Espoon ghettoutuminen etenee odotettua paremmin

[Kräki]

Espookin on niin laaja alue, että varmasti löytyy näitä maahanmuuttajia ja vieraskielisiä oma osansa. Olen kuitenkin samoilla linjoilla kuin joku muu aiemmin mainitsi, että Espoossa tuntuisi olevan näitä vieraskielisiä jotka ovat koulussa tai työssäkäyviä. Ei siis mielestäni voida puhua varsinaisesta "ghettoutumisesta". Enkä koskaan ole millään Espoon metroasemalla törmännyt sankkoihin kerjäläislaumoihin tai muihin tällaisiin ilmiöihin, mitä esimerkiksi lähempää Helsingin keskustaa löytyy.

Koronalla varmaan osansa tässäkin, ihmiset joilla mahdollisuus tehdä etätyötä ottavat myös fyysistä etäisyyttä työpaikkaan ja etsivät kenties asuntoa kauempaa rauhallisemmilta paikoilta (kauempana esim. metroasemia) ja täten jättävät vapautuvia asuntoja vaikkapa näille opiskeleville maahanmuuttajile.

Kannattaa ainakin tutustua sellosta läkkitorille vievää tunnelia. Paikka on hyvin kuvottava ainakin kesällä. Koko läkkitorikin on muuttunut joksikin kehitysmaaksi. Onhan siinä ostarilla pari autokoulua muhameteille. Siellä sompanssinuorukaiset ajelevat edukkaita ajokortteja ja toisessa on enemmän jotain iraki,kurdeja koilottimet päässä,jokaiselle on käännetty kieli omaksi kotimaiseksi.näin se kotoutuminen toimii.

[Jannes]

Eipä se tutustuminen auta varmaan kun siellä tunnelissakin on vain "ihanan rehevän värikästä ja eksoottinen äänimaailma" tai jotain muuta paskaa

Ainakin meilläpäin oli somput koulussa koska sieltä sai safkaa, ei ollu faija lyömässä ja valkosilta tenavilta pystyi lainata puhelimia ja sanoa että anna rahaa tai lyön, mutta ilmeisesti koulun alueen sisäpuolella pysyminen tarkottaa joillekin että hommassa on selkeästi onnistuttu ja ghettoutuminen on minimissä.

[jepulis82]

Eipä se tutustuminen auta varmaan kun siellä tunnelissakin on vain "ihanan rehevän värikästä ja eksoottinen äänimaailma" tai jotain muuta paskaa

Ainakin meilläpäin oli somput koulussa koska sieltä sai safkaa, ei ollu faija lyömässä ja valkosilta tenavilta pystyi lainata puhelimia ja sanoa että anna rahaa tai lyön, mutta ilmeisesti koulun alueen sisäpuolella pysyminen tarkottaa joillekin että hommassa on selkeästi onnistuttu ja ghettoutuminen on minimissä.

Suvakkihorojen mielestä se on kuule raikuvien aplodien paikka kun mamukakarat käyvät koulussa pyörähtämässä. Silloin on kotoutus onnistunut ja kaikki hyvin. Ihan kuin olisivat jotain retardeja, joille elämän ihan perusjutut on joku suurikin saavutus.

Älä tee rikoksia, opiskele ja mene töihin. Siihen nyt ei mitään miljardiluokan kotoutusta tarvita.

[-M-]

Onhan se suuri ihme ettei työssäkäyvä veronmaksaja halua asua lähiössä missä saa kuunnella äbälä-wäbälää läpi yön. Siinä on kiva herätä aamulla virkistyneenä töihin kun paremman kulttuurin edustajat ovat antaneet nukkua koko yön rauhassa.

Minä en ymmärrä millä logiikalla päättäjämme kuvittelevat tämän toimivan. Miten he luulevat, että tässä riittää kantiksilla motivaatio herätä aamulla raappaamaan vanhan Nissanin laseja viedäkseen lapset tarhaan, jotta voisi mennä töihin, josta saa nippa nappa rahat vanhaan Nissaniin sekä lasten päivähoitomaksuihin? Ymmärrättekö kehäpäätelmän, tuossa?

Esimerkiksi Espoossa bussikuskin ja kaupankassan kaksilapsinen perhe maksaa maksimit päivähoitomaksut (n. 380e/kk), kun ähläbät eivät maksa vaikkapa seitsemästä lapsestaan yhtään mitään.

Miksihän syntyvyystilastot ovat sellaiset kuin ovat..

[-M-]

Jokainen, joka vielä jaksaa kailottaa unelmaansa, olisi suorastaan käytävä alueella Läkkitori -> tunneli -> Sello. Ihan edes piipahdus ja päiväsaikaan.

