, että syytös jopa sadoista vääristä diagnooseista on hyvin vakava.
– Se ei jää pelkästään tälle käsittelylle. Se pitää selvittää juurta jaksaen ja silloin pitää käydä läpi yksilöidysti nämä syytökset ja tapaukset.
”Kuntoutuksessa nähdään enemmän kuin vastaanotolla”
Kiistoissa on kyse solutason aivovammoista, diffuuseista aksonivaurioista. Niitä on vaikea diagnosoida: ne eivät näy yleensä tavanomaisissa magneettikuvissa ja potilaasta välittömästi ulospäin.
Tällaisten aivovammojen diagnosointi viivästyy usein vuosia terveydenhuollossa. Usein niihin liittyy myös samassa kolarissa tullut niskavamma.
Nämä aivovammat voivat aiheuttaa työkyvyttömyyteenkin johtavia oireita, kuten poikkeuksellista väsyvyyttä sekä muisti- ja keskittymisongelmia. Samoja oireita voi syntyä muistakin syistä. Vammojen diagnosointi perustuu kokonaisarvioon.
Vaikka kuntoutujilla on ollut aivovammadiagnoosi jo Validiaan tullessa, arvio diagnoosista ja työkyvystä on voinut muuttua siellä.
Neurologian ja neurotraumatologian dosentti Olli Tenovuo muistuttaa, että monen viikon kuntoutusjaksolla potilaan oireet ja toimintakyky voidaan selvittää perusteellisemmin kuin lyhyillä vastaanottokäynneillä.
– Tätä ei ole minusta ymmärretty, kun on sanottu, että ihmiset tulevat Validiassa sairaammaksi. Siitä ei ole kysymys, vaan siellä tulee esiin asioita, joita ei muissa ympäristöissä nähdä.
Tenovuo on maan kokeneimpia aivovammalääkäreitä. Hän on hoitanut tuhansia aivovamman saaneita ja satoja Validian kuntoutuksessa olleita.
– Kun ihmisiä kuormitetaan laitoskuntoutusjaksolla useita päiviä tai viikkoja periaatteessa samanlaisella kuormituksella kuin tulisi esimerkiksi työelämässä, niin silloin nähdään oikeasti millainen oirekuva on.
Tällöin oirekuva voi paljastua pahemmaksi ja työkyky huonommaksi kuin aiemmin on arvioitu. Tenovuo toteaa, että se on tietysti pettymys vakuutusyhtiöille, mutta myös hoitohenkilökunnalle ja potilaille.
– Potilaat ovat usein erittäin motivoituneita töihin. Teimme siellä kaikkemme, että he voisivat palata töihin. Työ edellyttää kuitenkin monia sellaisia henkisiä ominaisuuksia, joita aivovamma nimenomaan helposti vaurioittaa, Validiassa työskennellyt neurologi Merja Kallio sanoo.
”En tiedä missä olisin ilman Validian kuntoutusta”
Monet Validiassa aivovammakuntoutuksessa olleet kertoivat A-studiolle, että kuntotusjakso on ollut heille ratkaisevan tärkeä.
– En tiedä, missä tilanteessa olisin nyt ilman kuntoutusta. Tärkeintä oli, että opin ymmärtämään mitä minulle on tapahtunut ja miten sen asian kanssa voin toimia, jyväskyläläinen Sanna Hietanen kertoo.
Myös vertaistuen saaminen oli tärkeää.
– En ollut ennen itse tavannut ihmistä, jolla on aivovamma. Meitä on paljon, jotka kamppailevat yksin samojen asioiden kanssa, Hietanen kertoo.
Hietasen auton perään ajettiin työmatkalla maaliskuussa 2009. Heti kolarin jälkeen hänellä todettiin niskan retkahdusvamma.
Oireet eivät ole hellittäneet. Hietasella on ollut muun muassa poikkeuksellista väsymystä, kipuja, lihaskouristuksia sekä muisti- ja keskittymishäiriöitä.
