Matti Nykänen on kuollut

[maxi]

Listalla on viisi olympiavoittajaa joille on järjestetty valtiolliset hautajaiset. Historia ei kerro kuinka nuhteetonta elämää he ovat viettäneet.
Listalla on myös Oskari Tokoi henkilö joka eli maanpaossa. Mutta vaikutti myöhemmin ulkomailta Suomen valtion hyväksi toimillaan.

[Terra]

Nappisuoritus omaisilta, että laittoivat pisteen Terhon haikailuille. Ja tällä teollaan omaiset kunnioittavat Mattia parhaiten. Mitäpä sitä maailma Terhoine sun muine nyt on Mattia nostamaan framille ja suitsuttamaan glorifiointia, kun eivät sitä tehneet Matin eläessä. Se tiedetään, että Matti olisi eläessään halunnut sen arvostuksen, mutta uran aikana alkaneen ja uran jälkeen jatkuneen yksityiselämänsä vuoksi jäi sitä vaille. Mattia eivät urheilupiirit eivätkä mitkään suomalaiset tahot hyväksyneet mihinkään ns. asiantuntijarooliin uran loputtua eikä media mukaan lukien edes mitenkään nostaneet Matin suorituksia omaan luokkaansa. Kuvottavinta, että käyttivät vain hyväksi. Ja vielä ne lajitoveri Kojonkoskenkin kuviot. Maistuu sanonko mille tämä Matin kuoleman jälkeinen glorifiointi urheilupiireissä ja mediassa.

[URSA]

Enbuskella on Iltalehdessä ihan hyvä kolumni otsikolla "Minä murhasin Matti Nykäsen":

Matti Nykänen valittiin kolme kertaa Suomen turhimmaksi julkkikseksi. Ei ole olemassa sellaista kuin ”turha julkkis”. Me, jotka nostamme itseämme heidän avullaan, olemme paljon turhempia, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Tuomas Enbuske. ---

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b8d2 ... fbaf410172

En pidä tarpeellisena kopioida kolumnia tähän, mutta yllä on linkki sivulle.

Enbuske tunnustaa kolumnissa olleensa innoissaan katsojaluvuista, kun Nykänen saapui talk showhun suoraan lähetykseen humalassa vuonna 2013.

[ReissuLasse]

Hyvin samanlaisia ovat kohtalot muillakin oman alansa huipuilla.
Ei taida kovin montaa alansa huippua olla, joka olisi muussa elämän osa-alueilla ihan tavallinen keskiverto ja harmiton läheisilleen tai itselleen.

[Terra]

Nappisuoritus omaisilta, että laittoivat pisteen Terhon haikailuille. Ja tällä teollaan omaiset kunnioittavat Mattia parhaiten. Mitäpä sitä maailma Terhoine sun muine nyt on Mattia nostamaan framille ja suitsuttamaan glorifiointia, kun eivät sitä tehneet Matin eläessä. Se tiedetään, että Matti olisi eläessään halunnut sen arvostuksen, mutta uran aikana alkaneen ja uran jälkeen jatkuneen yksityiselämänsä vuoksi jäi sitä vaille. Mattia eivät urheilupiirit eivätkä mitkään suomalaiset tahot hyväksyneet mihinkään ns. asiantuntijarooliin uran loputtua eikä media mukaan lukien edes mitenkään nostaneet Matin suorituksia omaan luokkaansa. Kuvottavinta, että käyttivät vain hyväksi. Ja vielä ne lajitoveri Kojonkoskenkin kuviot. Maistuu sanonko mille tämä Matin kuoleman jälkeinen glorifiointi urheilupiireissä ja mediassa.

Lainaan omaa postautani. Tämän mitä ajattelen Matti Nykäsestä kiteyttää paremmin tässä ILn linkin kommenttiosiossa nimimerkki Jocke_Rantanen
"Jutussa oleva kuva kertoo minulle:
"Näinkö minulle kävi, en olisi odottanut. Annoin kaiken mitä pystyin ja mitä te halusitte, ja sitten jätitte minut, kun en enää voinut antaa enempää.
En halua edes sanoa, että minua säälittää käytöksenne minua kohtaan, niin alhaista se on. Enkä halua nimetä ketään vaan kaikki te olitte samanlaisia. Toki joukossa on oikeitakin ystäviä, ystäviä jotka ymmärsivät ja hyväksyivät minut menestyksen jälkeenkin."

