Rescuer kirjoitti: ↑To Loka 15, 2020 8:23 pm
ReissuLasse kirjoitti: ↑To Loka 15, 2020 7:26 pm
Usein sanotaan että taiteen tarkoitus on herättää tunteita ja keskustelua. Miten hyvin tässä nyt on onnistuttu? Varmaankin monenlaisia tunteita mutta onko juurikaan mitään huomiota saanut teoksen aihe? Joten olisi ehkä voinut miettiä muunlaisen esityksen, vai oliko sittenkin niin että ei sillä aiheella niin väliä kunhan saa aikaan kohua.
Ongelma on siinä, että mitä tahansa paskaa voi nykyään kutsua taiteeksi.
Mitä jos joku tekisi installaation, jossa näkyisi holokaustin uhreja hakaristilippujen liehuessa ja Horst Wessel Liedin soidessa taustalla, niin olisiko sekin taidetta? Ainakin herättäisi tunteita ja keskustelua...
Installaatio kuvista gulageilta fimm Sovetskogo Sojuzan soidessa ainakin nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä menisi varmasti.
Ensimmäisen tehdessään pääsisi varmaan ainakin Saksassa lukemaan ihan kirjaimellisesti tiilenpäitä. Ja minusta tuntuu, että Neuvostoliiton kauhuista ei vielä tänä päivänäkään ole kovin soveliasta puhua Suomessa. Nyky-Venäjää saa ja pitääkin kritisoida (ja onhan siellä asiat paljonkin päin p:tä), muuten on Putinin trolli.
Mutta jos vielä tähän Kaiposen taiteeseen, niin 90-luvun nuorena pystyn hyvin ymmärtämään nyttemmin tuhotun teoksen idean. Siis olihan se aivan järkyttävän synkkä vuosikymmen, tulevaisuutta oli vaikea nähdä valoisana; lama, massatyöttömyys jne. Muistan itse epävarmuuden, onnistuuko löytämään omaa ihmisarviosta paikkaansa yhteiskunnasta. Itsemurhatilastot oli tosi synkkiä. Moottoriurheilua hypetettiin. Suomen lipulla oli vieä jonkinlaista symboliarvoa. Itse asiassa hyvin kuvaava teos 90-luvusta. Puuttuu vain Toni Nieminen ja V-tyyli sekä Sarasvuo.