Vuosien myötä oireet tekivät Hietasen kyvyttömäksi tekemään kenttäpäällikön työtään, jossa hän kiersi autolla ympäri maata.
Vasta viiden vuoden kuluttua kolarista hänellä diagnosoitiin aivojen ja selkäytimen vamma. Aivovammadiagnoosi tehtiin jo ennen Validian kuntoutusta. Siellä hän oli syksyllä 2015.
Hietanen kiistää, että hänestä olisi tehty sairaampi Validiassa.
– Olisin huonommassa kunnossa ilman Validian neuvoja. Siellä ei tehdä potilaista sairaampia, vaan annetaan kotiin avaimet, joilla voit toimia siellä.
Dosentti Olli Tenovuo sanoo, että aivovammakuntoutuksessa nimenomaan pyritään myös siihen, että ihmiset tiedostavat oireet, koska vasta sen jälkeen niihin voi itse jotenkin vaikuttaa.
– Jos potilas hahmottaa aivovamman oireet, minusta on väärin sanoa, että hän on omaksunut aivovammaisen identiteetin, Tenovuo sanoo.
Vakuutuslääkärien puheenjohtaja Janne Leinonen kuitenkin epäilee, että potilaiden ilo Validian kuntoutusjaksosta on voinut olla lyhytaikainen.
– Valitettavasti on tullut sellainen vaikutelma, että kuntoutusjakson jälkeen pärjääminen ja toimintakyky ei ole kohonnut. Päinvastoin potilaat kohtaavat suuria ongelmia esimerkiksi sosiaalivakuutusjärjestelmän kanssa, kun se ei voi yhtyä Validiassa esitettyihin näkemyksiin vamman laadusta.
Oikeudenkäynnit ”aivovammabisnestä”?
Aivovammoja koskevia oikeudenkäyntejä arvostelevat vakuutusyhtiöiden edustajat ja neurologit puhuvat ”aivovammabisneksestä”.
He tarkoittavat, että lääkärit ja asianajajat toimivat yhteistyössä. He ajavat potilaita oikeudenkäynteihin. Neurologit antavat lausuntoja, joilla asianajajat voivat voittaa jutut. Siinä sivussa masentuneet tai muuten sairaat ihmiset lypsävät vakuutusyhtiöiltä rahaa.
Myös Validian toimitusjohtaja Kristiina Silver epäilee, että tällainen bisneskuvio pyörii.
– On lakitoimistoja, jotka hyvin hanakasti lähtevät viemään kanteita. Sitten on erilaisia ammattilaisia, jotka tekevät diagnostiikkaa ja haittaluokkia korkeammiksi. Sitä kautta lähdetään riitauttamaan asioita ja yritetään saada vakuutuskorvauksia.
Validiassa työskennellyt neurologi Merja Kallio sanoo, että asian voi nähdä toisin päin.
– Ihmisellä on aivovamma ja sitä ei todeta, niin että hän joutuu lopulta vetämään sen asian oikeuteen, koska hän ei muuten saa asiaansa esiin. Sehän on äärimmäisen valitettavaa.
Toimitusjohtaja Silver sanoo olevansa huolestunut ”aivovammabisneksestä” vammautuneiden vuoksi.
– He ovat kuitenkin vammautuneita ihmisiä, he eivät itse pysty arvioimaan omaa tilaansa ja kykyjään. Jos heitä vielä harhaanjohdetaan tai heistä tehdään toimintakyvyttömiä, niin se on minusta tosi huolestuttavaa.
Näkemys ”aivovammabisneksestä” ihmetyttää vakuutusyhtiöiden kanssa kiistoihin joutuneita. He eivät koe olevansa asianajajien ja lääkäreiden pelinappuloita.
