Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Sana on vapaa jos netiketti on hallussa.

Valvoja: Moderaattorit

damfin
James Bond (David Niven)
Viestit: 10562
Liittynyt: Ke Elo 10, 2011 1:04 am

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja damfin »

Itse en ole afrikassa ikinä matkaillut, mutta muutama vuosi sitten satuin netissä tutustumaan erääseen Kenialaiseen neitoon, ja muutama muukin nettituttu nyt sieltä sitten tullut, ja on kyllä ollut melko avartava kokemus.
Vaikka afrikkaa onkin, niin tuo Kenia ainakin on monessa asiassa yllättävän kehittynyt, toki siihen ehkä on vaikuttanut aikoinaan englantiin kuuluminen.
Toki maaseutu on melko alkeellista maaseutua, mutta kaupungit ovat kyllä melko kehittyneitä ja palveluita löytyy, 3G ja 4G netti pelaa lähes kaikkialla ja liittymän kuukausihintakin samaa luokkaa kuin meillä, paikallisissa kaupoissa myydään lähestulkoon kaikkea, ja verkkokauppoja löytyy, ja mikä yllättävintä niin pakettien kuljetus näyttää toimivan paremmin kuin suomen postissa, paketti siirtyy vuorokaudessa kaupungista toiseen ja hintaa ei voi edes verrata meidän postin hinnoitteluun.
Ravintolat ja baarit ovat ihan siistin näköisiä paikkoja, samoin hotellit, autotkaan eivät näytä mitään romuja olevan.
Ja yksi mikä pistää melkein kateeksi, niin yleisesti käytössä oleva mobiilimaksu, siellähän maksetaan lähes kaikki kännykällä, sähköstä lähtien, sähkömittariin ladataan prepaid tyylisesti saldoa kännykän sovelluksella.

Avatar
H.Moilanen
David Starsky
Viestit: 4528
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

damfin kirjoitti:
Ti Touko 11, 2021 9:05 pm
Ja yksi mikä pistää melkein kateeksi, niin yleisesti käytössä oleva mobiilimaksu, siellähän maksetaan lähes kaikki kännykällä, sähköstä lähtien, sähkömittariin ladataan prepaid tyylisesti saldoa kännykän sovelluksella.
Afrikassa mobiilimaksut on ihan A&O lähes tulkoon kaikessa ja kaikkialla. Siellä hypättiin pankkikorttivaiheen ohi. Eihän sinne olisi ollut mitään järkeä rakentaa OTTO-automaattien ja maksuautomaattien verkostoa. Pankkikorttien maksupäätejärjestelmäkin olisi lähinnä hidastanut etenkin pienyrittäjyyden syntymistä. Nyt torikauppiaskin voi ottaa maksun vastaan mobiilimaksuna, samoin riksakuski, katuravintolan yrittäjä, kampaaja, ompelija jne.

Keniasta olen samaa mieltä. Ongelmiahan sielläkin riittää mm. lapsikauppa ja -prostituutio ovat puistattavan yleisiä ongelmia. Mutta niidenkin suhteen Kenia on siinä mielessä kehittynyt, että niistä ongelmista on edes alettu puhua ja ongelmaa on avattu ulkomaisille toimittajille. Lapsikaupan vastainen työ on todella aliresursoitua ongelman kokoon nähden, mutta maassa sentään edes yritetään tehdä ongelmalle jotain. Lapsia varastetaan erityisesti kaduilla eläviltä vanhemmilta, joista osa on teini-ikäisiä huumeidenkäyttäjiä. Siitäkin täytyy Kenialle nostaa hattua, että maassa edes keskustellaan siihen sävyyn, että kadulla elävillä syrjäytyneillä ihmisilläkin täytyy olla oikeuksia ja heitä täytyy auttaa.
Etsivän Keskuspoliisin mukaan Suomeen jääneet emigrantit olivat poliittisesti epäluotettavia. Lisäksi monet olivat juutalaisia, joita Etsivä Keskuspoliisi luonnehti lausunnoissaan ”epämieluisiksi henkilöiksi”.
Aiheesta lisää täällä.

Avatar
H.Moilanen
David Starsky
Viestit: 4528
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Rantanäkymä Tansanian Sansibarilta.jpg
Rantanäkymä Tansanian Sansibarilta.jpg (217.73 KiB) Katsottu 2572 kertaa

Tänään laitan tänne hieman terveisiä Tansaniasta, joka on suuri ja kiinnostava valtio Afrikan itärannikolla Kenian eteläpuolella.
Suomen kehitysyhteistyö Tansaniassa

Tansanian talous on kasvanut nopeasti koko 2000-luvun, ja kasvu on vähentänyt köyhyyttä. Silti lähes puolet tansanialaisista elää kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella. Tansaniassa on runsaat luonnonvarat, joista on saatu jo paljon hyötyjä taloudelle. Tuloja esimerkiksi kaasuvarojen hyödyntämisestä voidaan kuitenkin odottaa vasta vuosien kuluttua. Suomi tukee Tansaniaa, jotta maa pystyy toteuttamaan omaa kehityssuunnitelmaansa ja nousemaan keskituloiseksi maaksi vuoteen 2025 mennessä. Suomen suunniteltu tuki Tansanialle on 52 miljoonaa euroa vuosina 2016-2019.

Täältä saa hyvää tietoa Suomen kehitysyhteistyöstä Tansaniassa: https://um.fi/kehitysyhteistyo-tansania

Alla on lähes kymmenen vuotta vanha lyhyt raportti Tansaniasta, joka on yksi Suomen pitkäaikaisista kehityskumppanimaista. Otsikko ei ole mitenkään liioiteltu, vaan Tansaniassa on todellakin tapahtunut monenlaista kehitystä viimeisinä vuosikymmeninä ja vuosina. HUOM! Muun muassa koulunkäynnin osalta tilanne Tansaniassa on edelleen kohentunut viimeisten yhdeksän vuoden aikana.

Kehittämistarpeet eivät ole kuitenkaan Tansaniasta loppumassa, mutta kehityksen myötä maan tilanne suhteessa maailman muihin maihin tasoittuu ja jossain vaiheessa Tansaniakin toivottavasti pystyy irrottautumaan kehitysavun piiristä. Raportissa tulee hyvin esiin monta kehitystyön tavanomaista vaihetta. Esimerkiksi aiemmin on ponnisteltu, jotta lapset ylipäätään saataisiin kouluihin. Se on edellyttänyt paljon työtä vanhempien kanssa, jotta he ymmärtäisivät koulutuksen arvon ja päästäisivät lapsiaan kouluun. Sen jälkeen kun lapsia on saatu enemmän käymään koulussa, on kärjistynyt tavanomainen ongelma eli liian suuret luokkakoot, tilan puute, opiskeluvälineiden vähäisyys, ammattitaitoisten opettajien puute jne. Joka tapauksessa kehitystä on tapahtunut ja sitä tapahtuu edelleen. Myös ravitsemuksen merkitys oppimiseen on ymmärretty. Viime vuosina Afrikassa onkin alettu enemmän kiinnittää huomiota ravinnon sisältöön eikä pelkästään riittävään kalorimäärään.

Yllä mainitut ongelmat ovat hyviä esimerkkejä, että vähiten kehittyneimpien maiden kehittyessä, niiden ongelmat alkavat olla ihan samoja, joiden kanssa monet keskituloiset ja jopa rikkaat maat painivat. Rikkaissa maissa monilla lapsiperheillä olisi varaa ostaa lapsilleen terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, mutta silti lapset puputtavat limsaa, karkkia, keksiä, hampurilaisia, popcornia, perunalastuja jne. Myös ammattitaitoisten opettajien puute ja koululaisten heikot oppimistulokset ovat tuttuja ongelmia monissa vauraissakin maissa. Minua oikeastaan kiinnostaakin eniten kehitys, taantuminen ja niiden välinen dynamiikka. Afrikastakin kiinnostuin alunperin kehitys/taantumus-ilmiötä pohtiessani. Kehittymistä ja taantumista kannattaa pohtia samanaikaisesti rinnakkain. Rikkaissakin maissa nimittäin tapahtuu koko ajan kehittymisen lisäksi myös monenlaista taantumista. Monet asiat itse asiassa tapahtuvat yksilöiden elämien ja perheyhteisöiden kautta. Ravitsemus on hyvä esimerkki asiasta, joka ei riipu pelkästään varallisuudesta. Oppimistulokset on toinen hyvä esimerkki ilmiöstä, joka on riippuvainen myös yksilöiden asenteista ja ponnistelusta, vaikka en kiistäkään esimerkiksi politiikan enkä talouden merkitystä.

22.2.2012
https://finlandabroad.fi/web/tza/ajanko ... akin/35732

Tansania kehittyy nopeasti, syystäkin

Tansania on kehittynyt nopeasti, mutta on edelleen selkeästi matalan inhimillisen kehityksen maa. Monilla keskeisillä opetus- ja terveysmittareilla Tansania jää alle Saharan eteläpuolisen Afrikan tason. Erityisen vaikea tilanne on tansanialaisilla naisilla.

YK:n inhimillisen kehityksen mittarilla (Human development index, HDI) Tansania on maailman nopeimmin kehittyvä valtio. Vuoden 2011 raportin mukaan Tansania on parantanut sijoitustaan seitsemän sijaa vuosina 2006–2011. Ainoastaan Hongkong ja Kuuba ovat nousseet HDI-listalla useampia sijoja. 2000-luvulla Tansanian HDI-arvo on noussut keskimäärin 2,27 prosenttia vuodessa, mikä on myös maailman huippua. Tansanian inhimillisen kehityksen indeksilukema 0,466 oikeuttaa 152. sijaan 187 maan joukossa, ja Tansania lukeutuu alhaisen inhimillisen kehityksen maihin 46 muun maan kanssa.

Suomen pitkäaikaisista kehityskumppanimaista Tansania on kolmanneksi kehittynein Vietnamin ja Kenian jälkeen ja hiukan Saharan eteläpuolisen Afrikan keskiarvon yläpuolella. Eliniänodote ja bruttokansantuote henkeä kohden laskettuna ovat nousseet tasaisesti koko vuosikymmenen ja viimeksi myös odotettavissa olevien kouluvuosien määrä.

Hyvä tai ainakin suhteellisen hyvä uutinen on myös raportin vertailu, jonka mukaan Tansania on Vietnamia lukuun ottamatta vähiten epätasa-arvoinen Suomen kumppanimaista. Tulojakauman tasaisuutta mittaavalla gini-kertoimella Tansania on tasoissa Vietnamin kanssa ja huomattavasti Keniaa, Sambiaa ja Mosambikia tasa-arvoisempi.

Lähempi tarkastelu osoittaa kuitenkin, että Tansanialla on vielä erittäin pitkä matka kuljettavana ja se on monilla erityisesti terveys- ja koulutusindikaattoreilla mitattuna jäljessä muista Saharan eteläpuolisen Afrikan maista.

Koulunkäynti on yleistynyt oppimisen kustannuksella

Tansanialaisten lasten koulunkäynti on yleistynyt merkittävästi 2000-luvulla. Ensin vuosikymmenen alussa kaikki lapset, myös tytöt, saatiin ala-asteelle ja vuodesta 2007 lähtien yhä enemmän myös yläasteelle. Ala-asteen oppilasmäärät ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla, toisen asteen oppilasmäärät kuusin kertaistuneet! Ala-astetta käyvätkin käytännössä melkein kaikki lapset, mutta yläasteelle siirtyy kehityksestä huolimatta vielä alle puolet oppilaista.