Samalla voi käydä Läkkitorin terveysasemalla odotushuoneessa pyörähtämässä, en nyt kuvaile tarkemmin. Ei voi, ei vaan voi, olla kenenkään unelmaa tuollainen.

[laakerinena]

Jokainen, joka vielä jaksaa kailottaa unelmaansa, olisi suorastaan käytävä alueella Läkkitori -> tunneli -> Sello. Ihan edes piipahdus ja päiväsaikaan.

Samalla voi käydä Läkkitorin terveysasemalla odotushuoneessa pyörähtämässä, en nyt kuvaile tarkemmin. Ei voi, ei vaan voi, olla kenenkään unelmaa tuollainen.

Tämä on tosi tarinaa nykysuomesta. Itse olen nähnyt tuota seutua hyvinkin paljon ja olen järkyttynyt.

[Doctor Lecter]

Läkkitorista on asiantynkää HS:n Espoo-lehdessä. Etnisiä ravintoloita ja kauppoja. On myös mahdollisuus lähettää rahaa vaikka toiselle puolelle maailmaa. Hienoa, että joillakin menee taloudellisesti niin hyvin, että omaavat mahdollisuuden auttaa kaukana asuvia sukulaisiaan ja ystäviään.
- Toki hyvä antaa vähästäänkin ja paha ei anna paljostaankaan.

On virolaisketjun pizzakoju, irakilaisten ravintoloita sekä kauppa Sun Market, jossa "ilma tuoksuu mausteilta ja kaiuttimista kuuluu arabimusiikkia. Aivan kuin olisi jossain kaukana".
-Pakistanilaiset, kongolaiset, nigerialaiset ja kamerunilaiset tykkäävät tuoretuotteista.

Vielä vuonna 2007, HS uutisen mukaan, paikka vaikutti helvetin esikartanolta, jossa juopoteltiin ja asiakkaat vaelsivat perinteisten juottoloiden välillä. Monet eivät edes uskaltaneet kävellä alueen läpi. Tiiä sitten miksi kukaan suomalainen ei halunnut aloittaa "pikaruokakauppaa".
- Ehkä se liiton päivärahoilla makaaminen on mukavampaa...

Nyt Läkkitoria verrataan jopa Helsingin Puhokseen, jossa monet yrittäjät ja asiakkaat ovat maahanmuuttajataustaisia.

Tähän, 2020 tammikuussa tehtyyn artikkeliin tukeutuen en siis jaa ketjun aloittajan, enkä monen muun kirjoittajan huolta Espoosta enkä Läkkitorista.

[H.Moilanen]

Ikävä olla tällainen kyynikko, mutta en löydä yhtään "omistaja Aland Ibrahimin" nimissä olevaa yritystä. Luin siis Doctorin linkittämän uutisjutun ja syöttelin jokaisen siinä mainitun firman nimen ja yrittäjän nimet hakukoneeseen. Vain poliiseille ruokaa grillaavan Sirwan Ali Ahmedin ja virolaisen Peetri Pizza Suomi Oy:n löysin varmasti. Muita en löytänyt joko ollenkaan tai sitten löydös jäi epäselväksi.

Jos joku jaksaa, niin käykääpä Läkkitorin yrityksissä ostamassa halpoja pikkuostoksia (esim. karkki/limsatölkki) ja katsokaa 1) saatteko kuittia ja 2) löytyykö kuitista y-tunnusta. Sitten voitaisiin tarkemmin tutkia, onko yrityksiä oikeasti olemassakaan. Verottajan kautta voitaisiin tutkia, onko mahdollisesti löytyneillä firmoilla minkäänlaista veronmaksua.

Sinänsä on pakko todeta, että varmasti Läkkitorin meininki on muuttunut kansainvälisemmäksi, mutta tuskin entistä värittömämmäksi. Aikoinaan siinä tunnelissa oli lähes aina joku isommalla tai suuremmalla hädällä, kun siitä kuljin. Oli jo 2000-luvun alussa yksi Espoon synkimpiä paikkoja. Läkkitorin nurkalla oli silloin päihdehoitoa niin alkon ja huumeiden kuluttajille kuin nuorillekin. Lisäksi siinä sijaitsi fatta, joka vissiin mahdollisti ikuisen vapun viettämisen. Kieltämättä tulin uteliaaksi, mikä "sairaala" siihen naapuriin on nyt tullut, kun Sirwan kertoi sairaalan potilaitakin ruokkivansa.

[NorthernDarkness]

Espoo kasvaa vahvasti maahanmuuton ansiosta.