– Itse haluan taistella oikeuksistani. Koska vakuutukset ovat olemassa, niiden kuuluu korvata sattuneet vahingot. Ennen onnettomuutta olin terve, urheileva ja työssä käyvä ihminen, jyväskyläläinen Sanna Hietanen sanoo.
Hietanen on riitauttamassa vakuutusyhtiö Pohjolan kielteisen korvausratkaisun. Se koskee Hietasen autokolarissa saamaa aivo- ja niskavammaa.
Validian entiset työntekijät: ”Vakuutusyhtiöt yrittävät tehdä meistä syntipukkeja”
Validian toimitusjohtaja Kristiina Silver epäilee, että myös Validian asiantuntijoita on ollut mukana ”aivovammabisneksessä”.
– Validian saamassa palautteessa on ollut vihjeitä siitä ja sen takia haluan, että asia tutkitaan, Silver sanoo.
Tarkoitatteko, että on aivovamma-asiantuntijoita, jotka tarkoituksella antavat sellaisia lausuntoja, joilla asianajajat voivat voittaa näitä juttuja oikeudessa?
– Siitähän ei ole mitään semmoista faktaa, mutta kun on näitä käräjäoikeuden päätöksiä ja lausuntoja lukenut, niin siellä on selkeästi viitteitä, toimitusjohtaja Silver sanoo.
Vakuutuslääkärien puheenjohtaja Janne Leinonen sanoo, että Validian asiantuntijat ovat olleet ”häiritsevän usein” todistamassa oikeudessa aivovammakiistoissa.
Mikä voisi olla hoitavien lääkäreiden intressi olla mukana ”aivovammabisneksessä”?
– Ne saattavat olla taloudellisia tai vinoutuneita ammatillisia intressejä. Omaa eriytynyttä lääketieteellistä maailmankuvaa yritetään todistaa oikeaksi oikeuden kautta, Leinonen sanoo.
A-studion haastattelemat Validian entiset työntekijät sanovat, että vakuutusyhtiöt yrittävät tehdä heistä syntipukkeja oikeuskiistoihin.
Se on totta, että Validian työntekijät ovat olleet usein todistamassa näissä oikeusjutuissa. Sille on Validiasta lähteneiden mukaan kuitenkin luonnollinen syy.
– Validiaan päätyy usein ihmisiä, joiden aivovamman syntymisestä on kulunut pitkä aika ja diagnoosi on jäänyt alkuvaiheessa tekemättä. On aika ymmärrettävää, että heillä nimenomaan on ongelmia vakuutuskorvausten kanssa, neuropsykologi Timo Kaitaro sanoo.
Validian entiset työntekijät muistuttavat, että kun oikeuteen haastetaan todistajaksi, sinne on mentävä. Minkäänlainen sivubisnes oikeudessa todistaminen ei ole heidän mukaansa ollut.
Palkkio oikeudessa todistamisesta on ollut satoja euroja. Osa Validian työntekijöistä kertoo kieltäytyneensä palkkiosta.
– Olen ilmoittanut että en ota palkkiota, koska viime kädessä voi ajatella sitä kuntoutujaa itseään. Hänhän siitä joutuu maksamaan, neuropsykologi Timo Kaitaro kertoo.
Vuosia Validiassa työskennellyt Kaitaro kertoo olleensa oikeudessa todistamassa muutaman kerran.
– Kerroin oikeudessa kuntoutusjaksolla tehdyistä tutkimustuloksista. Yritin tulkita, mitä ne käytännössä merkitsevät ja millä tavalla kuvatut oireet vaikuttavat arkiseen toimintakykyyn ja työkykyyn.
Sanna Hietanen: ”Luottamus lääkäreihin vähentyi”
Useat hoitavat lääkärit ovat todenneet autokolarissa vammautuneen Sanna Hietasen työkyvyttömäksi. Vakuutusyhtiö ja työeläkeyhtiö eivät ole silti myöntäneet hänelle tapaturma- tai työkyvyttömyyseläkettä.