https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a ... 85011ecd24

[ABC]

Mielestäni asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Keskustelua on käyty ja tullaan käymään presidenttejä lukuun ottamatta. Linja valtiollisten hautajaisten suhteen kiristyi v. 1989, ja sen jälkeen valtiollisesti on haudattu esim. kirjailija Väinö Linna ja ex-pääministerit Ahti Karjalainen ja Johannes Virolainen. Kaikkien kolme suhde alkoholiin oli samanlainen tai pahempi kuin Nykäselläkin. Karjalainen oli jopa näkyvästi kännissä virantoimituksessaan, ja moni oli sitä mieltä, että hänessä menivät valtiolliset hautajaiset hukkaan.

Väino Linna ei ymmärtääkseni käyttänyt alkoholia mitenkään kohtuuttomasti ja Johannes Virolainen oli tunnettu juomattomuudestaan. Karjalaisen uran loppupuoli oli täysi farssi, mutta kuitenkin aikakautensa merkittävimpiä poliitikkoja.

Ehkä olen saanut Linnasta sitten väärää tietoa. Tuolloinhan eivät kirjailijat noin yleensä juuri lasiin sylkeneet. Virolainen sen sijaan oli täysraitis juuri siksi, että oli ex-alkoholisti.

[ABC]

Matti Nykäsen kohdalla oli kyseessä kiinnostava ennakkotapaus sikäli, että jos häneltä olisi evätty valtiolliset hautajaiset, se olisi tarkoittanut, ettei sellaisia voi enää kukaan muukaan urheilija käytännössä saada.

Ihmeellisiä oletuksia sääntöjen muuttamattomuudesta joillakin ihmisillä näemmä. Posmotetaan säännöistä ikäänkuin ne olisivat jotain Mooseksen taivaasta saamia kivitauluja.

Kriteereitä valtiollisille hautajaisille on muuteltu pitkin matkaa, mikään ei pitäisi estää niiden muutoksia jatkossakaan.

Eli kyllä aivan hyvin voidaan olla hautaamatta henkilö A vuonna 2019, kriteereitä muutellaan 2022 ja henkilö B haudataan valtiollisen menoin kuolinvuonnaan 2026 koska uudet kriteerit.

Henkilöt A ja B yhtä meritoituneita.

Olet periaatteessa oikeassa, mutta minä en pidä siitä, että yhteiskunnassa on yleistymässä narsistinen meininki, jossa sääntöjä muutellaan siten miten sattuu huvittamaan. Perinteet ja säännöt ne olla pitää. Ja oikeudenmukaisuutta pitää myös tajuta nousta puolustamaan, eikä möllöttää kuin sika vatukossa.

[ABC]

Min en kylä noita valtiollisia hautajaisia kannata Matin kohdalla, koska vaikka tämä suuri persoona olikin, niin valtiollisten hautajaisten kohdalla minusta pitää olla kuitenkin tavallaan nuhteeton maine. Matilla sattui ja tapahtui kaikenlaista kepposta ja muuta hiukan liikaa, mäkisuoritusten perusteella kenties ehkä, mutta silloin valtiolliset hautajaiset pitäisi taas tasapuolisuuden nimissa tulla sen ajan koittaessa kysymykseen esimerkiksi Juha Miedolla, Mika Häkkisellä, Juha Kankkusella ja vaikkapa Lasse Virenillä. ehkäpä on parempi, että ne valtiolliset hautajaiset pysyy kuitenkin enempi tuolla valtionpäämies jne. puolella.

Ei näitä potentiaalisia urheilijoita nyt niin paljon ole. Olympialaiset on edelleen kuningaskisa ja kun huomioon otetaan myös kansainvälinen näkyvyys, niin Nykäsen tason urheilijoita on nykypäivänä hyvin vähän. Tuosta listastasi pois Mieto, jolla on vain yksi olympiakulta ja sekin viestistä, ja lisää Marja-Liisa Kirvesniemi (hattutemppu Sarajevossa). Tulevina vuosina ehkä lisää tulee uusien lajien edustajista, mutta tällä hetkellä tuossa ne ovat.

