Suomalaisten päättäjien ovet aukesivat Uberille – taksialan kaaokseen ajaneen lakiuudistuksen taustalta paljastuu yhtiön lobbauskampanja
Uusi tietovuoto paljastaa Uberin laajan kansainvälisen lobbausoperaation. Suomessa yrityksen päätavoitteena oli taksilainsäädännön uudistaminen, missä yritys oman näkemyksensä mukaan myös onnistui.
Kyytivälitysyhtiö Uber tai sen palkkaamat lobbarit olivat yhteydessä kymmeniin suomalaisiin poliitikoihin ja virkamiehiin. Liikenne- ja viestintäministerinä toiminut Anne Berner oli yksi keskeisistä henkilöistä, johon Uber kohdisti lobbaustaan. Kuva: Asmo Raimoaho / Yle
10.7.
•
Päivitetty 13:11
Kyytivälitysyhtiö Uber toteutti Suomessa vuosina 2014–2016 laajan lobbausoperaation, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa yhtiön liiketoiminta Suomessa ja uudistaa taksilainsäädäntöä.
Uberin sisältä vuodetuista asiakirjoista paljastuu, että yhtiö tavoitteli Suomessa ensimmäistä “suurta lainsäädännöllistä voittoa koko Euroopassa”. Uberin oman arvion mukaan Suomen-operaatio oli menestys ja se kuvaili tehneensä “mahdottomasta mahdollisen” lobatessaan uutta taksilakia.
Uberin edustajat tai sen palkkaamat lobbarit tapasivat lukuisia poliitikoita ja virkamiehiä. Heidän joukossaan oli ministereitä, kuten pääministerinä ja valtiovarainministerinä toiminut
Alexander Stubb (kok.) ja liikenne- ja viestintäministeri
Anne Berner (kesk.).
Useat eturivin poliitikot kertoivat kahdenvälisissä tapaamisissa tukevansa Uberia. Tapaamisia järjestettiin esimerkiksi Sveitsin Davosissa, Porissa Suomi-Areenan aikana ja valtion omistamassa Königstedtin kartanossa.
Uber tuli Suomeen kilpailemaan perinteisen taksialan kanssa. Sen kuskeilla ei kuitenkaan alkuaikoina ollut taksilupaa. Uberin liikeideassa tavalliset ihmiset voivat alkaa matalalla kynnyksellä tarjota taksikyytejä. Yhtiö mullisti maailmanlaajuisesti taksialaa, mutta Uber kohtasi myös laajaa vastustusta ja lainsäädäntöön liittyviä ongelmia.
Uberin lobbausoperaatio paljastuu yhtiön sisältä vuodetuista asiakirjoista, kuten sähköposteista, muistioista ja sopimuksista. Tietovuodon mukaan Uber oli erittäin aktiivinen lobbaaja eri puolilla maailmaa ja se onnistui luomaan läheiset suhteet useisiin merkittäviin päättäjiin.
Yhtiö tai sen palkkaamat lobbarit olivat tavanneet vuoteen 2014 mennessä vähintään 1300 poliitikkoa tai virkamiestä lähes 30 eri maassa.
Lobbausta jo ennen Uberin lanseerausta Suomessa
Uberin lobbaustyö Suomessa alkoi toden teolla toukokuussa 2014.
Tuolloin Uberin johtoon kuulunut
Dominick Moxon-Tritsch matkusti Helsinkiin tapaamaan yhtiön kannalta avainasemassa olevia henkilöitä.
“Uber on saanut puolelleen tärkeitä sidosryhmiä”, tapaamisista laadituissa muistiossa todetaan.
Muistion mukaan yhtiö katsoi saaneensa puolelleen esimerkiksi silloisen liikenne- ja kuntaministeri
Henna Virkkusen (kok.) avustajan, kansanedustajia ja Helsingin kaupunginhallituksen jäseniä.
