Suvela Warriors ry:n kootut seikkailut

[Mind Over Matter]

Mikähän sai Emmin poistamaan postauksensa? Oliko sittenkin vain ankka, vai saiko Emmi ohjausta postauksen poistamiseen?

Mitäs jos tarkemmissa selvityksissä on käynytkin ilmi että pesistytöt on ollutkin rasisteja ja ovat ruvenneet häätää somppuja pesismailoin ja voimasanoin ?

Tuossa voisikin olla perää. Kaikkein hädänalaisimmillehan nämä vuorot kuuluvat. Espoon Pesis joutuu varmaan jatkossa luovuttamaan omansa.

[RL11/6]

Nämä on näitä maahanmuuttoon liittyviä ilmiöitä. Somaleista kun on vielä kyse, niin ihan normaalia käytöstä.

[On Anoi Kaa]

Nämä on näitä maahanmuuttoon liittyviä ilmiöitä. Somaleista kun on vielä kyse, niin ihan normaalia käytöstä.

RL 11/6 on oikeassa. Tämä on normaalia ja pieni hinta siitä, että saamme menettää suhteellisen turvallisen yhteiskuntamme ja kasvattaa rasismimme niin suureksi, että joku päivä on päivittäisiä pelihetkiä meille kaikille juoksuttaa Itä-Afrikan poikaa ja aavikkovastaavia pitkin kyliä. Odotan sitä, että muutkin tajuaisivat sen olevan eräänlainen Tahko-Pihkala II — keino nuorten taistelukunnon ylläpitoon, kun pesisharrastus ei ainakaan etelässä oikein kukoista.

YLEN Marja Sannikkahan koulutti nuivaa Allah-Ahoa haastattelussaan joku vuosi sitten juuri tällaisesta suvaitsemattomuudesta, missä varmaan taustalla vakava rasistinen motiivi, kun tavan pikkutyttö kyllä riemulla tekisi kuten rispektimiehen alut komentavat. Tässä oli siis valkoisia ylimielisiä paskalapsia tuo tyttöjoukkue. Ei mitään vieraanvaraisuuden kykyä tai empatiaa kaikista hädänalaisimpia kohtaan.

Ihanan Marja Sannikan lausehan meni jokseenkin näin:
”... heidän mukanaan tulee myös ystävyyttä, tulee kivoja pelihetkiä, tulee naapuruussuhteita, tulee kulttuurintuntemusta, tulee esimerkiksi kivoja ruuanlaittohetkiä.”

• Nyt oli sitten kivoja pelihetkiä tarjolla, mutta valkoiset paskalapset kieltäytyivät rasistisesti.

• Nuo muutkin olisi tulleet myöhemmin, kun pikku-Mikaela olisi naulattu huppu päässä somppukeittiöön kokkiorjaksi ja samalla oppisi myös islamilaisen kulttuurin hienouksia, kuten lastenraiskauksia porukalla uhri ehkä huumattuna, ehkä "raakana" ja toki kaikenlaista totteliaisuuskoulutusta, mitä nämä tytöt selkeästi kaipaavat, kun eivät suostuneet alistumaan näille kivoille poitsuille.

PS. Mikähän Sannikan kontaktien taso on näihin kehitysmaamuslimeihin ylen maskottien kohtaamisen lisäksi turvallisessa ympäristössä? Nythän voisi huoletta pyllistää abdeille, kun ei ole enää munasarjojakaan, joten ei tarttis huolehtia kuin sukupuolitaudeista ja traumoista.

En tietysti muuten tällaista tietoa levittelisi, ellei pelihetki-Maria itse poisto-operaatiosta geenivirheen vuoksi olisi kaikelle kansalle rohkeana naisena huudellut. Tuo imusarjojen tms. poisto perustui geenivirheeseen ja vaikka nainen kaunis ja ihan ok onkin, niin tietyt turinat laittavat epäilemään olisiko hänellä geenivirheitä jossain ylempänäkin? Enkä halua loukata, koska itselläni on varmaan vastaava virhe mutta väärinpäin:

• Itselläni on siis melko varmasti voimakas geenivirhe, mikä poistaa kaiken sinisilmäisyyden rippeenkin, mutta se voi tosin johtua myös testosteronista.

=>
Testosteroni vähentää sosiaalista sinisilmäisyyttä

[Marokon Kauhu]

Mikähän sai Emmin poistamaan postauksensa? Oliko sittenkin vain ankka, vai saiko Emmi ohjausta postauksen poistamiseen? Mikäli jälkimmäinen, niin kuinka Emmi enää kehtaa katsoa itseään peilistä?
Varavaltuutettu, liikuntalautakunnan jäsen, Espoon pesiksen puheenjohtaja ja äiti. Edellä mainittujen syiden johdosta Emmin pitäisi nostaa paljon suurempi haloo kuin yksi viesti mikäli hänelle kerrottu on totta. Nythän Emmi pistää pään kaislikkoon ja taas seuraava tyttöjoukkue saa kokea pelkoa. Onko Emmi hiljaisuus todellakin mielestäsi oikea ratkaisu?