Vuonna 2002 osallistumisaste (NER) toisen asteen koulutukseen oli vain 6 prosenttia, nyt 35 prosenttia. Tämä on kuitenkin vähemmän kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa keskimäärin ja selkeästi alle kansallisen 50 prosentin tavoitteen. Lisäksi tyttöjä on toisen asteen oppilaista selvästi poikia vähemmän, kahdeksan tyttöä kymmentä poikaa kohden. Korkeakouluopiskelijoita on Tansaniassa vain 1,4 prosenttia ikäluokasta, mikä on alhaisin alhaisimmankin kehityksen maista.

Oppilasmäärien räjähdysmäinen kasvu näkyy luonnollisesti myös opetuksen laadun kärsimisenä – luokkakoot kasvavat ja oppimateriaaleja ei riitä kaikille. Seitsemänvuotisen perusasteen päättökokeen reputti vuonna 2010 puolet lapsista. Läänikohtaisessa vertailussa parhaiten pärjäsivät Kilimanjaro, Dar es Salaam, Arusha ja Iringa, joissa on myös vähiten oppilaita yhtä opettajaa kohden, ja joissa on eniten tyttöjä toisen asteen kouluissa. Huonoimmin menestyneitä läänejä Taboraa, Rukwaa, Shinyangaa ja Kigomaa yhdistävät isot luokkakoot ja tyttöjen alhainen osallistuminen toiselle asteelle. Tansaniassa on kuusi lääniä, joissa 70 prosenttia tytöistä reputti ala-asteen päättökokeen vuonna 2010. Valitettavasti Tansanian tilastotoimi ei tuota kuntakohtaisia tietoja, joita voitaisiin käyttää hyödyksi suunnittelussa ja budjetoinnissa.

Hombozan kylän koulukirjaston kirjoja. Homboza kuuluu Kizarawen kuntaan Tansaniassa.jpeg
Hombozan kylän koulukirjaston kirjoja. Homboza kuuluu Kizarawen kuntaan Tansaniassa.jpeg (54.54 KiB) Katsottu 2572 kertaa

Synkeitä ennusteita tansanialaisille äideille

Inhimillisellä kehityksellä olisi eniten annettavaa tansanialaisille naisille. Heidän asema on mittareiden valossa surkea verrattuna kanssasisariin muissa Suomen yhteistyömaissa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Keskivertotansanialainen nainen synnyttää yli viisi lasta, näistä ensimmäisen alle 19-vuotiaana, aika moni toisenkin. Alle puolet synnytyksistä tapahtuu ammattihenkilön avustamana, mikä on yleisesti yhdistetty rikollisen korkeaan äitiyskuolleisuuteen.

Raskaana olevien naisten ja äitien heikko terveydenhoito heijastuu myös lasten ravitsemustilastoihin. Joka kolmas lapsi on alikasvuinen, millä on vakavia vaikutuksia myös lasten kognitiiviselle kehitykselle ja oppimiskyvylle.
Koulun oppitunti tansanialaiseen tapaan.jpg
Koulun oppitunti tansanialaiseen tapaan.jpg (157.97 KiB) Katsottu 2572 kertaa
Etsivän Keskuspoliisin mukaan Suomeen jääneet emigrantit olivat poliittisesti epäluotettavia. Lisäksi monet olivat juutalaisia, joita Etsivä Keskuspoliisi luonnehti lausunnoissaan ”epämieluisiksi henkilöiksi”.
Aiheesta lisää täällä.

Avatar
H.Moilanen
David Starsky
Viestit: 4528
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Afrikassa myydään erityisiä ruokabanaaneita, joita käytetään ruoanvalmistuksessa eri tavoin. Tässä on tarjolla kamerunilaista ruokaa.jpg
Afrikassa myydään erityisiä ruokabanaaneita, joita käytetään ruoanvalmistuksessa eri tavoin. Tässä on tarjolla kamerunilaista ruokaa.jpg (327.16 KiB) Katsottu 2464 kertaa
Marokkolainen ruokaperinne yhdistelee afrikkalaisia ja eurooppalaisia makuja. Tässä on tarjolla mausteista kanapataa.jpg
Marokkolainen ruokaperinne yhdistelee afrikkalaisia ja eurooppalaisia makuja. Tässä on tarjolla mausteista kanapataa.jpg (380.05 KiB) Katsottu 2464 kertaa
Teff-viljan jauhosta leivottuja injera-lettuja syödään erilaisten täytteiden kera Etiopiassa ja Eritreassa.jpg
Teff-viljan jauhosta leivottuja injera-lettuja syödään erilaisten täytteiden kera Etiopiassa ja Eritreassa.jpg (180.03 KiB) Katsottu 2464 kertaa
Etsivän Keskuspoliisin mukaan Suomeen jääneet emigrantit olivat poliittisesti epäluotettavia. Lisäksi monet olivat juutalaisia, joita Etsivä Keskuspoliisi luonnehti lausunnoissaan ”epämieluisiksi henkilöiksi”.
Aiheesta lisää täällä.

Avatar
H.Moilanen
David Starsky
Viestit: 4528
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Etiopialainen hedelmä- ja kasvismyymälä.jpg
Etiopialainen hedelmä- ja kasvismyymälä.jpg (286.53 KiB) Katsottu 2385 kertaa

Ruoka-asioiden äärellä kun ollaan, laitetaan juttua Etiopian väestön ravitsemukseen liittyen. Samassa jutussa käsitellään myös Etiopian maatalouden kehittymistä ja sitä teff-viljaa, josta leivotaan edellisen viestin alimmassa kuvassa näkyviä injera-lettuja. Injeraa pääsee kuulemma maistamaan Helsingin etiopialaisessa ravintolassa Kuningatar Sabassa. Myös Somaliaan myytävän khatin viljelyä sivutaan...

1.3.2021
https://kehityslehti.fi/jutut/etiopia-n ... lonalaksi/

Etiopia: Nälänhätä vaihtui piilonäläksi

Kolme vuosikymmentä sitten Etiopiaa ravisteli yksi 1900-luvun tuhoisimmista nälänhädistä. Maa tuottaa pian tarpeeksi ruokaa, mutta ihmiset syövät vielä liian yksipuolisesti.

Maastosta on vaikea löytää tasaista kohtaa. Pohjois-Etiopiassa, Lalibelan kaupungin ympäristössä, tasaisinkin maa nousee pienille kummuille. Niiden laeilla on pieniä savesta ja puusta rakennettuja taloja ja kultaisenaan hohtavia viljakasoja.

Tällaisella kummulla asuu Sisay Tesle, joka on koko ikänsä viljellyt maataan. Hänen kekonsa on erityisen kultainen. Se on kotoperäistä teffiä, yhtä maan perusviljaa.

Brittiläinen sanomalehti The Guardian ja yhdysvaltalainen Huffington Post povasivat viime vuonna teff-viljasta seuraavaa Yhdysvaltain ja Euroopan ruoan megatrendiä. Teff on gluteenitonta ja erityisen ravinteikasta. Teslen kotiseudulla, Amharan läänissä, sitä kasvaa enemmän kuin muualla Etiopiassa. Harva tulee ajatelleeksi Etiopiaa seuraavan superruoan kotimaana.

Etiopia muistetaan vuosien 1983–1985 nälänhädästä, joka tappoi yli 400 000 ihmistä. Tesle oli silloin pikkupoika mutta muistaa niukkuuden. Hän ei usko, että vastaavaa katastrofia enää tapahtuu. Sadot ovat nykyisin parempia kuin silloin, kun hän aloitti teffin viljelyn.

Sisay Tesle on viljellyt koko ikänsä teffiä. Maailmalla siitä puhutaan superruokana, koska se on gluteenitonta ja erityisen ravitsevaa. Tesle viljelee myös kaalia, banaania, appelsiinia, sitruunaa ja papaijaa. Valtaosan hedelmistä ja teffistä Tesle myy Lalibelan markkinoilla, ja loput jäävät viisihenkiselle perheelle.

”Elämä on aiempaa parempaa. Meillä on sähköä, ja kaikilla viljelijöillä on kännykkä. Koulut ovat lähellä koteja, joten lapset on helpompi lähettää kouluun.”

Hän kiittää Etiopian hallitusta, joka on viime vuosina investoinut merkittävästi maatalouteen ja Telsen kaltaisten pienviljelijöiden aseman parantamiseen.

Tieverkosto vaikuttaa

Etiopia on kulkenut pitkän matkan 1980-luvun nälänhädistä. Perusviljojen, kuten ohran, vehnän, teffin, durran ja maissin sadot ovat kaksinkertaistuneet kymmenen viime vuoden aikana.

Etiopia on yksi harvoja Afrikan maita, joka on lunastanut lupauksensa käyttää kymmenyksen budjetistaan maatalouteen, kuten Afrikan unionin kokouksessa Mosambikissa vuonna 2003 sovittiin. Investointeja tehdään runsaasti maatalouden teknologiaan, kuten kasteluun ja lannoitteisiin.

Etiopian hallitus suhtautuu myös ruokaturvaan vakavasti.

Nopeasta talouskasvustaan huolimatta Etiopia on edelleen Afrikan köyhimpiä valtioita, ja joka kymmenes 90 miljoonasta etiopialaisesta on yhä ulkomaisen ruoka-avun varassa. Aliravittujen osuus on Maailmanpankin mukaan kuitenkin pudonnut vuoden 1990 75 prosentista 35 prosenttiin.

Aliravitsemusta tutkittaessa on pitkään keskitytty kalorimäärään. Viime vuosina on kuitenkin havahduttu tarkkailemaan myös syötyjen kalorien laatua. Tutkijat ovat alkaneet puhua piilonälästä, jolla tarkoitetaan tärkeiden hivenaineiden, vitamiinien ja mineraalien puutostilaa.

Maailman nälkäindeksi viime vuodelta osoittaa, että piilonälkää näki kaksi miljardia ihmistä. YK:n mukaan 805 miljoonaa ihmistä kärsi varsinaisesta nälästä eli kalorien puutteesta.

”Etiopiassa on Afrikan yksipuolisimmat ruokavaliot”, sanoo tutkija Kalle Hirvonen, joka työskentelee kansainvälisen ruokapolitiikan tutkimusinstituutin IFPRIn toimistossa Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa.

Etiopialaisista 85 prosenttia on riippuvaisia maataloudesta. Yleensä satokausia on vain yksi vuodessa. Silloin etiopialaiset syövät Hirvosen mukaan monipuolisemmin kuin sadekaudella.

Ruokavalioon vaikuttaa myös etäisyys markkinapaikasta. Etiopiassa etäisyydet ovat suuria ja tieverkosto maaseudulla huono tai olematon. IFPRIn tutkimus vuodelta osoittaa, että maaseudun asukkaat kulkevat keskimäärin 12 kilometriä markkinapaikoille. Jos aasia ei ole, sen vuokraus kantojuhdaksi voi tulla kalliiksi.

”Ruoan saatavuus parantaa ruokavaliota. Yksi keino ruokavalioiden monipuolistamiseksi on tieverkoston parantaminen”, Hirvonen sanoo.

Etiopialaista maaseutua ilmasta käsin kuvattuna.jpg
Etiopialaista maaseutua ilmasta käsin kuvattuna.jpg (339.33 KiB) Katsottu 2385 kertaa

Ruokaa yli tarpeen

Ohi pörisee sinisiä minibusseja ja kolmipyöräisiä bajajeja, joita kutsutaan myös tuktukeiksi. Ollaan Gonderin kaupungin liepeillä, muutaman sadan kilometrin päässä Lalibelasta. Berhanu Gebru iskee kuokan mutaiseen maahan. Vesi etsii uuden uoman, kiemurtelee valmiiksi kuokittua väylää pitkin ensin hitaasti, sitten rivakasti pellon toiseen päähän. Gebru iskee kuokan uudelleen maahan avatakseen vedelle toisen uoman. Hän viljelee isänsä kanssa valkosipulia ja sipulia, joista kerätään sato kerran vuodessa. Sadekausi on touko–syyskuussa, jolloin he kasvattavat myös maissia. Lisätuloja Gebru ja hänen isänsä hankkivat idättämällä sipulia istutusvalmiiksi muille viljelijöille. Heidän vuositulonsa ovat noin 25 000 Etiopian birraa eli noin tuhat euroa. Viljelysmaa on vuokrattu. Maan omistaja ottaa vuokrana puolet sadosta.

