Itsemurha

[Irma Lam]

Mutta jos ajatellaan utilitaristisesti: yksi tappaa itsensä ja mahdollisesti jopa kymmenet surevat tai syyttävät itseään, mutta jos tämä yksi ei tapa itseään, vain hän kärsii. Ja ei ehkä hänkään jos saa apua.

Jos tämä yksi on esimerkiksi syvästi masentunut tai vaikka huumeisiin koukussa, kärsii siitä koko perhe ja mahdollisesti vanhempikin sukupolvi.

[Kallonen]

Jostain tälläisestä olen "haaveillut" jo pitkään. Itsemurhaamo paikan nimenä on tosin liian rankka, mielummin soisin sen olevan jokin rauhallisia ja lempeitä (= korneja (?)) mielikuvia herättävä kuten Auringonlaskun sairaala tai Linnunlaulun hoitokoti.

No jaa. Asiaan. Nykyinen itsemurhakäytäntö aiheuttaa suunnatonta kärsimystä niin kuolijalle itselleen, kuin jälkeenjääville. Itsemurhaajalle ongelmina ovat mm. suunnaton syyllisyys, pelko muiden jaksamisesta ja selviämisestä, sopivan itsemurhatavan ja -paikan löytäminen, kuolemaan liittyvät käytännön asiat kuten hautajaiset, testamentti, perinnönjako ja asioiden ns. lopullinen selvittäminen / aukipuhuminen ennen kuolemaa.

Itsemurhan tehneen omaiset ovat tutkitusti suuressa vaarassa masentua ja todennäköisemmin itsekin päätyvät itsemurhaan, kuin henkilöt joiden läheinen ei ole tehnyt itsemurhaa. Järkytyksen keskellä pitäisi pystyä hoitamaan nuo yllämainitut kuolemaan liittyvät rituaalit. Syyllisyys lienee lähes jokaisen itsemurhaan päätyneen omaisen tuskallinen seuralainen jne. jne. Kyllähän näitä varjopuolia riittää.

Itsemurhaamo paikkana tarjoaisi terapiapalveluita sekä elämänsä päättävälle, että hänen läheisilleen. Mahdolliset hautajaistoiveet ja lakiasiat kuten testamentti / kuolinpesän hoito suunniteltaisiin etukäteen kuunnellen niin lähtevän kuin jäävien toiveita. Kuitenkin tietysti niin, että kuolevallakin on loppuun asti päätösvalta omasta omaisuudestaan.. jättää sen sitten kulkukissoille tai sukulaisille, tämäkin olisi etukäteen tiedossa ja toimeenpanoltaan selvitetty.

Itse laittaisin snadeja pääsyvaatimuksia paikkaan, kuten, että henkilön tulee olla parantumattomasti sairas ja, että kaikki mahdolliset hoitomuodot on jo kokeiltu. Ei siis niin, että kun ei terveyskeskuksesta saadut masislääkkeet kahdessa viikossa auttanu niin tervetuloa itsemurhaamoon. Vaan oikeasti on sen ihmisen kohdalla ensin tehty kaikki tehtävissä oleva elämänlaadun parantamiseksi ja jos mistään ei ole saatu tarvittavaa hoitovastinetta, ja jos henkilö niin haluaa, voidaan saattohoito järjestää itsemurhaamossa.

- anteeksi, nyt en ehtinytkään kirjoittamaan loppuun, kello vähän turhan paljon.. jatkan myöhemmin -

[EuroJR]

Tiedoksi kaikille päivikirjan pyytäjille. Nyt näyttää taas nettikin kotona toimivan ja voisi olla hieman aktiivisempi. Ko. kirjoituksen koko on liian iso palstan yv:nä lähetettäväksi, joten koitan vaikka uploadata tohon vanhaan megaupload-sivustoon tms. jos nyt saan tunnarit jostain muistettua. Vai onko jollakulla parempaa ehdotusta?

ps. tuo ns. päivikirja on mielestäni poislähteneen viimeinen tahto tehdä asia julkiseksi. Siinä on varsin hyvin perusteltu kanta oman käden kautta lähtemiselle. Ymmärrän, että se osin paljastuksiltaan kuitenkin saattaa loukata omaisia.

