Vankilassa oloa ja kulttuuria

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Tutkintavankina mielentilaa odotti porvoolainen nuorimies. Oli lyönyt lekalla miestä päähän, jos oikein muistan 10 kertaa. Mustalaispoika nauroi; eikö se yksi lyönti olisi riittänyt. En muista nimeä, vaikka henkilö jäi mieleen. En nähnyt myöhemmin missään vankilassa tätä silloin n. 20 vuotiasta lekanheiluttajaa. Voimakkaat lääkkeet ja ahdistunut oli, etten ihmettelisi joutuiko Niuaan. Uskon joka tapauksessa, että vähintään täyttä ymmärrystä vailla olevana tuomittiin.

Loppuvuodesta -79 tai alkuvuodesta 1980 voisi löytyä tietoa, kuka osaa kaivaa Porvoossa tapahtuneesta henkirikoksesta.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Doctor Lecter, tapaus Jari Räsänen: " Tappo ja tapon yritys Kajaanissa 1994, .. Kauppias selvisi hengissä, mutta päähän ammuttu laukaus aiheutti hänelle vakavan aivovamman ja vasemman puolen raajojen halvaantumisen.... Kauppiaan kohtalo oli karmea. "

Laitan pienen palan mitä ei mainittu tuossa viestiketjussa. Tamän tapauksen vuosilukua en muista, mutta oli aiemmin näitä veritekoja. Kuulemani mukaan Jari Räsänen oli Pelson vankilassa tapellut mies miestä vastaan romanimiehen kanssa. Romanimies oli vedellyt Räsästä tässä rehdissä ottelussa turpaan. - Mitä vielä olen kuullut, oli Räsänen myöhemmin sanonut, että tätä romanimiestä hän kunnioittaa.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Nykyinen tuhopoltto tai törkeä tuhopoltto oli ennen rikosnimikkeena murhapoltto. Sitä se on mielestäni ollut koko ajan. Yksi opettaja odotti mielentilaa kun oli kaatanut bensiiniä postiluukusta jonkun asuntoon, aikomuksenaan sytyttää palamaan. En tiedä miten nykyisin, mutta ennen mikä paikka vaan missä asui ihmisiä, oliko sisällä ketään tai ei, luettiin murhapoltoksi. Mielentilatutkimusta vankilassa odotti sahan- tai sikalan polttajia. Yleensä aina täyttä ymmärrystä vaille. Sahan tosin joku oli polttanut taloudellisen hyödyn vuoksi.

Asia jota en ole ikinä ymmärtänyt on oman sellin tuleen sytyttäminen. Kolmosella joku jo päällepäin sairas sytytti lämpimänä kesäpäivänä verhot palamaan. Sanoi salaman lyöneen siihen. Onneksi ei tullut suurempia vahinkoja, vaan asia huomattiin heti. Ukkoa vietiin rundiin ja lujaa. Köyliön puurakanteinen vara vankila paloi 1959. Matkan varrella näin useitakin, kenen isä oli kuollut tuossa tulipalossa, jossa 16 vankia kuoli. Näin vanhoja lehtileikkeitä tapauksesta. Seuraavana päivänä oli palaneen vankilan lipputangossa lippu puolitangossa.

Jollain miehellä paloi auto. En muista oliko poliisi, vaiko vakuutusetsivä saanut selville, että se oli tahallaan sytytetty vakuutusrahojen toivossa.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Nuorena vangittuna odottelin toisen samanlaisen ja ikäisen kanssa hovioikeuden päätöstä annettuun tuomioon. Kaveri oli ennen minua sellissä, joten hän sai nukkua alapunkalla. Kun kopit olivat kiinni näissä pikilattiallisissa paljuselleissä, tuli juteltua vaikka mitä. Kaverini hehkutti kovasti kirjaa, joka toisi ratkaisun elämän kaikkiin pulmiin. Sen nimi oli: Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa. - Joskus 30- luvulla Amerikassa kirjoitettu teos. Tuon kun luki, piti olla vain NAPS, ja kaikkiin pulmiin oli ratkaisu. Se vaan, etten nähnyt kaverin koskaan lukevan kirjaa. En myöskään itse lukenut sitä. Koko asia oli puheiden tasolla.

Jostain syystä tuo jo vuosikymmeniä sitten ollut tapahtuma jäi mieleen. Jäi niin, että katsoin Googlesta, mitä kirja sisältää. Ei hassumpia neuvoja. Ei kuitenkaan läheskään sitä mitä kaverini innoissaan puhui.