”Tahdomme jatkaa viljelyä entiseen malliin, mutta omistaja tahtoisi viljellä khatia, koska siitä saa paremman tuoton”, Gebru sanoo.

Khat-pensaan lehdet ovat suosittu ja laillinen päihde. Khatia viedään paljon naapurimaihin, etenkin Somaliaan ja Djiboutiin.

Gebru perheineen on tyypillinen Amharan läänin pienviljelijä. Monet viljelijät tuottavat kahta-kolmea lajia ja lisäksi jotain muuta lajia sadekaudella.

”Täällä Amharan läänissä ruokaa tuotetaan jo yli tarpeen”, sanoo Laura Kihlström, joka työskentelee apulaisasiantuntijana Suomen ja Etiopian hallitustenvälisessä kehitysyhteistyöhankkeessa Agro-BIGissa Amharan läänin pääkaupungissa Bahir Darissa.

Agro-BIG pyrkii Etiopian maataloussektorin kehittämiseen sipulin, perunan, maissin ja riisin arvoketjuja parantamalla. Kihlström on ruokaturvakysymyksiin perehtynyt agronomi. Kihlströmin mielestä Etiopian ruokaturvan suurimpia ongelmia ovat alhaiset sadot, huonolaatuiset siemenet viljelyssä, yksipuolisen ruokavalion aiheuttamat ravitsemushäiriöt ja puutteellinen infrastruktuuri.

Todistus maasta

Etiopian hallitus on investoinut viime vuosina etenkin kastelujärjestelmiin, lannoitteisiin ja hyvälaatuisiin siemeniin. Lannoitteilla ja paremmilla siemenillä saadaan aikaisempaa suurempia satoja, ja kastelujärjestelmillä on pystytty vähentämään riippuvuutta sateista. Viljelijöitä pyritään tukemaan niin, että myyntiin jäisi enemmän oman kulutuksen jälkeen.

Laura Kihlströmin mielestä Etiopian hallituksen olisi aika keskittyä ravitsemukseen. Ruokaa tuotetaan pian tarpeeksi, ja nyt pitäisi miettiä, miten ruokavaliota saataisiin monipuolistettua.

”Ravitsemuksen miettiminen on tärkeää, etteivät piilonälkä ja toisaalta ylipainoisuus lisäänny. Ravitsemukseen pitää satsata, jos halutaan, että työvoima on kognitiivisesti kyvykästä myös muihin töihin kuin maatalouteen tai esimerkiksi kukkateollisuuteen.”

Etiopiassa maan omistaa valtio, mutta viljelijällä on oikeus viljellä maataan ilmaiseksi ja vuokrata sitä edelleen. Maanomistajuudessa on kuitenkin epäselvyyksiä, joita hallitus on pyrkinyt ratkomaan vuodesta 2005 alkaen tarjoamalla viljelijöille virallista maanomistussertifikaattia. Myös Suomi on tukenut sertifikaatteja kehitysyhteistyössään.

”Tutkimukset osoittavat, että mikäli viljelijällä on virallinen todistus maastaan, hän on myös aikaisempaa halukkaampi ottamaan käyttöön kestäviä viljelymenetelmiä ja istuttamaan puita”, Kihlström sanoo.

Hänen mukaansa todistus vähentää naapureiden välisiä konflikteja ja parantaa naisten asemaa. Lesken tai eronneen naisen asema on turvatumpi, jos hänellä on virallinen todistus omistamastaan maasta.

Maatalous työllistää

Emana Emyew Mellese kuuluu yhdeksän naisen osuuskuntaan, joka sai viljelysmaansa viisi vuotta sitten Gonderin kaupungilta. Viljelysmaata myönnetään kaupungin laitamilta ihmisille, joilla ei ole muita keinoja hankkia toimeentuloa. Mellesellä ei ole koulutusta. Maanviljelyyn naiset koulutti Yhdysvaltain kehitysapuviraston USAIDin hanke.

Nyt Mellese tarkastaa tummanvihreää kaalisatoa. Sadonkorjuuseen on vielä kaksi viikkoa. Keskipäivän paahteelta varjon tarjoaa vain avokadopuu, josta odotetaan tänä vuonna ensimmäistä satoa. Sen alla kuopii maata kaksi kirjavaa kananpoikaa. Vuoden kaalisadosta ei irtoa kylliksi toimeentuloa osuuskunnan naisille. Naiset haluaisivat laajentaa tuotantoaan. He ovat pyytäneet paikallishallinnolta sähköä, jolla pellon kastelun saisi automatisoitua. Nyt pelto kastellaan käsin. He ovat myös pyytäneet lupaa pienen myymälän perustamiseksi kaupunkiin vievän tien varrelle, sillä pelkästään kaalien vuoksi kuluttajat eivät tule osuuskunnan tilalle. Maa on kallista, eikä lupaa ole toistaiseksi saatu.

Monet etiopialaiset ovat saaneet Mellesen tavoin uutta toimeentuloa maataloudesta.

Etiopian talous kasvaa 8–10 prosentin vuosivauhtia ja on yksi Afrikan nopeimmin kasvavista. Maan hallitus on maatalouden investoinneillaan ja turvaverkko-ohjelmallaan (Productive Safety Net Programme PSNP) nostanut yli 1,5 miljoonaa ihmistä köyhyydestä, Maailmanpankki arvioi tammikuisessa raportissaan. PSNP on myös parantanut ruokaturvaa.

Etiopian turvaverkko-ohjelman vuosibudjetti on vajaat 440 miljoonaa euroa, ja se on Afrikan toiseksi suurin ohjelma Etelä-Afrikan jälkeen. Vuonna 2005 perustettuun ohjelmaan kuuluu kahdeksan miljoonaa etiopialaista. Ohjelmassa hallitus työllistää huono-osaisia kylän yhteisesti valitsemaan projektiin, kuten tien rakentamiseen, ja maksaa heille pienen palkkion.

”Kyse on pienistä summista, mutta samalla huonoimmassa asemassa olevat saavat työtä maatalouden ulkopuolelta. Se auttaa, jos on huono vuosi. PSNP on yksi tämän hallituksen menestystarinoista”, sanoo Kalle Hirvonen IFPRIstä.

Maailmanpankin mukaan köyhimpiä eli alle eurolla päivässä eläviä oli vuonna 2011 noin 37 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 2000 oli vajaat 55 prosenttia. Tahti on huima, sillä muista Afrikan valtioista vain Uganda on pystynyt vähentämään köyhyyttä tuntuvammin kuin Etiopia samalla aikavälillä. Viime vuonna ulkoministeri Tedros Adhanom sanoi, että Etiopia tähtää keskituloiseksi maaksi vuoteen 2025 mennessä.

Etiopian bruttokansantuotteesta noin 46 prosenttia ja ulkomaanviennistä 80 prosenttia tulee maataloudesta. Suurin osa köyhistä asuu maaseudulla ja on riippuvaisia maataloudesta, joten maatalouteen perustuva talouskasvu kitkee yleensä köyhyyttä tehokkaammin kuin muu talouskasvu. Tasaista talouskasvu ei kuitenkaan ole. Ruoan hintojen nousu kasvattaa viljelijöiden palkkapussia mutta kurittaa samalla varsinkin kaupungissa asuvien köyhien ruokaostoksia.

Etiopialaisia viljelmiä.jpg
Etiopialaisia viljelmiä.jpg (282.92 KiB) Katsottu 2385 kertaa

Yhdysvaltain markkinoille

Pääkaupungissa Addis Abebassa talouskasvu näkyy koko kaupungin kattavana rakennustyömaana. Joka puolella nousee korkeammalle kurottavia taloraakileita.

Myös perheyritys Mama Freshin uudet toimitilat ovat vastavalmistuneet. Toimitusjohtaja Hailu Tessema esittelee tuotantolaitostaan ylpeänä. Täällä käsitellään mausteet, täällä valmistetaan perinteisten injera-lättysten taikina, täällä injerat paistetaan ja täällä ne pakataan.

Tessemalla on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen on tuoda Etiopian perinneruoka, teff-viljasta valmistettu hapan injera-lettu maailman jokaiseen ruokapöytään. Toinen on luoda työpaikkoja etiopialaisille. Kummassakin on tapahtunut kiitettävää edistystä. Mama Fresh valmistaa päivittäin yli 10 000 injeraa, joista 80 prosenttia lennätetään samana iltana Washingtoniin, Lontooseen, Berliiniin ja jopa Helsinkiin Kuningatar Saba -ravintolaan.

Kun Tessema perheineen perusti Mama Freshin vuonna 2003, työntekijöitä oli kuusi. Nyt kokoaikaisia työntekijöitä on 110 ja osa-aikaisia 20. Yhtiöllä on suuret odotukset teff-viljasta.

”Kaikkialla maailmassa tarvitaan teffiä. Uskon, että maaliskuun jälkeen liikevaihtomme kaksinkertaistuu. Ensi vuonna se kolminkertaistuu”, Tessema sanoo.

Kehitteillä on uusi resepti, jolla teffistä valmistetaan injeran lisäksi myös piirakoita, pitsaa tai hampurilaisia. Yhdysvaltalaisen supermarketketjun kanssa on jo sovittu yhteistyöstä.

Tähän asti Mama Fresh on ostanut tarvitsemansa teffin suoraan viljelijöitä Addis Abeban ympäristöstä, mutta suunnitelmissa on tuottaa myös teffiä itse. Yhtiö on neuvotellut Etiopian hallituksen kanssa alustavasti 700 hehtaarin viljelysmaasta.

”Tahdomme ehdottomasti tarjota viljelijöillemme kaikkein moderneinta teknologiaa maanviljelyyn ja auttaa koko Etiopiaa ottamaan käyttöönsä modernin teknologian. Emme me tahdo tehdä vain rahaa vaan myös uudistaa maata ja maanviljelystä”, Hailu Tessema sanoo.

Ps. Puhutaan myös virheravitsemuksesta, joka tarkoittaa yhden tai useamman ravintoaineen puutetta tai ylimäärää ravinnossa. Virheravitsemus siis kattaa sekä ravintoaineiden liian vähäisestä saannista johtuvan aliravitsemuksen että liiallisesta saannista johtuvan ylipainon, mutta myös ravintoaineiden epätasapainoisen saannin tai tiettyjen ravintoaineiden puutostilat. On hyvä huomata, että köyhimpien maiden ravitsemustilanteen parantuessa niiden väestö saattaa kuin yllättäen kehittyä ravitsemuksellisesti länsimaiden väestöä parempiosaiseksi. Toki elintason nousun myötä ylipainon lisääntyminen ja muut ravitsemukseen liittyvät elintaso-ongelmat ovat riskejä kehittyvien maiden väestöllekin. Ylipainosta kärsivän kansakunnan väen kannattaa kuitenkin miettiä tätä asiaa ja ennen kaikkea kannattaa pohtia oman ruokakunnan ravitsemusta. Yhtä hyvin kannattaa suoda ajatus sille, millainen ravitsemuksellinen tilanne saattaa pian vallita vaikkapa etiopialaisten ja yhdysvaltalaisten välillä :shock: Kannattaa myös muistaa, että lihavakin ihminen voi olla aliravittu!
Etsivän Keskuspoliisin mukaan Suomeen jääneet emigrantit olivat poliittisesti epäluotettavia. Lisäksi monet olivat juutalaisia, joita Etsivä Keskuspoliisi luonnehti lausunnoissaan ”epämieluisiksi henkilöiksi”.
Aiheesta lisää täällä.

