Poliisi saa jatkaa virassa, vaikka autoilisi kännissä tai hakkaisi puolisonsa – Entinen poliisi pitää blogia, sillä uskoo että osa poliisien rikoksista jää ilmoittamatta
Ylen selvityksen perusteella poliisi saa pitää virkansa, jos hän syyllistyy rattijuopumukseen tai pahoinpitelyrikokseen. Huume- ja lääkerikoksista sen sijaan tulee potkut. Entinen poliisi Joakim Lindholm näkee, että poliisi ei ole aina täysin puolueeton tutkimaan kollegansa rikoksia.
- Joakim Lindholm on itsekin saanut kutsun poliisin kurinpitomenettelyyn. Hänet kutsuttiin poliisilaitokselle kuultavaksi "huumemyönteisten kommenttien" takia. Siinä vaiheessa Lindholm irtisanoutui itse virasta. Hän ei ollut tehnyt poliisin töitä enää kymmeneen vuoteen, mutta virka oli edelleen olemassa. Kuva Antti Haanpää / Yle
- Joakim.jpg (45.81 KiB) Katsottu 3486 kertaa
...
Entinen poliisi esittää vakavia syytöksiä yksittäisten poliisien toiminnasta
Kävimme tätä juttua varten vuosina 2018–2020 annetut virkamiesoikeudelliset ratkaisut kaikista poliisilaitoksista. Tarkastelujakson aikana yhteensä 150 poliisia ja muuta poliisissa työskentelevää virkamiestä oli joutunut selittelemään tekemisiään talon sisällä.
Suurin osa tapauksista liittyi viranhaltijoiden rikosepäilyihin tai -tuomioihin.
Poliisien epäasiallinen käytös ja rikokset ovat puhuttaneet viime viikkoina. Yle uutisoi viime viikolla tapauksesta, jossa poliisit sättivät maahanmuuttajataustaista nuorta miestä. Aiemmin kerroimme äärioikeistoon liitetyistä poliiseista, jotka viestittelivät tappamisesta ja virkatietojen hyväksikäytöstä.
Aihe on ollut esillä myös
Poliisirikokset-blogissa, jota pitää reilut kymmenen vuotta sitten Helsingin poliisissa työskennellyt
Joakim Lindholm. Lindholm nostaa maaliskuun lopussa perustetussa blogissaan esille tapauksia, joita on itse todistanut.
Tapauskuvauksissa Lindholm kirjoittaa poliisien epäasiallisesta käyttäytymisestä. Hurjimmat kuvaukset saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Kyse on kuitenkin kauan sitten tapahtuneista asioista, joissa syyteoikeus on saattanut vanhentua.
Poliisi on aloittanut Lindholmin esittämistä väitteistä esiselvityksen.
Lindholmin kirjoitusten todenperäisyyttä on lähes mahdotonta varmentaa. Harvoilla tilanteilla on ulkopuolisia todistajia. Tämän Lindholm myöntää itsekin.
– Kertomuksiani on vaikea todistaa aukottomasti, jos tekoihin osallistuneet henkilöt eivät itse myönnä tapahtunutta, Lindholm sanoo.
Lindholmin mielestä Suomessa on pääosin todella hyvä poliisi. Siitä huolimatta Lindholm uskoo, että osa poliisien epäasiallisesta käytöksestä ja rikosepäilyistä jää ilmoittamatta ja tutkimatta.
Lindholmin mukaan tiiviissä poliisiyhteisössä on korkea kynnys puuttua kollegojen ylilyönteihin. Hän myöntää, ettei hän itsekään ole puuttunut todistamaansa kollegojen epäasialliseen tai jopa rikolliseen käytökseen riittävällä painolla.
Lisäksi Lindholm uskoo, että poliisien uhriksi joutuneet eivät välttämättä uskalla raportoida kokemastaan, koska rikosilmoituksen ottaa vastaan toinen poliisi.
– Olen helvetin vihainen niiden poliisien touhuista, jotka vievät hyvien yksilöiden arvostuksen, Lindholm sanoo.
Siksi hän on aloittanut blogin pidon. Lindholm sanoo haluavansa pahat poliisit pois kentältä.
Toisaalta monia poliisin toimintaan vaikuttavia lakeja on uudistettu sen jälkeen, kun Lindholm jäi pois virasta.
Poliisi tutkii poliisia
Valtakunnansyyttäjän toimiston alaisuudessa toimiva poliisirikoksia käsittelevä yksikkö perkaa ensi vaiheessa poliiseista tehdyt rikosilmoitukset. Jos tapausta on syytä tutkia lisää, juttu siirretään alueelliselle syyttäjälle.
Jos poliisin epäilty rikos etenee esitutkintaan, syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana ja tutkimisesta vastaa toinen poliisi. Pääosa näistä poliiseista tekee poliisirikosten tutkimisen lisäksi muitakin poliisin töitä. Suomessa ei ole erillistä poliisirikoksia selvittävää virastoa, kuten monissa muissa maissa.
Blogia kirjoittava Joakim Lindholm pitää poliisirikosten tutkintaan kehitettyä järjestelmää puutteellisena. Lindholm näkee, että poliisi ei ole aina täysin puolueeton tutkimaan kollegansa rikoksia.
Erikoissyyttäjä
Heidi Savurinne Valtakunnansyyttäjän toimistosta sanoo, että Suomi on niin pieni maa ja täällä on suhteessa vähän poliiseja, ettei poliisirikosten tutkimiselle voida pyhittää omaa erikoistutkinta-virastoa, kuten joissain suuremmissa maissa.
– Sen sijaan oma kyseiseen rikostyyppiin keskittynyt tutkintaryhmä voisi olla realistisempi vaihtoehto, Savurinne toteaa.
Suomessa tutkiva poliisi ei saa työskennellä samalla poliisilaitoksella kuin rikoksesta epäilty poliisi. Käytännössä välillä syntyy kuitenkin tilanteita, joissa tutkiva ja tutkittava poliisi ainakin tietävät toisensa.
– Minun korviini ei ole kuulunut, että siellä olisi mitään kärjistäen sanottuna lynkkausmeininkiä, Savurinne sanoo.
...
...