Vakuutusyhtiö Pohjola kiistää, että Hietanen olisi saanut autokolarissa vammoja, jotka aiheuttaisivat työkyvyttömyyden.
Hietanen on vakuuttunut, että hänellä on maaliskuussa 2009 sattuneessa kolarissa tullut niska- ja aivovamma sekä osittainen selkäydinvamma.
– Olen vakuuttunut siitä, kun kaikki muut sairaudet on poissuljettu ja oirekuva on alusta asti ollut ihan looginen ja itse asiassa vielä etenevä.
Hietanen sanoo luottamuksensa Kelan ja vakuutusyhtiöiden lääkäreitä kohtaan vähentyneen, koska he tekevät päätöksiä potilasta tapaamatta.
Hietanen toivoo, että kenenkään ei tarvitsisi lääkäriin mennessään miettiä, onko lääkärillä jonkinlaisia sidonnaisuuksia muihin vaikuttaviin tahoihin.
– Minusta ihmisellä on oikeus saada puolueetonta hoitoa. Että siihen ei tule mikään muu vaikuttamaan kuin se, että hän on lääkäri ja arvioi potilaan ilman mitään sitoumuksia mihinkään suuntaan, Hietanen sanoo.
”Validiasta lähtenyttä asiantuntemusta vaikea korvata”
Kun Validiasta lähti iso joukko asiantuntijoita joulun jälkeen, kuntoutujien määrää jouduttiin supistamaan lähes puoleen.
Validian johdon mukaan tilanne on palaamassa normaaliksi uusien työntekijöiden palkkaamisen myötä.
Dosentti Olli Tenovuo epäilee, että Validiasta lähtenyttä asiantuntemusta on hyvin vaikea korvata.
– On erittäin pitkä prosessi oppia tätä kenttää, aivovammojen jälkitilojen ymmärtäminen ja arviointi on ehkä kaikkein vaikeimpia alueita neurologiassa.
– Hoitavana lääkärinä on huoli, koska Validian kuntoutus on ollut toimintaa, jota on aika mahdotonta korvata millään muulla.
Melkoista loanheittoa tuo vakuutusyhtiöiden "todistelu". On siellä mahtaneet yläviitoset läpsyä kun alkoi ilmetä, että alkaa olla Validiakin hanskassa.
Tässä vielä juttu, johon yllä olevassa artikkelissa viitataan:
https://yle.fi/uutiset/3-8791857
Aivovammat vahvistetaan vuosien päästä käräjillä – neurologit syyttävät toisiaan vääristä diagnooseista
Tietohallintojohtaja Outi Heiskan vaikea aivovamma vahvistettiin Helsingin hovioikeudessa yli seitsemän vuotta autokolarin jälkeen. Hän ihmettelee, miksi oikeus on ainoa tie saada selvässä tapauksessa lakisääteisiä vakuutuskorvauksia.
6.4.2016
Tietohallintojohtaja Outi Heiskan auton perään ajettiin suojatien edessä marraskuussa 2007 Espoossa, kun hän oli tulossa töistä miehensä kanssa.
Heiska ei lyönyt päätään eikä taju mennyt. Seuraavan yön jälkeen hän ei ole tullut entiselleen.
– Pää tuli kauhean kipeäksi, kuin olisi kirveellä takaraivoon vetänyt, Heiska kertoo kotonaan Kauniaisissa.
Kolarin jälkeen Heiskalta meni työkyky. Hänellä todettiin vaikea aivo- ja niskavamma. Alkoi pitkä taistelu oireiden ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Vakuutusyhtiö kiisti Heiskan kolarivammat sitkeästi.
Taistelu päättyi Helsingin hovioikeudessa 2015 helmikuussa, yli seitsemän vuotta kolarin jälkeen.