[Unhola]

Taitaa Enbuske tuossa jutussaan liioitella toimittajien vastuuta. Kyllä alkoholisti aina löytää syyn juomiseen. Jos lehdet olisivat lakanneet kirjoittamasta eikä kukaan olisi ollut kiinnostunut, niin se vasta olisi masentanut Mattia ja juominen olisi varmaan vain lisääntynyt.

Virolainen sen sijaan oli täysraitis juuri siksi, että oli ex-alkoholisti.

Virolaisesta en ole tuollaisia juttuja kuullut. Onko tosiaan ollut alkoholisti vai onko tämä joku urbaanilegenda?

[Veivari]

Matti oli hyppyuransa jälkeen rapajuoppo naistenhakkaaja joka kävi linnassa istumassa tuomioitaan ja hetken jaksoi skarpata kunnes sortui taas.Mitäs sitä kaunistelemaan.Kuppi maistui ja eukot ärsytti kännissä.
Valtiollisten hautajaisten ehdottelu oli nolo temppu ja säälittävää populismia sinisiltä uuvateilta.

Miten voit sanoa yhdestä kansakuntamme suurimmasta sankarista näin? Matti oli sankari ja sellaisena hänet pitäisi muistaa. Itsekkin lisäsin kuvan Matista ja Janne Ahosesta sivulle 2 ja siitä kyllä huomaa, etti Matti mikään juoppo ollut vaan hyvä kuntoinen mies ikäisekseen. Käsittääkseni Mattia on kuvattua viime päivinä erittäin empaattiseksi. En usko että sellainen ihminen väkivaltaan sortuisi muuten kuin itsensä tai lähimmäistensä puolustustilanteessa.


Tuossa vielä se kuva. Näyttääkö tuo terve mies sinusta muka juopolta? Ei minusta ainakaan.

[sikakoira]

^
Taidat trollailla

En usko että sellainen ihminen väkivaltaan sortuisi muuten kuin itsensä tai lähimmäistensä puolustustilanteessa.

Matti Nykänen otettiin kiinni 24. elokuuta 2004 ja pidätettiin tapon yrityksestä sekä lopulta vangittiin epäiltynä 59-vuotiaan perhetuttavan puukottamisesta. Hänet tuomittiin Tampereen käräjäoikeudessa 27. lokakuuta 2004 kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistukseen törkeästä pahoinpitelystä.[40] Hän vapautui 21. syyskuuta 2005 ehdonalaiseen vapauteen. Kahden vuoden ja kahden kuukauden rangaistuksestaan Nykänen istui ensikertalaisena ainoastaan puolet.[41]

Jo saman viikon sunnuntaina, 25. syyskuuta Nykänen pidätettiin epäiltynä vaimonsa Mervi Tapolan pahoinpitelystä ja päätyi poliisin huostaan. 29. syyskuuta 2005 Nykäsestä tehtiin rikosilmoitus, koska hänen epäiltiin puukottaneen pitsaveitsellä entistä ystäväänsä. Nykänen tuomittiin vaimonsa pahoinpitelystä Tampereen käräjäoikeudessa 16. maaliskuuta 2006 neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen, koska hän oli teon tapahtumahetkellä ehdonalaisessa vapaudessa.[42] Joulukuussa 2006 Turun hovioikeus lievensi tuomiota. Nykänen sai 60 päivää vankeutta, josta vähennettiin kolme vapaudenmenetyspäivää. Vankilan sijasta Nykänen sovitti tuomion 57 tunnin yhdyskuntapalveluna. Hovioikeus ei määrännyt Nykäsen ehdonalaista vapautta menetetyksi.[42]

Joulupäivänä 2009 Nykänen huitoi vaimoaan keittiöveitsellä ja yritti kuristaa tämän kylpytakin vyöllä. Tapauksen johdosta Nykänen pidätettiin ja sai syytteen törkeästä pahoinpitelystä.[43][44] 24. elokuuta 2010 Nykänen tuomittiin vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan 5 000 euroa korvauksena kivusta ja särystä sekä henkisestä kärsimyksestä ja 3 000 euroa oikeudenkäyntikuluja.[45] Niin Nykänen kuin syyttäjäkin valittivat tuomiosta Turun hovioikeuteen, joka piti vankeustuomion ennallaan[46]. Matti Nykänen aloitti tuomionsa suorittamisen 10. lokakuuta 2011[47], ja hän pääsi valvottuun koevapauteen 29. helmikuuta 2012.[48]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Nyk ... kostuomiot

Se on niin että kaikille se viina ei vaan sovi ja Matille se maistui aina viimepäiviin asti.Toki varmasti oli empaattinen ihminen selvinpäin. RIP vaan omastakin puolestani
Olihan Matin hyppyura omaa luokkaansa mutta siviilissä ei niin vahvasti mennyt kuitenkaan.

