Suomen rikkaat: Kultapossukerho - Rapuiltoja ja metsästystä

[MohammedMohammed]

Näin pyörii valtaeliitin Suomi-kerho: Rapuiltoja ja metsästystä, päättäjät yhden puhelun päässä – ”Yksi laki varmaan kaatuu mun takia”

Tänään klo 5:29

Huipputuloiset-kirja paljastaa, millainen on johtajien, päättäjien ja yrittäjien verkosto.
Moni huipputuloinen ammattijohtaja arvioi pienien piirien johtuvan Suomen pienuudesta. Yhteiseen tekemiseen kuuluu muun muassa metsästystä. Kuvituskuva.
– Suomi on kyllä klubi, se on ihan selvä, sanoo alansa ylimmissä piireissä liikkunut ammattijohtaja.

Johtaja ei ole yksin näkemyksensä kanssa. Huipputuloiset ammattijohtajat vastaavat lähes aina nyökkäillen, kun heiltä kysyy, onko Suomi kerho, kertovat tutkijat Anu Kantola ja Hanna Kuusela Huipputuloiset – Suomen rikkain promille -kirjassa.

Kirjaa varten haastateltiin yhteensä 90:tä huipputuloista suomalaista, joista perijöitä oli 26, johtajia 32 ja yrittäjiä 32.

– Kyllä se vähän näin menee, että Suomi on tämmöinen nimenomaan klubi, mihin täytyy päästä sisään. Ja siihen pääsee sisään tietysti tietyn aseman kautta mutta sitten, tekee totta kai, helpommaksi, jos kuuluu oikeaan metsästysseuraan ja nauraa samoille asioille Pörssiklubin pöydässä. Eli tuntee oikeita ihmisiä, eräs johtaja kuvailee.

Useamman johtajan mukaan herrakerhot eivät ole hävinneet. Yksi johtajista kertoo tapaavansa verkostoaan säännöllisesti Pörssiklubilla ja Suomalaisella klubilla.

Johtajat eivät näe ongelmia siinä, että vaikutusvaltaiset ihmiset tuntevat hyvin toisensa. Monet kertovat pitävänsä epävirallisempia tapaamisia, kuten rapuiltoja, metsästystä ja yhdessä urheilemista, tärkeinä ystävyyssuhteiden luomisen kannalta.

Muutama johtaja tuo esiin varjopuoliakin.

– Mutta sitten se toinen puoli on, että joskus (käydään) metsällä ja kaikkea mahdollista, niin tietyllä tavalla siitä tulee liian tiivis. Negatiivisesti se näkyy siinä, että sisäpiiri vähän hoitaa asioita toisilleen.

Helppoa yhteydenpitoa
Suomenkielinen perijä kertoo kirjassa vauraan ruotsinkielisen väestön tiiviistä yhteisöstä.

– He kyllä selkeästi auttaa toinen toisiaan tarvittaessa, mutta kyllä se on aika pienimuotoista verrattuna muihin maihin. Että on tämä aika demokraattinen systeemi tämä Suomi. Mutta kiistatta on pieni eliittiporukka.

Huipputuloiset ammattijohtajat ja merkittävä osa yrittäjistä ja perijöistä kertoo kirjassa pitävänsä aktiivisesti yhteyttä poliitikkoihin ja virkamiehiin. Monet kehuvat helppoa yhteydenpitoa, ja useampi kertoo soittavansa suoraan päättäjille.

Erään huipputuloisen yrittäjän mukaan asiansa saa kuuluviin Suomessa yhdellä tai enintään kahdella puhelulla.

Useat huipputuloiset ammattijohtajat muistuttavat kirjassa, että heillä on valtaa tehdä moniin ihmisiin vaikuttavia päätöksiä, kuten investoivatko he Suomeen vai Suomen ulkopuolelle. Valta ulottuu myös poliittiseen päätöksentekoon.

– On varmasti aika paljon valtaa sanotaan nyt tiettyihin puolueisiin totta kai. Kyllä liike-elämäjohtajilla on paljonkin valtaa Suomessa, eräs johtaja sanoo.

Lakien kaatamista?
Yksi yrittäjä ylpeilee kirjassa, että hän kykenisi todennäköisesti jopa kaatamaan lakeja.

– En mä rupea muitten asioita ajattelemaan, mutta jos ne liittyvät tähän mun omaan toimintaani tai elämääni, niin kyllä mä saatan soitellakin pari puhelua. Että yksi laki varmaan kaatuu mun takia. Se on ihan päätön.

Sosiaali- ja terveysalan yrittäjä kertoo puolestaan pitävänsä päivittäin yhteyttä virkamiehiin ja sote-asioista päättäviin poliitikkoihin kunnanhallituksessa. Yrittäjä kokee, että hänellä on yhteiskunnallista vaikutusvaltaa ja häntä kuunnellaan. Yrittäjän mukaan päättäjät tulevat myös kysymään häneltä neuvoa sote-uudistukseen liittyvissä asioissa.

Hän arvioi Huipputuloiset-kirjassa kykenevänsä vaikuttamaan sote-ratkaisuihin niin, että ”jos mä oikein paan ponteni johonkin caseen, niin kyllä se menee yleensä eteenpäin”.

Demokratialle kritiikkiä
Ammattijohtajat kuitenkin arvostelevat ankarasti päättäjiä siitä, ettei heillä ole riittävää uskallusta tehdä kipeitä päätöksiä.

Moni huipputuloinen on pettynyt demokratiaan. Ammattiyhdistysliike ja poliitikot maksimoivat huipputuloisten mielestä omia etujaan. Heistä etenkin työehtosopimusten yleissitovuudesta pitäisi päästä eroon.

Suurena ongelmana suurituloisimmassa promillessa nähdään etenkin se, että äänestäjiä kosiskelevat päättäjät vaihtuvat niin usein.

Moni johtaja toivoisi, että päätöksiä voitaisiin tehdä nopeammin miettimättä sitä, milloin on seuraavat vaalit. Yksi johtaja haaveilee kirjassa puolileikillään, että politiikkaan löytyisi ”ohituskaista”.

– Demokratiahan on huono just silloin, kun pitää tehdä isoja muutoksia, niin kuin nähdään, niin kaikki edistyy hirveän hitaasti… Kyllähän varmaan valistunut diktatuuri periaatteessa on paras, mutta miten se saavutetaan, se on toinen juttu… johtaja pohdiskelee.

Lähde: Anu Kantola ja Hanna Kuusela: Huipputuloiset – Suomen rikkain promille (Vastapaino 2019)

[vempele]

Köyhät nillittää, perustakaa nikkelipossukerho ja lähtekää ongelle, ruokkimaan sorsia ja keräämään pulloja.