Mamutus luonut valtavat pimeät asuntomarkkinat Helsinkiin

[putsari]

"Yksi asunto, 20 ihmistä – Helsinkiin on syntynyt asuntomarkkinat, joista edes asukkaat eivät uskalla puhua

Maksaakseen yösijastaan yksityisasunnossa laittomasti Suomessa oleva voi mennä pimeästi töihin. Verotoimisto on raportoinut uudenlaisesta rikosepäilystä poliisille."

Valitettavasti juttu on maksumuurin takana, joten joku jolla tunnukset voisi kopioida jutun ketjuun.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006345511.html

[rahima]

Täällä syrjäseudullakin on jo pitkään tiedetty, että maahanmuuttajat, joilla on turvapaikka, esim. työole jollakin paikkakunnalla pääsevät Helsinkiin ottamalla vastaan tällaisen petipaikan. Joillakin on työsuhde vaikkapa siivousfirmaan niin kotipaikkakunnan saa vaihdettua Helsinkiin tällaisen petipaikan turvin. Sitten voi mennä vuokra-asuntojonoon ja jos perheen saa vielä Suomeen, niin varma asunto perheelle löytyy Helsingistä. Vuokrataso on korkea, mutta mitäs ollessa, kun yhteiskunta maksaa

[NO H2O]

Ei mikään uusi ilmiö Helsingissä... Sama käyty läpi jo aiemminkin ja silloin kohteena olivat köyhät ja maalaiset oman maan kansalaiset.

Googleen hakusanoiksi "liekkihotelli", "Elämää työttömänä ja kodittomana 1960-luvun Helsingissä" tai "Asuntopula ajoi ihmiset ahtaalle"

Sitä pätkää jossa joku Karpon tapainen kävi läpi Helsingin pimeitä vuokrasänky markkinoita 60-luvulta en enää löytänyt mutta löytynee jos jaksaa etsiä... Edit: Löytyihän se - https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/0 ... olhoosissa

[Porin]

"Yksi asunto, 20 ihmistä – Helsinkiin on syntynyt asuntomarkkinat, joista edes asukkaat eivät uskalla puhua

Maksaakseen yösijastaan yksityisasunnossa laittomasti Suomessa oleva voi mennä pimeästi töihin. Verotoimisto on raportoinut uudenlaisesta rikosepäilystä poliisille."

Valitettavasti juttu on maksumuurin takana, joten joku jolla tunnukset voisi kopioida jutun ketjuun.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006345511.html

HELSINKIIN on syntynyt pimeät vuokramarkkinat. Eri puolilla kaupunkia on arviolta satoja asuntoja, joissa yösija sohvannurkassa tai patjalla lattialla maksaa 200, jopa 300 euroa kuussa. Yösijoille päätyy pääosin paperittomia ihmisiä eli yleensä kielteisen päätöksen Maahan­muutto­virastosta saaneita entisiä turvapaikanhakijoita.
Yhdessä asunnossa voi majoittua parikymmentäkin ihmistä.
Kaksisataa euroa on valtavasti rahaa silloin, kun asumisoikeus vastaanottokeskuksessa on päättynyt kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen.
Paperittomilla on Helsingissä mahdollisuus saada toimeentulotukea yhteensä 260 euron arvosta kuussa. Tämä muodostuu niin, että sosiaalitoimi voi myöntää heille kuussa harkinnanvaraisesti sata euroa käteistä ja 160 euroa ruokakaupan maksu­sitoumuksena.
”Hyvällä, rauhallisella asuinalueella patjapaikka voi maksaa 300 euroa kuussa. Mistä saa koottua niin paljon rahaa? Haavoittuvassa asemassa olevan vaihtoehto on mennä pimeille työmarkkinoille”, sanoo projektipäällikkö Anne Hammad Helsingin diakonissalaitoksesta.

PAKKASTA on Itäkeskuksessa muutama aste. Pimeys on tullut, vaikka kello on vasta 16. Projektipäällikkö Hammad on saanut puhuttua yhden Helsingissä paperittomana elävän miehen kertomaan patjapaikkoina tunnetusta yösijajärjestelystä.
Adnan Al-Joarin tuli Irakista Suomeen vuonna 2015. Vuosi on jäänyt muistiin poikkeuksellisen suuresta turvapaikan­hakijoiden määrästä. Hän on aiemminkin kertonut julkisuudessa elämästään paperittomana.
”Muut eivät uskaltaneet antaa haastatteluita”, Hammad on sanonut.