Heiska oli voittanut jutun Pohjolan A-vakuutusta vastaan Helsingin käräjäoikeudessa. Vakuutusyhtiö oli valittanut hovioikeuteen. Hovioikeuskäsittelyn aikana A-vakuutus taipui sovintoon, kun Heiska tinki 20 prosenttia korvauksista.
– En ymmärrä, miksi oikeus on ainoa tie saada selvässä tapauksessa normaaleja vakuutuskorvauksia. Auto pistetään viikossa kuntoon, mutta itse tappelet seitsemän ja puoli vuotta, eikä sinua saada koskaan kuntoon, Heiska sanoo.
Heiskan epäluulo korvauspäätösten oikeudenmukaisuutta kohtaan on tavallista vakuutuskiistoihin joutuneiden keskuudessa.
Aivovammajuttuja oikeudessa ajanut varatuomari Vesa Laukkanen sanoo, että epäluulolle on hyvät perusteet. Laukkasen mukaan vakuutusyhtiöt tekevät systemaattisesti hylkääviä korvauspäätöksiä sellaisissa tapauksissa, joissa aivovamman saanut potilas voittaisi jutun yleisessä tuomioistuimessa.
Työtapaturmajutut käsitellään vakuutusoikeudessa, mutta työmatkalla tapahtunut kolari voidaan käsitellä myös käräjäoikeudessa, kuten muutkin kolarijutut.
Aivovammoista syntyy helposti vakuutuskiista
Vakuutuslääkäreiden mukaan vakuutuskiistoja syntyy tavallista enemmän juuri Outi Heiskan saamista vammoista, aivo- ja niskavammoista.
– Aivovammat ja miksei myös kaularankavammat ovat ehdottomasti yliedustettuna niiden tapausten joukossa, joissa on kiistaa potilaan ja vakuutuslaitoksen välillä, vakuutuslaitos Valtiokonttorin ylilääkäri, neurologi Janne Leinonen sanoo.
Leinonen on myös vakuutuslääkäreiden yhdistyksen puheenjohtaja ja liikennevahinkolautakunnan jäsen. Lautakunnasta haetaan muutoksia liikennevahinkoja koskeviin päätöksiin.
Vakuutuskiistojen ydin on syy-yhteys eli onko turma aiheuttanut aivovamman ja siitä seuraavat oireet.
Aivovammoista kiistoja syntyy erityisesti siksi, että ne jäävät usein diagnosoimatta alkuvaiheessa turman jälkeen. Kiistoille luo maaperää myös se, että diffuusien aksonivaurioiden toteamiseen ei ole mitään yksiselitteisen luotettavaa menetelmää.
Diffuusi aksonivaurio on solutason vaurio. Siinä hermosolujen päähaarojen vaurio katkaisee hermosolujen yhteyksiä. Vammat vaihtelevat aivotärähdyksestä kuolemaan johtaviin vammoihin.
Tällaisten vammojen tavallisiin oireisiin kuuluu muun muassa poikkeuksellinen väsyvyys, muisti- ja keskittymisongelmat. Jos oireet jäävät pysyviksi, niistä seuraa usein työkyvyttömyyttä.
Korkean tason oikeuskiista vammojen syistä
Tapaturmien ja vammojen syy-yhteyden toteaminen on aiheuttanut kiistaa myös vakuutusoikeuden ja korkeimman oikeuden välillä.
Vuonna 2012 korkeimman oikeuden silloinen presidentti Pauliine Koskelo arvosteli vakuutusoikeutta siitä, että se ei ole noudattanut korkeimman oikeuden työtapaturmia koskevia ennakkoratkaisuja.
Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisujen mukaan syy-yhteys voidaan todeta, vaikka vammaa ei ole diagnosoitu pian tapaturman jälkeen. Ratkaisut linjaavat myös, että jos vammoille ei osoitettu muuta, todennäköisempää syytä kuin turma, on syy-yhteys oikeudellisesti osoitettu.
