🎞 Katsoin kohua ja kuohuntaa herättäneen Cuties:in. Netflix meni mainostamaan elokuvaa väärin, kun se julkaisi seksuaalisävytteiseksi tulkitun mainosjulisteen filmistä ja elokuva leimattiin pahimmillaan pedofiliaunelmaksi. Vetoomus Netflixin tilaamisen peruuttamiseksi on myös kerännyt ääniä netissä. Uutisissa on sanottu, että tapaus on saanut jopa poliittiset mittapuut.
https://fi.wikipedia.org/wiki/SöpöläisetSöpöläiset (ransk. Mignonnes) on vuonna 2020 ensi-iltansa saanut ranskalainen draamakomediaelokuva, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut Maïmouna Doucouré. Elokuva on kasvukertomus 11-vuotiaasta Amystä, joka alkaa kapinoida islaminuskoisen perheensä perinteitä vastaan liittymällä twerk-tanssirymään. Elokuvan teemana on kamppailu konservatiivisten perhearvojen ja internet-kulttuurin välillä. Sen on myös tarkoitus käsitellä alaikäisten tyttöjen yliseksualisoimista.
Söpöläiset sai ensi-iltansa 23. tammikuuta 2020 Sundancen elokuvajuhlilla, missä se voitti parhaan kansainvälisen ohjauksen palkinnon. Berliinin elokuvajuhlilla elokuva sai kunniamaininnan. Ennen Sundancen ensi-iltaa Netflix osti elokuvan maailmanlaajuiset levitysoikeudet Ranskaa lukuunottamatta. Elokuva tuli teattereihin Ranskassa BAC Filmsin levittämänä 19. elokuuta ja se tuli katsottavaksi Netflix-suoratoistopalvelussa 9. syyskuuta.
Vaikka elokuva sai enimmäkseen hyviä arvosteluja kriitikoilta, se sai huomattavaa kritiikkiä katsojilta ja suurelta yleisöltä. Elokuvan kohtaukset joissa esitellään esimurrosikäisiä tyttöjä käyttäytymässä seksuaalissävytteisesti saivat osakseen syytöksiä alaikäisten tyttöjen seksualisoimisesta. //
Niille jotka miettivät voiko elokuvan katsoa, vai onko siinä jtk hirveää pedofiliaa: ei ole, elokuva kannattaa katsoa, jotta tietää missä mennään (jos aihe tulee keskusteluun. ) Silti filmi ei saa mielestäni 100%sta ei-lasten-seksualisointi-merkintää. Selitän tarkemmin.
Cuties on mielenkiintoinen ja syvällinenkin filmi. Siinä käsitellään tytöstä murrosikäiseksi tulemisen maailmaa, 11-vuotiaat haluaisivat lapsellisesti olla jo isoja tyttöjä ja he katsovat pop-kulttuurista vaikutteita mm. että twerkkaaminen on cool. He ovat kuitenkin lapsia ja elokuvantekijä näyttää tuonikäisten lasten reaktioita ja kaveruussuhteita hyvin. Luin että hän oli filmiä varten tehnyt tutkivaa journalismia lasten parissa.
Erittäin mielenkiintoisena koin sen psykologian, että äärikonservatiivisesta kulttuurista kotoisin oleva senegalilainen tyttö ei kotonaan saa päättää mistään, hän joutuu käymään uskonnollisissa naisväen kokouksissa mutta huntunsa alla hän katsoo riemukkaasti veljeltään ottamallaan kännykällä räppinaisten perseiden räävitöntä (ja vapaata?) pyöritystä ja twerkkaamista ja hän joutuu huolehtimaan pikkuveljestään kuin lapsenvahti/äiti, mutta häntä itseään ei nähdä, äitinsäkään mielipiteillä ja tunteilla ei ole väliä, kun isä päättää ottaa toisen vaimon kotiin, joten tyttö päätyy kapinoimaan ja tekemään omin päin asioita.
Elokuvassa on kritiikkiä ja sosiaalista herättelyä äärikonservatiivista ja tytöille/naisille vahingollista muslimikulttuuria kohtaan, vaikka tätä ei ole uutisissa mainittu juuri lainkaan. Yhteisön paine ja vahva kulttuurinen eläminen tulee esiin. Äidin on pakko esittää hyväksyvää miehensä uuden liiton kanssa, hänen on pakko myös hehkuttaa sitä muille yhteisön sisällä, koska muuten heitä voitaisiin moittia ja häpeää ei haluta. Yhteisön vanhempi nainen painostaa muita naisia/tyttöjä siihen, mitä "naisen" rooliin kuuluu koska perinteet. Persoonalla ei ole väliä, on vain se miten toimitaan ja ollaan.
No niin. Sitten kyseenalaiseen seksualisoidaan/ei-kun-kritisoidaan-seksualisoimista -kiistaan. Onko kyseessä sosiaalinen kommentaari seksualisoivaa läntistä mediakulttuuria kohtaan. Ehkä mutta vain osaksi, osaksi elokuvassa kritisoidaan myös äärikonservatiivista perinnekulttuuria. Mitä on vapaus? Pikkutytöt huusivat "vapaus", kun rehtori vei heitä koulunpihalta sisälle ja kysyi mitkä vaatteet heillä oli yllä (ikään sopimattomat asusteet, korkokenkää ja minihametta ja meikkiä) . Aikuisilla on vapaus päättää vaikka mitä, mutta lapset ovat lapsia eivätkä omista ymmärrystä/kypsyyttä asioista.
Tytöt eivät saa hyväksyntää ja ilon jakamista kotona, he saavat sitä kavereilta. Tanssiminen on yhä leikkiä.
Viba-materiaaliin. Elokuva on kaikin puolin ok noin puoleen väliin asti, no, sitten näytetäänkin tyttöjen tanssiesitystä ja loppua kohden on mainittava erityisesti tanssikilpailun ohjelmanumero, ja nämä numerot sisältävät KAMERANKÄYTTÄJÄN taholta ns. viba-materiaalia. Kamera kuvaa etenkin kilpailunumerossa ja myös myöhemmässä porrastanssissa alaikäisiä tyttöjä AIVAN LIIAN seksualisoivasti, ei ok. Kuvataan ja zoomataan suoraan tytön haaroväliin useampaan kertaan. Nämä otokset ja kamerankäytöt jos olisi elokuvasta pois, niin paketti olisi parempi.
Jos elokuvalla halutaan olla alaikäisten seksualisointia vastaan, niin siihen ei tarvitse käyttää alaikäisten seksualisointia noilla keinoin - kamerakeino ei ollut välttämätön osa elokuvan tulemista ymmärryksiin.
-----------------------------------
Netflixiin on tullut Cobra Kai! 2 kautta. Tekijät ovat ihmeellisesti onnistuneet tekemään originellin sarjan, jossa samalla on yhteys 1980-luvun Karate Kid-elokuvaan. 1. kausi lähti käyntiin nerokkaasti, ei moni ehkä olisi uskonut, että sarja ei ole kulahtanutta tai laimeaa aiemman elokuvasuosion lämmittelyä vaan oma uniikki sarjansa. 2. kausi tuo maisemiin mm. tunteikkaan moottoripyöräretken, josta muistan lukeneeni että sen kuvaamisen aikana miehet olivat itkeneet.
3. kausi on tulossa.