PAKKASTA on Itäkeskuksessa muutama aste. Pimeys on tullut, vaikka kello on vasta 16. Projektipäällikkö Hammad on saanut puhuttua yhden Helsingissä paperittomana elävän miehen kertomaan patjapaikkoina tunnetusta yösijajärjestelystä.
Adnan Al-Joarin tuli Irakista Suomeen vuonna 2015. Vuosi on jäänyt muistiin poikkeuksellisen suuresta turvapaikan­hakijoiden määrästä. Hän on aiemminkin kertonut julkisuudessa elämästään paperittomana.
”Muut eivät uskaltaneet antaa haastatteluita”, Hammad on sanonut.

Seuraavaksi yöksi Al-Joarin on menossa Hermanniin. Siellä Diakoniatalon kirkkosalissa on ollut yösija 30 ihmiselle. Hermannin hätämajoitus tosin päättyy 16. joulukuuta.
Rahaa yksityisten markkinoiden patjapaikkoihin ei ole, Al-Joarin kertoo. Mutta on hänkin maksanut paikasta jonkun olohuoneessa.
Silloin oli talvi, ja Al-Joarin kertoo olleensa sairaana. Viikonloppuna hänellä ei ollut muuta keinoa kuin maksaa 50 euroa. Koko vartalo tärisi kuumeesta, eikä hotellia varten ollut näyttää passia.
”Aamulla sieltä oli heti lähdettävä.”
PATJAPAIKOILLE on tyypillistä se, että niillä saa majoittua vain illasta aamuun. Helsingin diakonissalaitoksen päivällä käytössä oleviin tiloihin tulee Anne Hammadin mukaan viikoittain kymmeniä paperittomia ihmisiä.
Toistuvista keskusteluista voi Hammadin mukaan päätellä, että patjapaikoiksi vuokrattavia asuntoja on Helsingissä satoja.
”Joku kysyy joka viikko näitä paikkoja. Me emme ota kantaa siihen, emmekä tarkkaan tiedä, ketkä näitä asuntoja vuokraavat”, Hammad sanoo.

Anne Hammadin mukaan on kuitenkin selvää, että tietty ihmisryhmä on nähnyt paperittomien yösijan tarpeessa bisnesidean. Pimeänä maksettava vuokra on verotonta tuloa, eivätkä patjapaikkalaiset voi valittaa mihinkään, jos heille jonain aamuna sanotaan, ettei enää ole tulemista.
Patjapaikoille päätyy Hammadin mukaan pääasiassa yksin eläviä miehiä. Joitakin naisiakin hän tietää. Perheille on enemmän muita majoitus­mahdollisuuksia. Hätä- tai kriisimajoituksena perheille on pystytty järjestämään asunto tai muu turvallinen tila.
Helsingin ulkomaalaispoliisissa työskentelevä komisario Janne Lepsu tietää tapauksista, joissa poliisipartio on mennyt asuntoon toimittamaan muuta asiaa mutta havainnutkin asunnossa useita ihmisiä.
”Asunnoista on löytynyt henkilöitä, joiden ei kuuluisi olla siellä, tai sieltä on jopa lähdetty karkuun.”
VARMAA tietoa paperittomien määrästä ei ole. Arviot Suomessa turvapaikka­järjestelmästä kadonneiden ihmisten määrästä nousevat paristatuhannesta useisiin tuhansiin.

Kielteisen turvapaikkaprosessin jälkeen osa ihmisistä poistuu itse maasta. Loput jäävät paperittomina esimerkiksi pääkaupunkiseudulle.
Turvapaikanhakijoiden määrä nousi vuonna 2015 Suomessa nopeasti yli 32 000:een. Seuraavana vuonna tulijoita oli enää runsaat 5 600 ja tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä runsaat 3 800.
Juuri vuoden 2015 tulijoiden suuri määrä tekee vaikeaksi arvioida, kuinka paljon pääkaupunkiseudulle on jäänyt turvapaikkaa hakeneita. Kuten Adnan Al-Joarin, moni paperiton hakee turvapaikkaa uudestaan ja uudestaan.
Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa on enää jäljellä neljä vastaanottokeskusta ja yksi alaikäisille tarkoitettu ryhmäkoti. Niissä on kirjoilla yhteensä runsaat 2 600 turvapaikanhakijaa, jotka ovat oikeutettuja niiden palveluihin.