[mrs Nutcase]

Mä olen sitä mieltä, että jos joku oikeasti haluaa tappaa itsensä, sitä ei pysty kukaan toinen ihminen estämään. Mutta miksi kiirehtiä täältä lähtöä, ei tämä nyt kovin kauaa muutenkaan kestä? Useimmilla alle 100 vuotta.

[Chris Waddle]

Onko täällä kenelläkään lääkärinkirjoittamaa elvytyskieltoa? Tuttavallani sattuu tälläinen paperi olemaan ja ajattelin jos itsekin hommaisi kaiken varalta.

[Cujo]

Katselin nopsaan muutamia sivuja läpi tästä ketjusta, joten olen pahoillani, jos tämä viesti on vaan toistoa.
Itsemurha ei ole vain masentuneiden ihmisten teko. Eräs tuntemani henkilö teki sen siksi, kun aivokasvain uusiutui, eikä sitä enää voitu parantaa.
Suomessa(kin) on se järjetön pykälä, ettei terminaalivaiheessakaan oleville henkilöille voida antaa vaihtoehtoa aktiiviseen eutanasiaan. Tämä henkilö joutui sitten tappamaan itsensä hirvikiväärillä.
Setäni oli ollut poliisien kanssa ensimmäisenä paikalla. Kertoi, ettei ole herkkua nähdä parasta kaveriaan siinä kunnossa, ettei voi tunnistaa kuin vaatteista...

[Norsula]

^Olisihan hän voinut tehdä sen muullakin tavalla kuin kiväärillä. Ikävintä eutanasiakielto lienee niille, ketkä eivät pysty tekemään itsemurhaa. Jos itse on vielä toimintakykyinen, mitä väliä tekeekö sen lääkäri vai itse?

[Cujo]

^Olisihan hän voinut tehdä sen muullakin tavalla kuin kiväärillä. Ikävintä eutanasiakielto lienee niille, ketkä eivät pysty tekemään itsemurhaa. Jos itse on vielä toimintakykyinen, mitä väliä tekeekö sen lääkäri vai itse?

Ehkä olisi ollut joku muu mahdollisuus, kukapa tuohon osaa enää vastausta antaa. Tällä henkilöllä oli jo todella pahoja muistikatkoja, joten ehkä hän teki tekonsa ollessaan ns. selväpäinen. Eli tietoisena siitä, että saattaa piakkoin joutua taas siihen tilaan, ettei tiedä maailmasta mitään, joten täytyy käyttää hetki hyväksi.
Tuolla aktiivisella eutanasialla ajattelin lähinnä sitä, ettei kuolemansairaalle voi antaa semmoisia troppeja, joilla voisi vaikka itse päivänsä päättää. Eihän semmoisten myrkkyjen antamiseen lääkäriä tarvittaisi.

[Tiina]

Aikamoinen ennustaja tuo Gordon Ramsey...

Kurjat kuppilat - sarjan kokki teki itsemurhan


Julkaistu: 28.09. klo: 22:21
Julkkiskokki Gordon Ramseyn suositussa Kurjat kuppilat -sarjassa aikaan esillä olleen Campania-ravintolan (Fair Lawn, NY) omistaja ravintoloitsija Joseph Cerniglia (39) on tehnyt itsemurhan hyppäämällä New York Cityn George Washington -sillalta joen pyörteisiin.

Kolmen lapsen isä oli ravintolansa vuoksi pahasti velkainen, eikä esiintyminen Kurjat kuppilat -ohjelmassa hänen asemaansa ainakaan parantanut. Ramsey näet kohteli miestä aika tylysti.