[aivoriihi]

Matti Nykasen ennenaikainen poismeno kosketti tunteitani yllattavan voimakkaasti, vaikka miesta en henkilokohtaisesti koskaan ole tavannut.

Kyllahan Matti aivan turhan nuorena kuoli, 55v. Viela kymmenen vuotta olisi ollut elamaa edessa ennen elakeikaa

Olisin suonut Matille ja Pialle seesteiset ja ihanat elakevuodet yhdessa, vaikka sitten keinustuolissa kiikkuen.

En kylla olisi mieltani pahoittanut laisinkaan, jos Matille valtiolliset hautajaiset olisi jarjestetty.

Lepaa rauhassa, Matti Nykanen ja kiitos etta elit ja olit!

[Gladys]

"Kisakansa hiljeni Matti Nykäsen muistolle Salpausselällä – katso koskettava muistohetki
Matti Nykäsen muistolle järjestettiin Lahdessa hiljainen hetki miesten joukkuemäen yhteydessä."

https://yle.fi/urheilu/3-10639400

[disposal]

Taitaa Enbuske tuossa jutussaan liioitella toimittajien vastuuta. Kyllä alkoholisti aina löytää syyn juomiseen. Jos lehdet olisivat lakanneet kirjoittamasta eikä kukaan olisi ollut kiinnostunut, niin se vasta olisi masentanut Mattia ja juominen olisi varmaan vain lisääntynyt.

Virolainen sen sijaan oli täysraitis juuri siksi, että oli ex-alkoholisti.

Virolaisesta en ole tuollaisia juttuja kuullut. Onko tosiaan ollut alkoholisti vai onko tämä joku urbaanilegenda?

Elämänkerran mukaan Virolainen oli koko ikänsä absolutisti. Mutta paluu aiheeseen, niin oli vaikuttavaa nähdä hiljainen hetki televisiosta, tunnelma välittyi.

[Lassie]

Keskityn tässä tekstissä ns. kaikilla mausteilla - muistelemiseen menemättä toivottavastikaan mauttomuuteen.

Nykäsen poikkeuksellisuutta on mietitty useassa ohjelmassa. Urheiluselostaja Bror-Erik Wallenius puhui Nykästä käsitelleessä ajankohtaisohjelmassa, kuinka ihmisellä voi jokin osa-alue "kristallisoitua", Nykäsellä se oli mäkihyppy. Olosuhteet olivat myös optimaaliset: Nykäsen intohimo lajiin syntyi juuri oikeaan aikaan ja paikkaan. Mäkihypyn tekninen ja tieteellinen kehittäminen oli edelläkäyntiä Suomessa verrattuna moniin muihin maihin. Hän pääsi harjoittelemaan läheisiin mäkiin ja saatavilla oli asiantuntevaa porukkaa.

Tähdet olivat kohdillaan myös Nykäsellä itsellään lajia varten: hän oli luonnostaan kevytrakenteinen ja hänen askeleissaan oli silminnähtävää kimmoisuutta. Nykänen ei dieettejä tarvinnut, ei siksikään että treenasi äärettömän kovaa. Hän ei noudattanut valmentajan harjoitusohjelmaa vaan teki enemmän, hänen kerrotaan lisänneen 2 x ohjeiden eteen. Nykänen rakasti mäkihyppäämistä. Häneltä evättiin yhdessä vaiheessa pääsy hiihtohissin käyttämiseen, koska hän oli liikaa mäessä eikä koulussa. Silloin hän kantoi sukset olallaan ja käveli mäen ylös hypätäkseen.
Kun Nykäseltä kysyttiin muutama vuosi sitten elämäntyöstään palkinnon saadessaan urheilugaalassa, että mitä hän sanoisi neuvoksi pikkupojille jotka haluavat menestyä mäkihyppäämisessä, Nykänen vastasi että "keskittykää omaan tekemiseen, älkää kuunnelko muita."