HELSINGISSÄ poliisi patistelee tällä haavaa noin 350:tä ihmistä lähtemään Suomesta. Lisäksi noin 200 on Helsingissä niitä, joiden maasta poistuminen on estynyt. Sellainen on myös Irakista tullut Adnan Al-Joarin.
Irakiin ei ole pakko palata varsinkaan sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti marraskuussa Suomen rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimusta. Tuomio tuli siitä, että Suomi palautti Irakiin miehen, joka tapettiin kolmen viikon kuluttua palautuksesta.
Laittomasti maassa olevia henkilöitä on siis poliisin mukaan Helsingissä tiedossa 550–600.
”Heitä on enemmän, mutta tässä asiassa kartalla pysyminen on Euroopankin tasolla haastava tehtävä”, komisario Lepsu sanoo.
JOTKUT maksavat patjapaikasta omaisilta saaduilla rahoilla, Al-Joarin sanoo. Omaiset siis lähettävät Irakista paperittomalle perheenjäsenelle vuokrarahoja. Al-Joarinin mukaan se käy pian mahdottomaksi.

”Ei omaisilla ole lähettää joka kuukausi niin paljon rahaa. Pitää tehdä töitä pimeästi.”
Helsingissä laittomasti oleskelevien pimeät työmarkkinat ovat alkaneet erottua myös verotoimiston kautta. Poliisin esitutkinnasta on siirtynyt syyttäjälle muutamia kymmeniä epäiltyjä henkilötietojen väärennys­yrityksiä.
Verotoimistoon on mennyt ihmisiä, jotka ovat yrittäneet saada työntekonsa näennäisesti lailliseksi. He ovat esittäneet verottajalle väärennettyjä EU-maiden henkilökortteja. EU-kansalaisen henkilöpaperein on Lepsun mukaan yritetty esimerkiksi päästä töihin rakennustyömaille.
Silloin syntyy epäily rekisteri­merkintä­rikoksesta tai väärennyksestä. Syylliseksi toteamisesta seuraa Lepsun mukaan yleensä käännytyspäätös.
”Ulkomaalaisoikeuden näkökulmasta sitä voi pitää pahimpana epäilynä, koska otetaan toisen ihmisen henkilöys ja pyritään oikeuttamaan sillä työnteko”, Lepsu sanoo.
KAIKKI on mahdollista. Niin toteaa Adnan Al-Joarin kulttuurikeskus Stoan kerhohuoneessa.

Hän kuvaa joitakin paperittomia nuoria maailmaa vielä ymmärtämättömiksi. Al-Joarin mukaan nämä varastavat tai myyvät itseään tai huumeita saadakseen rahaa vuokraan ja muihin kuluihinsa.
”Ulkona voi paleltua kuoliaaksi. Talvella täällä on pakko olla yösija sisällä.”
Al-Joarinia puistattaa. Hän kertoo yöstä, jona Helsingin päärautatieaseman ovet oli suljettu, eikä hän keksinyt muuta paikkaa kuin julkisen vessan. Sellaista ei voi tehdä monta kertaa.

[Doctor Lecter]

Valtion kulut maahanmuuttajien asuttamisesta ovat vuodessa 546 miljoonaa euroa.

4. Asuminen – 546 M€
Asumistukia maksettiin vuonna 2018 yhteensä 2.112 miljoonaa euroa. Perustoimeentulotukea saavat ovat käytännössä myös asumistukien saajia. Yleinen asumistuki on 80 % asumismenoista. Jos perheellä ei ole tuloja, loput asunnon vuokrasta maksetaan toimeentulotukena.

Asumisen kustannukset on tässä selvityksessä laskettu asuntovuokrien kautta.

Lieksassa 3h+k asunnon kk-vuokra kerrostalossa on 500-700 euroa, Turun Varissuolla 700-800 euroa (yksiö 450€), Tampereen Hervannassa 900€ (yksiö 600€), Vantaan Hakunilassa 1100€ (yksiö 800€), Helsingin Vuosaaressa 1200€ ja Kalasatamassa 1700€ sekä Espoon keskustassa 1200 eur (yksiö 700€).

Asumiskustannukset on arvioitu näin: Humanitäärisen maahanmuuton suurimmista maista aikuisia 69.211, lapsia 30.828. Aikuisilla (perheellisillä) 35.000 asuntoa, joiden vuokra 1000 eur/kk ja yksin yksiöissä asuvia 15.000 (vuokra 700 eur). Laskennalliset asumismenot ovat 546 miljoonaa euroa vuodessa.