Avatar
H.Moilanen
David Starsky
Viestit: 4528
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Algerialainen naisten jalkapallojoukkue. Kannattaa huomioida, että pelaaminen on mahdollista myös muslimihuiviin pukeutuneena.jpg
Algerialainen naisten jalkapallojoukkue. Kannattaa huomioida, että pelaaminen on mahdollista myös muslimihuiviin pukeutuneena.jpg (182.25 KiB) Katsottu 2298 kertaa
Monissa Afrikan maissa on jo paraurheilijoita, mutta suurin osa heistä on miehiä. Vähitellen afrikkalaisnaisiakin on tullut paraurheilun pariin. Kuvassa on eteläafrikkalainen tennispelaaja Kgothatso Montjane.jpg
Monissa Afrikan maissa on jo paraurheilijoita, mutta suurin osa heistä on miehiä. Vähitellen afrikkalaisnaisiakin on tullut paraurheilun pariin. Kuvassa on eteläafrikkalainen tennispelaaja Kgothatso Montjane.jpg (114.05 KiB) Katsottu 2298 kertaa
Malilainen naisten koripallojoukkue.jpg
Malilainen naisten koripallojoukkue.jpg (187.76 KiB) Katsottu 2298 kertaa
Etsivän Keskuspoliisin mukaan Suomeen jääneet emigrantit olivat poliittisesti epäluotettavia. Lisäksi monet olivat juutalaisia, joita Etsivä Keskuspoliisi luonnehti lausunnoissaan ”epämieluisiksi henkilöiksi”.
Aiheesta lisää täällä.

Avatar
H.Moilanen
David Starsky
Viestit: 4528
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

28.5.2021
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008008209.html

Saksa tunnusti ensimmäistä kertaa kansan­murhan Namibiassa siirtomaa­kauden aikana

Maa lupaa yli miljardin euron rahoitusapua Namibiaan.

Saksa on tunnustanut ensimmäistä kertaa siirtomaa-aikaisen kansanmurhan Namibiassa. Lounais-Afrikassa sijaitseva nykyinen Namibia oli Saksan siirtomaa-aluetta vuosina 1884–1915.

Saksalaissotilaat ja -siirtolaiset tappoivat kymmeniä tuhansia herero- ja namakansoihin kuuluneita ihmisiä vuosina 1904–1908.

Saksan ulkoministeri Heiko Maas totesi perjantaina julkaistussa lausunnossa, että nykyajan katsannossa kyse oli kansanmurhasta. Saksa myös lupasi runsaan miljardin euron rahoitusapua Namibiaan. Maat aloittivat neuvottelut sovittelusta vuonna 2015.

Namibia itsenäistyi vasta vuonna 1990 maan oltua ennen sitä Etelä-Afrikan hallinnassa.
Näkymä Namibian pääkaupungista Windhoekista.jpg
Näkymä Namibian pääkaupungista Windhoekista.jpg (234.32 KiB) Katsottu 1939 kertaa
Hylkeitä sataman lähellä. Cape Crossin hylkeiden suojelualueella Namibiassa asuu tuhansia hylkeitä.jpg
Hylkeitä sataman lähellä. Cape Crossin hylkeiden suojelualueella Namibiassa asuu tuhansia hylkeitä.jpg (165.59 KiB) Katsottu 1939 kertaa
Namibialaisen kylpylän sisätiloja.jpg
Namibialaisen kylpylän sisätiloja.jpg (212.74 KiB) Katsottu 1939 kertaa
Etsivän Keskuspoliisin mukaan Suomeen jääneet emigrantit olivat poliittisesti epäluotettavia. Lisäksi monet olivat juutalaisia, joita Etsivä Keskuspoliisi luonnehti lausunnoissaan ”epämieluisiksi henkilöiksi”.
Aiheesta lisää täällä.

Avatar
H.Moilanen
David Starsky
Viestit: 4528
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Veneen värikäs pinta on tehty rantasandaaleista.jpg
Veneen värikäs pinta on tehty rantasandaaleista.jpg (162.56 KiB) Katsottu 1581 kertaa

28.10.2018
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lam ... #gs.2na9jn

Lamun saaren asukkaat rakensivat veneen rannoilta kerätystä muovista – haluavat huomiota vakavalle ongelmalle

Kokonaan kierrätysmuovista valmistettu vene on tehnyt neitsytmatkansa Kenian Lamun saarella. Yli kahden vuoden ajan paikalliset asukkaat keräsivät muoviroskaa rannoiltaan rakentaakseen aluksen nimeltään FlipFlopi Dogo.

Voisiko muovialus ratkaista maailman muoviongelmat? Rakentajiensa mielestä voisi. Koko värikäs, perinteisen mallin mukaan rakennettu purjevene, on valmistettu miljoonista muovipaloista, jotka on löydetty idyllisen Lamun saaren rannoilta.

Muovipalat on sulatettu ja muokattu uuteen muotoon. Veneen rakenteet on valmistettu muovikasseista ja -pulloista. Runko ja kansi on päällystetty uuden muodon saaneilla muovisilla varvassandaaleilla. Rakentajien mukaan vastaavaa alusta ei ole rakennettu koskaan ennen.

Muovijätteestä tehty vene rakennusvaiheessa. Kuvakaappaus videolta.jpg
Muovijätteestä tehty vene rakennusvaiheessa. Kuvakaappaus videolta.jpg (176.79 KiB) Katsottu 1581 kertaa

Muovi pilaa idylliset rannat

Lamun saari on kuuluisa turistikohde Kenian rannikolla. Kalastus ja venesafarit ovat suosittuja ja turistit viihtyvät valkohiekkaisilla rannoilla.

– Meillä on hienot rannat, mutta nyt ne tuhoutuvat rantaan huuhtoutuvan muovin takia. Meillä itsellämme ei edes ole mitään tekemistä tänne ajautuvan muovin kanssa, mutta jotenkin meidän on hankkiuduttava siitä eroon, pohtii muoviveneen rakentamiseen osallistunut Ali Skanda.

Vaikka Kenian hallitus kielsi viime vuonna kertakäyttöiset muovikassit, muoviroska ja rantaan huuhtoutuva muovi ovat isoja ongelmia.

Muoviveneen rakentamiseen meni kaksi vuotta

Paikallisilta asukkailta ja vapaaehtoisilta kesti yli kaksi vuotta veneen rakentamiseen. Kolmessa tunnissa 50 hengen siivousryhmältä saa kerättyä viisi tonnia muovia. Kaikkiaan veneeseen käytettiin 10 tonnia eli 10 000 kiloa muovijätettä.

– Me olemme kaikki osa tätä ongelmaa. Käytämme kaikki muovia ja voimme jokainen vähentää muovin kulutustamme. Se riittää muuttamaan elintapojamme ja kulutustapojamme, uskoo Dipesh Pabari, yksi venehankkeen aloittajista.

Itse rakentaminen sujui ongelmitta.

– Muovi silputtiin ja sulatettiin. Sitten se kaadettiin muotteihin ja kuivattiin. Näin saimme valmiiksi purjeveneen osat, kertaa Pabari.

Muovivene seilaa muistuttaen isosta ongelmasta

Laiva sai nimensä muovisista varvassandaaleista (Flip-Flop), joita löytyi rannoilta valtava määrä. Dogo puolestaan tarkoittaa pientä swahilin kielellä.

Seuraavaksi FlipFlopi Dogo seilaa Sansibarille, noin 500 kilometriä. Matkan aikana miehistö vierailee kunnissa ja kouluissa keskustelemassa muoviongelman ratkaisumahdollisuuksista. Sunnitelmissa on myös 5000 kilometrin purjehdus Lamusta Kapkaupunkiin välittämään viestiä: "vähennä, käytä uudelleen ja kierrätä".

Vielä suuremman muovialuksen suunnittelukin on jo aloitettu.

– Päämäärämme on laajentaa tämä maailmanlaajuiseksi liikkeeksi kertakäyttömuovin käytön lopettamiseksi. Vene on positiivinen symboli sille, ettei kertakäyttömuovin käytössä ole mitään järkeä, summaa Pabari.

Vapaaehtoiset veneentekijät testiajamassa muovijätevenettä. Kuvakaappaus videolta.jpg
Vapaaehtoiset veneentekijät testiajamassa muovijätevenettä. Kuvakaappaus videolta.jpg (128.97 KiB) Katsottu 1579 kertaa
Etsivän Keskuspoliisin mukaan Suomeen jääneet emigrantit olivat poliittisesti epäluotettavia. Lisäksi monet olivat juutalaisia, joita Etsivä Keskuspoliisi luonnehti lausunnoissaan ”epämieluisiksi henkilöiksi”.
Aiheesta lisää täällä.

Avatar
H.Moilanen
David Starsky
Viestit: 4528
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Yhdysvaltalaiset suunnittelevat muovijätteen dumppaamista Keniaan, joka on viime vuosina tehnyt paljon hyviä uudistuksia ja uhrauksia (mm. 60 000 muovialan työpaikkaa) omassa maassaan tuotetun muovijätteen osalta. Miksi Yhdysvaltojen superpresidentti Joe Biden ei laita kierrätysasioita kuntoon oman maansa maaperällä? Yhdysvalloissakin riittäisi maa-alueita jätteiden säilyttämiseen sen aikaa, kunnes siellä saadaan jätteiden kierrätys kuntoon. Suosittelen harkitsemaan jätteiden polttoa ja muovinkierrätystä Suomen tyyliin sekä muita kehittyneiden länsimaiden käyttämiä jätteenkäsittelytapoja.

:!: Suomalaiset silakka- ja ilmastoaktivistit saisivat nyt rakkauspommittaa
silakkapresidentti Joe Bidenia kirjeillä, korteilla ja sähköposteilla:

Ei jätteitä Afrikkaan! Jätehuolto ja kierrätys kuntoon Yhdysvalloissa!
:!:

18.10.2020
https://yle.fi/uutiset/3-11590672

Muovin paluu?

Kenian muovia koskeva lainsäädäntö on tiukka. Nyt ympäristöjärjestöt pelkäävät, että maa joutuu luopumaan siitä vapaakaupan nimissä.

Kenia neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltojen kanssa uudesta vapaakauppasopimuksesta. Yhdysvaltalaisten medioiden haltuunsaamien dokumenttien mukaan amerikkalainen öljy- ja kemianteollisuus yrittää saada luvan viedä muovijätettä Keniaan.

Kenia kielsi muovipussit kolme vuotta sitten. Tänä kesänä astui voimaan kertakäyttömuovin kielto luonnonsuojelualueilla. Viime vuonna maa kielsi muoviroskien tuonnin. Kenialla ei tällä hetkellä ole valmiutta vastaanottaa suuria määriä muovijätettä.

- Maastamme tulee kaatopaikka. Tämä ei ole muuta kuin kolonialismia, toteaa Dorothy Otieno, muovijätteen asiantuntija.

Nairobin suurin kaatopaikka.jpg
Nairobin suurin kaatopaikka.jpg (301.71 KiB) Katsottu 1483 kertaa

Tämä on pääkaupungin Nairobin suurin kaatopaikka Dandora. Joseph Mwangi on työskennellyt Dandorassa 12-vuotiaasta asti. Hän on pian 30. Joseph Mwangi ja muut Dandoralla työskentelevät käyvät jätteen läpi ja poimivat talteen kaiken, josta voi saada rahaa. Loput poltetaan. Muovi myydään eteenpäin kiloissa.