Katon rajassa olevasta ikkunasta katsottiin kun oli matkaselliläisten ulkoilu. Kummallakin oli tuttu ulkona, ja kun he olivat yhdessä niin joitain sanoja vaihdeltiin. Tuolloin oli pitkät tukat muotia ja muistan kuin eilisen päivän, kun kaksi pitkätukkaista miestä katsoi punaraitapuvussa ylöspäin meidän ikkunaan. Mitä muistelen, noihin aikoihin ei saanut katsoa ikkunoista. Kun piikkiposti sattui menemään ohi, kuului huuto:
Pää pois ikkunasta!

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Vankilassa oleva Jari Aarnio on joskus valittu vuoden poliisiksi. Ei ole ensimmäinen vuoden poliisi vankilassa. 70- luvulla toi eräs eri kaliberin mies yksityiskoneella kiellyttyä ainetta Suomeen. Oliko 75- tuomittu ja näin Nokan narikassa tätä miestä. Poliiseja on ollut muitakin, ei kuitenkaan vuoden poliiseja. Yksi oli 80- luvulla 5. kertaa ratista istumassa.

80- luvun alkupuolella olin etelämpää viikonpäivät matkalaisena Oulun läänillä. Matkasellistä apulaisjohtajaan mennessä näin kongilla tutun miehen, kuka tervehti ja sanoi: Olisit tullut vähän aikasemmin kun ukko veti itsensä kiikkuun. Oli viety jo pois. En muista mikä oli apukallen luona käynnin syy, saattoi olla opiskeluun viittaavaa, mikä ei tuolloin tärpännyt. Sitten takaisin matkaselliin josta takaisin tuolloiseen sijoitusvankilaan.

Vankilassa oli venttien vetäjiä. Kun näin ensi kerran miehen, joka veti venttejä, en ymmärtänyt asiaa. Kysyinkin miksi. Useilla oli halu päästä sairaalaan ja sieltä omille teille. Osa meni Annekseen. Monella oli tatuoidut kädet todella arpiset kertoen useista venteistä. Vetipä yksi rikotun lasinpalan vatsastaan sisään. Jäi vielä henkiin, mikä on ihme. Siltikin venttien vetäjät oli pieni vähemmistö muiden joukossa.

Tiukkameno
Hetty Wainthropp
Viestit: 484
Liittynyt: Ti Maalis 05, 2019 3:39 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Tiukkameno »

Puhut erkkilästä, varmaan karismaattinen kaveri vaikka poliisina oli mutta teot puhuu, ei mies.

Avatar
Rescuer
Perry Mason
Viestit: 3642
Liittynyt: Ti Heinä 08, 2008 8:15 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rescuer »

Virallisesti Vuoden poliisi on valittu vasta 1976 alkaen, sitaä ennen taisi Hymyn lukijat pari kertaa saada äänestää vuoden poliisia.
En tiedä saiko Erkkilä tuon Hymyn tittelin, virallista ei ainakaan saanut, poliisin ansioristin kyllä
Mitä enemmän vihreitä hymiöitä, sitä heikommat argumentit.
Eräässä entisessä hallituspuolueessa oltiin erittäin kiinnostuneita uusista pilvipalveluista. Sitten joku kertoi heille, ettei pilvipalveluilla ole mitään tekemistä kannabiksen kanssa...

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Rescuer kirjoitti:
Su Maalis 22, 2020 12:53 am
Virallisesti Vuoden poliisi on valittu vasta 1976 alkaen, sitaä ennen taisi Hymyn lukijat pari kertaa saada äänestää vuoden poliisia.
En tiedä saiko Erkkilä tuon Hymyn tittelin, virallista ei ainakaan saanut, poliisin ansioristin kyllä
Rescuer hyvä kun valaisit asiaa. Olin kyllä uskossa, että oli valittu vuoden poliisiksi. Wikipediasta; " joka palkittiin aikoinaan poliisin ansioristillä." Tuo Erkkilästä. Nokalla näin narikkamiehenä ja tuolloin oli poninhäntä. Oli siellä ennen kuin ketään oli valittu vuoden poliisiksi.
Vuosi oli -75.

Tiukkameno
Tiukkameno kirjoitti:
La Maalis 21, 2020 11:55 pm
Puhut erkkilästä, varmaan karismaattinen kaveri vaikka poliisina oli mutta teot puhuu, ei mies.
Kyllä miehellä oli oma karisma, joka heijastui.

