Jyväskylän senioritalon palon nopea leviäminen - Rakennusvirhe?

Sana on vapaa jos netiketti on hallussa.

Valvoja: Moderaattorit

Hermione
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5039
Liittynyt: Ma Kesä 22, 2020 6:38 pm

Re: Jyväskylän senioritalon palo

Viesti Kirjoittaja Hermione »

meitzi kirjoitti:
Ma Heinä 13, 2020 12:43 am
Hermione kirjoitti:
La Heinä 11, 2020 7:13 pm
Mikäli osoittautuu todeksi se, että rakentamisessa on oiottu turvallisuusvaatimuksissa ja asiaa ei ole "huomattu" rakennusvalvonnassa, herää kysymys kuinka monessa kohteessa on oiottu vastaavalla tavalla.
Hyvin todennäköisesti vähintään tuhansissa. Minäkin olen vain yksi vaatimaton rattaan tapainen tekijä, mutta silti täyttänyt kymmeniä omavalvontalomakkeita, joilla korvataan paikan päällä tehtäviä tarkastuksia.
Eikö se omavalvonta kuulu tehdä juurikin paikan päällä?

Zipe
Hetty Wainthropp
Viestit: 481
Liittynyt: Ti Huhti 19, 2016 3:51 pm
Paikkakunta: Twin Peaks

Re: Jyväskylän senioritalon palon nopea leviäminen - Rakennusvirhe?

Viesti Kirjoittaja Zipe »

Rakennus- ja remonttialalla näkee välillä ehtaa mafiameininkiä, mutta pääsääntöisesti tapana on ottaa mahdollisimman kallis hinta, tehdä halvoista tarvikkeista pikavauhtia ja parhaimmillaankin sääntöjä hipoen. :twisted:

Avatar
On Anoi Kaa
James Bond (George Lazenby)
Viestit: 11798
Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
Paikkakunta: Syvä joki

Re: Jyväskylän senioritalon palon nopea leviäminen - Rakennusvirhe?

Viesti Kirjoittaja On Anoi Kaa »

Alla oleva olettaen, että paloturvallisuus törkeästi ryssitty, koska muuten tällaisen palon ei ammattilaisten mukaan pitäisi olla edes mahdollinen.

Huonoa tuuria siinä, että huolimattomia tulileikkejä harrastettiin juuri sellaisessa talossa, missä ollaan ryssitty paloturvallisuus (todnäk säästöjen takia), eikä kukaan havainnut ja ilmoittanut. Ei ole yleistä kuitenkaan, että kerrostalon parveketta liekitetään, kun uutisia parvekepaloista melko vähän. Onneksi useimmat valvovat liekkejään, jos niitä harrastavat.

Palokan parvekkeen arvellaan siis syttyneen kynttilästä, näin ainakin talossa asuvat olivat puhuneet, mutta varmaa hän tässä vaiheessa tämä ei ole. Tuli levinnyt ilman hälytystä/asukkaan havaintoja päästen riehumaan välikattoon. Siinä asunnossa oli ainakin aiemmin asunut kynttilätulien ystävä, eikä ilmeisesti ollut poiskaan muuttanut. Itsekin pidän kynttilöistä, mutta olen kyllä tarkka niiden kanssa ja pidän silmällä, jos niitä poltan. Opin lapsena pitämään ulkona kynttilöitä vain myrskylyhdyssä ja oppi on säilynyt. Muistan yhä, kun pappakin kertoi kuinka silloin suojelee sekä liekkiä, että taloa. Korostan kynttilän palon juurisyynä olevan vain huhua tällä hetkellä, kun muuta tietoa syttymissyystä ei ole.

Rakennusalan haalarityöntekijätkin on syytä harjata, jos yhä Suomessa ovat, kun eivät ole kertoneet puutteista. Missä asti niistä on tiedetty edes ja onko käsketty olla noudattamatta piirustuksia?

Tänään muuten päätetään aloittaako Onnettomuustutkintakeskus tutkinnan tästä. Ihme on, jos ei aloittaisi ja outoa edes pohtia aloittamista, koska oli vain pelastajien ansiota, että suuronnettomuuden uhreilta vältyttiin. Uhrimäärä olisi kuitenkin laskettu jopa kymmenissä, jos huonosti olisi käynyt.

Osasyy palon leviämiseen lienee myös se, että painopiste oli alussa tietysti ihmisten, ei rakennusten, pelastamisessa. Tällöin tärkeä alkuisku paloa vastaan jäi väkisin löysäksi, eikä voitu hyökätä riittävällä aggressiolla ja "tappaa" tulipalo kylmäksi.

Toki myös palolaitoksen kuuluu oppia tästä, vaikka työläs evakuointi menikin todella hienosti ja siitä ansaitsevat ison kiitoksen. Taisi kuitenkin sielläkin jossain kohtaa lipsua? Ihmiset oli jo evakuoitu rakennuksesta ja primääri tulipalo oli saatu käsittääkseni sammumaan, kun oli mahdollisesti hieman "rentouduttu", kun palon arveltiin olleen siinä, eikä sitten havaittu palon leviämistä alapuolelle (alhaalla olevan osan täydellinen tuho näkyy ed. sivun kuvasta). Tätä ei myöskään osattu ennakkoon pelätä, jolloin olisi voitu ampua sinne vettä jäädyttämään/suojaamaan. No, nämä selviävät pitkälti pelkästään heidän radioliikenteen perusteella, kun tuhon vaiheet selvitetään.

Se, missä määrin tuli eteni rakenteita (roiloja) pitkin pystysuoraan noin parikymmentä metriä alas ja missä määrin yläkerran kattopalosta tippui palavaa materiaalia selvinnee, kiitos runsaan videomateriaalin, jota oletan palolaitoksen itsekin jo kuvanneen? Olisi ainakin dorkaa olla kuvaamatta ihan jo opetustarkoituksessa.

Palokatkojen tarkastus onnistuu luotettavasti vain silloin, jos tarkastus aloitetaan jo rakennusvaiheessa (kun rakenteet ovat vielä näkyvillä, eikä eristeiden ja muiden perittävien rakenteiden takana piilossa). Sama koskee tietty myös kaapelien ja putkitunneleiden läpivientejä. Näihin sammuttajatkin viittasivat ihmetellessään palon nopeaa ja voimakasta leviämistä myös alas puhuessaan roiloista.

Palokatkojen/-sulkujen oikeaoppisen rakentamisen ja toteutumisen problematiikkaa alla, erittäin mielenkiintoinen artikkeli, joka osoittaa että puutteet sekä säästösyistä tehdyt oikaisut suunnitellusta eivät ole ikävä kyllä harvinaisia. Jutussa tähän liittymättömänä korjausrakentamisen palojutut, mutta en alkanut poistamaan.
Palokatkot ovat tulipaloriskien kärjessä
26.6.2017 Teksti: Riitta Malve-Tamminen

Hiljattain helsinkiläisessä kerrostaloasunnossa syttyi ja sammui tulipalo ilman, että kukaan talon asukkaista havahtui siihen yöllä. Vain kadulla liikkunut lehdenjakaja kiinnitti huomion ikkunasta tulevaan savuun ja soitti hätänumeroon.

Onnettomuudessa oli onnea, koska palokatkot ja palo-osastoinnit olivat kunnossa estäen palon sekä savun leviämisen asunnosta toiseen.

Paloasiantuntijoille palokatkojen ongelmat ovat tuttuja.

– Palo-osastojen puutteet, mukaan lukien palokatkot, kuuluvat tulipaloriskien kärkiviisikkoon. Se koskee myös taloyhtiöitä, kertoo vanhempi palotarkastaja Kari Telaranta Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Hän kuuluu Suomen palopäällystöliiton riskienhallintojaoston johtokuntaan.

Käräjäoikeudessa virheellisiä palokatkoja koskevat riidat taloyhtiön ja urakoitsijan välillä ovat yleisiä. Suureksi osaksi ne liittyvät linjasaneerauksiin. Palokatkojen avaaminen ja korjaaminen on kallista, jos sitä joudutaan tekemään laajasti rakennuksessa.

– Yleensä palokatkojen virheet ovat vähäisiä, eikä niihin liity suurta riskiä palon leviämisestä. Mutta jos muoviputki vedetään remontissa kerrosten läpi ja katkona toimiva palomansetti unohtuu, tuli pääsee leviämään nopeasti muoviputken sulaessa kasaan. Silloin on vaarana suuronnettomuus, selvittää johtava palokonsultti, insinööri Jorma Susi palotekniikkaan erikoistuneesta insinööritoimisto Markku Kauriala Oy:stä.

Palokatkojen puuttuminen on syy tulen ja savun leviämiseen useimmiten laitosten ja toimitilarakennusten tulipaloissa. Asuinkerrostaloissa palon leviämisen syy on monesti huonokuntoinen huoneiston ovi.

Telaranta ei pidä asuinkerrostalon tulipaloa harvinaisena. Hän arvioi tilastojen perusteella sen todennäköisyydeksi kerran viidessäkymmenessä vuodessa.

– Taloyhtiön ei kuitenkaan kannata ajatella palon ja sen leviämisen todennäköisyyttä, kun se arvioi rakennuksen paloturvallisuutta ja palokatkojen tiiveyttä. Pelastuslaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittavat yksituumaisesti kiinteistön omistajaa huolehtimaan niistä, Telaranta korostaa.

Ensin tarkistetaan, sitten peitetään
Uusimmissa taloissa palokatkot ovat paremmassa kunnossa kuin vanhemmissa. Muutoksen rajapyykki on 2013, jolloin Helsinki, Espoo ja Vantaa vaativat ensimmäisinä palokatkosuunnitelman rakennusluvan hakuvaiheessa. Vaatimus koskee sekä uudisrakentamista että peruskorjauksia. Esimerkkiä on seurattu monissa muissa kaupungeissa.

Läpivientien ja reikien tiivistämisen on tiedetty jo pitkään vähentävän tulipalon leviämistä. Rakennusmääräyskokoelmassa niistä mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1976.

Tänään käytössä olevat palokatkotuotteet ovat tyyppihyväksyttyjä tai CE-merkittyjä. Ne ovat huoltovapaita elinkaarensa aikana, mutta erilaisissa muutostöissä niiden ominaisuudet saattavat heikentyä.

Suurimmalla osalla palokatkoasentajista on jo VTT:n myöntämä sertifikaatti, vaikka se ei ole pakollinen.