Dandorasta muovi päättyy tähän laitokseen. Se kierrättää 21 tonnia muovia viikossa. Kierrätys on laajasti yksityisten yritysten varassa.

Nairobissa sijaitseva muovinkierrätyslaitos.jpg
Nairobissa sijaitseva muovinkierrätyslaitos.jpg (258.11 KiB) Katsottu 1483 kertaa

- Veikkaisin, että noin 15 prosenttia muovista kierrätetään Nairobissa. Se ei ole mikään hyvä bisnes, siksi niin harva haluaa investoida siihen, sanoo Isaac Waweru, Taka Taka Solutions -tehtaan päällikkö.

Aiemmin Yhdysvallat ja EU veivät paljon muovijätettä Kiinaan, mutta maa kielsi tuonnin pari vuotta sitten. Kriisissä oleva öljy- ja kemianteollisuus katsoo siksi nyt Afrikkaan. Keniasta voisi tulla amerikkalaisen muovin portti muuhun Afrikkaan.

Öljyteollisuus vaihtaa nyt suuntaa muun muassa ilmastokriisin takia ja valmistaa yhä enemmän muovia.

Kenialla on kiire saada sovittua vapaakaupasta Yhdysvaltojen kanssa. Ympäristöjärjestöt pelkäävät, että maa suostuu lobbareiden vaatimuksiin. Silloin on Dorothy Otienon mukaan riski, että muovia päätyy vesistöihin ja ympäristöön.
21.1.2020
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/ ... ovijatetta

Kenia onnistui vähentämään merkittävästi muovijätettä

Yhä useammat maat ottavat käyttöön sääntelyä, jolla pyritään rajoittamaan kertakäyttöisen muovin kulutusta, tuotantoa ja kauppaa.

Parhaita esimerkkejä sääntelyn onnistumisesta on Kenia, jossa elokuusta 2017 lähtien on tuomittu muovipussien tuottamisesta, myymisestä ja käyttämisestäkin jopa neljän vuoden vankeusrangaistuksia tai 36 000 euroa sakkoja.

Ennen kieltoa kadut täyttyivät muovipusseista ja kolmelta kymmenestä teurastamoeläimeltä löydettiin vatsasta muovia. Vain kahdeksassa kuukaudessa muovia syöneiden eläinten määrä putosi yhteen kymmenestä ja kadutkin olivat paljon puhtaampia.

Saavutuksella oli kuitenkin hintansa, sillä aiemmin merkittävä muovintuottaja ja -viejämaa menetti 60 000 työpaikkaa.

Alueellisen yhteistyön tarve kävi ilmeiseksi, kun Keniaan alkoi ilmaantua salakuljetettua muovitavaraa naapurimaista. Kenia kehottaakin myös naapureitaan kieltämään muovin.
Kun lehmien vatsoistakin löytyi muovipusseja, jotain piti tehdä – Kenian tiukka muovipussikielto on toiminut "yli odotusten" ja saa kiitosta kenialaisilta

Ympäristöviranomaiset pohtivat nyt myös muovipullojen kieltämistä – jos kenialaiset eivät paranna kierrätystapojaan.

Lue koko juttu täältä: https://yle.fi/uutiset/3-10243886

Muoviroskia Nairobin kaduilla 2018. Tässä vaiheessa muovipussikielto oli jo alkanut vaikuttaa, mutta vanhoja roskia oli edelleen kaduilla paljon.jpg
Muoviroskia Nairobin kaduilla 2018. Tässä vaiheessa muovipussikielto oli jo alkanut vaikuttaa, mutta vanhoja roskia oli edelleen kaduilla paljon.jpg (275.32 KiB) Katsottu 1483 kertaa
Etsivän Keskuspoliisin mukaan Suomeen jääneet emigrantit olivat poliittisesti epäluotettavia. Lisäksi monet olivat juutalaisia, joita Etsivä Keskuspoliisi luonnehti lausunnoissaan ”epämieluisiksi henkilöiksi”.
Aiheesta lisää täällä.

Avatar
H.Moilanen
David Starsky
Viestit: 4528
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Kovasti olen harmissani, ettei yksikään Murha.infon afrikkalaisia maahanmuuttajia vuosi toisensa perään puolustelluista nimimerkeistä ole ottanut kantaa Joe Bidenin aikomuksiin hukuttaa Kenia - ja sen jälkeen varmasti muitakin Afrikan maita - amerikkalaisten roskavuoriin. Missä on esimerkiksi annaannan mielipiteet? Yleensä annaanna ei jää sanattomaksi, kun käsitellää afrikkalaisten asioita. Missä Gagarin? Likeavirgin? Tackleberry? Vai eikö omissa maissaan asuvia afrikkalaisia tarvitsekaan puolustaa? Eikö afrikan maiden luonnon suojeleminen kiinnosta kotimaamme viherpunasuvakkeja? Mitä sanoo Ohisalo? Entä Anderssonin Li ja Marinin Sanna? Voisiko Helsingin pormestariksi tyrkyttäytyvä Sinnemäen Anni kommentoida asiaa julkisesti? Entä Afrikan ystäväksi moneen kertaan julistautunut Pekka Haavisto?

Yksikään Afrikan maa ei tarvitse amerikkalaisten roskia. Roskien kuljettamisessa toiselle puolelle maapalloa ei sitä paitsi ole mitään järkeä. Päin vastoin, se on täysin järjetöntä ja aivan uskomattoman suuri ympäristörikos, koska roskien kuljetuksellakin on aina myös hiilijalanjälkensä. Roskien dumppaaminen köyhempiin maihin on myös nykyajan kolonialismia.

Tässä on ilmainen neuvo Joe Bidenin hallinnolle: Varastoikaa ne hiton roskanne omaan maahanne. Tilaa teillä kyllä riittää. Olen matkustanut Arizonan aavikon sekä Yhdysvaltojen keskiosien preerioiden halki. Asumatonta maa-alaa riittää silmänkantamattomiin. Jätteet kannattanee lajitella ainakin jollain tarkkuudella ennen varastointia ja varastointipaikkoja kannattanee olla useampia eri puolilla maata. Raidekuljetus lienee ympäristöystävällisin vaihtoehto. Teillä pitäisi olla jo käynnissä suunnitelmat kehittyneemmän jätehuollon ja uusiokäytön suhteen: Metallinkierrätys, paperin- ja kartongin kierrätys, biojätteen kierrätys, lasin kierrätys, muovin kierrätys ja sekajätteen hyödyntäminen jätteenpolton kautta energian tuotannossa. Muille jätetyypeille (esim. lääkkeet, vaaralliset aineet, paristot, rakennusjäte) omat kierrätys- ja käsittelylaitoksensa. Kansalaisille ympäristökasvatusta ja yrityksille kannustimia suunnitella entistä ympäristöystävällisempiä pakkauksia sekä tuotteita.

Afrikka ei ole Joe Bidenin eikä muiden deepstatelaisten amerikkalaissikojen* kaatopaikka. Afrikka kuuluu afrikkalaisille.

Kirahveja Kilimanjaron kansallispuistossa Tansaniassa.jpg
Kirahveja Kilimanjaron kansallispuistossa Tansaniassa.jpg (230.55 KiB) Katsottu 1324 kertaa
Boulders Beach, Etelä-Afrikka.jpg
Boulders Beach, Etelä-Afrikka.jpg (306.08 KiB) Katsottu 1324 kertaa
Ugandalainen kylä auringonlaskun aikaan.jpg
Ugandalainen kylä auringonlaskun aikaan.jpg (244.55 KiB) Katsottu 1324 kertaa

* Kaikki yhdysvaltalaiset eivät onneksi ole deepstatelaisia eivätkä sikoja.
Etsivän Keskuspoliisin mukaan Suomeen jääneet emigrantit olivat poliittisesti epäluotettavia. Lisäksi monet olivat juutalaisia, joita Etsivä Keskuspoliisi luonnehti lausunnoissaan ”epämieluisiksi henkilöiksi”.
Aiheesta lisää täällä.

Avatar
On Anoi Kaa
James Bond (George Lazenby)
Viestit: 11798
Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
Paikkakunta: Syvä joki

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja On Anoi Kaa »

Edellämainituilla mailla on ollut mahdollista kukoistaa, koska islam ei ole saanut toistaiseksi vankkaa jalansijaa, olkootkin että sekä Kenia, että Tansania ovat saaneet maistaa sitä rikkautta esim. ostariterrorin kautta. Myös muuta unelmaa ovat muslimit toki heillekin tarjonneet.

Siksi näitä maita ei tule verrata islamin saastuttamiin maihin, koska mikään määrä kehitysapua ei heitä kuopastaan nosta, vain vankistaa valtaapitävien muslimipäälliköiden ja islamin asemaa (kaikki apu tulee allahilta).

Näille työteliäille Afrikan maille ja heidän kulttuurilleen kaikki arvostus ja toivottavasti islam ei tee heistä väkivalta-valepakolais-neekereitä jatkossakaan!
N niinkuin avaruuskonefyysikko.jpg
N niinkuin avaruuskonefyysikko.jpg (36.46 KiB) Katsottu 1273 kertaa
Afrikkaneekerit autoilevat ahkerasti.jpg
Afrikkaneekerit autoilevat ahkerasti.jpg (219.76 KiB) Katsottu 1273 kertaa
Suomen tulevaisuus.jpg
Suomen tulevaisuus.jpg (9.35 KiB) Katsottu 1273 kertaa
Ironiainjektio: Mitä enemmän injektiot, sitä enemmän infektoit (tuore tutkimus). Tästä syystä virustaudit ja syövät saavat usein vallan boostaamisen jälkeen. Olkaa viisaita ja pysähtykää hetkeksi.

Avatar
H.Moilanen
David Starsky
Viestit: 4528
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

On Anoi Kaa kirjoitti:
To Kesä 03, 2021 6:24 pm
Edellämainituilla mailla on ollut mahdollista kukoistaa, koska islam ei ole saanut toistaiseksi vankkaa jalansijaa, olkootkin että sekä Kenia, että Tansania ovat saaneet maistaa sitä rikkautta esim. ostariterrorin kautta. Myös muuta unelmaa ovat muslimit toki heillekin tarjonneet.

Siksi näitä maita ei tule verrata islamin saastuttamiin maihin, koska mikään määrä kehitysapua ei heitä kuopastaan nosta, vain vankistaa valtaapitävien muslimipäälliköiden ja islamin asemaa (kaikki apu tulee allahilta).

Näille työteliäille Afrikan maille ja heidän kulttuurilleen kaikki arvostus ja toivottavasti islam ei tee heistä väkivalta-valepakolais-neekereitä jatkossakaan!
Ajattelen nyt ja usein muulloinkin saman suuntaisesti kuin On Anoi Kaa, mutta en tykkää tuollaisista neekerivitseistä, mitä yllä esiteltiin. Neekeri-sana viittaa käsittääkseni kaikkiin tummaihoisiin tai ainakin kaikkiin afrikkalaiset sukujuuret omaaviin tummaihoisiin ihmisiin. Heidän joukossaan on paljon fiksuja ja ahkeria ihmisiä, jotka tekevät eri tavoin töitä omien maidensa ja maanosansa kehittämisen eteen. Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat muslimivaltaisten maiden ongelmilla. Afrikan muslimeissakin on kuitenkin myös hyviä ja yritteliäitä ihmisiä. On kyllä totta, että erilaisiin äärimmäisiin tulkintoihin nojaavat islamin muodot vaikeuttavat heidän elämää monin eri tavoin. Sitäkään en halua kieltää, etteikö monet afrikkalaiset muslimienemmistöiset maat, yhteisöt ja alueet olisi ikuisten katastrofien kierteessä.