Ansiosta? Itse valitsisin sanan "vuoksi" tai "takia". Ghettoutuminen on täysin väistämätön seuraus tästä humanitäärisesti maahanmuutosta. Vaikka tulijat sijoitettaisiin eri puolille kaupunkia tai Suomea, he loppujen lopuksi muuttavat sinne missä muutkin oman kieliset perheet ja ystävät asuvat. Sen näkee hyvin esim. Oulussa josta maahanmuuttajat muuttavat kokoajan etelään mm. Vantaalle,Turkuun ja Espooseen. Nuissa kaupungeissa he taas todennäköisesti päätyvät juuri niihin asuinalueisiin joissa ne heidän kaverinsa ja tuttunsa asuvat. Ns. "tipping point" ilmiö on se mitä nähdään tämän kehityksen myötä, ja joka vauhdittaa sitä huomattavasti. Eli se kun kantasuomalaiset muuttavat nuilta alueilta pois. Kyseessä on täysin väistämätön ilmiö jolle ei voi tehdä yhtään mitään edes lainsäädännöllisesti koska ihminen saa valita missä asuu.

[KokenutMies]

Pohjoismaiden sosialismi saa tulijoiden ongelmallisuuden osaksi piiloon, koska se mahdollista heille ilmaisen elämän ja jättiperheiden rakentamisen. Tästäkin mahdollisuudesta huolimatta osa väestä on niin heikkolahjaista tai ongelmallista (kuten kantaväestön rikollinen prosentti), että he yliedustavat nopeasti määrien kasvaessa myös rikollisuudessa. Ilmiö on tapahtunut jokaisessa maahan johon tätä alikehittyneistä maista tapahtunutta muuttoliikettä on tullut. Edes Saksan voimakas talouskasvu ja tarve työvoimalle ei saanut turkkilaisten ongelmia piiloon. He poikkeavat hyvin suuresti muusta väestöstä alemman koulutus ja työtilastojen kautta ja rikollisuus on tietenkin suurempaa.

[Sivustahuutelija]

Espoo kasvaa vahvasti maahanmuuton ansiosta.

Ansiosta? Itse valitsisin sanan "vuoksi" tai "takia". Ghettoutuminen on täysin väistämätön seuraus tästä humanitäärisesti maahanmuutosta. Vaikka tulijat sijoitettaisiin eri puolille kaupunkia tai Suomea, he loppujen lopuksi muuttavat sinne missä muutkin oman kieliset perheet ja ystävät asuvat. Sen näkee hyvin esim. Oulussa josta maahanmuuttajat muuttavat kokoajan etelään mm. Vantaalle,Turkuun ja Espooseen. Nuissa kaupungeissa he taas todennäköisesti päätyvät juuri niihin asuinalueisiin joissa ne heidän kaverinsa ja tuttunsa asuvat. Ns. "tipping point" ilmiö on se mitä nähdään tämän kehityksen myötä, ja joka vauhdittaa sitä huomattavasti. Eli se kun kantasuomalaiset muuttavat nuilta alueilta pois. Kyseessä on täysin väistämätön ilmiö jolle ei voi tehdä yhtään mitään edes lainsäädännöllisesti koska ihminen saa valita missä asuu.

Totta joka sana. Kyllähän valtaosa haluaa olla omiensa ja omanmielisten /- kulttuuristen parissa. Suomalaisyhteisöjä syntynyt Minnesotaan, Kanadaan, Australiaan, Aurinkorannikolle jne. Ihan samalla tavalla nämä siirtolaisetkin kasautuvat omiin yhteisöihinsä. Muutama harva saattaa haluta eroon entisestä kulttuurista.

Näitä nykymaahanmuuttajia tuli pikkukaupunkeihin tulvan aikana, sillä vastaanottokeskuksia nousi kuin sieniä sateella. Tulvan laskettua maahanmuuttajat valuivat etelän isoihin kaupunkeihin serkkujensa ja uskonveljiensä seuraan. Siellä on halal-kaupat, ravintolat, moskeijat ja imaamit. Sosiaalipalveluja saa omalla kielellä. Pikkukaupungeissa harvoin oli mitään isompia ongelmia siirtolaisten kanssa, sillä ns "kriittinen massa" ei ylittynyt. Toki pienemmillekin paikkakunnille jäi joitakin maahanmuuttajia. Lähinnä perheitä ja vähän rauhallisempaa porukkaa, jotka ehkä jopa haluavat sopeutua ja kotoutua.