– Ehkä vakuutusoikeudessa on painotettu enemmän sitä alkuvaiheen tapaturmaa, sen kuvausta, sen jälkeisiä oireita ja tutkimuksia. Korkeimman oikeuden ratkaisuissa lähdetään enemmän myöhemmistä oireista käsin arvioimaan tätä asiaa. Tämä on oikeastaan ollut se ero tässä arvioinnissa, vakuutusoikeuden ylituomari Juha Pystynen arvioi.
Ylituomari Pystynen sanoo kuitenkin, että korkeimman oikeuden presidentin esittämää arvostelua ei koettu aiheelliseksi vakuutusoikeudessa.
Pystysen mukaan korkein oikeus muutti joitain vuosia sitten linjaansa tapaturmien syy-yhteyskysymyksissä. Sitä ennen korkein oikeus oli Pystysen tulkinnan mukaan hyväksynyt vakuutusoikeuden linjan.
– Kun korkein oikeus muutti linjaansa ennakkoratkaisuillaan, niin vakuutusoikeus muutti sen jälkeen omaa linjaansa, Pystynen vakuuttaa.
Korkeimman oikeuden myöntämät valitusluvat vakuutusoikeuden päätöksistä ovatkin parina viime vuonna vähentyneet.
Vakuutusoikeuden ylituomari silti korostaa, että aivovammatapaukset ovat hyvin yksilöllisiä eikä niihin voi soveltaa ennakkoratkaisuja kaavamaisesti.
– Nämä tapaukset ovat yleensä hyvin erilaisia keskenään, niissä saattavat pienetkin erot vaikuttaa asioiden ratkaisuun, Pystynen toteaa.
Pystynen huomauttaa, että myös vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten tulisi noudataa korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä vammojen syy-yhteyksistä.
– Mikäli niitä noudatetaan, näitä juttuja tulee sitten vähemmän tänne vakuutusoikeuteen.
Vakuutusyhtiöt kertovat, että korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut tapaturmien ja vammojen syy-yhteyksistä ovat vaikuttaneet korvauspäätösten harkintaan.
Vakuutusyhtiöiden päätökset kumoon käräjillä
Varatuomari Vesa Laukkanen katsoo, että vakuutusyhtiöissä ja vakuutusoikeudessa vedetään aivovammojen osalta edelleen omaa linjaa korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuista huolimatta. Yleisissä oikeusistuimissa niitä hänen mukaansa yleensä noudatetaan.
Se on selvää, että yleiset tuomioistuimet myöntävät herkemmin korvauksia vakuutetuille kuin vakuutusyhtiöt ja vakuutusoikeus. Sen todistavat Vesa Laukkasen hoitamat jutut.
Vesa Laukkanen muistetaan kansanedustajana 1990-luvulta. Hän erosi kristillisten eduskuntaryhmästä kesken kauden ja perusti oman yhden miehen EU-vastaisen ryhmän, Vaihtoehto Suomelle.
Nykyisin Laukkasella lienee Suomessa eniten kokemusta oikeusjutuista, joita ovat nostaneet autokolareissa aivo- ja niskavammoja saaneet. Hän kertoo ajaneensa noin 15 vuoden aikana 138 tällaista juttua lopulliseen päätökseen.
Lähes kaikissa tapauksissa vastapuolena on ollut vakuutusyhtiö. Lähes kaikki jutut ovat päättyneet vakuutetun eduksi joko sovittelulla tai oikeuden ratkaisulla.
79 tapausta on päättynyt sovittelussa vakuutetun eduksi. Vakuutusyhtiö on taipunut korvauksiin oikeuskäsittelyn aikana, kun vakuutettu on jonkin verran tinkinyt vaatimuksistaan.
Vakuutetut ovat voittaneet 55 juttua tuomioistuimen päätöksellä, niistä 26 juttua hovioikeudessa. Neljä juttua vakuutetut ovat hävinneet hovioikeudessa.