Emmi on kokoomuslainen, ja kokoomus on nykyään kulttuurimarxistinen apuvasemmistopuolue, joka kiihkomokuttaa turbovaihde päällä.

Viidakon apinoiden sankaruutta on kuitenkin jäänyt videolle, ja internet ei unohda, eikä anna anteeksi:

Suvela Warriorsin koripallovalmentaja Chauncey Mcbride on vain 22 vuodessa melkein oppinut suomen kielen. Tällä videolla hän keskustelee äärimmäisen aikuismaisesti itseään varmaan yli 30 vuotta nuoremman nuoren naisen kanssa, jonka pesäpallojoukkueella oli oikeus salivuoroon.

Video: Apinasankari uskaltaa uhkailla tyttöä

Ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan, lainaan SoO:ta:

Monikulttuurinen yhteiskunta ei toimi, tai ainakin toimii huonommin kuin aikaisempi kansallisvaltioyhteiskunta.

Tälläisessa yhteiskunnassa säännöt määrittelevät useat eri ryhmät, joiden uskomukset ja ryhmien sisäiset säännöt ovat suorassa ristiriidassa keskenään.

[stefuaxu]

No niin.. eli sanoista tekoihin FAIJAT!

Missä on ne suoraselkäiset ja arvonsa tuntevat ISÄT , jotka eivät anna Islamiapinoiden kiusata tyttöjänsä?
Missä on joukkueen johtajat ja seurapäälliköt puolustamassa pelaajiaan noilta viidakon loisilta. Missä ne mutsit , jotka
opettavat tyttöjänsä torjumaan näiden apinoiden yritykset ja vetämään kaasua silmille ja potkimaan kivekset kurkkuun.

Itse lähtisin varmasti turvaamaan lapsukaiseni harrastusta. Lähtisin ,jopa nokkimaan , jos joutuisi vetämään jonkun paviaanin hengiltä.
Ja sen teksin varmasti, jos joku koskisi tyttööni.

Nyt siis Suvelassa sanoista tekoihin! Lähelle 5 miljoonaa on teidän tukena.

[Tarkastaja Levisi]

Nyt kyllä splattervideotkin jää toiseksi tuon Arto Luukkaisen julkaiseman Suvela Warriorsin raiskaajien uhkailuvideon rinnalla. Luukkaisen jakamassa videossa näkyy arviolta 5-6 kertaa toistettu muutaman sekunnin videopätkä jossa vähän amerikkalaiselta soundaava musta koripalloilija kysyy maskikasvoiselta pesis tytöltä "Why are you cryin'?", mihin kysymykseen tyttö vastaa jotain. Melko laveaa tulkita tuota uhkailuksi.

[On Anoi Kaa]

Suvela Warriorsin koripallovalmentaja Chauncey Mcbride on vain 22 vuodessa melkein oppinut suomen kielen. Tällä videolla hän keskustelee äärimmäisen aikuismaisesti itseään varmaan yli 30 vuotta nuoremman nuoren naisen kanssa, jonka pesäpallojoukkueella oli oikeus salivuoroon.

Video: Apinasankari uskaltaa uhkailla tyttöä

Lienee syytä painottaa, että tuo valmentaja ei ole somali, yliopistopalloakin pelannut amerikkalainen. Vaikuttaa tyypilliselle blm-rasistille, joka kyllä imee kaiken hyödyn valkoisilta, mutta syyttää rasismista aina, kun joku ei mene kuten Hän haluaa:

MC Bride, paskiainen
VOIMA-3-2012
3.4.2012 12:16
Kirjoittanut
TEEMU MUHONEN

Chauncey McBride on valinnut kivisen tien nuorten auttamiseen. Liittolaiset ovat karisseet matkan varrella, mutta McBriden ylpeys ei. ”Jos lopettaisin nyt, lopettaisin voittajana.”

Ottelua on jäljellä seitsemäntoista sekuntia, ja helsinkiläisjoukkue Hotsteppaz on pisteen tappiolla. Chauncey McBride pitää palloa molemmilla käsillä päänsä yläpuolella ja hakee katseellaan syöttösuuntaa. Silloin yksi vastustajan pelaajista nappaa takaapäin hänen kädestään kiinni niin napakasti, että McBride kaatuu.

