Kylähullut ja muut originellit

Sana on vapaa jos netiketti on hallussa.

Valvoja: Moderaattorit

Avatar
Mäsä-Masa
Neuvoja-Jack
Viestit: 571
Liittynyt: Ti Joulu 04, 2007 2:33 am

Kylähullut ja muut originellit

Viesti Kirjoittaja Mäsä-Masa »

Koko elämäni aikana kovat venkulat eivät koskaan kuulu minun tuttaviini, vaikka he ovat sivuuttaneet minun elinpiiriäni jossakin vaiheessa. Mutta kylähullut, originellit persoonallisuudet, avohoitotyypit, hörhöilijät ja muut pikkurikolliset "mikkihiiret" ovat osa minun elämääni jo pienestä lähtien. Joskus he ovat tavallaan viehättävämpiä ja elämänmakuisempia kuin niin sanotut kunnon keskivertoihmiset.

Tässä minä aloitan yhdellä esimerkillä. Asuessani Järvenpäässä minä sain tutustua paikalliseen kylähulluun, jota on tunnettu nimellä "Toti" joissakin piireissä. Hän liikuskeli rautatieasemalla ja pääkävelykadulla sekä kerjäili lantteja ja savukkeita aika agressiivisella tavalla että syljeskeli ympäriinsä. Ei piittanut yleisistä hyvistä tavoista, saattoi etuilla kioski- tai pankkijonoissa tai tulla väliin kolikkoautomaattipeleissä, jos joku oli voittamaisillaan. Oli joskus ryöstänytkin savukkeita ja lantteja ihmisiltä. Kerran mustamaija ilmestyi Järvenpään rautatieasemalle, koska joku teki ilmoituksen NMT-kännykällä Totin hörhöilyistä. Toti huomasi kuitenkin poliisit ja pakeni.
Minäkin jouduin tekemisiin tuon vihaisen kylähullun kanssa. Siihen aikaan minulla ei ollut omaa autoa ja jouduin käymään Keravan iltalukiossa junalla. Tietysti Toti otti minut silmätikukseen, kerjäili savukkeita ja lantteja mylvien suu vaahdossa. Kerran annoin pari kympin kolikot hänelle, jotta häipyisi. Sittemmin opin antamaan vain pieniä kymmenen pennin kolikoita aina, kun törmäsin häneen ja sitä Toti piti pilkantekona. Loppuihan kerjääminen minun osaltani. Siispä pitäisi olla viitosia ja kymppejä, eikä pikkupennejä.

Kerropa tekin kokemuksistanne kylähullujen ja muiden originellien persoonallisuuksien kanssa.
"Moon Leka-Veka, soot Mäsä-Masa", sanoi koulutoveri minulle ennen muinoin.

Avatar
VoDKa
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4911
Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 5:17 am
Paikkakunta: Better place.

Re: Kylähullut ja muut originellit

Viesti Kirjoittaja VoDKa »

Meilläpäin liikuskeli tälläinen vanhempi herrasmies polkupyörällä aina, alkoholi maistui ja köyhyys taisi olla ikuinen. En muista kaverin koskaan tehneen mitään sen kummempaa, maija kävi aina pari kertaa viikossa hakemassa putkaan selviytymään, mutta ei sen kummempaa. Siellä se kylän raitilla aina ajeli, huuteli omiaan ja ansaitsi yhdestä huudostaan jopa lempinimensäkin sitten.

Aiemmin huuteli kyllä jotain muuta, mutta en kyllä kuollakseni saa päähäni että mitä. Perinteiseen tapaan lapset pelkäsivät ja aikuiset yrittivät katsella aina muualle, kun kyseinen herra oli liikenteessä.

Taisipa tosin ukkopolo sitten kuollakin tässä jo vuosia sitten, käsittääkseni. En tiedä menikö sitten liiallisuuksiin kun lääkärit päättivät käyttää semmoista ihon alle asennettavaa patruunaa, joka laukaisi aina sen jumalattoman krapulafiiliksen (jokin lääke, en muista nimeä), kun hieman miesparka eksyi viinan tielle. Josko krapuloissaan sitten päätti itse päivänsä vai pettikö sitten joku elin jo siinä vaiheessa, sillä iäkäs mies oli, ehdottomasti.
Viimeksi muokannut VoDKa, La Joulu 29, 2007 1:55 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.