Laukkasen mukaan vakuutettujen voittamat oikeusjutut kertovat erityisesti siitä, että hoitavien lääkäreiden tekemät aivovammadiagnoosit ovat menestyneet hyvin yleisissä tuomioistuimissa.
– Voi sanoa, että joko sovinnolla tai oikeudessa 97-prosenttisesti ne ovat menestyneet. Se kertoo siitä, että hoitavien lääkärien ammattitaito on hyvä. Diagnoosit ovat vakavia keskushermostovaurioita. Niitä on vaikea sekoittaa avioeroihin tai siihen, että on ollut lapsena vaikeuksia.
”Raakaa bisnestä aivovammoja muuntamalla”
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ilmoitti vuonna 2011 lopettavansa lääketieteellisten lausuntojen antamisen tuomioistuimille vakuutusten oikeuskiistoissa. Tällöin sosiaali- ja terveysministeriö velvoitti yliopistolliset keskussairaalat vuorollaan tähän tehtävään. Se ei ollut mieluisa tehtävä.
Ylilääkäri, neurologi Markus Färkkilä rekrytoi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologeja lausunnonantajaksi syksyllä 2014. Färkkilä kirjoitti rekrytointikirjeessään, että Suomessa on juristeja, jotka tekevät ”raakaa businesta aivovammojen muuntamisella”. Tällä tarkoitettiin epäilemättä ainakin varatuomari Vesa Laukkasta.
– Se on juuri tämä vakuutusyhtiöiden ajatus, että henkilöllä on vaikka sielullisia murheita ja masennusta ja hän on kolarissa, niin sen jälkeen nämä hänen murheensa muunnetaan aivovammaksi ja saadaan isot korvaukset vakuutusyhtiöltä, Laukkanen sanoo.
Hän korostaa, että yksikään hänen asiakkaistaan ei anna toimeksiantoa ennen kuin hänellä on jo diagnoosi aivovammasta.
Helsingin yliopistollinen keskussairaala ei ole ainakaan helpottanut Laukkasen työtä. Lausunnonantovuorollaan viime vuonna sairaalan neurologit antoivat 25 lausuntoa Laukkasen hoitamissa vakuutettujen oikeusjutuissa. Kaikki nämä lausunnot tukivat oikeuskiistassa vakuutusyhtiön kantaa.
”Järkyttävän löysiä diagnooseja”
Osa neurologeista on sitä mieltä, että vakuutettujen voittamat oikeusjutut eivät välttämättä kerro, että heillä on oikeasti aivovammoja.
Eräs neurologian erikoislääkäri kertoi Ylelle, että Suomessa ”suppea piiri tuottaa aivovammoja ja antaa järkyttävän löysiä aivovammadiagooseja". Tämä lääkäri ei halunnut antaa haastattelua Ylelle omalla nimellään, koska hän kirjoittaa vakuutusyhtiöille lausuntoja aivovammoja koskevien korvauskiistojen oikeusjutuissa.
Toinen, yliopistollisen keskussairaalan neurologi puhui Ylelle oikeusistumissa ja mediassa pyörivästä ”aivovammabisneksestä”. Hänkään ei halunnut antaa haastattelua omalla nimellään. Syyksi hän sanoi muun muassa sen, että julkisuuteen tulemalla vain häviää, koska asetelma on aina pieni kärsivä ihminen vastaan iso paha vakuutusyhtiö.
Näiden neurologien kommenteissa hämmentää se, etteivät he puhuneet lainkaan vakuutusyhtiöiden taloudellisista intresseistä korvauskiistoissa. Heidän esittämässään kuviossa asianajajat pyörittävät potilaita, näiden läheisiä ja jopa hovioikeuden tuomareita miten tahtovat. Apuna toimivat löysiä aivovammadiagnooseja antavat hoitavat lääkärit.