Kaksimetrisen amerikkalaisen päässä sumenee. Hän nousee räväkästi ylös, ja hetkessä hänen tatuoitu käsivartensa halkoo ilmaa. Vastustaja putoaa kentän pintaan. Koko sali hiljenee.

Hämeenlinnassa pelatusta miesten alasarjaottelusta on kulunut seitsemän vuotta. 42-vuotias McBride ei muistele koripallouransa pahinta ylilyöntiä ylpeänä. Koripalloliitto määräsi hänet vuoden pelikieltoon, mutta hän sai jatkaa työtään maahanmuuttotaustaisten junioreiden valmentajana.

Entä miten lyönnin vastaanottanut pelaaja reagoi? Hän lähetti liitolle kirjeen, jossa hän toivoi McBridelle suopeaa rangaistusta, koska tämän tekemä työ suomalaiselle koripalloilulle on niin arvokasta.

Seitsemän vuoden takaisiin tapahtumiin tiivistyy paljon Chauncey McBriden persoonasta. Hän on tulisieluinen mies, joka haluaa tehdä asiat omalla tavallaan. Samalla hän on lempeä isähahmo, jolle elämänsä kanssa haparoivat nuoret ovat kaikki kaikessa.

Hän on henkilö, joka jakaa suomikoriksen ympärillä puuhastelevien mielipiteet ääripäihin.

”Kun olin 12, äitini sanoi minulle, että maailma tarvitsee minunlaisiani. Hän näki minussa jotain, mitä hän ei nähnyt muissa lapsissaan. Siitä se varmaan lähti”, McBride vastaa kysymykseen, mistä hänen halunsa auttaa nuoria on peräisin.

McBride aloitti 12 vuotta sitten tehtävänsä Suomessa. Hän perusti Hotsteppaz-järjestön, jonka tarkoituksena oli auttaa koripallon, tanssin ja muiden aktiviteettien avulla maahanmuuttajia ja maahanmuuttotaustaisia nuoria pysymään poissa kaduilta ja löytämään paikkansa yhteiskunnassa.

Jalosta tarkoituksesta huolimatta matka ei ole sujunut ongelmitta. Yksi syistä siihen on, että McBride on aina halunnut kulkea omaa tietään, vaikka se ei olisikaan se kaikkein tasaisin.

Hänen määrätietoisuutensa on peräisin lapsuudesta. Elämä köyhässä kahdeksanlapsisessa perheessä Kansasissa ghettoalueella ei ollut sitä, mitä hän tulevaisuudeltaan halusi. Huumeiden ja väkivallan värittämistä lähiöistä helpoin tie pois oli urheilu.

McBride jätti kotinsa 16-vuotiaana eikä enää palannut. Hänen tiensä vei Idahon yliopistoon, jossa hän pelasi koripalloa ja opiskeli kaupallista alaa.

Kun McBride oli 25, hän sai kaksi työtarjousta. Hän joko lähtisi Kaliforniaan valmentamaan tai Suomeen pelaamaan. Vielä silloin hän ei ollut valmis jättämään kotimaatansa. Vuosi Kalifornian auringossa maan college-sarjan nuorimpana valmentajana ja kaupallisen alan töissä oli kuitenkin viimeinen naula arkkuun. McBride ei halunnut jäädä maailmaan, jossa sääntöjen rikkominen on sääntö.

”Oman edun ajaminen on osa maan kulttuuria. Aina tilaisuuden tullen vedetään rahaa välistä. Ei siellä rehellisyydellä pitkälle ­pääse.”

Seuraavana vuonna McBride lensi Suomeen. Hän ehti pelata ammattilaisena kaksi vuotta, ennen kuin loukkaantumiset päättivät hänen ammattilaisuransa. Uran päättyminen ei haitannut häntä pätkääkään. McBridella oli ollut suunnitelma valmiina jo vuoden ajan: heti kun hän lopettaa oman uransa, hän pistää alulle jotain tärkeämpää.

Hän teki töitä nuorten kanssa jo kotimaassaan, ja Suomessa hän huomasi nopeasti, että työsarkaa on vaikka millä mitalla. Suomessa oli jatkuvasti enemmän maahanmuuttajanuoria, mutta ennakkoluulot elivät vielä niin vahvoina, ettei kukaan uskaltanut ottaa heitä vastuulleen.

”Pohjois-Amerikassa tilanne ghetoissa on jo ajat sitten mennyt niin pahaksi, ettei juuri mitään ole tehtävissä. Suomessa näin sen sijaan uuden ongelman, jonka kasvua pystyisi hidastamaan.”