– Sertifikaatti ei kuitenkaan yksin takaa hyvää jälkeä, koska jokainen palokatkotuote vaatii vielä oman asennuskoulutuksensa. Taloyhtiöissä kannattaa edellyttää nämä molemmat asentajalta, Susi korostaa.

Hän pitää rakennussuunnittelun ja palokatkosuunnittelun yhteistyötä onnistumisen kannalta tärkeänä. Siinä varmistetaan, että läpivientien tiivistykset pystytään tekemään ja tarkistamaan ennen niiden peittämistä rakenteessa.

– Se toimii niin, että työmaalta soitetaan palokatkosuunnittelijalle, kun palokatkot ovat valmiita yhdellä alueella, että nyt saa tulla tarkistamaan. Menemme ja kirjaamme hyväksynnän työmaan tarkastuspöytäkirjaan ja omiin asiakirjoihimme.

Susi on nähnyt monia virheellisiä ja puuttuvia palokatkoja, kun häneltä on pyydetty asiantuntijalausuntoa urakkariidan oikeuskäsittelyyn.

– Ongelmat tulevat yleensä esiin jonkin muun vian korjaamisen yhteydessä, kun rakenteita avataan.

Osa palokatkoista on niin ahtaissa tiloissa, että tarkastamisessa käytetään apuna peilejä ja kameroita. Savulaukaisut mahdollistavat kapeiden rakojen havaitsemisen. Joskus päädytään purkamaan rakenteita, jos palokatkoja ei muuten tavoiteta.

– Yhtä samaa läpivientiä ja palokatkoasennusta ei ole, kertoo tekninen asiantuntija Ole Meckelburg Palokatkomiehet Oy:stä, joka asentaa ja tarkastaa palokatkoja.

Tavallisesti hän löytää vikoja sähköpääkeskuksissa, kellaritiloissa ja pohjakerroksen liiketiloissa. Kyseessä ovat yleensä LVI-kanavien, sähkökaapelien ja pattereiden läpiviennit palo-osastojen välillä.

– Jokaisen palokatkon vieressä tulee olla merkki, joka kertoo sen materiaalin, tekijän ja asentamisen ajankohdan. Valitettavasti asentaja toisinaan unohtaa kiinnittää merkin. Se vaikeuttaa palokatkon kunnostamista esimerkiksi silloin, kun siihen tehdään reikä uudelle kaapelille.

Hallitusta opastetaan
Taloyhtiöiden palotarkastukset suoritetaan yhä useammin omavalvontana tai paloturvallisuuden itsearviointina. Pelastuslaitosten valvontatarkastukset eivät ole kuitenkaan kadonneet kokonaan.

– Haluamme aktivoida taloyhtiön hallitusta arvioimaan itse rakennuksen paloturvallisuutta. Annamme omavalvontaa varten materiaalia ja tarkastuslomakkeen. Jos täytetyssä lomakkeessa on huolenaiheita, keskustelemme niistä rakentavasti hallituksen kanssa tai käymme paikan päällä katsomassa. Yleensä hallituksessa oivalletaan riskit ja korjataan viat ilman, että meidän tarvitsee sitä vaatia, Telaranta selvittää.

Vakuutusyhtiö Fennian riskienhallintapäällikkö Seppo Vihervaara suosittelee, että taloyhtiöt tarkistuttavat aika ajoin rakennuksen palo-osastoinnin ja palokatkojen kunnon asiantuntijalla.

Vakuutusyhtiö ei tarkista paloturvallisuutta, mutta saa tietoa sen puutteista mahdollisen tulipalon tutkinnan perusteella.

– Jos paloturvallisuus laiminlyödään, tulipalon vahingot korvataan alennetusti, Vihervaara kertoo.

Kiinteistövakuutus velvoittaa taloyhtiötä noudattamaan vakuutukseen liittyviä, kirjallisia suojeluohjeita. Fennian suojeluohjeet ottavat esille myös läpivientien tiivistämisen.

Niissä sattuu noin 1 300 tulipaloa vuodessa.

Valitettavan usein suojeluohjeet pysähtyvät isännöitsijälle, eikä taloyhtiön hallitus ole tietoinen niistä. Ne on kuitenkin tarkoitettu avuksi kiinteistön paloturvallisuuden arviointiin, joka hallituksen on syytä ottaa esityslistalleen vuosittain.

https://www.kiinteistolehti.fi/palokatk ... -karjessa/
Paljon informaatiota itselleni vieraasta aihepiiristä ja järkeenkäypää, paitsi tämä:
Kiinteistölehti kirjoitti:Telaranta ei pidä asuinkerrostalon tulipaloa harvinaisena. Hän arvioi tilastojen perusteella sen todennäköisyydeksi kerran viidessäkymmenessä vuodessa.
Eikö yksi tapaus 50 vuodessa ole sitten harvinainen, näköjään ei! Ei pitäisi lainkaan käyttää suhteellisia sanoja näissä yhteyksissä. No, nyt voidaan nukkua taas seuraavat 50v rauhassa...

Kukaan ei kyllä olisi uskonut, jos olisi pe kertonut vain pari vuotta vanhan modernin asuinkerrostalon palavan ensi yönä. SRV on niin monen kerrostalotyömaan takana, että tulee olemaan työllistävä vaikutus kahlata ja tarkastaa nämä kaikki paikanpäältä. Jossain kohtaa on heillä iso ongelma, kun ei ole tullut sis. valvonnassa esille. Tietty jos on tullut esiin, mutta ei reagoitu, niin silloin vasta ongelma onkin. Kumpi näistä nyt onkaan syynä, niin SRV:llä on itsetutkiskelun paikka. Ja vakava!

Selvitystä siitä, missä kohtaan heidän prosessia meni vikaan, ei voi jättää vain SRV:n vastuulle, koska voisivat huijata/tulla huijatuksi siinäkin, vaan siinä on oltava mukana riippumattomia tarkastajia (joiden kulut SRV:n pöydälle). SRV on tehnyt useita jättimäisiä urakoita Suomen ulkopuolella ainakin Pietarissa, missä urakoinut kokonaisten alueiden kerrostalot.
Ironiainjektio: Mitä enemmän injektiot, sitä enemmän infektoit (tuore tutkimus). Tästä syystä virustaudit ja syövät saavat usein vallan boostaamisen jälkeen. Olkaa viisaita ja pysähtykää hetkeksi.

VastarannanKiiski
Axel Foley
Viestit: 2438
Liittynyt: La Helmi 08, 2020 6:24 pm

Re: Jyväskylän senioritalon palon nopea leviäminen - Rakennusvirhe?

Viesti Kirjoittaja VastarannanKiiski »

Rakennusalalle on pesiytynyt paljon ongelmia. Kopion tähän pari juttua Turun Sanomista, koska ne kuvaavat varmaan tilannetta yleisemminkin. Turussa kuohuu asian tiimoilta, mutta eiköhän sama ongelma ole muissa kaupungeissa rakennustoimessa ja vaikkapa asuntorakentamisessa, kuten nyt tässä Palokan senioritalokorttelissa. Olen varma, että mittavia rakennusvirheitä löytyy, ehkä myös sopimattomia tai halpoja materiaaleja.. Tulipalon takia ne paljastuivat kohtalaisen pian.

Tilaajatasolla on osaamattomuutta, kiire, suunnitelmien muuttaminen keskenkaiken, pitkien alihankintakerjujen mahdollistama vastuunpakoilu jne. Monikin näistä pikkufirmoista, joilta isommat arkennuttajat tilaavat urakan osia, ovat järjestelmällisesti 2 vuoden firmoja. Verot ja muut jätetään maksamatta ja firma lopetetaan ja sama tyyppi aloittaa uuden. Tämä pitäisi kertakaikkiaan estää.

Kyseenalaista on myös jopa ihmiskauppatyylinen työntekijöiden rahtaaminen Puolasta ja muualta halvemman työvoiman maista. Kielitaidon puute tuo ongelmia, samoin ylityöt, vapaapäivien puute ja alipalkkaus. Miten edes kuvitellaan työn laadun olevan näitä ajatellen priimaa?

Suomessa ei ole kohta lainkaan kunnollisia rakennuksia; vanhat homehtuvat ylläpidon ja siivouksen laiminlyöntien takia (kiitos ulkoistukset) ja uudet ovat jo valmistuessaan kelvottomia. Tästä on omakohtaista kokemusta mm suurempien vuokra-asuntofirmojen kohdalta.

Tässä esimerkki käytännöstä, joka toimii:
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5 ... untijuutta
Rakennusonnistujat seurakuntayhtymä ja TYS: Rakennushankkeissa onnistuminen vaatii aikaa ja asiantuntijuutta

Kuva

Seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Seppo Kosolaa kehutaan monissa lähteissä ammattimieheksi. Kosola itse taas jakaa kehuja myös sairaanhoitopiirin Timo Seppälälle ja TYS:n Ismo Aaltoselle. Kosola katsoo, että seurakuntayhtymän rakennushankkeissa toimii perinteinen malli, joka satsaa erityisesti suunnitteluun.

Turun Sanomat
12.07. 06.00

Turun Sanomien reportaasit kaupungin rakennusongelmien taustoista ovat nostaneet esille kysymyksen, miten kaupunki pääsee ongelmien juurisyistä eroon ilman massiivista organisaatiomuutosta.

Lähteet nostivat artikkeleissa esiin hyvin menestyvistä projekti- ja rakennuttajajohtajista Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtajan Seppo Kosolan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hankkeissa hanke- tai projektijohtajana toimivan Timo Seppälän.

Seppälä ei halunnut kesälomallaan kommentoida sairaanhoitopiirin näkemystä siitä, miten rakennushankkeet hoidetaan.

Seppo Kosola sen sijaan kertoo perusteellisen ja huolellisen suunnittelun olevan kaiken lähtökohta.

Kaikki lähtee tarveselvityksestä. Sen seurakuntayhtymä tekee itse.

Usein tarve peruskorjaukselle, laajennukselle tai uudisrakennukselle tulee käyttäjiltä – seurakunnat kertovat, mitä tarvitsevat.

Myös seurakuntayhtymän oma kiinteistöpalvelut voi toimia impulssina sille, että rakennusomaisuuteen tehdään tarveselvitys.

– Tarveselvityksen jälkeen alkaa tärkein vaihe eli suunnittelu. Käytämme siihen aikaa hankkeesta riippuen jopa vuoden eli satsaamme suunnitteluun erittäin paljon, Kosola kertoo.