Virkkusen erityisavustajan kanssa tapaamiseen oli osallistunut liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvos
Irja Vesanen-Nikitin. Hallitusneuvos antoi noin kuukautta myöhemmin lausunnon, jossa totesi Uberin voivan mahdollisesti toimia Suomessa laillisesti. Vesanen-Nikitin ei antanut MOT:lle haastattelua.
Uber kuvasi myös kilpailu- ja kuluttajaviraston sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin (nykyisin osa Traficomia) suhtautumista yhtiöön positiiviseksi.
Uberin edustajat tapasivat myös parlamentaarisen liikennepoliittisen työryhmän jäseniä. Ryhmään kuului jäseniä esimerkiksi valtion virastoista ja ministeriöistä.
“Jälkikäteen kolme sidosryhmän edustajaa liikenneministeriöstä ja Trafista kertoivat Fipran edustajalle, että he halusivat Uberin tulevan Suomeen. He toivoivat lain muuttuvan, jotta tämä olisi mahdollista”, Uberin muistiossa todetaan.
Myötämielisen vastaanoton siivittämänä Uber lanseerasi toimintansa Suomessa kasvuyritystapahtuma Slushissa marraskuussa 2014.
Uberin lobbausoperaatio jatkui tavoitteenaan saada taksilainsäädäntöön merkittäviä muutoksia. Uberin tavoitteena oli esimerkiksi lisätä taksilupien määrää, kilpailua sekä kuluttajien valinnanvaraa.
Avukseen tähän työhön Uber palkkasi vaikuttajaviestintään erikoistuneen Fipran. Fipran suomalaisilla työntekijöille oli tarkempi kuva paikallisesta poliittisesta tilanteesta ja esimerkiksi puolueiden suhtautumisesta Uberin tapaisiin toimijoihin.
Huhtikuulle 2015 päivätyssä Uberin ja Fipran tekemässä sopimuksessa määriteltiin tavoitteet Suomessa tehtävälle lobbaustyölle.
“Tavoite: muuttaa sääntelyä jotta Uber voi toimia, ja mahdollisesti saavuttaa ensimmäinen selkeä lainsäädäntövoitto Euroopassa”, Uberin sisällä kuvattiin yhtiön tavoitteita.
Lainsäädännön muuttaminen oli Uberille tärkeää, koska sillä oli vastaavanlaisia ongelmia toiminnan laillisuuden suhteen myös muissa maissa.
Fipra ei antanut MOT-toimitukselle haastattelua.
– Kuten alallamme yleensä, emme kommentoi asiakkaidemme toimeksiantojen yksityiskohtia, Fipra perusteli kieltäytymistään sähköpostilla.
Uberin tulkinta: Stubb on yhtiön puolella
Uberin lobbaus oli erityisen aktiivista kolmen eri liikenneministerin eli Henna Virkkusen,
Paula Risikon (kok.) ja
Anne Bernerin (kesk.) aikana.
Alexander Stubb aloitti kesällä 2014 pääministerinä, mitä pidettiin Uberin sisällä hyvänä asiana. Uberissa arvioitiin, että Stubb ja hänen edustamansa kokoomus olisivat luontaisia liittolaisia yhtiölle.
Hallituskauden aikana (2011–2015) liikenne- ja viestintäministeriössä selvitettiin taksilain uudistusta. Sen tarkoituksena oli vapauttaa taksialaa kilpailulle.
Henna Virkkunen ehti toimia ministerinä vain muutaman kuukauden ajan. Hän jätti tehtävänsä kesällä 2014 vain muutama viikko ennen kuin hän aloitti europarlamentin jäsenenä.
Taksilain uudistus tyssäsi pian sen jälkeen, kun Paula Risikko aloitti liikenne- ja kuntaministerinä kesällä 2014.