Hotsteppaz lähti liikkeelle siitä, kun McBride tutustui Charlie-nimiseen sudanilaispoikaan. Poika oli silmiinpistävän lahjakas, mutta yksikään suomalaisseura ei ollut ottanut häntä pelaamaan. Niinpä McBride ryhtyi valmentamaan häntä itse. Charlie asui Salossa, joten he reissasivat yhdessä Salo–Helsinki-väliä. Vuonna 2000, kun Charlie muutti Helsinkiin, McBride perusti Hotsteppazin, jolla oli sekä miesten että junioreiden joukkue. McBride muistelee järjestön alkuaikoja lämmöllä.

Hotsteppaz sai Helsingin kaupungilta käyttöönsä vakituisen harjoitusvuoron, jonka suosio kasvoi lumipalloefektin voimalla. Sana kiersi, ja harjoitusvuoroille ilmestyi parhaimmillaan 50–60 nuorta erilaisista taustoista. Juuri se oli Hotsteppazin tavoite: tuoda mahdollisimman monta nuorta pois kaduilta ilmaisen aktiviteetin pariin.

McBride ymmärsi urheilun voiman omassa nuoruudessaan, ja hänen filosofiansa on pysynyt samana tähän päivään saakka. Jos maahanmuuttajanuoret ovat pelaamassa koripalloa, he eivät ainakaan ole metroasemilla juopottelemassa ja potkimassa automaatteja.

”Kaikista ei tietenkään tule ammattilaisia”, McBride sanoo. Se ei ole tarkoituskaan. McBride uskoo, että urheilumaailmassa luodut suhteet ja terveellinen elämäntapa auttavat nuoria löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa. Urheilu opettaa tavoitteisiin sitoutumista ja ryhmässä toimimista.

”Olen lähettänyt poikia kouluihin ja koripalloakatemioihin ympäri maailmaa, mutta osa on löytänyt työpaikan suomalaisesta yhteiskunnasta, esimerkiksi Helsingin kaupungilta. Yksi jopa kouluttautui lakimieheksi.”

Hotsteppazin ruusuisen alun jälkeen ongelmat alkoivat kasaantua. Suurin niistä oli raha. McBride poimi pelaajia Töölön kisahallista, jonne nämä tulivat yksikseen tai pienissä porukoissa heittelemään palloa.

Hän antoi nuorille ensin yksityisvalmennusta ja tarjosi sitten mahdollisuutta liittyä Hotsteppaziin. Pelaajat tulivat köyhistä perheistä, eikä heillä ollut varaa maksaa harrastuksestaan. Siitä huolimatta McBride halusi antaa heille mahdollisuuden tehdä sitä, mitä he rakastavat.

McBridelle kyllä tarjottiin rahaa. Diakonissalaitoksen silloinen johtaja tarjosi hänelle 20 000 euroa, jos hän toisi joukkueensa Helsinki Human Rights -ohjelmaan. McBride piti tarjousta naurettavan pienenä, sillä ohjelma oli saanut rahoitusta puoli miljoonaa euroa. Hänen ennakkoluulonsa päätöksentekijöitä kohtaan nosti jälleen päätään.

”Kysyin häneltä, että jos minä saan sinulta 20 000, paljonko rahaa sinä teet minulla. Sen jälkeen minusta ei ole pidetty.”

McBride kertoo kohdanneensa samoja ongelmia kuin kotimaassaan. Hänen mukaansa osa poliitikoista ja virkamiehistä haluaa aidosti auttaa nuoria, mutta osalle raha on tärkeämpää. Myös Helsingin nuorisoasiainkeskus tarjosi McBridelle rahaa erääseen projektiin osallistumisesta, mutta sitä varten joukkueen olisi pitänyt siirtyä jonkun pääkaupunkiseudun seuran alle.

McBridella on selkeä selitys siihen, miksi hän ei suostunut ehtoihin: ”Pääkaupunkiseudun joukkueet, kuten Honka ja Torpan Pojat, eivät ikinä päästäisi poikiamme pelaamaan. Siellä pelaavat vain ne suomalaispojat, joiden vanhemmat kuuluvat seuran sisäpiiriin.”

McBride on siis tietoisesti päättänyt kulkea omaa tietään, ja samalla sillat hänen ympäriltään ovat palaneet yksi kerrallaan. Sillä on ollut seurauksensa. Hotsteppaz, nykyiseltä nimeltään PJ Warriors, on ollut 2000-luvun alkupuoliskolta asti rutiköyhä, eikä sillä ole ollut varaa edes vakituiseen harjoitusvuoroon. Joukkue on harjoitellut Töölön kisahallissa silloin, kun kentällä on vapaata.

Rahan lisäksi ongelmia on tuonut erilaisuus. McBride välttelee sanaa rasismi, mutta puhuu jatkuvasti rotuun liittyvistä ennakkoluuloista. Hän kertoo, että etenkin 2000-luvun alkupuolella ennakkoluulot näkyivät tuomareiden toiminnassa.