Tampereen Tyttö
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5172
Liittynyt: Su Huhti 01, 2007 8:18 pm

Viesti Kirjoittaja Tampereen Tyttö »

Lukemattomia kylähullujahan tässä jo on nähty. :D

Eräänä mieleenpainuvimmista muistan Epilän Keisarin. Hiukset ja asu kuin elviksellä. Kampaili rasvalettiään taaksepäin ja lauloi itsekseen. :wink:
En ole nähnyt herraa enää vuosiin, onko lataamossa vai missä lie.

Joensuun Elli oli persoona, joka mm. kävi Semaforissa oluella. Hän kulki junissa, ei ilmeisesti ollut kotia lainkaan. Vanha ihminen. Hame päällä, kasseja mukanaan. Väitettiin kuitenkin, että hän olisi mies ja mieheltä hän näyttikin.
-Takuulla, sano Tampereenlikka!

gravedigger
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1314
Liittynyt: La Marras 17, 2007 8:50 pm
Paikkakunta: Rairairailaamassa

Viesti Kirjoittaja gravedigger »

Ehkä yks parhaista mitä on pyörinyt kulmilla. Nainen n.40-50v, valkoinen kanipuku,korvineen ja töpöhäntineen hoiteli päivittäisasioitaan ihan jonkun aikaa näissä vetimissä. Eipä on näkynyt vähään aikaan,lienee metsästetty :lol:
Mä oon Matti, sä oot vaan Mervi

Tiina
Sherlock Holmes
Viestit: 7241
Liittynyt: Ti Touko 01, 2007 6:48 pm
Paikkakunta: Suomessa ollaan.

Viesti Kirjoittaja Tiina »

^ :lol: Tuo olisi kyllä ollut kiva nähdä.
Kerran just miehen kanssa pohdittiin, mitenköhän porukka suhtautuisi, kun menis pupupukuisena kauppaan ja sitten kun porukka alkais tsiigaan, niin laittas vaan hampaat tötterölleen ja tuijottas takasin.
Mut joku muu on näköjään jo kerinnyt testaamaan tuonkin. :lol:

joey
Angus MacGyver
Viestit: 6783
Liittynyt: La Marras 10, 2007 9:55 pm

Viesti Kirjoittaja joey »

Miten olisi mieshenkilö, joka kokee olevansa Johannes Kastajan reinkarnaatio? On synnyinseudulla päin, vieläpä todella laajalla alueella, tuttu näky kouluissa ja ostoskeskuksissa. Huutaa kovaan ääneen jonkinnäköistä "uskonkäskyä", tyyliin: "Uskokaa Herraan Jeesukseen, taivaan ja maan luojaan.." En ole koskaan tainnut kuulla uskonkäskyä ihan loppuun saakka, kovin ripeästi on setä aina taluteltu matkoihinsa :D

Ja kyseessä siis nimenomaan avohoitopotilas, joka päätyi avohoitoon jonkin ns. mielenhuoltoyksikön suljettua ovensa.

metallikukko
Neuvoja-Jack
Viestit: 535
Liittynyt: Ma Huhti 09, 2007 8:47 pm

Viesti Kirjoittaja metallikukko »

Meilläpäin asustelee kaveri joka asuu kesät teltassa navetan vintissä seuranaan erinäistä rekvisiittaa alkaen Stiga-jääkiekkopelistä.
Yksissä sukujuhlissa mies esitteli lapsille kuollutta, jäätynyttä kettua josta seurasi odotetusti mielipahaa.

EuroJR
Jessica Fletcher
Viestit: 3334
Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
Paikkakunta: Costa del Crime

Viesti Kirjoittaja EuroJR »

Kuva
Sepi (oikealla)



Kuva

Alpo

Kuva

Topi

Ennen tarinaa tiedoksi: valitsin julkisuuden "henkilöistä" parhaiten herrojen ulkomuotoa, olemusta ja karikatyyriä muistuttavat kuvat. Hyvin hyvin lähelle mennään todellisuutta... :lol:

Olipa kerran Kumpulassa kimppakämppä, jossa asuivat keski-iän eri puolille sijoittuvat herrat Alpo, Sepi ja Topi. Herrat olivat eri puolilta Suomea tulleet vuonna niks ja naks Helsinkiin rakennushommiin. Ilmeisesti sitten työnsä puolesta saivat järjestettyä kimmakämpän. Jouduin työni puolesta tapaamaan herroja päivittäin. Topi oli savolaisen perikuva joka "viänsi ja kiänsi" ja väänteli juttua niin, etteivät toiset saaneet suunvuoroa. Puheenaiheensa koskivat kuitenkin vain ja ainoastaan raveja ja hevosia. Poikkeusta ei ollut! Mies kävi kaikki ravit läpi, mitkä vaan kykeni ja oli erittäin katkera R.Puikkoselle, joka oli kuulemma "tahallaan laittanut laukan", minkä takia Topi menetti huomattavan summan rahaa. Tämän johdosta Topi laittoi kaikki R.Puikkosen (hän kutsui ohjastajaa Rotta Puikkoseksi) hevoset "boikottiin", eli jätti merkkaamatta lapuille! Lähtö mikä lähtö, jos R.Puikkonen ohjasti, ei hevosta merkattu. Tällainen oli boikotti. Topin mieliruokaa oli kalakukko ja kaikki ruoka joka oli suolaista. Hän laittoi ruokalusikallisen suolaa lautaselle aina kyytipojaksi!

Alpo oli hiljainen pullonpohjalasit omaava hissukka. Kovassa naisenkaipuussa. Hän oli aikanaan ollut merillä. Kerran yhdellä reissulla hänellä oli ollut "kaksikin tyttöä polvella". Tästä hän aina hymyillen kertoi. Sittemmin naisseikkailuissa tuli hankaluuksia. Yksi romaninainen kihlasi Alpon. Alpo antoi rahaa hääpukuun monta tuhatta markkaa, mutta morsmaikkua ei sen jälkeen enää nähtykään. Alpo rukka. Hän ei kuitenkaan lannistunut vaan jatkoi vuodesta toiseen yritystä kirjoittamalla miestenlehtien kontaktipalstoille kiihottavaksi tiedoksi vaativille naisille tyyliin: "Komea tanssitaitoinen mies haluaa seuraa tositarkoituksella..." Yrittänyttä ei pantu....

Sepi oli myös hiljaista poikaa. Siinä missä Alpo oli hiljainen, Sepi täytti hiljaisuuden omituisilla hirnahduksillansa. Hän mutisi omiansa ja naureskeli siihen päälle sitten pitkälti. Sepin harrastuksiin kuului kävely. Hän käveli Helsingin laitamilla päivittäin kymmeniä kilometrejä. Harrastukseen tuli tosin pieni haitta, kun Sepin selkä kipeytyi pahasti. Eipä sekään sentään estänyt harrastamasta. Sepi se vaan käveli lenkkinsä vasemmalla kädellä ristiselkäänsä tukien ja toista jalkaansa laahaten...

Kaikkia heitä yhdisti järjetön kahvin ryystäminen. Myös tyyli oli sama, eli sokerinpala hampaiden väliin ja *ryyyst*

Huomiolle pantavaa oli myöskin, ettei kukaan heistä tullut toimeen toistensa kanssa. Jokaisella kimppakämppäläisellä oli kränää kahta kumppaniaan kohden. Tämä oli jo aikaa sitten johtanut siihen, että pitivät kolmisteen mykkäkoulua keskenään. Kukaan ei puhunut toiselle mitään! Herrat kuitenkin asuivat vuosikausia samassa kämpässä.

Eräänä aamuna näin Sepin. Sepi sai hirnahteluidensa ohessa sanotuksi, että "Sinne se jäi. Joo. Henki oli veks. Kyllä se niin ol. Ottijatuota." Vähän ajan päästä tuli Alpo ja Sepi poistui paikalta. Alpo kertoi, että "Topi se sitten kuoli. Oli sängyn vieressä illalla rukousasennossa ja vielä näytti aamullakin olevan samalla lailla. Vuokraisäntä sitten soitti poliisit."

Topi lähti sinne, missä hevoset ovat nopeita ja naiset hitaita. Alpo ja Sepi jäivät pitämään mykkäkoulua keskenään. Viimeksi kun kuulin, oli Sepin selkä mennyt taas pahempaan kuntoon. Laahaa itseänsä kävelylenkeillä kuten Notre Damin kellonsoittaja... Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, kuka sinne kimppakämpään tuli Topin tilalle.