Asumistuet valuvat sijoittajille (mm. ay-järjestöille) osinkoina. Blogikirjoitus vuodelta 2015. Asumismenojen vaikutuksia on selvitetty osassa 3/3.

Iltalehti blogi Vahtera
5.3.2019

Asumistuet pitäisi poistaa. Miksi kenenkään pitäisi maksaa siitä, että joku voi asua jossain mihin hänellä ei ole varaa. Asumistukien poistaminen hävittäisi suurimman osan mamutuksen luomasta pimeästä asuntomarkkinatilanteesta. Rotat jättäisivät paikan missä heitä ei enää ruokittaisi.

[OscM]

Tuo heidän "hirveä tilanteensa" patjalla toisten nurkissahan on ihan sama kuin kantasuomalaisilla asunnottomilla - joista muuten läheskään kaikki eivät suinkaan ole päihdeongelmaisia tai "itse asiansa sotkeneita". Helsingissä on jatkuvasti, vuodesta toiseen vähintään 2000 asunnotonta, ja ihan Suomessa syntyneitä. Kiinnostaako se ketään?

Helsingin kaupungin asuntoihin ei muuten ole olemassa jonoa, vaan valinta kohdistuu tuntemattomalla tavalla joihinkin, ja taas toisiin ei milloinkaan. Jono kun tarkoittaa sitä, että jos vain odotat, vaikka kauankin, niin joskus vuorosi tulee.

Mutta nyt tämänkin lehtijutun jälkeen varmasti suuri joukko auttamishaluisia asunnontarjoajia rientää pelastamaan näitä hädänalaisia.

[putsari]

Ei mikään uusi ilmiö Helsingissä... Sama käyty läpi jo aiemminkin ja silloin kohteena olivat köyhät ja maalaiset oman maan kansalaiset.

Googleen hakusanoiksi "liekkihotelli", "Elämää työttömänä ja kodittomana 1960-luvun Helsingissä" tai "Asuntopula ajoi ihmiset ahtaalle"

Sitä pätkää jossa joku Karpon tapainen kävi läpi Helsingin pimeitä vuokrasänky markkinoita 60-luvulta en enää löytänyt mutta löytynee jos jaksaa etsiä... Edit: Löytyihän se - https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/0 ... olhoosissa

Olisit nyt väittänyt, että kyseessä oli laittomasti maassa oleskelevat ruotsalaiset puliukot.

Tuo artikkelissa esiintyvä rikollinen on muuten joku media mannekiini näissä laittomasti maassa olevien nyyhkytarinoissa. Jossain artikkelissa toivoi saavansa oleskelulupansa ja tietenkin myös tätä kautta koko perheensä (lue sukunsa) Irakista luokseen Suomeen. Perheellä ei näyttäisi olevan mitään hätää siellä Irakissa.

[Jari Vei]

Valtion kulut maahanmuuttajien asuttamisesta ovat vuodessa 546 miljoonaa euroa.

Asumistuet pitäisi poistaa. Miksi kenenkään pitäisi maksaa siitä, että joku voi asua jossain mihin hänellä ei ole varaa. Asumistukien poistaminen hävittäisi suurimman osan mamutuksen luomasta pimeästä asuntomarkkinatilanteesta. Rotat jättäisivät paikan missä heitä ei enää ruokittaisi.

"Tohtori Psykopaatti" olen täysin samaa mieltä: Jos ei ole varaa asua - taivasalle. Jos ei ole varaa ostaa lääkkeitä - sairastakoon. Jos ei ole varaa ostaa ruokaa - kuolkoon. Heikot sortuvat elon tiellä, herra Tohtori - muista, että jossakin vaiheessa sinäkin. Nimimerkki, asumistuen nauttija - toistaiseksi.

[Tuomion Pasuuna]

Asumistukien poistaminen ei tietenkään ole poliittisesti kovin helppo juttu ja se pitäisi tehdä jotenkin niin, että toimeentulotukea, alimpia työttömyystukia jne. korotetaan jonkin verran, jotta niiden varassa elävillä on varaa maksaa vuokraa ja ostaa ruokaa.

Nythän se toimii niin, että jos asuu Pelkosenniemellä yksiössä, jonka vuokra on 200€, saa työttömyysturvaa 600€ ja asumistukea esim. 150€. Jos taas asuu Helsingissä yksiössä, jonka vuokra on 800€, saa työttömyysturvaa edelleen 600€ ja asumistukea esim. 700€. En tiedä tarkkoja summia, mutta idea on tuo.