Villimmät yksilöt kasaantuvat omiin yhteisöihinsä ja haluavat elää omien tapojensa kanssa jatkossakin. Isot kaupungit haluavat hajauttaa ja asuttaa hajalleen valtaväestön keskuuteen, mutta ei se toimi, sillä nämä eivät halua asua valkolaisten keskellä, vaan omiensa parissa. Suomessa saa jokainen asua missä haluaa ja vesi valuu alamäkeen ihan luonnonlakina. Ghettoutumisen ja slummiutumisen estäminen on varmasti haastavaa siinä vaiheessa, kun "kriittinen massa" on ylittynyt.

[anneli1]

Totta tuo ghettoutuminen, mutta kun suomalaiset lähtivät Amerikkaan, Ruotsiin, Australiaan tai muualle, oli lähtökohta saada työpaikka ja elanto perheelle. Ei antanut ylpeys lähteä kuittailemaan sosiaalietuja! Omien pariin hakeutuminen nimenomaan edisti integroitumista ajallaan valtaväestöön.

Monet Suomessa olevat maahanmuuttajat ovat työllistyneet töihin, jotka eivät suomalaista työtöntä innosta, mutta samoin toisin kävi esim. USA:ssa suomalaisille, joille myös raskaat ja vaaralliset kaivostyöt kelpasivat. Voitti koto-suomen olot kevyesti...

Mutta kuitenkaan ymmärrä enkä hyväksy tätä nykyistä maahanmuuttajien asennetta, siis sitä että maleksiminen kauppakeskuksissa on päivän ohjelma nro 1, ei meillä muilla ole siihen aikaa. Miten on mahdollista, että joku virallinen instanssi kutsuu sitä kotouttamiseksi!! Vttu, lusmuilua sen on.

Noissa piireissä ilmeisesti vain nuoret naiset hakeutuu opiskelemaan ja sekin uskonnon, perheen, suvun, klaanin, imaamien jne oppien vastaisesti ja kunniamurhan tai muun perinteen ikeessä. Totta kai poikkeukset ovat myös totta.

[laakerinena]

Poikkeukset vahvistavat säännön. Niin se on aina mennyt ja tulee aina menemään.

[Sivustahuutelija]

Totta tuo ghettoutuminen, mutta kun suomalaiset lähtivät Amerikkaan, Ruotsiin, Australiaan tai muualle, oli lähtökohta saada työpaikka ja elanto perheelle. Ei antanut ylpeys lähteä kuittailemaan sosiaalietuja! Omien pariin hakeutuminen nimenomaan edisti integroitumista ajallaan valtaväestöön.

Integrointumista se ei välttämättä parantanut, sillä ainakin kielen, tapojen kja kulttuurin oppiminen viivästyy/estyy, kun kriittistä massaa on niin paljon, että omallakin kielellä pärjää ihan hyvin. Jotkut fiksummat ja/tai nohevammat opettelevat kielen ja voivat sitten toimia muiden tulkkina ja sillä työllistää itsensä. Ex työkaveri oli kaksi vuotta Ruotsissa töissä joskus 70- luvulla ja sanoi oppineensa kaksi sanaa ruotsia. Ärtsoppa ja förskott. Niillä kuulemma pärjäsi. Vähän puliukko oli.

Toki motivaatio esim Suomalaissiirtolaisuuteen oli enimmäkseen työn ja toimeentulon hakemista. Näillä nykyisillä massoittain tulevilla lähinnä toimeentulon hakemista, työstä ei niinkään väliä, koska yhteiskunta mahdollistaa lähtömaata paremman elintasoon ihan sosiaalituen voimallakin.

tarkoitin tuolla vain sitä, että kaikilla on taipumus muodostaa yhteisöjä, sillä se on tuttua ja turvallisempaa vieraassa maassa. On yhteinen kieli, uskonto ja elintavat. Siinä mielessä pakolla sekoittaminen ei tule toimimaan ja pakkoahan ei käytännössä edes voi lain mukaan olla. Ghettojen koko kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän ko kulttuurin edustajia on samalla alueella. Suomessa ei ole riittävän isoja kaupunkeja sopivalla sijainnilla ja liikenneyhteyksillä kuin pk-seutu ja Turku, missä on mahdollisuus muodostua kunnon sisällissotaghettoja omine klaaneineen, sotapäälliköineen ja voimajengeineen.