- Miksi ryhdyit omistaja-kokiksi, kun sinulla ei tunnu olevan mitään käsitystä bisnesasioista? Pian olet Hudson-virran vietävissä, Ramsey totesi tuolloin.

Cerniglia myönsikin olevansa todella pahoissa vaikeuksissa, kun oli erilaisia lainoja ja 80 000 dollarin velka tulossa maksettavaksi. Vaimon mukaan ravintolan kaatuminen olisi kaiken loppu.

Vastaavan kaltainen tapaus sattui Dallasissa, Teksasissa kolmisen vuotta sitten. Kurjat kuppilat -sarjassa vuonna 2006 esiintynyt kokki Rachel Brown teki hänkin itsemurhan. Asiasta kerrotaan mm. N.Y.Postissa.


Ei helppo tuo kokin ammattikaan...

[matlockb]

Vastaan ihan vain ja ainoastaan nyt otsikon mukaiseen aiheeseen ja kerron oman mielipiteeni itsemurhasta. Tuttavapiirissäni ja sukulaisissa (joita tiedän) muutamia on.
Oli ihminen uskovainen tai ei, niin mielestäni tämä maailma ei niin hyvä paikka ole että täällä pitäisi kenenkään kitua ja olla yksin, kyllä niitä "auttajia" sitten on kun hautaan on laskettu, ei eläessä.
Jokainen itsemurhaa vastustava voi miettiä miltä se tuntuu pettyä elämässä kaikkeen, kukaan ei juuri muista merkkipäiviä, kukaan ei välitä mitä esimerkiksi isälle kuuluu (isän yhteydenottoyritykset tyrmätty) ihminen on pettynyt kerta toisensa jälkeen ihmissuhteissa, ei kestä yhtään päivää ilman runsasta annosta bentsoja ja/tai alkoholia, ei ole ketään kenelle luotettavasti asioistaan voi puhua ja henkilöä joka tulisi pyytettömästi auttamaan. Joka aamu heräät yksin kuten olet mennyt nukkumaankin, toivot että et enää heräisi, olet aina yksin, kukaan ei tule vilpittömästi katsomaan, miten menee, ei auta millään tavoin, on velkaa, työttömyyttä, sairauksia.. sydämeen sattuu ja pahasti.. miksi pitäisi jatkaa ja jaksaa, onko tuollainen ihmisarvoista elämää?
Ei yllä kuvattu elämä mitään elämää ole enää..

[matlockb]

Onko täällä kenelläkään lääkärinkirjoittamaa elvytyskieltoa? Tuttavallani sattuu tälläinen paperi olemaan ja ajattelin jos itsekin hommaisi kaiken varalta.

Hoitotestamenttia ei lääkärin tarvitse kirjoittaa, tosin luotettavuutta lisää huomattavasti se, että se on toimitettu kopiona omalle terveysasemalle ja siinä on todistajana kaksi henkilöä.
Itselläni on hoitotestamentti jonka mukaan ei hengissä saa keinotekoisesti pitää mikäli toipumisesta ei ole takeita ja on vaara että jään toimintakyvyttömäksi, elvytyskieltokin on, mutta en tiedä miten sitä sitten noudatetaan ja missä tilanteessa, jos vaikka saan sairaskohtauksen vierailulla esimerkiksi Imatralla ja vieläpä kadulla tms... niin tuskin ensimmäisenä paikalle tulleet Imatran ambulanssimiehet sitä tietävät ja elvytys aloitetaan.

Tässä lisäksi mielestäni jollain tavalla aiheeseen liittyvä kappale : http://www.youtube.com/watch?v=hEp5Yol_-lc

[Spider]

Onko täällä kenelläkään lääkärinkirjoittamaa elvytyskieltoa? Tuttavallani sattuu tälläinen paperi olemaan ja ajattelin jos itsekin hommaisi kaiken varalta.