Edellisen viestini alussa ihmettelin ääneen, miksi minfon suvaitsevaistoon lukeutuvat kirjoittajat puolustavat aina Eurooppaan ja Suomeen jo saapuneita sekä pyrkiviä afrikkalaisia maahanmuuttajia, mutta he eivät vaikuta olevan kiinnostuneita Afrikan ongelmista. Yksi selitys taitaa olla nimenomaan se, että annaannaa ja kaltaisiaan kirjoittelijoita ei voisi vähempää kiinnostaa Kenian, Namibian, Ugandan tai Etelä-Afrikan kaltaiset maat, joiden pääuskonto ei ole islam. Tai sitten heitä ei tosiaankaan kiinnosta Afrikka lainkaan, vaikka he fanittavatkin Afrikasta Eurooppaan saapuvia ihmisiä. Olipa syy mikä tahansa, on selvää, että kyseisten suvakkikirjoittelijoiden motiivit ovat kovin tarkoitushakuisia. Heillä on kova vimma parantaa maailmaa, kunhan maailmasta parannetaan vain niitä ongelmia, joista HE ovat kiinnostuneita käyttäen niitä maailmanparannuksen keinoja, joita HE kannattavat.
Etsivän Keskuspoliisin mukaan Suomeen jääneet emigrantit olivat poliittisesti epäluotettavia. Lisäksi monet olivat juutalaisia, joita Etsivä Keskuspoliisi luonnehti lausunnoissaan ”epämieluisiksi henkilöiksi”.
Aiheesta lisää täällä.

Avatar
On Anoi Kaa
James Bond (George Lazenby)
Viestit: 11798
Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
Paikkakunta: Syvä joki

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja On Anoi Kaa »

H.Moilanen kirjoitti:
To Kesä 03, 2021 6:52 pm
Heidän joukossaan on paljon fiksuja ja ahkeria ihmisiä, jotka tekevät eri tavoin töitä omien maidensa ja maanosansa kehittämisen eteen.
Olen hieman nyt hämmentynyt (kuin muslimi eka kertaa raiskaustuomiollaan), kun en minä vitsaillut, vaan kuvat kuvateksteineen ovat täyttä totta! Lisäksi sanoin ihan selvästi, että toivon ettei em. maiden ihmiset muuttuisi koskaan väkivalta-valepakolais-neekereiksi eli että välttyisivät islamilta!

Tiettyä aikaa ennen syntyneille neekeri on täysin neutraali ilmaisu ja tarkoittaa ihmistä, jonka orvaskeden pigmentti on valkopaskaa selvästi tummempi. Siksi reaktiot sanaan ovat usein paljon hassumpia, kun joskus uitu ihan liiveihin, kun suvaitsevaisten keskuudessa pakko joskus liikkua, mutta en voi muuttaa puhetapaani yleisön mukaan kuin joku poliitikko (joita yleensä syvästi halveksun).

Neekerisanan negatiivinen painolasti on omittu kenties amerikanenglannin nigger-sanasta ja ne todelliset rasistit eli pelkän ihonvärin perusteella kaiken arvottavat "antirasistit"* ovat siirtäneet suomenkielen tavallisen ja jopa jykevän mahtipontisen neekerisanankin negatiiviseksi. Itse kun sanon neekeri, niin mieleeni tulee positiivisia mielleyhtymiä, ystävällisyys, tanssi ja hymy.

Välillä huomaankin arjen kohtaamisten todellisuuden, aktivistien ja median aivopesun purreen, siis näenkin joskus ihan kaikki neekerit raiskareina ja totaalisen hyödyttöminä ainakin Suomelle, joka vaikuttaisi saaneen ihan valtavan lastin kuonaa, kun kauniit ja älykkäät neekerit ovat TIETYSTI menneet muihin maihin, koska ei Suomi tarjoa ahkeralle neekerille sitä, mitä USA tai vaikkapa UK. Tunnen kyllä joitain fiksuja ja mukavia neekerwitä, mutta en ainuttakaan mukavaa ja fiksua neekerimuslimia (pl. Usan neekeri muslimit, jotka harrastavat feikki-islamia).

Muutenkin, en voi ymmärtää sitä, että yhdellä rodulla on sellainen sana, jota muut eivät saisi käyttää, vaikka he itse sylkevät sitä ilmoille ihan arkisesti. Jos joku ihmisryhmä/rotu on toisaalta noin herkkä, toisaalta epötasa-arvoinen, niin se jo itsessään todistanee sen, että he ovat jotenkin vajaita?

*) pitävät itseään tällaisina, mutta eivät ymmärrä kuinka mielettömiä rasisteja ovatkaan neekereitä paapoessaan ja suojellessaan kuin nämä olisivat jotain kotieläimiä. Sellaiseksi he sitten täällä oppivatkin, kun heiltä ei vaadita sitä, mihin heistä olisi. Edes vastuuta eivät antirasistit neekereiltä odota, koska he ovat antirasistien silmissä "vain neekereitä".

Tämä tästä, voin kyllä luvata, että käytän neekeri-sanaa tästä lähtien vain silloin, kun havaitsen selvää neekeröintiä. Ehkä alan kuitenkin kutsua heitä räätäleiksi, jos se vaikka kannustaisi heitä töihin?
Ironiainjektio: Mitä enemmän injektiot, sitä enemmän infektoit (tuore tutkimus). Tästä syystä virustaudit ja syövät saavat usein vallan boostaamisen jälkeen. Olkaa viisaita ja pysähtykää hetkeksi.

Avatar
H.Moilanen
David Starsky
Viestit: 4528
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Laitetaan välillä positiivinen esimerkki, jossa afrikkalainen maa onnistui ensinnäkin suojelemaan omaa varallisuuttaan sekä ulkomaisilta ryöstäjiltä että kotimaisilta ryöstö- ja korruptiojoukoilta. Lisäksi vaikuttaa siltä, että he ovat pystyneet käyttämään kyseisen varallisuuden oman maansa kehittämiseen ja oman kansansa hyödyksi.

Botswana 1.jpg
Botswana 1.jpg (162.41 KiB) Katsottu 1069 kertaa

21.4.2021
https://www.hs.fi/tiede/art-2000007930757.html

Rutiköyhä Botswana vaurastui timanteilla ja onnistui rakentamaan demokratian – Mutta timantit eivät olekaan ikuisia

Pieni Afrikan valtio onnistui siinä, missä useat muut mantereen maat ovat epäonnistuneet. Botswana on vauras, vakaa ja demokraattinen. Huoli huomisesta on kuitenkin herännyt.

KUN Britannian siirtomaa Betšuanamaa syyskuun 30. päivänä 1966 itsenäistyi, puitteet juhlinnalle olivat yhtä karut kuin ympäröivä Kalaharin autiomaa. Botswana, tswanakansan maa, oli maailman kolmanneksi köyhin valtio ja yksi takapajuisimmista.

Vajaan 600 000 asukkaan elämänlanka oli laiha nautakarja, josta vuosia jatkunut kuivuus oli näännyttänyt kolmasosan. Henkensä pitimiksi kansa viljeli kitukasvuisilla pelloilla hirssiä ja kurpitsaa, osa vaelsi edelleen Kalaharissa eläimiä metsästämässä ja kasveja keräämässä.

Maan ainoa teollisuuslaitos oli Lobatseen vuonna 1954 avattu teurastamo, ja sieltäkin suu- ja sorkkatautiepidemia oli katkaissut lihanviennin.

Bruttokansantuote henkeä kohti oli 70 dollaria, kymmenesosa maailman keskiarvosta. Palkkatuloa ansaitsi tosin vain noin 40 000 asukasta, heistäkin vain yksi kymmenestä kotimaassaan. Muut raatoivat siirtotyöläisinä naapurimaan Etelä-Afrikan kaivoksissa, rakennustyömailla ja apulaisina kodeissa.

Yliopistoja ei ollut. Etelä-Afrikassa korkeakoulututkinnon suorittaneita heimopäälliköiden poikia maasta löytyi sentään 22. Heistä vain tuleva presidentti oli opiskellut Afrikan ulkopuolella. Kahdesta lukiosta oli valmistunut noin sata ylioppilasta.

Pääkaupunki Gaborone muistutti vaatimatonta asemakylää, jonka ainoalle seisakkeelle johti yksi raidepari Etelä-Afrikasta. Pinta-alaltaan lähes kaksi kertaa Suomea suuremmassa valtiossa oli päällystettyjä teitä vajaa kymmenen kilometriä.

BOTSWANAN itsenäistyminen lienee viimeisiä valtiollisia seremonioita, joista uutiset maailmalle kulkivat kirjekyyhkyn matkassa.

Gaboronesta ei ollut suoria puhelinyhteyksiä ulkomaille, joten vallanvaihtoa seuranneiden tiedotusvälineiden edustajat panivat yleensä raporttinsa postisalkkuun, joka matkasi junassa vajaan kahdensadan kilometrin päähän Etelä-Afrikan puolelle Mafekingiin. Siellä tekstit saneltiin kotimaan kaukopuheluina talous- ja teollisuuskeskukseen Johannesburgiin, josta ne lähtivät maailmalle.

”Minä valitsin toisen vaihtoehdon. Johannesburgiin oli linnuntietä vajaa kolmesataa kilometriä, joten lähetin selostukseni sinne kirjekyyhkyllä”, muisteli minulle brittitoimittaja Antony Martin 1980-luvulla, kun itse aloitin Afrikan-kirjeenvaihtajana.

”Lontoon-toimitus oli hyvin tyytyväinen ja painoi lehden etusivulle otsikon alle tekstin: Kirjekyyhkyn välittämä erikoisraporttimme Gaboronesta.”

Kehitys harppoi eteenpäin

UUDEN valtion sinimustavalkoinen lippu vedettiin salkoon Britannian lipun tilalle keskiyöllä. Paksuihin lampaanvillaviittoihin kietoutuneet juhlijat hytisivät Kalaharista puhaltavissa koleissa alkukevään tuulissa häthätää pystytetyllä kansallisstadionilla.

Juuri kun lippu oli noussut liehumaan, alkoi pula, ja hytinä räjähti riemuksi. Setswanankielinen sana tarkoittaa sadetta. Yllättävän yhteensattuman vertauskuvallinen merkitys oli tswanoille valtava: oikea-aikaiset ja riittävät sateet ovat Kalaharin kuumissa ja kuivissa oloissa elintärkeitä. Mainiompaa ennusmerkkiä ei olisi tulevaisuudelle voinut toivoa.

BOTSWANASSA alkoikin tapahtua asioita, joita on paremman selityksen puutteessa kutsuttu latteasti ihmeeksi.

Itsenäistymisestä 2000-luvun alkuun Botswanan talouskasvu oli suurinta maailmassa, yli seitsemän prosenttia vuodessa, ja sen jälkeenkin kasvu jatkui hyvänä aivan viime vuosiin.

Sen tuloksena nykyään noin 2,5 miljoonan asukkaan valtio on kivunnut rutiköyhästä keskivarakkaiden kehittyvien maiden kastiin. Bruttokansantuote henkeä kohti on yli 19 000 dollaria – enemmän kuin esimerkiksi useissa Balkanin maissa tai Ukrainassa.

Muutkin saavutukset herättävät kunnioitusta. Valtionbudjetti näyttää ylijäämää, ulkomaanvelkaa on vähän, ja keskuspankista löytyy kunnon valuuttavaranto. Jokainen nuori käy kymmenen vuotta koulua, yliopistoja on kolme. Päällystettyjä teitä on jo lähes 10 000 kilometriä – ja lentokenttiä yli 90.