[Victoria's Secret]

Vielä jokunen vuosi sitten kunnat ja kaupungit patsastelivat ylpeänä ollessaan muuttovoittopuolella. Veronmaksajia ja talousrahan pyörittäjiä muutti sisään ja toivat rahaa mukanaan. Nyt vaikuttaa meno muuttuneen. Muuttovoitto tarkoittaa lähinnä sitä, että sisään muuttaa elätettäviä ja palveltavia, jopa laittomasti maassa asuvia, jotka tarvitsevat palveluja jo tulkeista lähtien, eivätkä maksa senttiäkään mistään

Ainakin Uusi-Suomen artikkelin otsikko kertoo olennaisimman, Nurmijärvi-ilmiönä tunnettu muuttovoitto voidaan käsittää nykyään eri tavalla.

Kun ottaa huomioon kansantalouden tilan ja hallituksen kyvyn ymmärtää miljardin euron käsitettä, halun jakaa rahaa EU:lle sekä esimerkiksi kehitysyhteistyöhön, ollaan törmäyskurssilla.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tallai ... f84736726e

Tällainen on tämän päivän Nurmijärvi-ilmiö: Vauhdittajina ulkomaalaistaustaiset - ”Palkka ei välttämättä riitä asumiskustannuksiin ytimessä”

24.1.2021 18:00

Muutoksen jyrkkyys tuli yllätyksenä muuttoliiketilastoihin perehtyneelle järjestelmäpäällikölle.
Vieraskieliset kannattelivat viime vuosikymmenen aikana Helsingin seudun kehyskuntien muuttovoittoa, ilmenee Helsingin kaupunkitutkimuksen laskelmista.

Helsingin seudun kehyskuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Mäntsälä ja Pornainen.

Selvä enemmistö pääkaupunkiseudun kehyskuntien muuttovoitosta tuli 2010-luvulla vieraskielisestä väestöstä.

Helsingin kaupunkitutkimuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori kuvailee muutosta jyrkäksi.

”Muutoksen jyrkkyys tuli itsellenikin uutena tietona”, Vuori sanoo.

Uusi Nurmijärvi-ilmiö

2000-luvulla Suomessa jylläsi Nurmijärvi-ilmiö, jolla kuvattiin lapsiperheiden muuttoa kaupungista kehyskuntien omakotitaloihin. 2000-luvulla kehyskuntiin muuttaneet olivat enimmäkseen kotimaisia kieliä puhuvia henkilöitä.

Kehyskuntiin muuttaminen hidastui vuosikymmenen lopulla. Vuori arvioi, että hidastumiseen vaikutti finanssikriisin aiheuttama työllisyyden heikentyminen ja energian hinnan kallistuminen. Lisäksi pääkaupunkiseudulla saatiin asuntotuotantoakin vauhtiin.

”Kantaväestön muutto kehyskuntiin hidastui, mutta se on osittain korvautunut ulkomaalaistaustaisella väestöllä”, Vuori kertoo

Vuoren laskelmista käy ilmi, että ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrän kasvoi enemmän pientalovaltaisissa kehyskunnissa kuin kerrostalovaltaisissa kehyskunnissa.

Vuori huomauttaa, että se ei välttämättä tarkoita, että he olisivat muuttaneet kehyskuntien omakotitaloihin. Näillä alueilla on nimittäin valmistunut viime vuosina paljon uusia kerrostaloasuntoja.

Asuntojen hintojen kallistuminen ajaa pois
Miksi ulkomaalaistaustaiset muuttavat kehyskuntiin? Siihen tilastot eivät vastaa suoraan. Vuori arvioi, että taustalla voivat olla hintaerot kehyskuntien ja pääkaupunkiseudun välillä.

Asuntojen hintojen kallistuminen pääkaupunkiseudulla työntää pois ja kehyskuntien halvemmat hinnat houkuttelevat.

Ulkomaalaistaustaisten tulot ovat tilastojen mukaan tyypillisesti kantaväestöä pienemmät. Asuntojen hinnat ja vuokrat kasvoivat 2010-luvulla pääkaupunkiseudulla runsaasti.

Puskeeko asumisen kallis hinta pienituloisia pois Helsingistä?

”Ilman muuta. On vaara, että pienituloiset työssäkäyvät joutuvat asumaan kaukana, ja työmatkat tulevat kohtuuttoman pitkiksi. Palkka ei välttämättä riitä asumiskustannuksiin ytimessä.”

Vuori näkee kehityksessä myös hyviä puolia. Kotoutuminen voi hänen mukaansa onnistua paremmin seuduilla, joihin ei ole valmiiksi kasautunut runsaasti ulkomaalaistaustaisia.

Hän korostaa, että vaikka ulkomaalaistaustaisia on muuttanut kehyskuntiin, he ovat edelleen pieni vähemmistö kunnissa. Ulkomaalaistaustaista väestöä on pääkaupunkiseudulla 18 prosenttia ja kehyskunnissa 7 prosenttia.