Seurakuntayhtymä kilpailuttaa suunnittelutoimistot. Kriteereinä valinnalle käytetään muun muassa sitä, että suunnittelutoimistolla on aikaisempaa kokemusta julkisista ja seurakunnallisista rakennuksista.

Kosolan mukaan toimiston valinnan jälkeen hankkeelle tehdään useita erilaisia vaihtoehtoja. Niistä taas teetetään kustannusarviot jo luonnossuunnitelmavaiheessa ulkopuolisella kustannuslaskentaan erikoistuneella insinööritoimistolla.

– Teetämme helposti kaksikin luonnossuunnitelmaa kustannuslaskelmineen. Sen jälkeen meillä on niin sanottu työluku kustannuksista päättäjille eli tiedämme investoinnin suuruusluokan. Tämä on hyvin tärkeää tietää, jotta talous pysyy tasapainossa, Kosola painottaa.

Kuva

Kaksi onnistunutta rakennushanketta Seppo Kosolan mielestä ovat Vimman ja Aurelian talot Aurakadulla. Seurakuntayhtymä rakennutti modernin Aurelian vanhan rakennuskannan viereen. Talossa on tilat ruotsinkielisen seurakunnan toiminnoille ja toimistoille.

Suunnitelmat tehdään seurakuntayhtymässä aina loppuun asti.

Sen jälkeen teetetään urakkalaskenta-asiakirjat, joihin kuuluu hankkeen joka ikinen suunnitelma arkkitehtisuunnitelmista geosuunnitelmiin ja taloteknisistä suunnitelmista sisustussuunnitelmiin ja tarvittaessa audiovisuaalisiin eli äänentoistosuunnitelmiin asti.

Urakoitsijat kilpailutetaan vasta kun suunnitelmat ja urakka-asiakirjat on saatu valmiiksi.

– Urakoitsijoiden kilpailuttamiseen ja valintaan tulee kiinnittää huomiota. Meillä on aina tiettyinä kriteereinä, että urakoitsijalla on hankkeeseen nähden riittävä vastuunkantokyky ja kokemusta vastaavasta rakennustyypistä, Kosola kertoo.

Seurakuntayhtymä toimii kaikissa rakennushankesopimuksissa toisena sopijaosapuolena.

Se tarkoittaa, että yhtymä tekee sopimuksen pääurakoitsijan kanssa, mutta myös kaikkien muiden asiaan liittyvien urakoitsijoiden kanssa.

Nämä sivu-urakoitsijat alistetaan vielä pääurakoitsijan sopimukseen, jolloin pääurakoitsija vastaa kuitenkin kokonaisaikataulusta, mutta seurakuntayhtymä on silti sopijaosapuolena.

– Tällä tavalla olemme päätäntävallassa kaikesta, jos tulee esimerkiksi muutos- tai lisätöitä tai jopa hyvityksiä, Kosola kertoo.

Hänen mukaansa hankkeita on näin helppo hallita ja vastuut ovat selkeät.

Vastuun jakautumista helpottaa myös seurakuntayhtymän tapa palkata hankkeisiin organisaation ulkopuolelta rakennustöiden valvoja ja työmaavalvoja, jotka osallistuvat hankkeeseen hyvin varhaisessa vaiheessa.

Oman organisaation tekninen isännöitsijä on kuitenkin myös aina valvomassa hanketta.

Joka hankkeeseen asetetaan lisäksi rakennustoimikunta, jonka tehtävä päättyy vasta kaksi vuotta hankkeen valmistumisen eli takuuajan jälkeen.

Rakennustoimikunta koostuu Kosolasta, teknisestä isännöitsijästä, rakennuttajayhteistyökumppanista, työmaavalvojasta ja kirkkovaltuuston luottamushenkilöistä, joilla on asiaan osaamista, mutta myös aikaa ja kiinnostusta.

Kirkkoneuvosto ja kiinteistöjohtokunta valitsevat luottamushenkilöt rakennustoimikuntaan.

Henkilöt rakennustoimikunnassa eivät vaihdu, vaikka hanke ylittäisi kirkkovaltuuston vaalikauden. Vaalikausi on neljä vuotta.

– Siitä ei tulisi mitään, että henkilöt vaihtuisivat koko ajan, Kosola huomauttaa.

Hän kantaa kuitenkin hankkeissa suurimman vastuun.

Kosola tekee tiliä hankkeista paitsi kirkkovaltuustolle myös kiinteistöjohtokunnalle ja kirkkoneuvostolle.

– Tehtäväni ja velvollisuuteni on kertoa ajoissa, miten hanke etenee tai antaa tietoa, jos jokin menee hankkeessa pieleen. Myös lisäselvitysten antaminen kuuluu vastuulleni, Kosola kertoo.

Jokaisen hankkeen rakennustoimikunnalla on kirkkoneuvoston antamat valtuudet toteuttaa hanke, tehdä sopimukset ja hankinnat ennaltamäärättyjen kustannusten puitteissa.

Kosola on aina rakennustoimikunnan puheenjohtaja.

Seurakuntayhtymän kiinteistöorganisaatio on matala.

Kosolan lisäksi siellä työskentelevät vuokrauspäällikkö ja asuntosihteerit, kolme teknistä isännöitsijää ja rakennuttajassihteeri sekä intendentti. Jokaisen isännöitsijöiden alaisuudessa työskentelee noin parikymmentä henkilöä kiinteistöjen hoitotehtävissä.

Koulutustaustasta löytyy rakennusmestaria, AMK insinööriä, ylempää ammattikorkeakoulun insinööritutkintoa, kauppatieteilijöitä, tradenomeja ja merkonomeja.

Kosolan mukaan seurakuntayhtymän kiinteistötehtäviin pitää olla tekninen koulutus, mutta myös kokemusta.

– Vain pätevyys ratkaisee, ei muut seikat. Käytämme hyvin paljon aikaa rekrytointiin ja välillä on odotettu yksi tai kaksikin rekrykierrosta, jotta oikea henkilö löytyy, Kosola kertoo.

Kosolan apuna rekrytoinneissa on seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö.

Kosola ei kommentoi, miten muut organisaatiot hoitavat rakennushankkeensa, vaan painottaa, että seurakuntayhtymän tapa toimii seurakuntayhtymälle.

– Ylläkuvattu on tietysti hyvin perinteinen tapa, mutta se toimii meille. Emme ole innostuneet kokonaisvastuu-urakoista tai allianssimalleista.

Kosola painottaa, että seurakuntayhtymän rakennushankkeet eivät ole yhden miehen työtulosta.

– Hyvien yhteistyökumppanien valinta on todella tärkeää. Projekti on "koko orkesterin homma", Kosola kuvailee.

Hän kehuu paitsi kollegoitaan myös heitä, joiden kanssa seurakuntayhtymä on projekteja toteuttanut.

– Käytämme hankkeisiin aikaa, koska me omistamme ne rakennukset. Käytetty aika suunnitteluun ja muuhun tulee kyllä takaisin meille, jos ei muuten niin rakennuksen pitkän elinkaaren aikana, Kosola kommentoi.
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4 ... akoilukone
Turun rakennuttamisorganisaatio on huippuunsa viritetty vastuunpakoilukone

Kuva

Turussa ihmetellään, kuka oikein tekee päätöksiä, joiden seurauksena tiettyjen rakennuttamishankkeiden kustannukset karkasivat käsistä. Funikulaaria rakennettaessa, teatteri­remontissa ja Logomon siltaurakassa kustannukset kaksinkertaistuivat.

TS-selvitys. Turun kaupungin rakennuttamis­hankkeissa on hassattu veronmaksajien rahoja miljoonia ja taas miljoonia euroja. Turkuun luotu järjestelmä tekee kuitenkin liki mahdottomaksi sen, että vastuullisia koskaan saataisi tilille.

Turun Sanomat
01.07. 06.00

Turkulaiset veronmaksajat ovat seuranneet viime vuosina kauhusta kalpeina Turun kaupungin rakennushankkeita ja niiden pullataikinan tavoin paisuneita kustannuksia.

Kustannusten näkökulmasta Turun kaupunginteatteri remontoitiin kahteen kertaan. Alkuperäinen kustannusarvio oli 24,9 miljoonaa euroa, mutta loppusumma kipusi lähes kaksinkertaiseksi 44,4 miljoonaan.

Kakolanmäen funikulaari rakennettiin niin ikään kahteen kertaan. Alkuperäinen kustannusarvio oli 2,5 miljoonaa, mutta rahaa paloi lopulta 5,6 miljoonaa.

Logomon kävelysilta taidetaan rakentaa kolmeen kertaan. Urakkasopimusvaiheessa sillan hinnaksi arvioitiin 8,5 miljoonaa, mutta kaupungin jätettyä sopimustekstissä piikkinsä auki kustannukset ovat karanneet jo 19,6 miljoonaan. Ja työt ovat yhä kesken.

Lista ei mairittele Turun rakennuttamisesta vastaavia virkamiehiä. Hankkeille yhteistä on, että budjettiraameista on vedetty surutta läpi jarrua painelematta samaan aikaan kun Turku valmistautui karsimaan kaupunkilaisten palveluista 59 miljoonan euron säästöohjelmalla.

Kuka tästä tuhlailusta on vastuussa? Sen selvittäminen ei ole Turussa helppoa ja tässä avataan syitä sille.

Kuva

Turun kaupunginteatteri remontoitiin kahteen kertaan. Melkein kaksinkertaiseksi kipusi myös loppusumma: 44,4 miljoonaa.

Kiinteistöneuvos Olli Ojalan Kakola Yhtiöt kehittää ja rakentaa Kakolanmäkeä kaupunkilaisten asumis- ja virkistyskäyttöön. Ohessa Ojalalla oli eturivin paikka seurata, kuinka kaupunki rakennutti samalle mäelle rinnehissin eli funikulaarin.

Ojala sanoo tietävänsä tasan tarkkaan, miksi funikulaarin rakennuskustannukset yli kaksinkertaistuivat.

Kakolanmäen asemakaavaan oli alun perin merkitty ihan tavallinen rinnehissi, jonka rakentamiskustannusten yläarvio oli 1,5 miljoonaa euroa (TS 8.12.2011). Ojalan mukaan jossain vaiheessa projektia kaupunki kuitenkin hylkäsi alkuperäisen suunnitelman ja päättikin rakentaa arkkitehdin suunnitelman pohjalta taideteoksen. Kustannuksiksi arvioitiin nyt 2,5 miljoonaa.