Botswana 2.jpg
Botswana 2.jpg (255.02 KiB) Katsottu 1069 kertaa

BOTSWANA ei ole osallistunut ainoaankaan sotaan. Siellä ei ole nähty vallankaappausyrityksiä tai väkivaltaisia mielenosoituksia hallitusta vastaan. Presidentit ovat vaihtuneet tasaisin välein samaan aikaan kun kynsin hampain valtaan takertuneet diktaattorit ovat jarruttaneet yhteiskunnallista kehitystä useissa muissa maissa.

Vapaat monipuoluevaalit ovat jatkuneet tauotta. Botswana onkin Afrikan vanhin yhtäjaksoinen monipuoluedemokratia, jolla on myös toimiva ja riippumaton oikeuslaitos.

Vuonna 2019 maa sijoittui maailman valtioiden demokratiaindeksissä sijalle 29. Tätä globaalia tilastoa pitää Economist Intelligence Unit -tutkimuslaitos. Lahjontaa tarkkailevan Transparency International -järjestön arvioissa Botswana on puolestaan vähiten korruptoitunut Afrikan maa.

Miksi juuri Botswana onnistui siinä, missä melkein kaikki muut mantereen valtiot ovat joko epäonnistuneet tai jääneet puolitiehen?

Tehtiin huikea löytö

VAURASTUMISELLE on helppo löytää selitys: timantit. Ne muodostavat kolmasosan Botswanan kansantuotteesta, 40 prosenttia valtion tuloista ja 80 prosenttia viennistä.

Ennen itsenäistymisen yksivuotispäivää Botswanassa paikannettiin jättimäinen timanttiesiintymä. Pinta-alaltaan maailman suurin Orapan timanttikaivos valmistui pikavauhtia ja aloitti tuotantonsa vuonna 1971.

Sen on alusta asti omistanut Botswanan valtion ja maailman suurimman timanttiyhtiön, eteläafrikkalaisen De Beersin yhteisyritys Debswana, joka on perustanut Botswanaan kolme muutakin timanttikaivosta. Vuonna 2012 De Beers siirsi myös tärkeän kansainvälisen timanttien lajittelukeskuksensa Lontoosta Gaboroneen.

Hyvä kysyntä teki Botswanasta valtiona ja Debswanasta yhtiönä maailman johtavan timanttientuottajan jo 1990-luvulla, koska Botswanan timantit ovat keskimääräistä laadukkaampia. Nykyään yhteisyrityksen tuotanto yltää 6 000 kiloon vuodessa, mikä tekee lähes neljäsosan maailman timanttituotannosta.

Botswana 3.jpg
Botswana 3.jpg (278.76 KiB) Katsottu 1069 kertaa

YKSISTÄÄN timantit ovat kuitenkin liian helppo selitys. Afrikasta ja muualtakin löytyy yllin kyllin esimerkkejä siitä, miten luonnonrikkaudet eivät suinkaan aina johda kansan hyvinvointiin vaan syvään korruptioon, epävakauteen, eriarvoisuuteen ja köyhyyteen.

Botswana valitsi alusta alkaen ohjenuorakseen demokratian, laillisuusperiaatteet ja vapaan markkinatalouden. Niin teki toki moni muukin Afrikan uusista itsenäisistä valtioista. Toisin kuin useimmat niistä, Botswana piti ihanteistaan kiinni.

Luonnonvaroiltaan rikkaan kehitysmaan hallinnon rehellisyyttä voi mitata epävirallisella mutta hyvin suuntaa antavalla Mercedes-indeksillä. Mitä enemmän katukuvassa näkyy kiiltäviä ja suuria loistoautoja, sitä todennäköisempää on, että raaka-aineviennistä kertyvät varat eivät mene oikeaan osoitteeseen.

Korruptoituneen valtion ominaispiirteisiin kuuluu myös ministeriöiden ja keinotekoisten ministerinvirkojen suuri määrä. Niitä perustetaan sukulaisten, poliittisten liittolaisten ja liikekumppaneiden palkitsemiseksi tai vastalahjoiksi saaduista eduista.

Botswanan onnenpotkuna on pidetty sitä, että luonnonrikkaudet paljastuivat vasta maan itsenäistyttyä. Valtionjohto oli ehtinyt vakiinnuttaa hyvän hallinnon periaatteet, ennen kuin timanttitulot alkoivat ropista kassaan.

Botswana ei myöskään ajautunut verisiin valtataisteluihin luonnonrikkauksiensa hallinnasta niin kuin Angola, Kongo, Nigeria tai Sierra Leone. Maan johto torjui määrätietoisesti varojensa luisumisen harvojen käsiin ja valvoi, etteivät timanttitulot paisuttaneet hallintoa vaan ohjautuivat kansalaisia hyödyttäneisiin hankkeisiin.

Kaksi vahvaa Khamaa

BOTSWANAN ihmeentekijä oli maan itsenäistymispyrkimysten johtaja ja ensimmäinen presidentti, brittien aateloima Seretse Khama. Hän oli tswanojen mahtavimman hallitsijan Khama III:n pojanpoika. Tämä legendaarinen kuningas johti kansaansa lähes puoli vuosisataa vuodesta 1875 vuoteen 1923 – ja on täysin mahdollista, että ilman häntä itsenäinen Botswana ei olisi koskaan edes päässyt syntymään.

Tuleva Botswana ”pelastui” ensimmäisen kerran 1884–1885, kun Euroopan siirtomaavallat sopivat keskenään Afrikan jaosta. Britannia nappasi tswanojen maat niitä havitelleiden Saksan ja hollantilaisperäisten buurien johtaman Etelä-Afrikan nenän edestä. Saksa olisi liittänyt alueen osaksi hallitsemaansa Lounais-Afrikkaa eli nykyistä Namibiaa, Etelä-Afrikka yhdeksi maakunnakseen.

Britannia hallitsi Betšuanamaata protektoraattina eli suojelualueena. Se jätti hallinnon valtaosin paikallisille päälliköille, jotka panivat toimeen siirtomaaviranomaisten päätöksiä.

Juuri Khama III:n ansioksi lasketaan, että eteläafrikkalaisten ja saksalaisten, myöhemmin myös rhodesialaisten, maanvaltaushankkeet kilpistyivät kerta toisensa jälkeen. Hän juurrutti tswanoihin sinnikkään vastarinnan, jolle tarvittaessa haettiin tukea Britanniasta.

Seretse Khama jatkoi isoisänsä pyrkimyksiä. Hänestä tuli isänsä varhaisen kuoleman takia kuningas Seretse II jo nelivuotiaana vuonna 1925. Sijaishallitsijaksi asetettiin setä Tshekedi Khama.

Kuningastie kuitenkin katkesi rakkauteen. Opiskellessaan Lontoossa Seretse Khama meni vuonna 1948 naimisiin englantilaisen sihteerin Ruth Williamsin kanssa. Pari oli rakastunut vuotta aiemmin päätä pahkaa jazz-tanssiaisissa.

Setä ja monet muut vanhemmat tswanat asettuivat liittoa vastaan. Heidän mielestään kuninkaan piti löytää puoliso lähiklaanien päälliköiden tyttäristä niin kuin tapa saneli eikä syöksyä avioon valkoihoisen vierasmaalaisen kanssa.

LIITOSTA syntyi myrsky myös naapurissa Etelä-Afrikassa, jossa oli juuri noussut pääministeriksi jyrkän rotuerottelun kannattaja Daniel Malan. Hän kutsui Khaman avioliittoa ”oksettavaksi”. Seuraavana vuonna hän kielsi rotujen väliset avioliitot Etelä-Afrikassa ja alkoi painostaa Britanniaa erottamaan apartheidoppejaan ”räikeästi halventavan” Seretse II:n.

Britit taipuivat ja karkottivat Khamat vuonna 1951. Seurasi levottomuuksia, joissa tswanat kapinoivat ensimmäisen ja ainoan kerran väkivaltaisesti brittihallintoa vastaan. Lopulta vuonna 1956 Britannia salli pariskunnan paluun – tosin vain yksityishenkilöinä – kun tswanat kieltäytyivät itsepintaisesti nimittämästä ketään Khaman tilalle.

Vältti muiden virheet

SUKUPERINTÖNSÄ takia Khama oli itsestään selvä valinta tswanojen itsenäisyysliikkeen johtoon. Hän perusti vuonna 1961 yhdessä toisen itsenäisyyspoliitikon Quett Masiren kanssa Botswanan demokraattisen puolueen BDP:n. Se oli kaikille avoin, ei suosinut mitään heimoa ja vältti kaikkia ismejä. Oleellista oli edistää asioita, jotka toimivat Botswanan oloissa.

Vuonna 1965 Britannia nimitti Khaman Betšuanamaan pääministeriksi valmistelemaan itsenäisyyttä.

Botswanan etu oli, että se itsenäistyi useita muita Afrikan maita myöhemmin. Ero ei ollut vuosissa suuri mutta antoi silti mahdollisuuden ottaa oppia muiden virheistä.

Khama rakensi alusta asti vahvan oikeusvaltion, joka toimi lahjontaa ja yksityistä hyödyntavoittelua vastaan. Tuomioistuin oli riippumaton, eikä syytteitä nostettu poliittisin perustein.

Hallitus ja parlamentti pidettiin pieninä, ja valtionhallinnon työntekijät palkattiin ansioidensa eikä sukulaissuhteidensa perusteella. Presidentin asema oli vahva, mutta vallan ei annettu keskittyä yhden johtajan käsiin.

Varapresidentiksi noussut Masire vastasi pitkälti Botswanan talous- ja kehityspolitiikasta. Timanttivarat ohjattiin teiden, siltojen, vesijohtojen, sähkön, koulujen ja sairaaloiden rakentamiseen. Yritysten ja kansalaisten veroaste pidettiin matalana, sillä sen katsottiin estävän veronkiertoa ja korruptiota.

MYÖS tapa, jolla Botswana otti käyttöön oman rahayksikkönsä pulan, oli menestys.

Monet Afrikan valtiot painoivat itsenäistymisinnossaan heti suuria määriä omaa rahaa. Koreat setelit muuttuivat kuitenkin usein nopeasti arvottomiksi, koska heikko taloudenpito ei tukenut rahapolitiikkaa.

Botswana sen sijaan piti vahvaa Etelä-Afrikan randia rahayksikkönään kymmenen vuotta ennen kuin katsoi taloutensa vahvistuneen riittävästi ja siirtyi omaan valuuttaan perinpohjaisen valmistelun jälkeen. Pula pysyi kurssissaan, ja se on yhä vahva ja kysytty vaihdettava valuutta eteläisessä Afrikassa.

Teki taitavaa diplomatiaa

BOTSWANAN strateginen asema oli itsenäistyessä haavoittuva, jopa vaarallinen. Harvaan asuttua laajaa maata saartoi kolme vihamielistä ja asein asioitaan edistävää rotuerotteluhallintoa: Etelä-Afrikka, sen miehittämä Namibia ja Rhodesia.

Itsenäisyyden ensimmäisen vuosikymmenen Botswana sinnitteli pienten poliisivoimien varassa, mutta sitten se perusti turvakseen puolustusvoimat. Tswanat eivät olleet koskaan olleet yhtä innokkaita aseenkäyttäjiä kuin eteläiset soturikansat zulut, ndebelet, swasit ja basutot. Tswanojen ase oli taitava diplomatia. Sitä kuvaa se­tswanankielinen sananlasku ”suuret taistelut käydään sanoilla”.

Botswana onnistuikin tasapainoilemaan vaarallisten naapuriensa kanssa tavalla, joka hyödytti molempia osapuolia. Timanttivarojensa ja De Beers -suhteidensa avulla Botswana piti yllä taloudelliset välit ja solmi tulliliiton, joka päästi sen naapuruston suurille kuluttajamarkkinoille. Etelä-Afrikka ja Rhodesia saattoivat puolestaan kehua, että päinvastaisista väitteistä huolimatta ne olivat mustan Afrikan ”ystäviä”.