– Kun tulin ministeriöön, minulle yritettiin tarjota taksijärjestelmän uudistusta. En koskaan sano heti kättelyssä “ei”, vaan perehdyn ensin asioihin. Katsoin kolikon kaikki viisi puolta ja sanoin, ettei tämä nyt näytä hyvälle. Päädyin siihen, että en tätä lähde viemään eteenpäin, Risikko sanoo MOT-toimitukselle.
Risikon mukaan uudistuksen suurimmat ongelmat liittyivät pk-yrittäjien asemaan ja taksiliikenteelle maaseudulla tuleviin ongelmiin. Risikon suhtautuminen taksilain uudistukseen pantiin merkille myös Uberissa.
Risikon profiili ei ollut Uberin mukaan yhtä “bisnesorientoitunut” kuin pääministeri Stubbin ja entisen liikenneministeri Henna Virkkusen. Raportin mukaan Risikko tarvitsee “koulutusta Uberista”.
Timo Soini ja Mikko Alatalo harvoja tapaamisista kieltäytyneitä
Suomessa oli tulossa vuonna 2015 eduskuntavaalit. Fipran konsultit arvioivat keskustan voittavan vaalit ja uskoivat Juha Sipilän olevan avoin taksijärjestelmän uudistamiselle.
Uberin edustaja ja yhtiön palkkaama lobbari tapasivat maaliskuussa 2015 eli alle kaksi kuukautta ennen eduskuntavaaleja keskustan eduskuntaryhmän pääsihteerin Jari Partasen.
“Partanen oli selvästi mielissään siitä, kuinka Uber toimii. Hänen mielestään media ja muut lähteet ovat antaneet toisenlaisen kuvan (Uberista). Hän kannusti Uberia olemaan yhteydessä oman ja muiden puolueen edustajiin. Hän lupasi toimittaa listan ihmisistä, joiden kanssa kannattaisi keskustella.”
Partanen kertoo muistavansa tapaamisen, joka käytiin keskustan eduskuntaryhmän tiloissa Eduskuntatalossa. Partanen sanoo “tietenkin” kertoneen keskustan tavoitteista ja “totta kai” kannusti Uberin edustajia tapaamaan muiden puolueiden edustajia.
– Mikään ratkaisu ei synny vain keskustan vaikutusvallan kautta, ja oletin, että he [Uber ja lobbarit] tietävät edunvalvonnan ammattilaisena, ettei Suomeen synny hallitusta vain yhden puolueen varaan.
– Jos olen sanonut, että lupaan toimittaa listan, olen sen varmasti toimittanut. Sekin oli käytäntöjeni mukainen, koska listalla oli eduskuntaryhmä johto, liikennevaliokuntaryhmä ja ryhmäkanslian vastaava, joka teki liikenneasioissa töitä.
Partanen kuvailee tapaamista perinteiseksi tapaamiseksi, jossa yritys tai lobbari kertoo näkemyksiään poliittisille toimijoille.
Fipran arvio osui oikeaan. Keskusta voitti vuoden 2015 vaalit ja Sipilästä tuli uusi pääministeri. Entinen pääministeri Alexander Stubb siirtyi valtiovarainministeriksi. Hallitukseen nousi kokoomuksen ja keskustan lisäksi perussuomalaiset, joka oli Uberin arvion mukaan kaikkein hankalin saada yhtiön tavoitteiden taakse.
Uberin mukaan harvoja tapaamisesta kieltäytyneitä poliitikkoja olivat perussuomalaisten puheenjohtaja ja silloinen ulkoministeri
Timo Soini sekä Uberiin kriittisesti suhtautunut kansanedustaja
Mikko Alatalo (kesk.).
“Perussuomalaiset on erityisen Uber-vastainen (taksikuskit ovat sen äänestäjäkuntaa!). Kuten Fipra Finland selitti puhelumme aikana perussuomalaisten vastustus ei välttämättä ole paha asia. Jokaista perussuomalaisesta puolueesta tullutta vihollista korvaa muista puolueista ja etenkin niiden liberaaleista siivistä saadut ystävät”, Uberin sisäisessä analyysissä todetaan.