Hyvin "originellia" sakkia. Voi minkä dokkarin heistä olisi saanutkaan. Puhumattakaan tositv:stä 8)

R.I.P. Topi

Tampereen Tyttö
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5172
Liittynyt: Su Huhti 01, 2007 8:18 pm

Viesti Kirjoittaja Tampereen Tyttö »

^ :lol:

Tuosta tuli mieleeni eräs puolituttu aviopari, jolla oli ikäiseni poika.
Mies oli hairahtunut rauhanturvajoukoissa ollessaan hengailemaan jonkun venakin kanssa. Hän kirjoitteli naiselle kiivaasti ja osan lomistaan viettikin Neuvostoliitossa naisen kanssa...
Kotona asian laita selvisi satiaisista ja joistakin kirjeistä...

Aviopari aloitti mykkäkoulun, jota jatkui parikymmentä vuotta, kunnes mies sai äkillisen sydänkohtauksen ja kuoli. Kummallakin oli mm jääkaapissa omat eväät...

Viikonloppuisin perhe matkusti kuitenkin isovanhemmille, joille näyteltiin, että kaikki on hyvin. Siis joka viikonloppu.

Tällainen "perhehelvetti" jättää jälkensä myös lapseen, tässä tapauksessa jo nuoreen.
-Takuulla, sano Tampereenlikka!

Maybrick
Perry Mason
Viestit: 3828
Liittynyt: Ti Loka 23, 2007 4:44 pm

Viesti Kirjoittaja Maybrick »

Dear me EuroJR!

Tää nyt on ihan vaatimatonta, mutta: Meidän kylällä asui (isäni tunsi miehen) tyyppi, joka asui pienessä mansardikattoisessa mökissä, soitti siellä hienoja urkuja, oli panostanut niihin rahaa, ja kuunteli tarkoin radiosta maailman tapahtumia. Kun kerran jossain päin oli ollut pyörremyrsky, mies heitti vahvan köyden talonsa katon yli ja sitoi katon sillä tavalla puihin, ettei mahd. uhkaava myrsky vie.

Saunominen oli kanssa erikoista: isoon vesisaaviin istumaan hetkeksi ja sitten ylös. Vaatteiden pesu kävi ilman hankaamisen vaivaa: kamppeet vesilätäkköön, saippua perään, yön yli annettiin olla, vaatteet ylös ja kuivatus.

Isäni sai kunnian olla tämän kylähulluna pidetyn miehen saunomiskaverina monta kertaa. Hän oli omalla tavallaan fiksu, osasi mm. kieliä siihen maailman aikaan tavallisena maalaismiehenä (30-luvun lopulla jo), mutta erikoinen käytös toi kylähullun nimen.
Nothing is quite what it seems

Avatar
Mäsä-Masa
Neuvoja-Jack
Viestit: 571
Liittynyt: Ti Joulu 04, 2007 2:33 am

Viesti Kirjoittaja Mäsä-Masa »

Eräänä päivänä isäni huomasi rivitalonsa ikkunasta yhden nuoren naisen seisoskelevan jätelaatikon sisällä roskakatoksen alla. Isä ryntäsi ulos ja huusi naiselle: "Hävetkää! Poistukaa!" Nainen pakeni. Mutta nuori nainen toisteli jätelaatikoissa seisoskelua meidän ja naapuritaloyhtiöiden jätelaatikoissa.
Välillä nuori nainen huuteskeli jotakin tuskaansa jalankäytävillä ja autoteillä. Kerran meidän taloyhtiön isännöitsijä kyseli naiselta: "Mikä sinun on?" Nainen alkoi heitellä kivejä. Isännöitsijä ryntäsi naisen kimppuun. Läheisten kerrostalojen naisasukkaat seisoivat vähän kauempana ja naureskelivat vahingoniloisina. Minä varhaisteininä satuin todistamaan vierestä.
Vähitellen saatiin selville, että nuori nainen oli ollut kaunis, lupaava malli. Mutta nainen oli rakastunut yhteen naimissa olevaan mieheen niin rajusti, että sekosi. Tietysti ukkomies torjui hänet ja nainen alkoi häiriköidä heittelemään moskia miehen asunnon ikkunoihin ja huuteskella hävyttömyyksiä. Kerrostalojen asukkaat karkottivat naisen asuinaluesta ja nainen siirtyi viereiselle rivitaloalueelle sekoilemaan. Ulkonäkökin ryvettyi siinä sivussa.
Lopulta nuorta naista otettiin kiinni häiriköimästä ja siirrettiin Kellokosken mielisairaalaan, missä naisen onnistui tehdä itsemurhan.
Ajankohta oli vuosina 1980-81 ja paikka oli Tuusulan Riihikalliossa. Nainen oli kotoisin muualta. Minä en enää tiedä nuoren naisen nimeä.
"Moon Leka-Veka, soot Mäsä-Masa", sanoi koulutoveri minulle ennen muinoin.