Hissilaitteisto kasvoi järeyttä ja päätettiin rakentaa ala- ja yläasemat, jotka ylittivät reilusti funikulaarille asemakaavassa osoitetun neliömäärän. Virkamiesten täytyi hakea kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalta poikkeamispäätös ennen kuin rakennustyöt voitiin aloittaa.

Kustannukset, päättäjille vakuutettiin, pysyisivät edelleen kohtuuden rajoissa 3,1 miljoonassa (TS 20.12.2016), mutta arvio meni roimasti alakanttiin.

– Kun alettiin valaa kallioon monumenttia, niin kustannukset karkasivat. Haluttiin komeampaa ja järeämpää. Toki siitä funikulaarista sitten myös tuli komeampi, mutta jos tehdään tuollainen suunnitelma ja laitteisto, niin väkisinhän se maksaa. Siinä se juttu varmasti meni överiksi, Ojala toteaa.

Kuka tai ketkä tekivät ja hyväksyivät muutokset, jotka kaksinkertaistivat kustannukset?

Ojala ei tiedä vastausta.

Kuva

Kakola Yhtiöiden Olli Ojala näki läheltä, miksi funikulaarin kulut yli kaksinkertaistuivat.

Turun kaupunginhallituksen jäsen, varavaltuutettu Jarmo Laivoranta (kesk) on johtanut rakennusalalla omaa yritystä yli 40 vuotta. Hän on päättäjän roolissa aktiivisesti yrittänyt saada tolkkua kaupungin rakennuttamisesta.

Laivorannan mukaan hän ei ole pitkällä rakentajan urallaan ikinä törmännyt yhtä hävyttömiin budjettiylityksiin kuin Turun kaupungin hankkeissa.

Silti Laivoranta joutuu tunnustamaan, että hän ei päättäjänä tiedä, kuka näitä kalliita päätöksiä oikein tekee. Hän on todistettavasti vaatinut tämäntyyppisiin kysymyksiin Turun virkakoneistolta vastauksia, mutta paluupostissa tulee aina vain sisällötön litania tekstiä.

– Minä olen yrittänyt sekä valtuustossa että hallituksessa saada selville, kuka näistä päätöksistä vastaa. Vastaus kuuluu aina, että [kaupunkiympäristö]toimiala vastaa. Jos vastuussa on toimiala, niin tosiasiassa kukaan ei ole vastuussa, Laivoranta puhisee.

Henkilökohtaisen vastuuvapauden ikävä seuraus on, että kaupunkilaisten rahoja voidaan käsitellä kuin leikkirahaa.

Esimerkiksi Logomon kävelysiltahankkeessa kaupunki solmi Lemminkäisen kanssa urakkasopimuksen tilanteessa, jossa VR Track ei ollut saanut edes sillan suunnitelmaa vielä valmiiksi. Lisäksi Turku sitoutui sopimuksessa maksamaan kaikki työt, jotka eivät vielä sopimuksentekohetkellä olleet tiedossa. Niitä onkin sittemmin riittänyt.

Turun Sanomien lähteiden mukaan päätös oli käsittämätön, mutta tästäkään emämunauksesta kukaan ei ole ottanut vastuuta.

Kuva

Kaupunginhallituksen jäsen ja varavaltuutettu Jarmo Laivoranta (kesk) myöntää, ettei päättäjänä ole saanut selkoa, kuka kalliita päätöksiä tekee.
Laivorannan mielestä kaupungin pitäisi perustaa yhtiömuotoinen rakennuttamisorganisaatio, jolla on toimitusjohtaja, jolle hankkeita vetävät projektijohtajat olisivat vastuussa ja joka itse olisi vastuussa Turun valtuustoryhmien edustajista muodostetulle yhtiöhallitukselle.


Näin voitaisiin välttää teatteriremontin tai Logomon kävelysiltaurakan kaltaiset fiaskot, koska toimitusjohtaja tietäisi maksavansa niistä työpaikallaan.

– Mutta virkamiestä ei saa pois tehtävistään millään, ellei hän syyllisty virkavirheeseen. Ja kun virkamies ei tee mitään, ei hän silloin voi tehdä virkavirhettäkään, Laivoranta manaa.

Rakennuttaminen ei ole rakettitiedettä. Esimerkkejä tehokkaista rakennuttajista ei tarvitse etsiä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymää tai Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä kauempaa.

Turun Sanomille on kehuttu useammasta suusta seurakuntayhtymän kiinteistöjohtajaa Seppo Kosolaa ja Tyksin hankejohtajaa Timo Seppälää ammattimiehiksi, jotka kantavat vastuun organisaatioidensa rakennushankkeista. Selkeästi nimettyjen vastuuhenkilöiden ansiosta urakat pysyvät aikataulussa ja budjetissa.

Kuva

Logomon kävelysillan kustannukset ovat karanneet jo 19,6 miljoonaan. Ja työt ovat yhä kesken.

Kontrasti Turun kaupungin rakennuttamisorganisaatioon on raju – oikeastaan naurettava.

Turun Sanomien lähteet kuvailevat sitä järjestelmäksi, jossa hankkeen projektijohtajalta on viety sekä valta että vastuu. Molemmat varisevat rakennusprojektin varrella näkymättömiin korkean ja monipolvisen johto-organisaation eri portaille.

Pyramidin huipulla istuu kaupunginjohtaja Minna Arve. Toisella portaalla on apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.

Kaupunginjohtajien alapuolella on kaupunkikehitysjohtaja Pekka Sundman kaupunkikehitysryhmineen. Neljännellä portaalla on kaupunkiympäristötoimialan johtaja Christina Hovi.

Hovin alapuolella on palvelualuejohtaja eli tässä tapauksessa kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää. Suonpään alapuolella on puolestaan tulosyksikköjohtaja eli tässä tapauksessa toimitilojen rakennuttamispäällikkö Anne Antola.

Vihdoin viimein Antolan alapuolelta – seitsemänneltä portaalta – löytyy projektijohtajana toimiva rakennuttamisinsinööri.

Tällaisessa kollektiivissa ideoidessa kustannusylitysten riski kasvaa. Vielä hankesuunnitteluvaiheessa suunnitelmasta usein karsitaan kalliita elementtejä pois, mutta myöhemmin omia lempiajatuksia aletaan uittaa mukaan uudelleen.

Budjetin kanssa yhteensopimattomien toiveiden täyttö jää toteuttavan portaan murheeksi – varsinkin, kun Turun johtamiskulttuurissa johtajien päätöksiä kyseenalaistaville osaajille ei lähteiden mukaan hyvä heilu.

Kun kaupunginvaltuusto sitten myöhemmin vaatii vastauksia, kuka on vastuussa budjettiylityksiin johtaneista päätöksistä, niin yksikään käsi ei nouse.

Toimiala vastaa.
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4 ... fiaskoihin
Lähteet: Turun rakennuttamisorganisaation johdolla ei osaamista rakentamisesta – epäpätevyys yksi syy fiaskoihin

Kuva

Logomon keskeneräinen silta loppuu tyhjän päälle. Budjetti on paukkunut ja lopullinen hinta on vielä arvoitus. Logomon keskeneräinen silta loppuu tyhjän päälle. Budjetti on paukkunut ja lopullinen hinta on vielä arvoitus.

Syynä epäpätevyyteen pidetään outoja rekrytointiratkaisuja ja Turun johtamiskulttuuria. Lähteiden mielestä muun muassa Jouko Turtolla ja Christina Hovilla ei ole ollut ylimpinä rakennuttajavirkamiehinä tehtäviensä vaatimaa osaamista.

Turun Sanomat
30.06. 06.00

TS selvitys

Turun Sanomien tietojen mukaan Turun kaupungin rakennuttamisorganisaation sisällä ja liepeillä on hiljainen oppositio, jonka mielestä kaupungin rakennuttamishankkeiden vetovastuu on osin väärillä henkilöillä.

Lehden lähteet kertovat, että
organisaation johtavista virkamiehistä monella ei ollut alun perinkään tehtäviensä edellyttämää osaamista.
Toiseksi ongelmaksi mainitaan, että hankkeita nykyisin vetävät henkilöt eivät ole talonrakentajia vaan pääosin infrarakentajia, joilla ei ole ollut hankkeissa tarvittua koulutusta tai käytännön kokemusta talonrakentamisen tekniikoista. Lisäksi johdossa on henkilöitä, joilla ei ole koulutusta eikä käytännön tuntumaa minkäänlaiseen rakentamiseen.

Oikeanlaisen osaamisen puutteiden kerrotaan olevan seurausta monien outona pitämistä rekrytointiratkaisuista ja Turun kaupungin johtamiskulttuurista, jossa arvostetaan monia muita seikkoja ja ominaisuuksia – esimerkiksi kuuliaisuutta – pätevyyttä enemmän.

Koulutustaustan ja aiemman kokemuksen kaltaiset asiat voisi kenties sivuuttaa, mikäli hommat kaikesta huolimatta sujuisivat.
Lähteiden mukaan johtajiston ammattitaidottomuus kuitenkin näkyy, tuntuu ja maksaa.
Osa lähteistä piti sitä yhtenä isona selittävänä tekijänä sille, miksi Turku on ajautunut vaikeuksiin useammassa korkean profiilin rakennushankkeessa paisuneiden rakennuskustannusten muodossa.

Turun Sanomien tiedot johtavien virkamiesten ammattitaidottomuudesta ovat peräisin useammasta eri lähteestä, joista yhden henkilöllisyys ei ole toimituksen tiedossa. Hänen alun perin kertomansa asiat on kuitenkin vahvistettu toimitukselle hyvin luotettaviksi arvioiduista lähteistä.

Kuva

Kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus tuli paljon aiottua kalliimmaksi. Kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus tuli paljon aiottua kalliimmaksi.

Lähteiden mainitsemilla johtajilla, joiden ymmärrys rakentamisesta ei ole ollut riittävää, viitataan esimerkiksi entisen Turun kiinteistöliikelaitoksen johtajaan Jouko Turtoon, joka jo kaupunginteatterin remontin jälkipyykkiä pestäessä ehdittiin siirtää toisiin tehtäviin kiinteistökehitysjohtajaksi. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri maanmittauksen alalta. Teatteriremontin lisäksi myös Kakolanmäen funikulaarin ja Logomon kävelysillan urakat valmisteltiin aikanaan Turton johtamassa pajassa.