Usealla muullakin vangilla oli karismaa. Oma omintakeinen staili, jonka erottaa sivilissä muutkin linnassa olleet.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Murhaajan muistemat Alpo Kerala sv, 242, 243 Sivuilla eletään vuotta 1954.

Tietämättäni olivat oikeudelliset salahankkeet käynnissä minua vastaan. Kuultuaan joutumisestani vankimielisairaalaan, oli poliisitarkastaja pyytänyt Itä- Suomen hovioikeudelta lykkäystä asiani käsittelyn suhteen. Saatuaan lykkäyksen, oli hän kirjoittanut vankimielisairaalan v.t. ylilääkärille seuraavan sisältöisen kirjeen, ydinkohdan kuuluessa: "Kirjoittakaa Keralasta sellainen lausunto, että hänet voidaan tuomita normaalina rikoksentekijänä." Virkaintoisena ja rikoslain kostolinjaa suosivana hän kirjoitti lausunnon ydinkohdassa: "Ei Kerala ole sen kummempi kuin muutkaan rikolliset, kyllä hänet voidaan tuomita normaalina rikoksentekijänä."
Tähän lausuntoon nojautuen hovioikeus syrjäytti virallisen oikeustieteellisestä mielentilatutkimuksesta, ja lääkintöhallituksen vahvistaman lausunnon. Tuomio oli sen jälkeen helppo muuttaa elinkautiseksi. Sadistilääkäri luki minulle hovioikeuden päätöksen, vilkaisten muutaman kerran minua, nähdäkseen vaikutuksen. Potilastoverinikin hämmästelivät tuota outoa ja laittomalta näyttävää tuomion muutosta.

Kirjoitin lääkärille lapun, jossa pyysyin siirtoa Mikkeliin, voidakseni 30 päivän sisällä toimittaa korkeimmalle oikeudelle valituskirjelmän. Mainitsin siinä vielä, että täällä en voi saada kunnon oikeusapua, koska olemme kaikki hulluja, te tohtori mukaan luettuna.

*******************************
Alpo Kerala, oik. nimi Aarne Himanen istui elinkautista 14 vuotta. Hän muutti tuomion kärsittyään Ruotsiin ja näin miestä viimeksi oliko Lahdessa vai Kotkassa 80- luvulla. Sen vain sanon, että olipa eläväinen kaveri!

L'amourha
Jessica Fletcher
Viestit: 3070
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja L'amourha »

Himanen taisi tehdä enempikin noita saarnareissuja, tulee mieleen aiemmin käsitelty Heponiemi.
HS 07.08.1976 Arvo Himanen.jpg
HS 07.08.1976 Arvo Himanen.jpg (33.63 KiB) Katsottu 7778 kertaa
Muoks. Malmin hautausmaalta löytyy samana vuonna, 1930, syntyneen Arvo Himasen hauta. Liekö kyseessä sama henkilö, kuolinvuosi on 2004.
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

L´amourha, olet pätävä kaivamaan tietoa, joka kiinnostaa. Kyllä ikä täsmää. 1930 oli syntynyt mutta kuolinvuotta en tiennyt. Asui Ruotsissa Malmössä. Saarnareissuista en tiedä, mutta näköjään käynyt. Tämä Sergei on outo nimi. Himasella oli kyllä puhelahjat. Tavallista asiaa puhuessa puhe soljui kuin kevätpuro.
Verbaalisesti lahjakas.

Himanen istui tuomiotaan Riihimäellä, Sörkassa, Kakolassa ja Konnunsuolla.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Nuorena rikoksentekijänä eikä myöhemmin tullut ajateltua rikoksia seuraavia korvauksia. Jos nyt 17- vuotiaana vielä ajatteli, se karisi mitä jutteli jonkun vanhemman vangin kanssa. Ne puheet eivät kuitenkaan tehneet korvauksia mitättömäksi. Vakuutusyhtiöt osaavat periä saataviaan hyvin sitkeästi. Siihen heillä on laillinen oikeus. Asetuttua ja työelämään päästyä alkoi ulosottomies viedä osan tilistä. Kävin sopimassa, että maksan korvauksen, mutta pienemmissä erissä. Niin maksoinkin monta vuotta.
Vankilassa tuli myös tilattua lehtiä ja postimyynnistä aikomustakaan maksaa niitä. Kyllä hekin osasivat periä omansa. Noissa tilanteissa keljumainen velkoja voi päästä pompottamaan velallista. Sain siinä välillä ärähtää heille, mutta maksoin pois.

