Voi hyvin olla oikeastikin, että tonttimaa on halvempaa korkeimman riskin alueella... Ja Osloon sentään lyhyt matka.
Helppo kritisoida kun jalkojen alla on kunnollista suomalaista peruskalliota, mutta jotain meni selvästi pieleen juoksusavelle rakentaessa.
https://yle.fi/uutiset/3-11720348
31.12.2020 Päivitetty 31.12.2020 15:14
Norjan maanvyöry sattui korkeimman riskin alueella – nyt selvitetään, mistä tuho sai alkunsa
Norjassa on laajoja alueita, joissa savi hankaloittaa rakentamista.
Gjerdrumin tuhoisa maanvyöry on vakavin Norjassa pitkään aikaan. Maanvyöryn tuhoama asuinalue lähellä Askin taajamaa oli rakennettu saviselle maaperälle, joka lähti liikkeelle ja veti mukanaan useita rakennuksia.
Useita ihmisiä on edelleen kateissa aikaisin keskiviikkoaamuna sattuneen maanvyöryn jälkeen.
Saviselle maaperälle rakentaminen ei ole mitenkään poikkeuksellista Norjassa, kertoo vanhempi geologi Anders Solheim Norjan geoteknisestä instituutista, NGI:stä.
– Norjassa on hyvin laajoja alueita, joilla on ongelmia juoksusaven kanssa. Oslon seudulla on laaja juoksusaven alue, joka ulottuu aina Ruotsin rajalle asti, kertoo Anders Solheim puhelimitse, ja lisää, että jopa Norjan geoteknisen instituutin rakennus sijaitsee juoksusaven alueella.
Korkeimmassa riskiluokassa
Gjerdrumin maanvyöryalue oli vuonna 2005 nostettu korkeimpaan riskiluokkaan Norjan geoteknisen instituutin raportissa. Anders Solheim ei suoralta kädeltä voi vastata, oliko nyt tuhoutuneiden rakennusten rakentaminen jo aloitettu tässä vaiheessa. Tämä on yksi selvitettävistä asioista.
Solheimin mukaan rakentaminen sinänsä nostaa tavallisesti alueen riskiluokitusta, koska seuraukset maanvyörystä ovat vakavampia asutuksen myötä.
Norjassa sattunut useita vakavia maanvyöryjä
1978 Rissne, yksi kuollut, 20 taloa tuhoutui
1995 Glomma, yksi kuollut, 7 000 evakuoitu, laajat tuhot
1996 Finnefjord, neljä kuollutta
2008 Ålesund, viisi kuollutta
2016 Sørum, kolme kuollutta
2020 kesäkuu Alta, Kråkneset, merkittäviä aineellisia tuhoja
Norjassa maanvyöryt ovat suhteellisen tavallisia. Kesäkuussa 2020 Kråknesetissa Altassa sattui tuhoisa maanvyöry, joka veti mukanaan useita rakennuksia. Maanvyöry ei kuitenkaan vaatinut ihmishenkiä.
Norjan geotekninen instituutti tekee parhaillaan koeporauksia Gjerdrumissa selvittääkseen savikerroksen syvyyttä, mutta maanvyöryn syystä ei ole tarkkaa tietoa.
Joulukuu on ollut poikkeuksellisen sateinen alueella ja tämä on voinut vaikuttaa siihen, että savimassat lähtivät liikkeelle. Alueen vierestä kulkee Tistllbekken-puro, jonka virtaama on voinut vaikuttaa laukaisevana tekijänä.
Eroosio lisää riskejä
– Kovien sateiden vaikutus ei niinkään ole maaperään päätyvässä vedessä, vaan ensisijaisesti se, että puroissa ja joissa on paljon vettä. Se syö joenpenkkojen maaperää. Sen jälkeen epävakaa savi voi paljastua ja lähteä liikkeelle, Anders Solheim sanoo.
Norjan Gjerdrumin alueella tapahtuneen maanvyörymän ympäriltä evakuoidaan useiden kilometrien alue. Alkuperäinen vyörymäalue oli noin 20 hehtaaria, mutta alueen reunoilla on tapahtunut uusia sortumia. Evakuointialueen tarkat rajat eivät näy kartassa.
Gjerdrumin savikerros on peräisin vanhasta merenpohjasta.
Merenpohjasta puhuminen tuntuu oudolta, kun Gjerdrum sijaitsee kymmenien kilometrien päässä merestä. Viimeisen jääkauden 10 000 vuotta sitten synnyttämä meri vetäytyi aikoja sitten maan nousun seurauksena. Jäljelle jäi savipatja, joka voi olla kymmeniä metrejä paksu.
”Kaivinkone voi löytyä saven keskeltä”
Luonnollisten vaarojen, kuten joenpenkkojen eroosion lisäksi maanvyöryjen taustalla ovat usein erilaiset maansiirto- ja rakennustyöt. Anders Solheimin mukaan viidenkymmenen viime vuoden aikana yli puolet kaikista maanvyöryistä Norjassa on johtunut ihmisen toiminnasta.
– Kun tulemme tutkimaan maanvyöryä, näemme usein työkoneita sortuman keskellä, mutta siitä ei nyt ole kyse Gjerdrumissa, Solheim sanoo.
Hänen mukaansa on selvitettävä, onko maanvyörystä kärsineellä alueella viime aikoina tehty maansiirto- tai muita töitä, jotka ovat voineet vaikuttaa maaperään.
Riskit yritetty ottaa huomioon määräyksissä
Norjassa on tarkkoja määräyksiä, miten savisille alueille rakennetaan. Maaperä on vakautettava tavalla tai toisella.
Joillakin alueilla maaperään on esimerkiksi valettu pilareita betonista ja kalkista. Anders Solheimin mukaan on myös tärkeää vakauttaa joenpenkkoja kivillä tai istutuksilla, jotta eroosio ei lähde liikkeelle. Maa-aineita ei myöskään saa läjittää, ellei tutkita, miten lisäkuormitus vaikuttaa maaperän vakauteen.
Gjerdrumin maanvyöryn syiden selvittäminen kestää geologi Anders Solheimin mukaan useita viikkoja. Toistaiseksi alueella etsitään vielä eloonjääneitä.