Olisi paljon parempi systeemi, että työttömyysturvaa saisi 900€ ja sen saisi sitten käyttää haluamallaan tavalla vuokramenoihin ja muihin menoihin. Tämä johtaisi siihen, että työttömät etsisivät asuntoja syrjemmältä ja työssäkäyville vapautuisi asuntoja nykyistä edullisemmin läheltä työpaikkojaan, jotka yleensä ovat isoissa keskuksissa.

Nykytilanteessahan tuloksena on käytännössä tulonsiirto veronmaksajilta sijoitusasuntojen omistajille.

[Villeri]

Iso ongelma on siinä, että kun asiat menevät tunteisiin aina sen mukaan, mitä media nyt milloinkin sattuu tarjoilemaan, niin ei enää pystytä käsittelemään asioita.

Jos olisi 2015 mietitty, että miten tehokkaimmin autamme Syyrian sodan uhreja, olisi pakolaislereihin panostaminen ollut ilmeinen vaihtoehto - että menette sinne leirille, niin järkkäämme fyrkkaa ylläpitoon. Sen sijaan päätettiin jokaisen Välimeren ylitykseen kykenevän olevan avun tarpeessa.

Hysteerisesti toimimalla on sitten saatu luotua ongelmia paperittomista terrorismiin. Mutta mitään ei suostuta oppimaan vaan taas biaudet ovat hysteerisesti huutamassa verorahaa itse luomiinsa ongelmiin. Eikä tätä ongelmaketjua pysty nykypäättäjät katkaisemaan, sillä yksi "Haluatko jättää ihmiset katotta?"-mukamas-argumentti katkaisee kaikki järjelliset ongelmaratkaisut.

Kun ihmiset tarvitsevat apua, pitäisi olla rauhallisempi kuin koskaan, kyetä käsittelemään tilanne rauhallisesti. Nyt me olemme kuin kolaripaikalle saapuva hysteerikko, joka ei tiedä ensiavusta mitään, mutta kirkuu "Herrajumala, miten paljon verta!" Homman voi vielä kruunata sillä, että hysteerikon mielestä hän oli se, jolla oli tilanne hallussa.

Ei muuta kuin kirkumaan paperittomien asuntojen puolesta, niin pysyy ikiliikkuja vauhdissa.

[ReissuLasse]

Iso ongelma on siinä, että kun asiat menevät tunteisiin aina sen mukaan, mitä media nyt milloinkin sattuu tarjoilemaan, niin ei enää pystytä käsittelemään asioita.

Jos olisi 2015 mietitty, että miten tehokkaimmin autamme Syyrian sodan uhreja, olisi pakolaislereihin panostaminen ollut ilmeinen vaihtoehto - että menette sinne leirille, niin järkkäämme fyrkkaa ylläpitoon. Sen sijaan päätettiin jokaisen Välimeren ylitykseen kykenevän olevan avun tarpeessa.

Hysteerisesti toimimalla on sitten saatu luotua ongelmia paperittomista terrorismiin. Mutta mitään ei suostuta oppimaan vaan taas biaudet ovat hysteerisesti huutamassa verorahaa itse luomiinsa ongelmiin. Eikä tätä ongelmaketjua pysty nykypäättäjät katkaisemaan, sillä yksi "Haluatko jättää ihmiset katotta?"-mukamas-argumentti katkaisee kaikki järjelliset ongelmaratkaisut.

Kun ihmiset tarvitsevat apua, pitäisi olla rauhallisempi kuin koskaan, kyetä käsittelemään tilanne rauhallisesti. Nyt me olemme kuin kolaripaikalle saapuva hysteerikko, joka ei tiedä ensiavusta mitään, mutta kirkuu "Herrajumala, miten paljon verta!" Homman voi vielä kruunata sillä, että hysteerikon mielestä hän oli se, jolla oli tilanne hallussa.

Ei muuta kuin kirkumaan paperittomien asuntojen puolesta, niin pysyy ikiliikkuja vauhdissa.

Tämähän se on ja lisäksi asioita arvioidaan omista lähtökohdista, jos on vaikka tottunut siihen että suihkussa tulee kuumaa vettä, niin tuntuuhan se niin epäinhimilliseltä pakottaa joku kylmään suihkuun, siitäkin huolimatta että ko. henkilö ei olisi ikinä edes kuumaa suihkua nähnyt.