Kuva

Entisen kiinteistöliikelaitoksen johtaja Jouko Turtoon koulutukseltaa diplomi-insinööri maanmittauksen alalta. Entisen kiinteistöliikelaitoksen johtaja Jouko Turtoon koulutukseltaa diplomi-insinööri maanmittauksen alalta.

Samaten viitataan kaupunkiympäristötoimialan johtajaan Christina Hoviin, joka arkkitehtinä ilman rakentamisen käytännön tuntumaa ei istu kaikkien mielestä osaamisensa puolesta oikealla pallilla.

Lähteet kertovat, että organisaation johtavista virkamiehistä monella ei ollut alun perinkään tehtäviensä edellyttämää osaamista.

Vastaava rakennuttaja Mika Pitkänen puolestaan on koulutukseltaan hortonomi ja metsätalousinsinööri, jonka toiminta ilman alan koulutusta on kerrotun mukaan ollut hapuilevaa talonrakentamiseen liittyvissä hankkeissa. Hän ei kuitenkaan ole ollut mitenkään mukana kaupungin viimeaikaisissa vaikeuksiin ajautuneissa hankkeissa.

Kuva

Myöskään Funikulaarin hinta-arviot eivät pitäneet.

Lähteiden mukaan tutkintokaan ei aina ole tae paremmasta. Rakennuttajainsinööri Anne Antolan kerrotaan olevan ammattitaitonsa puolesta liian suurissa saappaissa nykyisessä tehtävässään toimitilojen rakennuttamispäällikkönä. Lähteiden mukaan Antola ei esimerkiksi hankkeiden aikana tutkituta eri vaihtoehtoja kunnolla.

Kuva

Logomon sillan aikataulusta ja kustannuksissa on riittänyt Turussa turisemista.

Ulospäin Turun kaupungin rakentamistekninen osaaminen näyttää kuihtuneen jo niin ohueksi, että kaikki merkittävimmät hankkeet täytyy kasata yhden ja saman projektijohtajan harteille.

Tällä viitataan rakennustekniikan insinööriin Janne Laineeseen.

Laineen kerrotaan osoittaneen olevansa ammattitaitoinen projektijohtaja, jolta löytyy luonnetta ja kykyä viedä isot projektit läpi. Hän oli kuitenkin projektijohtajana myös funikulaariurakassa, jonka kustannukset paisuivat 2,5 miljoonasta eurosta 5,6 miljoonaan euroon.

Kuva

Lähteiden mukaan Laineen työkuorma funikulaariurakan aikaan oli valtava, sillä hän johti samanaikaisesti myös Telakkarannan työmaata ja valmisteli toriparkkityömaata. Turun Sanomille annetun arvion mukaan työkuormasta aiheutunut kiire saattoi vaikuttaa Laineen huolellisuuteen funikulaaria rakennettaessa.

VastarannanKiiski
Axel Foley
Viestit: 2438
Liittynyt: La Helmi 08, 2020 6:24 pm

Re: Jyväskylän senioritalon palon nopea leviäminen - Rakennusvirhe?

Viesti Kirjoittaja VastarannanKiiski »

Jaahas, rakennuttajina tässä JASO ja JVA, joista jälkimmäisen on Jyväskylän yhtiöitetty asuntotoimi. Valitettavasti osaamisen taso heillä on yhtä ohut tai ohuempi mitä Turun kaupungilla eli enää en ihmettele tätä lainkaan. Lieneekö kyseessä kohde, jossa on sekä vuokra-asuntoja, että asumisoikeusasuntoja?

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f232 ... 1da886cd0b
Jyväskylän seniorikodin tuhoisa palo näyttää saaneen alkunsa kynttilästä: Poliisi epäilee rikosta

Tänään klo 10:32 (muokattu klo 12:33)

Jyväskylän senioritalon tuhoisa palo poiki mittavan jälkipyykin. Asukkaat kokivat suuren tragedian.

Jyväskylän Palokassa syttyi perjantaina noin kello 21.30 tulipalo kolmen kerrostalon seniorikorttelissa, jossa asuu reilut 150 yli 55-vuotiasta ihmistä. Osa on reippaita seniorikansalaisia, osa vuodepotilaita. Palo sai alkunsa keskimmäisen talon yläosassa sijaitsevan asunnon parvekkeelta.

Tutkinnanjohtaja Markku Latvala poliisista vahvistaa nyt, että palo sai mitä todennäköisimmin alkunsa kynttilästä. Tapauksessa epäillään yleisvaaran tuottamusta, mutta ei tahallista rikosta. Palo levisi kynttilästä nopeasti kattorakenteisiin. Naapuri hälytti apua.

Jyväskylän palosta muodostui poikkeuksellinen.

Hieman kello 22 jälkeen sekä silminnäkijät että paikalla ollut pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Pauli Nurminen kertoivat tilanteen olleen hallinnassa. Näin Iltalehdessäkin ehdittiin uutisoida.

Sitä se ei ollut.

Asukkaat saatiin turvaan, mutta palo levisi kaikkien yllätykseksi vaaka- ja pystysuunnissa myös naapuritaloon. Nurmisen mukaan nopea leviäminen ei ollut lähelläkään normaalia.

– Yhtäkkiä meillä olikin sammutettavana kaksi kerrostaloa, hän kuvailee.

Nyt palomiehet ja monet muut haluavat tietää, miten moinen ylipäätään oli mahdollista. Palosta on runsaasti kuvia ja videoita.

– Meidän näkökulman mukaan siellä oli semmoisia roiloja, joita pitkin se palo pääsi nopeasti etenemään pystysuunnassa, ja mikä on poikkeuksellista, niin alaspäin. Varmaankin sitä pikeä on valunut alas ja sitä myöten palavia kekäleitä. Se on hyvin nopeasti levinnyt siihen toiseen kerrostaloon myös.

Talo on vain kaksi vuotta vanha. Sen ovat rakennuttaneet JASO ja JVA. Urakoitsijana toimi SRV. Nurmisen mukaan tutkinnassa on nyt keskeistä selvittää, täyttikö rakennus viranomaismääräykset.

Koska kyseessä on hoitolaitos, voisi olettaa, että turvallisuustaso on korkeampi, sanoo Nurminen. Tiettyjä turvallisuuselementtejä kuten sprinklereillä varustettuja tiloja talossa olikin. Nurmisen mukaan perusvirhe näyttää olleen se, että kerrososastointi ei ole pitänyt.

– Nyt tutkitaan, ovatko ne rakenteet olleet säädösten mukaisia. Jos siitä huolimatta ovat, niitä säädöksiä tulee muuttaa. Tuo on iso riski, jos palot pääsevät tuolla tavoin leviämään.

Kuva

Kuva on otettu pian syttymisen jälkeen. Välissä kaikki näytti hyvältä, mutta tuli levisi uudestaan.Kuva on otettu pian syttymisen jälkeen. Välissä kaikki näytti hyvältä, mutta tuli levisi uudestaan.

Savun haju levisi

Yhteensä 168 ihmistä evakuoitiin palavasta talosta. Yksi heistä oli Merja Paukama, 67. Hän asuu talossa iäkkään isänsä kanssa.

Asukkaat huomasivat savun hajun, joka tunki parvekkeelle. Paukama lähti ulos selvittämään, missä palaa. Asunto on kolmannessa kerroksessa samassa talossa, joka oli tulessa. Pihalla oli jo ihmisiä ja ensimmäinen hälytysajoneuvo. Ylhäältä näkyi savua ja vähän tulta katonrajassa.

Paukama lähti heti hakemaan isäänsä ja koiraansa palavasta talosta. Samaan aikaan palomies tuli jo letkun kanssa ylös ja kolkutteli asuntojen ovia. Kaikki saatiin pelastettua, mutta talo tuhoutui pahoin. Paukama ei vielä tiedä, millaiset oman asunnon vahingot ovat. Sisään jäi kaikki omaisuus auton avaimia ja pankkikortteja myöten. Nopeaa kriisiapua hän kuitenkin kiittelee. Paukaman onneksi hänellä on toinen, myynnissä ollut asunto, johon ainakin hän voi toistaiseksi mennä asumaan. Isästään hän saattaa joutua eroon.

Palokan Ilonassa on ollut viihtyisää asua, mutta epäonnea on ollut riittämiin. Heti muuton jälkeen läheltä paloi kauppa.

– Ihan tarkoituksella, kun olen yksinäinen ihminen, otin iäkkään isän asumaan kanssani. Hän on kaverina, ja siellä on hyvät, esteettömät tilat liikkua. On kaikenlaisia toimintoja, ravintola, yhteinen olohuone, jossa on tapahtumia, askarteluhuonetta, hyvinvointihuonetta, jalkahoitajaa, kampaajaa, hyvä pesula, korttelisauna, kuntosali ja grillipaikat. Ympäristö on tehty ikäihmisille hyväksi liikkua. Olemme viihtyneet, ja siellä on kivaa yhteisöllisyyttä.

Myös asukkaat haluavat tietää, miten on mahdollista, että näin uusi talo tuhoutuu näin pahoin.

– Kun taloon muutimme, kysyimme, minkälaisia vaaratekijöitä on. Sanottiin, että tulipalo on kaikista pienin mahdollisuus. Meilläkin joka huoneessa ja parvekkeellakin on sprinklerit. Sen ei olisi pitänyt päästä niin leviämään. Pitää tarkastaa piirustukset, onko niitä noudatettu ja materiaalit. Tästä tulee nähdäkseni perinpohjainen tutkinta, ja on pakko tulla.

Iltalehti kysyi asiaa urakoitsija SRV:ltä, josta kysymyksiin vastasi sähköpostitse varatoimitusjohtaja Juha Toimela.

Miten on mahdollista, että näin uusi talo palaa näin pahasti?

– Vielä on liian aikaista arvioida tätä. Viranomaistutkinta on käynnistynyt ja sen valmistuttua olemme viisaampia vastaamaan tähän kysymykseen. Tapahtunut selvitetään perinpohjaisesti yhdessä rakennuttajan ja viranomaisten kanssa.

Mitä yhtiö tekee tapahtuneen selvittämiseksi? Millainen on viestinne talon asukkaille?

– Tärkeintä on, että henkilövahingoilta vältyttiin ja kaikki asukkaat saatiin evakuoitua ripeästi turvaan. Urakoitsijana haluamme luonnollisesti yhdessä viranomaisten ja rakennuttajan kanssa saada selvyyden, mitkä seikat johtivat palon nopeaan leviämiseen. Viranomainen johtaa tutkimuksia ja toimii yhteistyössä rakennuttajan kanssa ja urakoitsijana annamme kaiken tarvittavan tuen tutkimukselle. Teemme rinnalla omia sisäisiä selvityksiä ja valmistaudumme tukemaan viranomaistyötä.