Ja se keskittyminen, se oli maagista. Mäkihyppäämisessä. Hän pystyi hyppäämään valtavien paineiden alla ja hän pystyi hyppäämään voittoon, vaikka ei olisi nähnyt reittiä edessään. "Kristallisoituminen" hyppäsi adhd:n ylitse. Henkinen kantti poikkeuksellista. Pelottomuus. Teknisesti äärettömän taitava, tuulet ja sumut olivat vain haasteita, ne eivät olleet mahdottomuuksia. Nykänen kommentoi nykypolven mäkihyppääjien ongelmaa niin, että ponnistaminen kun ei riitä - pitää rohjeta vetää hyppy viime viivoille asti. Ekstremismiä.

Nykänen ei ollut sellainen tapaus, että hän sopeutuisi optimaalisesti joukkoon taikka joukkueseenkaan. Hänellä oli omia sääntöjä, halusi mennä omia polkujaan ei aina ajatellut yhteiseksi hyväksi joukkueessa. Mutta hänellä oli hienoa urheiluhenkeä ja sankarillista reiluutta, kun oltiin tilanteessa, jossa yleisiä sääntöjä vastaanmeneminen oli auttavaa: eräissä mäkihyppykisoissa yleisö buuasi Boklöville (tämän v-tyyliä ei hyväksytty siihen aikaan, se oli tyylittömyyttä) ennen tämän hypppäämistä - Nykänen yllätäin astui esiin ja käski yleisön hiljenemään. Palkintopallin Nykänen halusi jakaa Boklövin kanssa, jolta oli vähennetty v-tyylin takia pisteitä. Edelleenkin Boklöv muistaa Nykäsen poikkeuksellisuuden.

Nykäsen urheilu-ura mäkihypyn huipulla kesti lähes vuosikymmenen ja hänet tiedetään niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän sai 4 olympiakultaa, 14 maailmanmestaruusmitalia, 4 mäkihypyn maailmancupvoittoa, 46 osakilpailuvoittoa, 22 Suomen mestaruus-mitalia, 3 veteraanien MM-kilpailumitalia - listaus wikipediasta . Mitalit eivät himmene.

Nykäsen kerrottiin eläneen täysiä. Entinen luottotoimittaja Seurasta sanoi hänen eläneen kuin nopeutetlla vauhdilla. Kihlasormuksia kertyi, häistä eroihin ja uusi lennossa rengastuksiin, Nykäsen ei muutenkaan kerrottu olleen paikoillaan. Mertaranta sanoi hänen eläneen monen miehen elämät, kaikenlaista mahtui elämiseen.
Nykänen ei halunnut/osannut vetäytyä hiljaisuuteen eikä tavallisuuteen - sen sijaan hän teki menestyksekkäästi viihde- ja musiikkiuraa. Kyse ei ole arvostettavuudesta vaan siitä, että hänestä tuli suurjulkkis ja hän menestyi populaarikulttuurissa. Hänen keikkansa olivat myytyjä ja hän teki kultalevyn. Nykänen ei räpiköinyt musiikkiuralla, hänen kerrottiin elättäneen itsensä ja perheen että bändin sillä. Käynti erotiikkabisneksten puolella jäi Nykästä kaduttamaan. Mutta metatasoon se menee, äärimmäiset notkahdukset reunustavat eeppisyyden maisemaa, ei huolta Nykänen -elämä on laiffii.

Rikollinen osuus/puoli oli valitettavaa (ja kaikki varmaan toivovat, ettei niitä olisi), mutta hän pyrki parempaan ja elämänsä loppupuolella hänen kerrottiin päässeen tasapainoisempaan elämiseen.

Nykäsen aforismit tullaan myös muistamaan. Kyse ei niissäkään ollut hienoudesta vaan omaleimaisuudesta, erottuvaisuudesta, kyvystä eeppisyyteen.

Yhteenvetona. Nykänen oli ihminen ja ilmiö, voittaja ja häviäjä ja yrittäjä, poikkeuksellinen ja tavallinen ja persoonallisuus, linnunpoika ja mäkikotka. Hän rakasti hyppäämisessä eniten lentämistä.

Nyt siihen ei tule enää aikaraja vastaan.


https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/2 ... ien-paalla