Sanoohan sen kuitenkin järkikin ettei tuo voi pitää paikkaansa

Valvoja: Moderaattorit
Useita kiireisiä ja asialleen erittäin omistautuneita johtajia, jos saan korjata.Tiina kirjoitti:No jos SINÄ olet sattunut näkemään yhden toooooooooooosi kiireisen ja asialleen omistautuneen johtajan, niin ei se sitä tarkoita, että kaikkialla näin olisi.joey kirjoitti:Eikä mitenkään puolueellinen ole näkökantasi .. ?
Sanoohan sen kuitenkin järkikin ettei tuo voi pitää paikkaansa
Itse koen kunnianhimon haluna menestyä omalla mittapuullaan, haluna saavuttaa ne tavoitteet, mitä on itselleen saavuttanut. Itse olen valtavan kunnianhimoinen, olen valmis tekemään paljon töitä saavuttaakseni tavoitteet, ja yleensä ylimitoitan työmääräni. Kuitenkaan sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että haluaisin kuuluksi ja mainioksi (en muuten halua). Arvoa ehkä haluan saavuttaa, omissa silmissäni. Koen yrittäjyydessäkin olevan kyse siitä, että - mainitsemasi itsenäisyyden lisäksi - haluaa saavuttaa jotain, yleensä omalta kannaltaan merkittävää. Tietysti menestyksekäs yrittäjyys edellyttää yleensä sitä, että tähdätään kaikista korkeimmalle, mutta kyllä ovat pienetkin, täysin "nimettömät" yrittäjät mahdottoman ylpeitä tekemästään työstä. Se on saavutettu ja tehty itse, ja se on omaa.Tampereen Tyttö kirjoitti: Tultuaan Oulun lyseon konventtiin 16-vuotiaana koululaisena 1881 K. J. Ståhlberg antoi ensimmäisen kirjoituksensa Toivon Tähteen: Vähän mietelmiä kunnianhimosta. Siinä hän lausui mm.: ”Kunnianhimo on tunne, joka yllyttää, kiihoittaa ihmistä pyrkimään kuuluksi ja mainioksi, saavuttamaan arvoa, kiitosta ja kunnioitusta. Tuskin on maailmassa ihmistä, jolla ei olisi ollenkaan kunnianhimoa, vaikka tämä tietysti on erilainen eri ihmisissä, aina kunkin luonteen, aseman ja kohtaloiden mukaan. Kuninkaasta valtaistuimellaan aina köyhimpään kerjäläiseen jokainen on jossain asiassa kunnianhimoinen.”
Teksti on julkaistu aiemmin teoksessa Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995
Juha Eronen • KirjastoVirma, 2001
No johan tuohon vastasin: "Heidän saamansa tulot eivät toki ole ns. keneltäkään pois. Muualta kuin Fortumin kassasta. Veroina hyödymme "me".joey kirjoitti:Kaikki jauhaa tuosta, että joku saa liikaa rahaa, eikä kukaan edelleenkään ole vastannut kysymykseeni, että keneltä se on pois?
Kah, spottasin tuolta ensimmäisellä lukukerralla tuon "ns.", ja ajattelin että siinäkin oli jotain sarkasmia.Doctor Lecter kirjoitti:No johan tuohon vastasin: "Heidän saamansa tulot eivät toki ole ns. keneltäkään pois. Muualta kuin Fortumin kassasta. Veroina hyödymme "me".joey kirjoitti:Kaikki jauhaa tuosta, että joku saa liikaa rahaa, eikä kukaan edelleenkään ole vastannut kysymykseeni, että keneltä se on pois?
Ongelmana tässä on edelleenkin tuo tehty tulos ja siitä palkitseminen. Siinä on mielestäni epäkohta.
Te voitte haluatte, me emme. Siksi se pidemmän päälle toimii juuri noin. Ihmisten tietoisuutta pitää vain lisätä.Doctor Lecter kirjoitti:
Muutos lähtee ihmisistä itsessään. Se on totta. Me haluamme lisää ja enemmän ja heti. Siksi tuo ajatus ei toimi.
Öö, mistä sä tiedät minkä verran mä olen kouluja käynyt?ubuntus kirjoitti: Se että katupoika ei tiettävästi ole paljon kouluja ole viitsinyt käydä ei johdu vahempiesi tuloista vaan itsestäsi. Varallisuus ja koulutus eivät Suomessa onneksi kulje käsikkäin (näin sen pitääkin olla).
Argh. Et voi ajatella noin??Herkkis kirjoitti:^
Niin siis jos vanhemmat ovat köyhiä ja vähän kouluja käyneitä, on todennäköistä että lapsestakin tulee köyhä ja vähän kouluja käynyt. Suurimpana syynä tähän on kuitenkin perimä joka on johtanut vanhempien köyhyyteen ja kouluttamattomuuteen, sillä jotkut pärjäävät taitojensa vuoksi paremmin koulussa ja suoriutuvat vaativista tehtävistä paremmin. Siksi he saavat enemmän palkkaa ja rikastuvat.