Vakuutuslääkäreiden yhdistyksen puheenjohtaja, neurologi Janne Leinonen on samaa mieltä löysistä aivovammadiagnooseista puhuvien, nimettömänä pysyvien neurologien kanssa.
– Valitettavasti olen samaa mieltä. Se valitettavuus liittyy siihen, että silloin ikään kuin tuetaan ihmisen sairauden ja vammaisuuden identiteettiä eikä tueta häntä palaamaan työelämään tai toimintakykyiseksi.
Leinosen mukaan löysät diagnoosit johtavat myös siihen, että ihminen kokee saavansa vääryyttä sosiaaliturvan ja vakuutusjärjestelmän taholta, kun ne eivät voi myöntää sairauteen kuuluvia korvauksia.
– Meillä on joitakin erityisesti aivovammoihin ja ehkä myöskin kaularankavammoihin itseään erikoistuneeksi pitäviä lääkäreitä, jotka eivät noudata näitä yleisesti hyväksi tunnustettuja tai todettuja hoito- ja diagnostisia käytäntöjä, Leinonen sanoo.
Missä tällaisia lääkäreitä sitten on?
– En osaa enkä haluakaan nimetä mitään yksittäistä paikkaa, Leinonen vastaa.
Hän kuitenkin antaa kuvan, että löysiä diagnooseja antavia neurologeja toimii yksityisellä puolella.
– Julkinen erikoissairaanhoito edustaa tässäkin suhteessa alan parasta tietämystä. Aivovammojen osalta juuri tästä syystä maahan on perustettu kaikkiin yliopistosairaaloihin ja myös keskussairaaloihin aivovammapoliklinikka, jotta vammat saisivat aina parhaan, asianmukaisimman arvion.
Oireet eivät ole hävinnet kiistan jälkeen
Neurologian ja neurotraumatologian dosentti Olli Tenovuo on hoitanut yli 5 000 aivovammapotilasta. Hän ei ole havainnut löysiä diagnooseja antavaa neurologien piiriä.
– Tiedän mistä puhutaan, mutta en ole samaa mieltä. Ei hoitavilla lääkäreillä voi olla koskaan intressiä leimata joku asia parantumattomaksi vammaksi, jos vaihtoehto olisi parannettavissa oleva ongelma.
Tenovuo kertoo olleensa mukana jopa sadoissa aivovammoja koskevissa kiistoissa. Kertaakaan hän ei ole havainnut, että henkilön oireet olisivat hävinneet korvauskiistan ratkaisun jälkeen.
Turun yliopistollisen keskussairaalan aivovammapoliklinikan ylilääkäri kuitenkin myöntää, että aivovammojen diagnosoinnissa on joitain tulkintaeroja yliopistollisten keskussairaaloidenkin välillä.
– Ehkä esimerkiksi siinä, miten käytetään tiettyjä diagnostiikkavälineitä, esimerkiksi uudempia magneettikuvauksia, Olli Tenovuo sanoo.
Tenovuon mukaan olisi kaikkien osapuolten kannalta toivottavaa, että neurologikunta kykenisi vetämään yhteneviä käytäntöjä ja linjoja.
– On potilaalle hyvin hämmentävää, jos hän saa kovin erilaisia lausuntoja eri lääkäreiltä. Sitä miettii, että ketä tässä pitäisi uskoa.
Varatuomari Vesa Laukkasen mukaan aivovammapotilaiden oikeuskiistoista päästäisiin, jos potilaita ensimmäisenä tutkivat lääkärit tietäisivät, mitä pitäisi tehdä.
– Pitäisi selvittää, onko henkilöllä onnettomuuden jälkeistä muistiaukkoa. Jos lääkäri osaisi tehdä tämän ja jos aivovammadagnoosi tehtäisiin kahden kuukauden sisällä, ei tulisi oikeusriitoja. Mutta nyt aivovammojen diagnoosi voi myöhästyä Suomessa vuosia ja pahimmillaan jopa yli 10 vuotta.