[JammuSetä]

Olen sitä mieltä että matut tulisi hajasijottaa ympäri Suomea varsinkin niille pikkupaikkakunnille joissa ei ole asuntopulaa. Tämä pakottaisi matut myös integroitumaan kun ghettoutuminen ei onnistuisi.

[John Kimble]

Tämä johtaisi siihen, että työttömät etsisivät asuntoja syrjemmältä ja työssäkäyville vapautuisi asuntoja nykyistä edullisemmin läheltä työpaikkojaan, jotka yleensä ovat isoissa keskuksissa.

Oletat virheellisesti, että kaikki työpaikat ovat "isoissa keskuksissa" mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Toki useat "siistit sisätyöpaikat" varmaan sijaitsevat keskustoissa, mutta niillä ei todellakaan pyöritetä Suomen yhteiskuntaa.

Toisaalta olisi mielenkiintoista jos uuskommunistit, vihervasemmistolaiset ja muut takkulaiset joutuisivat muuttamaan korpikyliin ja turha riehuminen ja anarkismi keskustoissa vähenisi.

[Kardemumma]

Korpikylät ovat täysin autioituneita maatalouden romahdettua 90-luvun lopussa. Siellä ei ole tarjolla minkäänlaisia töitä, mutta sitäkin enemmän omavaraisuutta. Tietenkään pakolaiset eivät siinne suostu muuttamaan, koska siellä ei ole tarjolla kännistä vaaleahiuksista teinipillua ja oman kulttuurin seurapiirejä. Anarkistitkaan antifoineen eivät sinne suostu menemään, koska siellä ei ole tarjolla Hesburgerin vegehamppareita ja lähikauppaankin saattaa olla liian pitkä matka hakemaan sitä olutta. Kannabistakaan tuskin jaksaisivat itse kasvattaa, kun sitä saa kaupungissa ostettua perustoimeentulotuella.

Terveelle yksilölle siellä on kuitenkin mahdollisuuksi, tai ainakin minä näen niitä. Kalastus, metsästys (Lue; ampua eläintä aseella kuollettavasti), marjastus, pontikan ja käymisteitse valmistettavien alkoholijuomien valmistus, polttopuiden tekeminen (voittaa jonkun vitun crossfitin mennen tullen), leivinuunissa uskomattomien pataruokien valmistaminen hartaasti hauduttaen, puhtaan metsän tuoksuista nauttiminen, nuotion äärellä ihasteleminen ja sen perinnepuukon vyöllä avoimesti kantaminen sekä sen ihmissaastan vähäisyys. Ja mikä ehkä parasta, saa olla samanlaisessa elinympäristössä susien, ilvesten, ahmojen ja karhujen kanssa. Eikä hemmetti tarvitsisi juoda kraanavettä saaden elimistöön jonkun lumpun pillusta peräisin olevaa e-pillerijäämiä. Puhdasta puro- ja lähdevettä. Nahkavyöllä puukko ja kultaisena kiiltäviä kiväärin patruunoita. Ai, vittu. Se vasta olisi elämää.

[NO H2O]

Terveelle yksilölle siellä on kuitenkin mahdollisuuksi, tai ainakin minä näen niitä. Kalastus, metsästys (Lue; ampua eläintä aseella kuollettavasti), marjastus, pontikan ja käymisteitse valmistettavien alkoholijuomien valmistus, polttopuiden tekeminen (voittaa jonkun vitun crossfitin mennen tullen), leivinuunissa uskomattomien pataruokien valmistaminen hartaasti hauduttaen, puhtaan metsän tuoksuista nauttiminen, nuotion äärellä ihasteleminen ja sen perinnepuukon vyöllä avoimesti kantaminen sekä sen ihmissaastan vähäisyys. Ja mikä ehkä parasta, saa olla samanlaisessa elinympäristössä susien, ilvesten, ahmojen ja karhujen kanssa. Eikä hemmetti tarvitsisi juoda kraanavettä saaden elimistöön jonkun lumpun pillusta peräisin olevaa e-pillerijäämiä. Puhdasta puro- ja lähdevettä. Nahkavyöllä puukko ja kultaisena kiiltäviä kiväärin patruunoita. Ai, vittu. Se vasta olisi elämää.

Heh... En ole maalla asumista noin ajatellutkaan mutta siitä huolimatta tyytyväinen melkein maalla asuja...