SRV:n talousvaikeudet viime vuosina ovat olleet tunnettu tosiasia. Herää väistämättä kysymys, onko tehty halvalla sekundaa. Miten kommentoitte?

– Ei tietenkään. Rakennukset rakennetaan aina laadukkaasti ja hyväksyttyjen suunnitelmien mukaan, ja toteutusta valvotaan usean tahon toimesta. SRV:n rooli Palokan kohteessa on ollut toimia kohteen urakoitsijana. Talot on rakennettu tilaajan suunnitelmien mukaan ja suunnitelmat ovat rakennusvalvonnan hyväksymiä. Talossa on tehty asianmukaiset rakentamisen aikaiset tarkastukset sekä katselmukset ja palotarkastukset ennen käyttöönottoa maaliskuussa 2018.

Poikkeuksellisen tulipalon jälkeen edessä ovat mittavat viranomaistutkinnat.Poikkeuksellisen tulipalon jälkeen edessä ovat mittavat viranomaistutkinnat.

Kuva

Poikkeuksellisen tulipalon jälkeen edessä ovat mittavat viranomaistutkinnat. Lukijan kuva

Viallinen rakentaminen olisi eri tutkinta

Poliisissa tapahtuman tutkinnanjohtajaksi nimettiin maanantaina Markku Latvala. Tutkinnasta on tulossa pitkä, kun asianomistajiakin on niin suuri määrä. Myöhemmin Latvala vahvisti todennäköiseksi syttymissyyksi kynttilän.

Epäilty rikosnimike tässä vaiheessa on yleisvaaran tuottamus.

Jos rakennusvalvonta tai onnettomuustutkintakeskus omissa tutkimuksissaan saisivat ilmi laiminlyöntejä tai rakennusvirheitä, niistä tehtäisiin oma tutkintapyyntönsä poliisille. Latvalan mukaan on kuitenkin tärkeää selvittää, miksi palo pääsi leviämään niin kuin se pääsi.

– Arvioitavia ja opiksi otettavia asioita varmaankin on.

Tulipalo aiheutti rakennuksille miljoonavahingot, eikä vielä ole tiedossa, milloin asukkaat pääsevät katsomaan omien asuntojensa vahinkoja, saati palaamaan Palokan Ilonaan. Onnettomuustutkintakeskus tiedotti maanantaina aamulla, että se käynnistää tapahtuneesta varsinaisen tutkinnan.
Liturgiakin on sama kuin Turussa, eli opiksi sentään aiotaan ottaa. :D

strömmingen
Sabrina Duncan
Viestit: 373
Liittynyt: Ti Helmi 04, 2020 6:25 pm

Re: Jyväskylän senioritalon palon nopea leviäminen - Rakennusvirhe?

Viesti Kirjoittaja strömmingen »

John Kimble kirjoitti:
Su Heinä 12, 2020 9:32 pm
strömmingen kirjoitti:
Su Heinä 12, 2020 5:34 pm
Julkisen rakennusvalvonnan rooli varmaankin käsitetty väärin. Rakennusvalvonta ei vastaa teknisestä toteutuksesta eikä sen tarkastamisesta käytännön tasolla. Rakennusvalvonnan valvontavastuu on kaavamääräykset, lupaehtojen valvonta ja rakennustyön suorittajan kelpoisuuden arviointi. Rakennustarkastajan tehtävänä ei ole käydä tarkastamassa yhtään palokatkoa. Ne katsotaan papereista. Ylipäätään kaikki virallinen valvonta tehdään toimistolla sen jälkeen kun on käyty paaluttamassa paikka. Yhtään leimaa ei käydä työmaalla lyömässä suoraan paloeristeeseen, ne lyödään kaikki papereihin toimistolla.

Aika paljon yritetään rakentajan ja rakennuttajan vastuulla olevia asioita tyrkkiä kunnallisen rakennusvalvonnan piikkiin, mutta vastuu rakennushankkeen toteuttamisesta on rakennuttajalla. Rakennustarkastajan tehtävä ei ole varmistaa rakentamisen laatua. Rakennustarkastaja ei ole työmaanvalvoja.
Taidat olla itse käsittänyt väärin rakennustarkastajan roolin. Kuten muutkin tuossa yllä jo sanoivat käyttöönottotarkastuksen/lopputarkastuksen tekee kunnan rakennusvalvonnan rakennusvalvontaviranomainen eli tuttavallisemmin rakennustarkastaja. Ei ihme kun näitä omituisia tulipaloja sattuu jos "alalla toimivien" tietämyksen ja ammattitaidon taso on noin huonoa.
Rakennuksen loppukatselmuksesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 153 §). Lopputarkastuksessa on mukana rakennustarkastaja sekä paloviranomainen. Lopputarkastus tehdään vasta, kun koko asunto pihoineen on käyttövalmis. Jos asukkaat haluavat muuttaa asuntoon jo ennen kuin rakennuksen yksiköt ovat valmistuneet, rakennuksessa voidaan tehdä osittainen loppukatselmus (MRL 153 a §) eli käyttöönottotarkastus. Lopputarkastus tehdään tällöin myöhemmin, kun kaikki rakennuksen osat ovat valmiita. Lopputarkastus tulee olla hoidettuna viiden vuoden sisällä rakennusluvan saamisesta.
Käyttöönottotarkastus tai lopputarkastus on ennen kaikkea turvallisuuskysymys. Lopputarkastuksessa varmistetaan, että rakennus on asumisturvallinen ja käyttökelpoinen eikä aiheuta terveydelle vaaraa. Tarkastuksessa varmennetaan erityisesti, että rakennus on paloturvallinen, eikä asuminen ole riskialtista esimerkiksi kodinkoneiden vesivahinkojen tai parvekkeen kaiteiden huteran asentamisen myötä.
https://kodinturvatieto.fi/talon-kaytto ... siakirjat/

Kyllä sun pitää ihan mennä sinne paikan päälle tarkastamaan rakennus. "Toimistolla" ei tehdä yhtään lopputarkastusta laillisesti.

Lisäksi:
Paikkakunnan rakennusviranomaisten tehtävänä on varmistaa, että rakenta­minen tehdään rakennusluvan ja hyvän rakennustavan vaatimalla tasolla. Viran­omaisvalvonta alkaa, kun luvan saanut ra­kennustyö käynnistyy. Viranomainen tar­kastaa mm. rakennuksen paikan ja kor­koaseman. Valvonta jatkuu läpi koko ra­kennusajan ja päättyy loppukatselmuk­seen. Rakennusvalvonnan laajuuden ja laadun ratkaisee mm. se, kuinka ammat­titaitoisia rakentaja, suunnittelija ja vas­taava mestari ovat.
https://www.suomirakentaa.fi/omakotirak ... ajan-rooli
Eipä loppukatselmuksessa revitä rakenteita auki että rakennustarkastaja voisi tarkistaa onko palokatkot tehty niinkuin rakennuttaja on pöytäkirjannut. Ne tarkastetaan ennenkun päälle lyödään rappaus tai paneeli tai kyprokki ja rakennustarkastaja ei seiso työmaalla katsomassa. Se on työmaan valvojan vastuulla. Eli siis vastaavan mestarin. Rakennusvalvonnan tarkastuksen kohteena on se tarkastusraportti/pöytäkirja. Toisaalta myös palotarkastus on oltava tehtynä ennen loppukatselmusta. Sitäkään rakennustarkastaja ei suorita, vaan lukee pelkän tarkastusraportin. Nykyään palotarkastuskaan ei välttämättä ole viranomaistoimintaa vaan voi olla myös urakoitsijan omavalvontaa.

Ehkä yksinkertaistin liikaa kun ajattelin että täällä ei olis typeryksiä. Ennen loppukatselmusta rakennusvalvonta saa laatikollisen A4-raporttia erilaisista omavalvontakohteista. Kun ne on käyty läpi toimistolla, mennään työmaalle tekemään loppukatselmus jossa mahdollisesti tehdään pistokokeenomaisesti tarkastuksia yksittäisiinkin asioihin. Omavalvontaraportit luetaan tarkkaan koska niissä saattaa olla rakentajan kommentteja suunnitelmasta poikkeamisesta, ja ne on rakennustarkastajan vastuun kannalta oleellisia asioita.

Eli niinkuin sanoin: nykyään huomattava osa aiemmin rakennustarkastajan valvontavastuusta on siirretty urakoitsijan omavalvontaan. Ja näissä tehdyistä laiminlyönneistä ei voi rakennusvalvontaa syyttää. Menee ihan väärään osoitteeseen jos ei ymmärretä syyttää sitä pääurakoitsijaa joka asennuttaa ne palokatkot jollain virolaisen aliurakoitsijan puolalaisella aliurakoitsijalla joka käyttää pimeää ammattitaidotonta valkovenäläistä työvoimaa. Pääurakoitsijalla olisi mahdollisuus tehdä se tarkastus asianmukaisesti, mutta se on katteesta pois jos rakentaa laadukkaasti. Tosin jos suomalainen rakennusfirma alkaisi laskea urakkatarjoukset laatutyön hinnalla, ei hirveesti töitä tippuisi ainakaa julkisistä rakennushankkeista.

Avatar
meitzi
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5116
Liittynyt: La Loka 18, 2008 8:17 am

Re: Jyväskylän senioritalon palo

Viesti Kirjoittaja meitzi »

Hermione kirjoitti:
Ma Heinä 13, 2020 2:22 am
meitzi kirjoitti:
Ma Heinä 13, 2020 12:43 am
Minäkin olen vain yksi vaatimaton rattaan tapainen tekijä, mutta silti täyttänyt kymmeniä omavalvontalomakkeita, joilla korvataan paikan päällä tehtäviä tarkastuksia.
Eikö se omavalvonta kuulu tehdä juurikin paikan päällä?
Se on ihan sama missä sen lomakkeen täyttää. Tarkoitus on, että täyttäjä tietää mitä on tehty, ja käy tietysti sitten paikan päällä, jos ei ole varma.
Työtön hullu ja eläkeläinen - Takkunatsi

damfin
James Bond (David Niven)
Viestit: 10563
Liittynyt: Ke Elo 10, 2011 1:04 am

Re: Jyväskylän senioritalon palon nopea leviäminen - Rakennusvirhe?