Hoitotestamenttia ei lääkärin tarvitse kirjoittaa, tosin luotettavuutta lisää huomattavasti se, että se on toimitettu kopiona omalle terveysasemalle ja siinä on todistajana kaksi henkilöä.
Itselläni on hoitotestamentti jonka mukaan ei hengissä saa keinotekoisesti pitää mikäli toipumisesta ei ole takeita ja on vaara että jään toimintakyvyttömäksi, elvytyskieltokin on, mutta en tiedä miten sitä sitten noudatetaan ja missä tilanteessa, jos vaikka saan sairaskohtauksen vierailulla esimerkiksi Imatralla ja vieläpä kadulla tms... niin tuskin ensimmäisenä paikalle tulleet Imatran ambulanssimiehet sitä tietävät ja elvytys aloitetaan.

Tässä lisäksi mielestäni jollain tavalla aiheeseen liittyvä kappale : http://www.youtube.com/watch?v=hEp5Yol_-lc

Mielenkiinnosta kysyn tarkennusta, notta miksikäs moinen? En edellytä vastausta.
Ihmettelenpä vaan lääkäriä joka terveelle tallaajalle ko. läpyskän kirjoittaa...
ER-päätös kun pääsääntöisesti kuitenkin tehdään potilaalle, jolla elvytys lähinnä pitkittäisi taustasairauden aiheuttamaa vääjäämätöntä ja pian koittavaa kuolemaa (esim. terminaalivaiheen syöpäpotilaat, laitosdementikot jne.) tai kun tiedetään että elvytyksen ennuste on jo valmiiksi alentunut (esim. sydänsairauden vuoksi).
Sen sijaan terveen "kadunmiehen" (ei potilaan siis) elvytys on onnistuessaan pohjimmiltaan aika kiitollista puuhaa. Ne jotka jonkinlaiseen vegetatiiviseen tai muutenkaan vammautuneeseen tilaan jäävät ovat aika marginaalinen porukka. Elvytys kuitenkin pääsääntöisesti lopetetaan jos spontaania sykettä ei puolen tunnin sisään saada, ja toisaalta asystolessa löydettyä ei pääsääntöisesti elvytetä.


Hoitotestamentti sen sijaan saisi jokaisella olla!

[devil_doll]

^Olisihan hän voinut tehdä sen muullakin tavalla kuin kiväärillä. Ikävintä eutanasiakielto lienee niille, ketkä eivät pysty tekemään itsemurhaa. Jos itse on vielä toimintakykyinen, mitä väliä tekeekö sen lääkäri vai itse?

Ehkä olisi ollut joku muu mahdollisuus, kukapa tuohon osaa enää vastausta antaa. Tällä henkilöllä oli jo todella pahoja muistikatkoja, joten ehkä hän teki tekonsa ollessaan ns. selväpäinen. Eli tietoisena siitä, että saattaa piakkoin joutua taas siihen tilaan, ettei tiedä maailmasta mitään, joten täytyy käyttää hetki hyväksi.
Tuolla aktiivisella eutanasialla ajattelin lähinnä sitä, ettei kuolemansairaalle voi antaa semmoisia troppeja, joilla voisi vaikka itse päivänsä päättää. Eihän semmoisten myrkkyjen antamiseen lääkäriä tarvittaisi.

Monessa tapauksessa riittäisi, kun annettaisiin edes riittävä annos morfiinia kipuihin. Jossain vaiheessa se nopeuttaa kuolemaa. Sen sijaan olen kuullut, että kipulääkkeissä pihistellään, ilmeisesti lähinnä juuri sen takia, ettei lääkäri joutuisi syytteeseen kuoleman avustamisesta.

Itsemurha ampumalla taitaa olla yksi helpoimmista tavoista lähteä. Pidän oikeastaan onnekkaina niitä, joilla tämä mahdollisuus on, kun terveydenhoitomme tila on mikä on.