”Uskokoon ken haluaa, mutta meitä sorrettiin ottelusta toiseen”, McBride toteaa.

Turhautuminen tuomaritoimintaan johti pelaajien toistuviin ylilyönteihin, jotka taas johtivat pelikieltoihin. McBride ihmettelee, miksei Koripalloliitosta koskaan esimerkiksi kysytty, mistä ylilyönnit johtuvat tai voisiko asialle tehdä jotain. Hän lähetti liittoon omia näkemyksiään tapahtumista jatkuvasti, mutta sanoo, ettei niillä ollut mitään vaikutusta.

Ironista kyllä, McBriden mukaan asiat muuttuivat ensi kertaa parempaan päin vuonna 2005, kun vastustaja sai hänen nyrkistään.
”Silloin tuomaritkin ymmärsivät, ettei meno voi jatkua samanlaisena. Vaikka en todellakaan ole ylpeä teostani, niin kenties se oli isku, joka jonkun oli ­annettava.”

Edelliset 12 vuotta ovat olleet McBridelle nyrkkitappelua tuulimyllyjä vastaan. Hän ei kuitenkaan kadu valitsemaansa tietä, sillä muita vaihtoehtoja ei hänen mukaansa ole ollut. Jos hän olisi lähtenyt mukaan kaupungin tai liiton poliittisiin koukeroihin, hänen joukkueensa olisi pakotettu muottiin, johon se ei sovi. McBride on varma siitä, että hän on toiminut nuorten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

”Olen auttanut lukemattomia nuoria jaloilleen. Jos lopettaisin nyt, lopettaisin voittajana. Olen jo onnistunut tehtävässäni.”

Samaa mieltä McBriden kanssa ovat ainakin hänen kasvattinsa. Kun istumme kisahallissa rupattelemassa, niin entiset kuin nykyisetkin pelaajat tulevat hymyssä suin paiskaamaan hänen kanssaan kättä ja vaihtamaan kuulumisia. McBride kertoo, että hänen joukkueensa nuorista 95 prosenttia on joutunut kasvamaan ilman isää. Siksi hän on heille paitsi valmentaja myös isähahmo. Vastuu tuo mukanaan ongelmia.

”Yksi poika purki minulle kaikki elämänsä ongelmat. En pystynyt kantamaan sellaista vastuuta, ja minun oli päästettävä hänet menemään.”

Joskus pelaajia on vähennettävä muistakin syistä. Yleisin niistä on raha. McBride rahoittaa PJ Warriorsin toimintaa omasta taskustaan. Hänellä on siivouspalveluja tarjoava yritys, joka tarjoaa myös Warriorsin pelaajille töitä. Yrityksen tuotot eivät kuitenkaan riitä pitkälle. Viime vuonna PJ Warriorsin rinki pieneni 15 pelaajalla rahapulan takia. McBride kertoo, että nyt entiset pelaajat riehuvat ympäri kaupunkia, sillä heillä ei ole parempaakaan tekemistä.

Tämä ei ole ainoa kerta, kun näin on käynyt.

Viime vuoden kesällä joukko entisiä Warriorsin pelaajia ryösti vesipuisto Serenasta 6 000 sisäänpääsyranneketta, joita he sitten myivät eteenpäin.

”He eivät olisi tehneet sitä, jos he olisivat voineet pelata koripalloa”, McBride sanoo. Hän kritisoi Koripalloliittoa siitä, ettei kesällä pelata juniorisarjoja tai -turnauksia. Kesällä yhteiskuntaan sopeutumattomien nuorten kynnys tehdä rikoksia madaltuu, sillä heillä ei ole yksinkertaisesti mitään tekemistä.

McBride myöntää, ettei nuorten integroiminen yhteiskuntaan ole yksin Koripalloliiton tehtävä. Helsingin kaupunkia hän kritisoi siitä, ettei se tarjoa tarpeeksi julkisia tiloja nuorten käyttöön. Esimerkiksi kisahalli on kaikille avoin pientä pääsymaksua vastaan, mutta kentän vuokraaminen maksaa, ja varauskalenteri on usein lähes täysi.

McBriden mukaan olisi järkevää käyttää rahat Musiikkitalon tapaisten projektien sijasta urheilutiloihin, jotka olisivat aidosti kaikkien käytettävissä.
”Musiikkitalon rakentaminen ehkä pitää rikkaan kulttuuriväen tyytyväisenä, mutta kuinka kauan he pysyvät tyytyväisinä, jos turhautuneet nuoret potkivat heidän autonsa paskaksi?” hän kysyy.