Viesti Kirjoittaja damfin »

strömmingen kirjoitti:
Ma Heinä 13, 2020 2:29 pm

Eipä loppukatselmuksessa revitä rakenteita auki että rakennustarkastaja voisi tarkistaa onko palokatkot tehty niinkuin rakennuttaja on pöytäkirjannut. Ne tarkastetaan ennenkun päälle lyödään rappaus tai paneeli tai kyprokki ja rakennustarkastaja ei seiso työmaalla katsomassa. Se on työmaan valvojan vastuulla. Eli siis vastaavan mestarin. Rakennusvalvonnan tarkastuksen kohteena on se tarkastusraportti/pöytäkirja. Toisaalta myös palotarkastus on oltava tehtynä ennen loppukatselmusta. Sitäkään rakennustarkastaja ei suorita, vaan lukee pelkän tarkastusraportin. Nykyään palotarkastuskaan ei välttämättä ole viranomaistoimintaa vaan voi olla myös urakoitsijan omavalvontaa.

Ehkä yksinkertaistin liikaa kun ajattelin että täällä ei olis typeryksiä. Ennen loppukatselmusta rakennusvalvonta saa laatikollisen A4-raporttia erilaisista omavalvontakohteista. Kun ne on käyty läpi toimistolla, mennään työmaalle tekemään loppukatselmus jossa mahdollisesti tehdään pistokokeenomaisesti tarkastuksia yksittäisiinkin asioihin. Omavalvontaraportit luetaan tarkkaan koska niissä saattaa olla rakentajan kommentteja suunnitelmasta poikkeamisesta, ja ne on rakennustarkastajan vastuun kannalta oleellisia asioita.

Eli niinkuin sanoin: nykyään huomattava osa aiemmin rakennustarkastajan valvontavastuusta on siirretty urakoitsijan omavalvontaan. Ja näissä tehdyistä laiminlyönneistä ei voi rakennusvalvontaa syyttää. Menee ihan väärään osoitteeseen jos ei ymmärretä syyttää sitä pääurakoitsijaa joka asennuttaa ne palokatkot jollain virolaisen aliurakoitsijan puolalaisella aliurakoitsijalla joka käyttää pimeää ammattitaidotonta valkovenäläistä työvoimaa. Pääurakoitsijalla olisi mahdollisuus tehdä se tarkastus asianmukaisesti, mutta se on katteesta pois jos rakentaa laadukkaasti. Tosin jos suomalainen rakennusfirma alkaisi laskea urakkatarjoukset laatutyön hinnalla, ei hirveesti töitä tippuisi ainakaa julkisistä rakennushankkeista.
Typeryksien läsnäolon olisit voinut todeta katsomalla peiliin :roll:

Ei sitä palokatkoa mihinkään rakenteiden sisään piiloteta, palokatko on rakennuksen ullakolle kaksinkertaisesta kyprokista rakennettu tai muurattu seinä joka jakaa ullakon osiin niin että palo ei pääse ullakolla leviämään asunnosta tai rapusta toiseen.
Lisäksi siellä ullakolla tulee olla kulkusillat joita pitkin ullakolla pystyy kulkemaan ja palokatkoissa suljettavat ja aukaistavat luukut osioiden välillä, eli sinne kyllä pääsee tarkistamaan palokatkojen olemassaolon.

VastarannanKiiski
Axel Foley
Viestit: 2438
Liittynyt: La Helmi 08, 2020 6:24 pm

Re: Jyväskylän senioritalon palon nopea leviäminen - Rakennusvirhe?

Viesti Kirjoittaja VastarannanKiiski »

damfin kirjoitti:
Ma Heinä 13, 2020 2:58 pm
strömmingen kirjoitti:
Ma Heinä 13, 2020 2:29 pm

Eipä loppukatselmuksessa revitä rakenteita auki että rakennustarkastaja voisi tarkistaa onko palokatkot tehty niinkuin rakennuttaja on pöytäkirjannut. Ne tarkastetaan ennenkun päälle lyödään rappaus tai paneeli tai kyprokki ja rakennustarkastaja ei seiso työmaalla katsomassa. Se on työmaan valvojan vastuulla. Eli siis vastaavan mestarin. Rakennusvalvonnan tarkastuksen kohteena on se tarkastusraportti/pöytäkirja. Toisaalta myös palotarkastus on oltava tehtynä ennen loppukatselmusta. Sitäkään rakennustarkastaja ei suorita, vaan lukee pelkän tarkastusraportin. Nykyään palotarkastuskaan ei välttämättä ole viranomaistoimintaa vaan voi olla myös urakoitsijan omavalvontaa.

Ehkä yksinkertaistin liikaa kun ajattelin että täällä ei olis typeryksiä. Ennen loppukatselmusta rakennusvalvonta saa laatikollisen A4-raporttia erilaisista omavalvontakohteista. Kun ne on käyty läpi toimistolla, mennään työmaalle tekemään loppukatselmus jossa mahdollisesti tehdään pistokokeenomaisesti tarkastuksia yksittäisiinkin asioihin. Omavalvontaraportit luetaan tarkkaan koska niissä saattaa olla rakentajan kommentteja suunnitelmasta poikkeamisesta, ja ne on rakennustarkastajan vastuun kannalta oleellisia asioita.

Eli niinkuin sanoin: nykyään huomattava osa aiemmin rakennustarkastajan valvontavastuusta on siirretty urakoitsijan omavalvontaan. Ja näissä tehdyistä laiminlyönneistä ei voi rakennusvalvontaa syyttää. Menee ihan väärään osoitteeseen jos ei ymmärretä syyttää sitä pääurakoitsijaa joka asennuttaa ne palokatkot jollain virolaisen aliurakoitsijan puolalaisella aliurakoitsijalla joka käyttää pimeää ammattitaidotonta valkovenäläistä työvoimaa. Pääurakoitsijalla olisi mahdollisuus tehdä se tarkastus asianmukaisesti, mutta se on katteesta pois jos rakentaa laadukkaasti. Tosin jos suomalainen rakennusfirma alkaisi laskea urakkatarjoukset laatutyön hinnalla, ei hirveesti töitä tippuisi ainakaa julkisistä rakennushankkeista.
Typeryksien läsnäolon olisit voinut todeta katsomalla peiliin :roll:

Ei sitä palokatkoa mihinkään rakenteiden sisään piiloteta, palokatko on rakennuksen ullakolle kaksinkertaisesta kyprokista rakennettu tai muurattu seinä joka jakaa ullakon osiin niin että palo ei pääse ullakolla leviämään asunnosta tai rapusta toiseen.
Lisäksi siellä ullakolla tulee olla kulkusillat joita pitkin ullakolla pystyy kulkemaan ja palokatkoissa suljettavat ja aukaistavat luukut osioiden välillä, eli sinne kyllä pääsee tarkistamaan palokatkojen olemassaolon.
Typeryksiiin ja typeryyteen jätän ottamatta kantaa, mutta
taitaa ennemminkin strömmingen olla oikeassa tässä asiassa:
"Palokatko: Palokatko on sähköjohtojen- putkien, tai muiden teknisten järjestelmien palotekninen tiivistys läpäistävän rakenteen palo-osastointia vastaavaksi.Palokatko estää tulipalon syttyessä liekkien, kuumuuden ja savukaasujen leviämisen läpivientien kautta.
Palo-osasto: Rakennuksen osa, josta palon leviäminen on määrätyn ajan estetty osastoivin rakennusosin tai muulla tehokkaalla tavalla. "

https://www.palokatkoyhdistys.fi/pdf/pa ... s_2013.pdf

Palo-osastot on nähtävissä helpommin, mutta nuo palokatkot jäävät rakenteiden sisään. Siellähän sähköjohdot ja putket ovat.
Ihan kiinnostava tuo linkin artikkeli, jos sen jaksaa lukea. Ainakin minulle siinä on paljonkin uutta ja selventävää tietoa.

damfin
James Bond (David Niven)
Viestit: 10563
Liittynyt: Ke Elo 10, 2011 1:04 am

Re: Jyväskylän senioritalon palon nopea leviäminen - Rakennusvirhe?

Viesti Kirjoittaja damfin »

^ Toki näinkin jos nyt niillä termeillä ja nimityksillä niitä googlettaen halutaan näperrellä, mutta riittävän paljon on tullut rakennuksilla työskenneltyä ja tarkastuksissakin mukana oltua että hyvin yleinen nimitys sille ullakon osastoinnille on palokatko tai palomuuri, ja tässä kyseisessä tapauksessakin vaikuttaisi olleen puute juuri niiden puuttumisesta. Toki sitä voidaan nyt hienostellen sanoa että palo-osastointi oli puutteellinen, mutta se palo-osastointi ullakolle toteutetaan rakentamalla kattomateriaaliin asti ylettävä palomuuri jota yleisesti palokatkoksikin kutsutaan.

VastarannanKiiski
Axel Foley
Viestit: 2438
Liittynyt: La Helmi 08, 2020 6:24 pm

Re: Jyväskylän senioritalon palon nopea leviäminen - Rakennusvirhe?

Viesti Kirjoittaja VastarannanKiiski »

damfin kirjoitti:
Ma Heinä 13, 2020 4:31 pm
^ Toki näinkin jos nyt niillä termeillä ja nimityksillä niitä googlettaen halutaan näperrellä, mutta riittävän paljon on tullut rakennuksilla työskenneltyä ja tarkastuksissakin mukana oltua että hyvin yleinen nimitys sille ullakon osastoinnille on palokatko tai palomuuri, ja tässä kyseisessä tapauksessakin vaikuttaisi olleen puute juuri niiden puuttumisesta. Toki sitä voidaan nyt hienostellen sanoa että palo-osastointi oli puutteellinen, mutta se palo-osastointi ullakolle toteutetaan rakentamalla kattomateriaaliin asti ylettävä palomuuri jota yleisesti palokatkoksikin kutsutaan.
Ei ollut tarkoitus saivarrella, mutta eikö rakenteisiin piilotetut viat ja puutteet ilman muuta jää helpommin huomaamatta, jos tarkastus (mikäli sellainen on edes ollut) on ollut ylimalkainen?
Jos jonkinlaista osastointia on tehtykin, niin tuli levinnyt niistä huolimatta suojaamattomista läpivienneistä. Eikö muovi pala aika sukkelaan? Kai tuli leviää sitten sähkökaapelien ja muiden läpivientien kautta osastosta toiseen ihan helposti?
Lähinnähän tässä askarruttaa tuo leviämisnopeus ja sen mahdollistaneet rakennusratkaisut tai -virheet. Termit on tärkeitä tietty siksi, että ymmärretään täälläkin toisiamne paremmin ja puhutaan edes samasta asiasta. Kai sitten turhat vittuilut ja väännöt vähenee.

damfin
James Bond (David Niven)
Viestit: 10563
Liittynyt: Ke Elo 10, 2011 1:04 am

Re: Jyväskylän senioritalon palon nopea leviäminen - Rakennusvirhe?