Omalla kohdallani, varsin sairaalloiset geenit perineenä, olen myös paljon miettinyt näitä asioita. Ei sitä etukäteen osaa sanoa varmasti, mitä tekisi sitten, kun todella joutuu katsomaan kuolemaa silmiin. Ainoa, minkä tiedän varmasti on, että haluaisin kuolla tutuissa ympyröissä, en sairaalassa tai hoitolaitoksessa.

Mielestäni eutanasia voitaisiin hyvin toteuttaa siten, että ihminen voisi terveenä ollessaan kirjoittaa hoitotestamentin tapaisen tahdon, joka kuitenkin pitäisi vielä uudestaan vahvistaa sitten, kun päätös on todella edessä. Tämä pitäisi jotenkin pystyä toteuttamaan myös, jos ihminen on täysin halvaantunut.

[R.aven]

Olen ennen ollut kovin kriittinen ja tuomitsevainen itsemurhan tehneitä kohtaan, mutta nykyään katson asiaa aivan eri näkökannalta.
Poikaystäväni päätti päivänsä kolme viikkoa sitten.
Hyväksyn asian, koska se oli hänen päätöksensä, ainoastaan olen ehkä hiukan katkera siitä että hän teki sen minun ollessa paikalla, minun asunnossani ja teki sen täysin impulsiivisesti humalassa.
Olen myös sitä mieltä, että vaikka miten saisi ihmisen jättämään hetkeksi itsetuhoiset ajatukset, se ei auta, vaan lähinnä ainostaan pitkittää toisen kärsimystä täällä.

Onko kukaan ajatellut itsemurhaa siltä kannalta, että se on pelastava? En nyt tarkoita että se joka sen tekee, pelastaa itsensä paskasta tilanteesta, vaan kenties pelastaa jopa muiden henkiä.

Henkisesti sairas ihminen saattaa hautoa ajatusta siitä, että satuttaisi muita ennen lähtöään. Viime aikoinahan näitä on nähty; kirkkoammuskeluja, ostoskeskusammuskeluja jne jne. Näitä tapauksiahan voisi olla vaikka kuinka paljon lisääkin, mutta ehkä ihminen on sen verran järjissään ollut vielä, että on todennut paremmaksi lopettaa itsensä, ennen kuin lopettaa muita ihmisiä. Varmuudella tätä on tapahtunut, mutta kuinka paljon, se on eri asia.

Muuttaisiko se tilannetta? Jos tietäisitte että läheinen joka on itsensä tappanut näennäisesti ilman syytä, olisikin hautonut mielessään jotain tosi synkkää, päiväkodin räjäyttämistä tai vastaavaa ja pelastanut sitten ne ihmiset sillä, että onkin päättänyt vain omat päivänsä?

Tässäkin on hyvä pointti takana, mutta eihän tuollaista saa koskaan tietää, jos toinen lopullisesti kuolee pois.
Aloin miettimään asiaa mutta en päässyt oikein mihinkään lopputulokseen, lähinnä joko-tai, koska ennen kun poikaystäväni tappoi itsensä, hän uskasi tappaa minut ja sen jälkeen itsensä.
Hän lähti, minä jäin.
Tiedä sitten ajatteliko hän tilannetta noin, että kuolee mielummin itse, kuin tappaa myös minut siinä samalla. Tätä asiaa ei pääse koskaan kysymään.

[Waja]

Mä olen joskus miettinyt omaehtoisesti elämästä luopumista sitten kun työpanos ja eläkkeellä vietetty nautittava aika on loppu.Silloin kun jäät sairauksien kahlitsemana vuoteeseen.
Mun mielestä siinä tilanteessa olisi läheisiä ja itseäsikin kunnioittavaa luopua itsekkäästä,tyhjänpäiväisestä virumisesta ns. elävänä.
Omaltakohdaltani ainakin olisin tässä vaiheessa tyytyväisin mielin valmis hyvästelemään lähiomaiset täysissä sielun voimissa,ilman että mitään jäisi kenenkään kanssa selvittämättä.Hyvillä mielin.