Suomen korisliigan joukkueita McBride puolestaan arvostelee ennakkoluuloista maahanmuuttotaustaisia suomalaisia kohtaan. Hän ihmettelee, miksi liigajoukkueet ostavat suurella rahalla pelaajia Pohjois-Amerikasta, vaikka yhtä lahjakkaita pelaajia löytää paljon lähempääkin. McBride nimeääkin seuraavaksi tavoitteekseen sen, että joku hänen kasvateistaan lyö läpi Suomen huipulla ja auraa latua muillekin.

Hän uskoo, että nuoret tarvitsevat idoleita. Jos joku maahanmuuttotaustaisista nuorista onnistuu, se valaa muihinkin uskoa. Lisäksi se saisi sponsorit kiinnostumaan Warriorsin tukemisesta, mikä taas mahdollistaisi toiminnan laajentamisen.

”Olemme hyvin lähellä onnistumista”, McBride sanoo luottavaisena. Hän viittaa esimerkiksi Warriorsin 17-vuotiaaseen Orlando Tayloriin, jonka isä on costaricalainen. Joukkueensa tähtipelaaja sai viime vuonna kunnian edustaa Suomen nuorten maajoukkuetta.

Chauncey McBride vie kättään oikealta vasemmalle näyttääkseen ympäröivää kisahallia. Sali on täynnä erivärisiä nuoria pelaamassa koripalloa, tanssimassa ja voimistelemassa keskenään. 12 vuotta sitten tällainen olisi ollut mahdotonta. Suomalainen yhteiskunta on mennyt eteenpäin, mutta ongelmat eivät ole vielä poissa. McBride uskoo, että jos kukaan ei tee mitään, viiden vuoden päästä kadut ovat täynnä toisen polven maahanmuuttajanuoria vailla suuntaa.

”Pelkään, että täällä käy samalla tavoin kuin Ruotsissa. Vaikeudet lisääntyvät silmissä, mutta päättäjät heräävät vasta, kun joku kuolee.”

McBride on koko valmennusuransa ajan tehnyt, kuten on parhaaksi nähnyt. Hän on torjunut ehdotukset yhteistyöstä ja ajautunut vastateloin niin Helsingin kaupungin, Koripalloliiton kuin muiden seurojenkin kanssa.

Siitä huolimatta hän myöntää, että lopulta elämänsä kanssa haparoivat nuoret pelastetaan kaduilta vain yhteistyöllä. McBride on edelleen valmis yhteistyöhön, jos joku ojentaa hänelle reilusti kätensä. Hän sanoo kovapäisyytensä johtuneen siitä, ettei kukaan ole osoittanut vilpitöntä halua auttaa heitä.

”Moni on ollut tarjoavinaan kättään, mutta jättänyt liikkeen puoliväliin. Siksi olen ollut omia polkujani kulkeva paskiainen. Paskiainen, joka jonkun täytyy olla.”

_______________

Koripalloliiton Walldén tyrmää rasismiväitteet: ”Kun jotain tapahtuu, se on valkoisen miehen vika.”

Viikko haastattelun jälkeen puhelimeni soi. Chauncey McBride soittaa kertoakseen, että liitto on jälleen asettanut hänet väliaikaiseen toimitsijakieltoon.

Warriors voitti A-poikien divisioonaottelussa BC Nokian yli 20 pisteellä, mutta McBride meni siitä huolimatta ottelun jälkeen juttusille tuomarin kanssa. Hän ajautui tuomarin kanssa suukopuun, jonka seurauksena tuomari lähetti liittoon valituksen. McBride on väliaikaisessa toimitsijakiellossa ainakin asian käsittelyn ajan.

Koripalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Walldén ei kommentoi käsittelyvaiheessa olevaa asiaa. Walldén kuitenkin kertoo näkemyksensä McBridesta: ”Hänen tekemänsä työ nuorten kanssa on arvokasta, mutta on vaikea tehdä yhteistyötä ihmisen kanssa, joka ei suostu noudattamaan yhteisiä sääntöjä.”

Walldénin mukaan esimerkiksi McBriden kielenkäyttö ei ole tähän yhteiskuntaan sopivaa.

Walldén ei sulata kritiikkiä, jota McBride esittää Koripalloliittoa kohtaan. Hän pitää esimerkiksi typeränä väitettä, ettei liitto olisi kuunnellut Warriorsia pelikieltoihin johtaneista syistä. ”Heillä on aina ollut yhtäläinen mahdollisuus lähettää vastine, jossa he pääsevät kertomaan oman kantansa.”

Walldén ei myöskään usko, että McBridea ja hänen joukkuettaan on kohdeltu ennakkoluuloisesti. Päinvastoin.

”Luulen, että heidän kohdallaan kyse on usein käänteisestä rasismista. Kun jotain tapahtuu, se on valkoisen miehen vika. He pelaavat rasismikortin ilman itsekritiikkiä omaa toimintaansa kohtaan.””