konsta
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4611
Liittynyt: Ma Huhti 02, 2007 1:09 am

Viesti Kirjoittaja konsta »

Onkohan monikaan törmännyt Kauko Aatos Niemiseen, hyörintä-pyörintäteorian isään? Itse kerran tapasin tuon joulupukin näköisen miehen, aikaisemmin olen lukeneut pari hänen omakustannettaan mullistavistavista eetteriteorioista.

Mielenkiintoinen heppu, joka laittaa itsensä Newtonin ja Einsteinin kaltaisten suurmiesten seuraan. En tiedä, onko hänen teorioistaan koskaan kehkeytynyt mitään, mutta kuulin, että joskus niitä on huomiotu yliopistossakin. Uusin kirja taisi ilmestyä vasta muutama vuosi sitten, vanhempia ainakin löytyy myös kirjastoista.

metallikukko
Neuvoja-Jack
Viestit: 535
Liittynyt: Ma Huhti 09, 2007 8:47 pm

Viesti Kirjoittaja metallikukko »

Tunnen myös erään erikoisen persoonan joka ei nyt hullun kriteereita täytä mutta sanotaanko oman tiensä kulkija.
Tämän herran erikoisalaa ovat itse kehitellyt maasäteilynpoistolaitteet jotka koostuvat vanhoista television komponenteista ja niitä yhdistävästä kupariputkesta.

On kuulemma yöunikin talossa joka on varustettu edellämainituilla laitteilla eri rauhaisaa ja aamulla herää virkeämpänä :D

EuroJR
Jessica Fletcher
Viestit: 3334
Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
Paikkakunta: Costa del Crime

Viesti Kirjoittaja EuroJR »

konsta kirjoitti:Onkohan monikaan törmännyt Kauko Aatos Niemiseen, hyörintä-pyörintäteorian isään? Itse kerran tapasin tuon joulupukin näköisen miehen, aikaisemmin olen lukeneut pari hänen omakustannettaan mullistavistavista eetteriteorioista.

Mielenkiintoinen heppu, joka laittaa itsensä Newtonin ja Einsteinin kaltaisten suurmiesten seuraan. En tiedä, onko hänen teorioistaan koskaan kehkeytynyt mitään, mutta kuulin, että joskus niitä on huomiotu yliopistossakin. Uusin kirja taisi ilmestyä vasta muutama vuosi sitten, vanhempia ainakin löytyy myös kirjastoista.
Hyörintäpyörintäteoria :lol: Taisi kyllä olla pyörreteoria...

Itse asiassa olen monasti miettinyt, mitä pitävät kirjat sisällään. Ei niihin ollenkaan suhtauduttu, kuten kylähullujen sepustuksiin. Ymmärtääkseni kaveri on sangen oppinut. Aika ajoin ilmoitteli kirjoistaan Helsingin Sanomissakin pienillä ilmoilla. Olisi kyllä mielenkiintoista lukea joskus. Taisi ainakin ennen tuo joulupukki ajella sellaisella kolmipyöräisellä fillarilla, joka oli valjastettu täyteen eetteriteorian mainoksia. Eräänlainen kirja-kauppa-auto siis.

konsta
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4611
Liittynyt: Ma Huhti 02, 2007 1:09 am

Viesti Kirjoittaja konsta »

EuroJR kirjoitti:
Hyörintäpyörintäteoria :lol: Taisi kyllä olla pyörreteoria...
Kyse on eetteripyrreteoriasta. Tuo hyörintäpyörintä on vain Niemisen tyyliin kuuluvia ilmaisuja, kuten heilahteleepyörähtelee. Äijästä löytyy aika paljon tietoa netistä ja wikipediasta, on ollut mm kaupungin varavaltuutettu. On Lennonin tapaan mainostanut itseään aikaansavammksi kuin Jeesus. Väittäisin, että täyttää kylähullun kriteerit, positiivisessa mielessä.

Vastaa Viestiin