Botswanan turvallisuustilanne kohentui suuresti, kun Rhodesia itsenäistyi Zimbabweksi huhtikuussa 1980. Keskeisenä välittäjänä neuvotteluissa toimi presidentti Khama, ja vanha vihanpitäjä muuttui kiitolliseksi yhteistyökumppaniksi.

Khama oli myös perustamassa eteläisen Afrikan maiden yhteistyöjärjestöä SADCC:tä, joka asettui Gaboroneen ja otti päämääräkseen alueen yhdeksän valtion vapaan keskinäisen kaupan.

Seuraaja lujitti suunnan

KHAMA kuoli yllättäen nopeasti edenneeseen haimasyöpään 59-vuotiaana kesällä 1980. Presidentin äkillinen poismeno ei ajanut Botswanaa verisiin valtataisteluihin. Häntä seurasi varapresidentti Masire, josta tuli myös SADCC:n pääsihteeri.

Masiren kausi vahvisti vakautta ja jatkuvuutta. Kun vierailin Gaboronessa vuonna 1986 tapaamassa järjestön johtoa, kaupunki muistutti suomalaisen pikkukaupungin keskustaa, joskin parikymmentä astetta lämpimämpää. Kaupunkilaiset kuljeksivat kiireettä viihtyisällä kävelykadulla kaupasta toiseen ja päätyivät aukiolle antavan kahvilan terassille viettämään raukeaa siestaa ja juomaan iltapäiväteetä.

Verkkainen elämänmeno oli kuin suoraan Alexander McCall Smithin salapoliisiromaaneista, jotka ovat tehneet Botswanaa tunnetuksi paremmin kuin kykenisi tekemään mikään konsulttivetoinen kampanja.

Romaanien sankari Mma Ramotswe, naisten etsivätoimiston laajasydäminen ja perustaja, muistelee tavan takaa ihailevasti, miten Khama sementoi tswanojen perinteisen rehellisyyden ja kohteliaisuuden Botswanaa ohjaaviksi kansallishyveiksi.

Gaborone on sen jälkeen muuttunut nykyaikaisemmaksi, kiireisemmäksi, kiiltävämmäksi ja korkeammaksi, mutta edelleenkään sieltä ei tarvitse ajaa kuin jokunen kilometri mihin hyvänsä suuntaan ja on jo syvällä perinteisessä Botswanassa.

Lobatsen tiellä paimenet ohjailevat sauvoillaan nautalaumoja laitumelta toiselle. Kurpitsat ja vesimelonit pilkottavat pelloilla. Punertava pölyhuntu leijailee tiellä edellä ajaneen auton jäljiltä. Muita ei näy pitkiin aikoihin.

Toisin on viikonloppuisin. Samaan tapaan kuin meillä lähdetään viikonvaihteeksi mökille, tswanat ministereistä pankinjohtajiin ja timantinlajittelijoihin suuntaavat maalle tarkastamaan sarvipäidensä tilaa ja keskustelemaan sonneistaan, hiehoistaan ja lypsylehmistään. Karja on edelleen tswanojen ylpeydenaihe – ja puheenaihe, jolla ventovieraatkin pääsevät jutun alkuun samaan tapaan kuin me säätä päivittelemällä.

Hallintomallia heimoilta

JOHTAVAN luokan tiiviit suhteet juurilleen ovat tärkeä osatekijä Botswanan menestystarinassa, jota mikään hallitus ei olisi yksin kyennyt toteuttamaan. Ilman kansalaisten tukea ja ymmärrystä hyvään pyrkivien viranomaistenkin yritykset olisivat jääneet ajat sitten puolitiehen.

Itsenäisen Botswanan arkkitehtien tärkeimpiä saavutuksia oli onnistua rakentamaan perinteisten heimojohtajien hallinnosta nykyaikainen ja toimiva demokratia.

Vielä vuonna 1966 valtaosa tswanoista eli heimoyhteisöissä. Heistä viime kädessä vastanneita brittejä oli vain prosentin verran protektoraatin väestöstä. Byrokratian ja hallintoviranomaisten vähyys saattoi olla etu. Siirtomaahallintoa edeltäneet perinteiset käytännöt säilyivät, eikä niitä murskattu ”alkuasukkaiden tapoina” kuten monin paikoin muualla.

Kansan hallintokäytännöistä tärkeimpiä olivat päällikön johtamat heimoneuvoston kgotlan kokoukset, jotka käytännössä toimivat tswanojen hallintovirastona ja oikeuslaitoksena. Niissä päällikkö jakoi tuomioita peltojen ja laidunmaiden omistuksista ja päätti yhteishankkeista, kuten kylvö- ja sadonkorjuuajoista.

Päällikkö ei vain päättänyt vaan kuunteli ja kysyi alamaistensa mielipidettä ennen päätöstään. Tswanojen päätöksenteko oli vahvasti osallistuvaa, toisin kuin useimpien muiden eteläisen Afrikan kansojen.

Neuvonpito ja yhteisymmärryksen hakeminen ovat edelleen Botswanan yhteiskunnallisen toiminnan kulmakiviä. Khama ja Masire onnistuivat siirtämään heimojärjestelmän parhaat puolet kansalaisyhteiskuntaan.

Kgotlan hallintotehtäviä hoitavat nykyään vaaleilla valitut neuvostot, jotka vastaavat myös maanjaosta ja kaavoituksesta. Päälliköt saavat jatkaa sovittelijoina – kolme neljäsosaa siviiliriidoista ja pikkurikkeistä sovitellaan yhä heidän johdollaan perinneoikeuksissa.

Järjestely on osaltaan pitänyt huolta siitä, etteivät harvat ole kyenneet kahmimaan etuoikeuksia, omaisuutta tai valtaa tavalla, joka vaarantaisi vakaat olot. Yhteinen päätöksenteko myös johtaa keskimääräistä harvemmin vaarallisiin poliittisiin tappioihin tai syvään kaunaan. Kun valtapuolue BDP on saanut osakseen arvostelua ja menettänyt kannatusta, se on korjannut politiikkaansa toiveiden mukaiseksi.

Voiko hyvinvointi jatkua?

BOTSWANAN vahvuuksia on ollut myös kehityksen ennakointi ja uhkiin varautuminen. Tätä taitoa maan johto tarvitsee vastedes vähintään yhtä paljon kuin ennen.

Botswanaa ympäröi autiomaa, ja kuivuuskaudet ovat pysyvä ongelma. Laidunkelpoista maata on vähän, viljelyyn sopivaa vielä vähemmän. Moderni kaivosteollisuus tarjoaa vähän työpaikkoja mutta kuluttaa runsaasti energiaa ja vettä.

Botswanan talouskasvu on viime vuosina hidastunut pariin prosenttiin. Timantinkaivua, karjataloutta tai ekoturismia on vaikea lisätä ilman, että hauras elinympäristö kärsii vakavasti.

Timantit eivät ole ikuisia, korjasi Seretse Khaman poika Ian Khama omalla presidenttikaudellaan kuuluisaa sanontaa, jonka De Beers loi 1940-luvulla edistämään timanttien myyntiä. Muuta on keksittävä – mutta mitä?

Varteenotettavin vaihtoehto on hyödyntää Botswanan nykyaikaisia ja tehokkaita rahamarkkinoita ja yrittää rakentaa maasta alueellinen pankkikeskus. Maailmaa kiusaava koronapandemia on kuitenkin pysäyttänyt valmistelut.

Pandemia rasittaa kaikkineen Bo­tswanan taloutta vakavasti: mitä enemmän rajoitukset vähentävät häitä, gaalailtoja ja lomailua, sitä vähemmän timantteja ja safarimatkoja myydään.

Pandemian vaaroja kärjistää se, että Botswana on ollut jo kaksi vuosikymmentä aidsin pahiten koettelemia maita maailmassa. Hi-virusta kantaa runsaiden päällekkäisten seurustelusuhteiden, moniavioisuuden ja Etelä-Afrikkaan suuntautuvan vilkkaan työmatkailun seurauksena 20 prosenttia aikuisväestöstä.

PANDEMIA heijastuu myös politiikkaan tavalla, joka huolettaa kansanvallan puolustajia. Pandemian varjolla parlamentti myönsi nykyiselle presidentille Mokgweetsi Masisille laajat erikoisvaltuudet. Arvostelijoiden mukaan Botswanan ihannoitu demokratia sisälsi entuudestaankin paljon silmänlumetta.

Presidentin valtaoikeudet ovat niin laajat, että häntä voi verrata heimokuninkaaseen. Vaikka vaalit ovat vapaat ja rehelliset, maata on koko itsenäisyyden ajan hallittu yksipuoluevaltion tavoin, sillä BDP on aina voittanut ehdottoman enemmistön.

Media, kansalaisjärjestöt ja tiedeyhteisö eivät voi täysin vapaasti arvostella hallintoa, joten ne turvautuvat usein mukavuussyistä itsesensuuriin.

KORRUPTIOKAAN ei ole tuntematon ilmiö. Oikeuslaitos on aika ajoin painanut villaisella merkkihenkilöiden väärinkäytöksiä. Poliittiset elimet ja valtionhallinto ovat nekin paisuneet alkuajoista. Parlamentinjäsenten ja ministeriöiden määrä on yli kaksinkertaistunut.

Talouden ja yhteiskunnan ongelmat luovat aina paineita, eikä Botswana ole niille immuuni. Suurin yhteiskuntaa uhkaava vaara saattaa silti olla liian suuriksi paisuneet odotukset. Koska päätä huimaava talous- ja yhteiskuntakehitys jatkui tauotta puoli vuosisataa, monet tswanat eivät muusta tiedäkään ja pitävät hyvinvoinnin lisääntymistä itsestäänselvyytenä.

Vanhempi botswanalaispolvi on alkanut kutsua itseään nuorempia ”timanttilapsiksi”, jotka ovat saaneet kaiken helposti mutta haluavat silti lisää ilman, että ovat valmiita ahkeroimaan minkään eteen. Kun heille valkenee, ettei enempää ole välttämättä luvassa edes ponnistelemalla, voi Botswanan ihme olla vaarassa.

Hannu Pesonen on ulkomaanaiheisiin erikoistunut vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2021

Etsivän Keskuspoliisin mukaan Suomeen jääneet emigrantit olivat poliittisesti epäluotettavia. Lisäksi monet olivat juutalaisia, joita Etsivä Keskuspoliisi luonnehti lausunnoissaan ”epämieluisiksi henkilöiksi”.
Aiheesta lisää täällä.

Avatar
H.Moilanen
David Starsky
Viestit: 4528
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Tässä lisäkuvia edellä olevaan HS:n artikkeliin liittyen. Murha.info tekninen alusta ei mahdollista kuin kolmen kuvan liittämisen yhteen viestiin, joten siksi tällainen ratkaisu.

Botswana 4.png
Botswana 4.png (511.5 KiB) Katsottu 1059 kertaa
Botswana 5.jpg
Botswana 5.jpg (103.72 KiB) Katsottu 1059 kertaa
Botswana 6.jpg
Botswana 6.jpg (87.79 KiB) Katsottu 1059 kertaa
Etsivän Keskuspoliisin mukaan Suomeen jääneet emigrantit olivat poliittisesti epäluotettavia. Lisäksi monet olivat juutalaisia, joita Etsivä Keskuspoliisi luonnehti lausunnoissaan ”epämieluisiksi henkilöiksi”.
Aiheesta lisää täällä.

Vastaa Viestiin