Viesti Kirjoittaja damfin »

VastarannanKiiski kirjoitti:
Ma Heinä 13, 2020 6:01 pm
damfin kirjoitti:
Ma Heinä 13, 2020 4:31 pm
^ Toki näinkin jos nyt niillä termeillä ja nimityksillä niitä googlettaen halutaan näperrellä, mutta riittävän paljon on tullut rakennuksilla työskenneltyä ja tarkastuksissakin mukana oltua että hyvin yleinen nimitys sille ullakon osastoinnille on palokatko tai palomuuri, ja tässä kyseisessä tapauksessakin vaikuttaisi olleen puute juuri niiden puuttumisesta. Toki sitä voidaan nyt hienostellen sanoa että palo-osastointi oli puutteellinen, mutta se palo-osastointi ullakolle toteutetaan rakentamalla kattomateriaaliin asti ylettävä palomuuri jota yleisesti palokatkoksikin kutsutaan.
Ei ollut tarkoitus saivarrella, mutta eikö rakenteisiin piilotetut viat ja puutteet ilman muuta jää helpommin huomaamatta, jos tarkastus (mikäli sellainen on edes ollut) on ollut ylimalkainen?
Jos jonkinlaista osastointia on tehtykin, niin tuli levinnyt niistä huolimatta suojaamattomista läpivienneistä. Eikö muovi pala aika sukkelaan? Kai tuli leviää sitten sähkökaapelien ja muiden läpivientien kautta osastosta toiseen ihan helposti?
Lähinnähän tässä askarruttaa tuo leviämisnopeus ja sen mahdollistaneet rakennusratkaisut tai -virheet. Termit on tärkeitä tietty siksi, että ymmärretään täälläkin toisiamne paremmin ja puhutaan edes samasta asiasta. Kai sitten turhat vittuilut ja väännöt vähenee.
Juu en minä tuota saivarteluna tai vittuiluna ottanut, ihan oikeinhan sinä tuon palokatkon virallisen määritelmän oikaisit.
Itse olen vaan huomannut melko yleisesti puhuttavan palokatkosta silloinkin kun on tarkoitettu juuri sitä ullakon osioihin katkaisevaa palon kestävää seinää, ja sen olemassaolon kyllä yleensä se rakennustarkastaja käy ihan paikanpäällä tarkastamassa, ja olen kyllä nähnyt tarkan tarkastajan myös varmistavan että putkien ja kaapeleiden lävistykset on palomassalla tiivistetty.
Ja siitä palomiehen hämmästelystä sai kyllä sen käsityksen että palon nopeasta leviämisestä johtuen hän epäili että niitä palokatkoja (palomuureja) ei joko ollut lainkaan tai ne oli puutteelliset.

Käsitetään nyt sitten nuo palokatkot miten tahansa, niin itse kyllä olen nähnyt montakin käyttöönottokatselmusta jossa rakennustarkastaja on hyvinkin tarkasti paikan päällä nuuskinut varsinkin kaikki asumisturvallisuuteen liittyvät seikat läpi eikä ole luottanut mihinkään rakentajan papereihin ja puheisiin.

VastarannanKiiski
Axel Foley
Viestit: 2438
Liittynyt: La Helmi 08, 2020 6:24 pm

Re: Jyväskylän senioritalon palon nopea leviäminen - Rakennusvirhe?

Viesti Kirjoittaja VastarannanKiiski »

damfin kirjoitti:
Ma Heinä 13, 2020 6:53 pm

Itse olen vaan huomannut melko yleisesti puhuttavan palokatkosta silloinkin kun on tarkoitettu juuri sitä ullakon osioihin katkaisevaa palon kestävää seinää, ja sen olemassaolon kyllä yleensä se rakennustarkastaja käy ihan paikanpäällä tarkastamassa, ja olen kyllä nähnyt tarkan tarkastajan myös varmistavan että putkien ja kaapeleiden lävistykset on palomassalla tiivistetty.
Ja siitä palomiehen hämmästelystä sai kyllä sen käsityksen että palon nopeasta leviämisestä johtuen hän epäili että niitä palokatkoja (palomuureja) ei joko ollut lainkaan tai ne oli puutteelliset.

Käsitetään nyt sitten nuo palokatkot miten tahansa, niin itse kyllä olen nähnyt montakin käyttöönottokatselmusta jossa rakennustarkastaja on hyvinkin tarkasti paikan päällä nuuskinut varsinkin kaikki asumisturvallisuuteen liittyvät seikat läpi eikä ole luottanut mihinkään rakentajan papereihin ja puheisiin.
Itse asiassa samoin olen minäkin kuullut kutsuttavan palokatkoiksi noita palonkestäviä väliseiniäkin. Jos se on sellainen yleisnimitys, joka usein kattaa kaikki palon leviämistä estävät rakenneratkaisut. Turhaa kiistaa tahtoo tulla, jos jos toinen käsittää termin toisin kuin toinen.

Noinhan se käyttööottokatselmus tulisi tehdä; nuuskia tarkkaan kaikki. Todellisuus taitaa nykyään monin paikoin olla toinen.

Lontoossa muuten paloi vuokrakerrostalo 2017:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Grenfell_Towerin_tulipalo

"Kaksi palossa myöhemmin kuollutta naista olivat toistuvasti valittaneet huonosta paloturvallisuudesta. Tämä alkoi jo ennen remonttia. He saivat taloyhtiöltä kirjeitä, joissa kehotettiin lopettamaan jatkuva puuttuvasta paloturvallisuudesta valittaminen. Talon omistajayhtiö uhkasi vuonna 2013 jopa oikeustoimilla syyttäen asukasyhdistyksen aktiiveja kiusaamisesta. Viranomaiset pitivät vuonna 2016 talon paloriskiä tavanomaisena. "

"Asiantuntijat varoittivat Iso-Britanniassa Tony Blairin hallitusta vuonna 1999 palavien ulkoseinien vaarallisuudesta. Yksityisellä sektorilla konservatiivit ovat vastustaneet turvatoimien kiristämistä. Kunnallisissa vuokrataloissa on myös vastustettu säästösyistä sprinklereitä ja muita turvatoimia. Grenfell Towerin viimeisessä peruskorjauksissa urakoitsijoita kehotettiin etsimään halvempia ja siten paloturvattomampia julkisivumateriaaleja kuin mitä alun perin ehdotettiin."

Alun perin oli määrä käyttää sinkki-alumiinilevyjä, mutta ne vaihdettiin kuitenkin alumiini-muovikomposiittiin, koska siten säästettiin 300 000 puntaa ja voitiin valita värejä vapaammin."

Suuren maailman meininki on valunut Suomeenkin. Onko se viesti tästä ketjusta poistettu, jossa joku pohti kelvotonta rakentamista ja voitontavoittelua ja mahdollista materiaalien vaihtamista halvempiin ja huonompiin? Miksei sitäkin voisi tapahtua? Laskutetaan kalliimmat, myydään ne pois ja korvataan jollain halvemmalla..

Kiinnostuneena odotan tukimusraportin valmistumista. Ja sitä aiheuttaako tämä ja muu rakennusalaan liittyvien ongelmien uutisointi mitään muutoksia käytäntöihin. Käsittääkseni täällä mainittu palanut Rasinrinteen luhtitalo oli myös JVA:n ja lähinnä sen nuorisoasuntoja hallinnoivan JNP:n kohde. Tietääkö joku sen urakoineen firman nimeä?

Avatar
meitzi
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5116
Liittynyt: La Loka 18, 2008 8:17 am

Re: Jyväskylän senioritalon palon nopea leviäminen - Rakennusvirhe?

Viesti Kirjoittaja meitzi »

VastarannanKiiski kirjoitti:
Ma Heinä 13, 2020 9:54 pm
Itse asiassa samoin olen minäkin kuullut kutsuttavan palokatkoiksi noita palonkestäviä väliseiniäkin. Jos se on sellainen yleisnimitys, joka usein kattaa kaikki palon leviämistä estävät rakenneratkaisut. Turhaa kiistaa tahtoo tulla, jos jos toinen käsittää termin toisin kuin toinen.
Sitten vielä jos oikein tarkkoja ollaan, niin jo sana katko on harhaanjohtava alunperinkin, koska sekä osastointi että palokatko ovat käytännössä vain hidasteita, ja sprinkeri tai pelastuslaitos on se oikea palokatko, ja jälkimmäinenkin vain jos ehtii paikalle ajoissa.
Työtön hullu ja eläkeläinen - Takkunatsi

Avatar
meitzi
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5116
Liittynyt: La Loka 18, 2008 8:17 am

Re: Jyväskylän senioritalon palon nopea leviäminen - Rakennusvirhe?

Viesti Kirjoittaja meitzi »

On Anoi Kaa kirjoitti:
Ma Heinä 13, 2020 10:53 am
Paljon informaatiota itselleni vieraasta aihepiiristä ja järkeenkäypää, paitsi tämä:
Kiinteistölehti kirjoitti:Telaranta ei pidä asuinkerrostalon tulipaloa harvinaisena. Hän arvioi tilastojen perusteella sen todennäköisyydeksi kerran viidessäkymmenessä vuodessa.
Eikö yksi tapaus 50 vuodessa ole sitten harvinainen, näköjään ei! Ei pitäisi lainkaan käyttää suhteellisia sanoja näissä yhteyksissä. No, nyt voidaan nukkua taas seuraavat 50v rauhassa...
Yksi tapaus 50 vuodessa ei ole tilastojen valossa lainkaan harvinaista. Jos jyväskylässä olisi vain 50 kerrostaloa, niin tilastojen valossa se olisi kerran vuodessa yksi kerrostalopalo, mutta jyväskylässä on nyt myynnissä yli 1300 kerrostaloasuntoa, joka antaisi ymmärtää, että itse kerrostaloja olisi olemassa jyväskylässä yli 50
Työtön hullu ja eläkeläinen - Takkunatsi

Vastaa Viestiin