Yhdessä asiassa Walldén on samaa mieltä McBriden kanssa. Urheilu on todella tehokas tapa integroida nuoria yhteiskuntaan. Walldénkin uskoo yhteistyön olevan ensiarvoisen tärkeää, ja hänen mielestään Helsinki Human Rights -ohjelma olisi oikea paikka Warriorsille.

Hän ei osaa sanoa, mitä neuvotteluissa vuosia sitten tapahtui. Hänellä on kuitenkin teoria siitä, miksi McBride ei tee yhteistyötä muiden kanssa.

”Kenties selviytymistaistelu on osa hänen juttuaan. Onhan marttyyrin rooli yksi vaihtoehto.”

Chauncey McBridea ja Vesa Walldénia yhdistää ainakin kaksi asiaa. Molemmat rakastavat koripalloa, ja molemmat haluavat nuorten parasta. Siitä huolimatta he ovat eri puolilla ja latelevat syytöksiä toistensa suuntaan. Ovatko he koskaan viitsineet edes tutustua toisiinsa?

”En tunne häntä henkilökohtaisesti. En usko, että kukaan liitosta tuntee”, Walldén sanoo.

Hyvä hyvä. Tässä on paikkaansa etsiville nuorille hieno esimerkki siitä, miten aikuiset ihmiset hoitavat asiat.

Teemu Muhonen
https://voima.fi/arkisto-voima/mc-bride-paskiainen/

Ullatukseni ei ollut suuri, kun henkilökuva tästä nuorisourheilun suurmiehestä oli juuri Voima-lehdessä!

[Villeri]

Nyt kyllä splattervideotkin jää toiseksi tuon Arto Luukkaisen julkaiseman Suvela Warriorsin raiskaajien uhkailuvideon rinnalla. Luukkaisen jakamassa videossa näkyy arviolta 5-6 kertaa toistettu muutaman sekunnin videopätkä jossa vähän amerikkalaiselta soundaava musta koripalloilija kysyy maskikasvoiselta pesis tytöltä "Why are you cryin'?", mihin kysymykseen tyttö vastaa jotain. Melko laveaa tulkita tuota uhkailuksi.

Jos oikein käsitin, niin siinä puhuu kivitalon kokoinen äijä, jonka valmennettavat huutelivat juuri raiskausuhkauksia. Eiköhän siinä keskivertotytöllä itku ihan ymmärrettävästi pääse.

[Leikkikaveri]

Pesistytöt mailoineen.
Ei ne neekeritkään ole tuohesta tehty, kyllä nyt on stimulaatiot kohdillaan tässä tapauksessa.

Ensin tullaan komentelemaan kentän laidalle, että peli seis, ja sitten juoksutetaan joukkueellinen sporttisia pimuja areenalle.

Väkisinkin alkaa sisu nousemaan, että meitä ei komennella, ja sitten alkaa hirveesti panettamaan, luonnollisesti.

Eikun kamerat esiin, ja kuvaamaan, ja nillittämään, vitun ääliöt. Olis ollut pesää saatavilla.

[Kräki]

Ei mulla muuta

[holmesin haamu]

Olis ollut vähän erikoisempi joululahja etnojengin toimesta... Enemmän tässä näkyy semmoinen käytösilmapiiri ja asenne valkoisia tyttöjä ja naisia kohtaan. Jokainen tietää että kantasuomalaiset eivät tekisi näin.

Keskusteluketjuun liittyi hauska episodi, kun Ulkomaalaistaustainen valmentaja julkaisi poistetussa viestiketjussa kuvaamansa videon "osoituksena" tyttöjen huonosta käytöksestä. Videolla näkyi miten ulkomaalaistaustainen valmentaja alkoi ottamaan tilanteessa videota ja sanoi englanniksi "teitä on vain kuusi" ja syytti koko ajan rasisteiksi englanniksi. Taustalla yksi joukkueen pelaaja huusi h...-sanan.

Alkuperäisen päivityksen mukaan tämä ei ollut ensimmäinen vastaava tilanne kyseisen joukkueen kanssa. Viestit on myöhemmin poistettu ja valtamediastakaan ei löydy yhtäkään uutista (uutisointia tulee heti kun keksitään jokin BLM ja rasismikohu).

Oletettavasti joukkueen ärsytys tuli siitä kun heille oli merkitty tunnin vuoro ja seuraava vuoro oli merkitty nuorille tytöille... Tietysti voiko näihin liittyä suurempia vaaroja...

[holmesin haamu]

Pesistytöt mailoineen.
Ei ne neekeritkään ole tuohesta tehty, kyllä nyt on stimulaatiot kohdillaan tässä tapauksessa.