En muista kuinka yksi lyöttäytyi seuraani. Sen muistan, että kohta tapeltiin. Siinä samassa rullasin ukon ja hyppäsin päissään lentokoneeseen. Matkustin kauas kotipaikkakunnalta. Tuolloin oli Helsingissä lentoasemalla tarkastukset vaatimattomia, nykymittapuun mukaan olemattomia. Pistokoemaisesti joku vedettiin sivuun ja pienellä mattopiiskan tapaisella metallinpaljastimella tutkittiin. Minä oli yksi se joku, mutta ei ollut mitään kiellettyä.

Tappelupukari oli sisukas. 90- luvun alun kieppeillä ilmestyi jotenkin kohdille, ja alkoi velkoa menettämiään rahoja. Hän ei ollut tehnyt rikosilmoitusta. Lupasin maksaa erissä hänen saatavat. Makselin niitä ja sitten ehdotin könttäsummaa, jolla koko velka olisi kuitattu. Se sopi ukolle. Tein kuitenkin kuitin, johon pyysin hänen kuittaavan asian sovituksi ja hyväksyvän menettelyn loppusummasta. Hän kuittasi paperin ja annoin rahat. Nyt tämä ryökäle kehtasi mennä poliisilaitokselle mankumaan ilmoitusta minua vastaan. Poliisilaitokselta soitettiin minulle, mikä homma tämä on, kun ukko käy siellä tämän tästä rutisemassa. Kerroin kuittihomman jolla asia oli sovittu. Sen jälkeen jutusta ei kuulunut mitään. Sen vain kuulin, että tämä epeli oli jossain tappelunnujakassa tapettu.

Mopo-Ukko
Lauri Hanhivaara
Viestit: 140
Liittynyt: Ke Joulu 18, 2019 11:52 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Mopo-Ukko »

Clarence kirjoitti:
La Maalis 21, 2020 7:30 pm


Vankilassa oli venttien vetäjiä. Kun näin ensi kerran miehen, joka veti venttejä, en ymmärtänyt asiaa. Kysyinkin miksi. Useilla oli halu päästä sairaalaan ja sieltä omille teille. Osa meni Annekseen. Monella oli tatuoidut kädet todella arpiset kertoen useista venteistä. Vetipä yksi rikotun lasinpalan vatsastaan sisään. Jäi vielä henkiin, mikä on ihme. Siltikin venttien vetäjät oli pieni vähemmistö muiden joukossa.
Lusikoitten nielijöitä oli kanssa,leikkelivät niitä sitten sairaalassa pois,pääsivät vähäksi aikaa melkein siviiliin.

Avatar
Luupää
Perry Mason
Viestit: 3848
Liittynyt: To Heinä 10, 2008 10:03 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Luupää »

Clarence kirjoitti:
Ke Huhti 01, 2020 8:42 pm
Murhaajan muistemat Alpo Kerala sv, 242, 243 Sivuilla eletään vuotta 1954....
Kirjan sisällöstä on tiivistelmä tässä Arvo Himasen "sankaritekoja" käsittelevässä ketjussa:

Lea Sisko Kyllikki Teittisen surma Juvalla

Ketjun kuvat ovat kadonneet ja linkit sammuneet tai niiden sisältö muuttunut ajan saatossa, mutta ei voi mitään.
Kun linkität niin kopioi teksti samalla ketjuun, koska monet linkit lakkaavat ajan mittaan toimimasta ja asia katoaa bittiavaruuteen.

Kardemumma

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Kardemumma »

Mopo-Ukko kirjoitti:
La Huhti 04, 2020 9:37 am
Clarence kirjoitti:
La Maalis 21, 2020 7:30 pm


Vankilassa oli venttien vetäjiä. Kun näin ensi kerran miehen, joka veti venttejä, en ymmärtänyt asiaa. Kysyinkin miksi. Useilla oli halu päästä sairaalaan ja sieltä omille teille. Osa meni Annekseen. Monella oli tatuoidut kädet todella arpiset kertoen useista venteistä. Vetipä yksi rikotun lasinpalan vatsastaan sisään. Jäi vielä henkiin, mikä on ihme. Siltikin venttien vetäjät oli pieni vähemmistö muiden joukossa.
Lusikoitten nielijöitä oli kanssa,leikkelivät niitä sitten sairaalassa pois,pääsivät vähäksi aikaa melkein siviiliin.
Tuollaisesta toiminnasta tulee mieleen Vesa-Matti Loiri, jota esittää Uuno Turhapuro. Täysin käsittämätöntä urpoilua.

Vastaa Viestiin