Ensin tullaan komentelemaan kentän laidalle, että peli seis, ja sitten juoksutetaan joukkueellinen sporttisia pimuja areenalle.

Väkisinkin alkaa sisu nousemaan, että meitä ei komennella, ja sitten alkaa hirveesti panettamaan, luonnollisesti.

Eikun kamerat esiin, ja kuvaamaan, ja nillittämään, vitun ääliöt. Olis ollut pesää saatavilla.

Tässä oli olemassa kaksi vaaraa eli ensin asiaton käytös ja sitten paljon asiattomampi käytös.

[holmesin haamu]

Nyt kyllä splattervideotkin jää toiseksi tuon Arto Luukkaisen julkaiseman Suvela Warriorsin raiskaajien uhkailuvideon rinnalla. Luukkaisen jakamassa videossa näkyy arviolta 5-6 kertaa toistettu muutaman sekunnin videopätkä jossa vähän amerikkalaiselta soundaava musta koripalloilija kysyy maskikasvoiselta pesis tytöltä "Why are you cryin'?", mihin kysymykseen tyttö vastaa jotain. Melko laveaa tulkita tuota uhkailuksi.

Jos oikein käsitin, niin siinä puhuu kivitalon kokoinen äijä, jonka valmennettavat huutelivat juuri raiskausuhkauksia. Eiköhän siinä keskivertotytöllä itku ihan ymmärrettävästi pääse.

Tarkastaja Levisi näkyy kusettavan tarkoituksella, kun videolla (1 minuutin pituinen eli hyvin lyhyt video) tapahtui paljon muutakin. Villeri huomioi täysin oikein, että siinä oli iso aikuinen mies kysymässä nuorelta tytöltä tuommoista, samalla sanomassa "teitä on vain 6" jne. "Saa...h...." tai vastaavaa oli se koripalloilijan huutaama lause minuutin videolla. Saattoi olla muutakin mitä ei tullut videolle.

Mutta pahempaa on sekin miten tälläistä käytöstä pyritään puolustamaan. Tilanne pitäisi miettiä myös laajemmin, että mitä kaikkia uhkakuvia tähän liittyy, jos käytös on tälläistä aikuiselta etnotaustaiselta miesjoukkueelta tyttöjen urheilujoukkuetta kohtaan.

Kuulemma Suvelan Warriors olisi mainostanut toimintaansa Husun kuvalla.

[holmesin haamu]

Lienee syytä painottaa, että tuo valmentaja ei ole somali, yliopistopalloakin pelannut amerikkalainen. Vaikuttaa tyypilliselle blm-rasistille, joka kyllä imee kaiken hyödyn valkoisilta, mutta syyttää rasismista aina, kun joku ei mene kuten Hän haluaa:

Videosta ja käytöksestä tuli tosiaan mieleen valtamedian suitsuttaman BLM:n opit.

Luulen että valtamediassa ei olisi uutisoitu mitään tapauksesta, vaikka tilanteessa olisi käynyt paljon pahemmin tyttöjoukkueelle.

Tälläistä se on. Ensin kaikki valtamediat vuorotellen uutisoivat BLM:a tukevia juttujaan useiden vuosien ja varsinkin viimeisen vuoden ajan tauotta, mutta ongelmien tapahtuessa ollaan hiljaa ja pimitetään kaikki asiat. Onhan tämä hyvin vastenmielinen ilmiö.

[On Anoi Kaa]

Jep, tuo valmentaja oli siis se porukan vanhin, fiksuin, vastuullisin ja ainakin itse itseään kovasti arvostama ganstapomo. Kysäisin just ja eivät todella ole mitään erikoisia pelureita. Pienestä kontaktista tappelu pystyyn ja sitä rasismisyyttelyä ja muuta vihapuhetta.

Tässä taitaa täyttyä aika selvästi laittoman uhkauksen tunnusmerkit ja mikäli olisi toisinpäin, aivan taatusti vihakoventeisena.
Nyt tästä ei tule seuraamaan kuin liiton sisäinen käsittely ja korkeintaan Pyllytär Taposen turinatuokio, missä hän ylistää hienoa korisporukkaa.

Tässä sen sijaan olisi nopea ratkaisu ongelmaan ihan hallituksen opeilla, etenkin tuo lopetuskohta olisi hyvä toteuttaa heti, ei mitään harkintaa enää näiden sotureiden kohdalla. Joskus voitaisiin oppia meilläkin ennakoimaan, eikä aina odottaa, että jonkun syytttömän ja kunnollisen ihmislapsen elämä tuhotaan:

Elukat korkeasaareen ja siellä terminointi?

Tämähän on täydellinen kuvaus soturilapsukaisista.jpg (44.65 KiB) Katsottu 4606 kertaa