↑↑
Turveala työllistää suoraan 1700 ja välillisesti 3000-4000 henkeä. Itkosen laskelmat ovat 1400 henkilövuoden/70 miljoonan mukaan. Lisäksi tuo tänä vuonna tuleva lopettamistuki 60 miljoonaa, ei todellakaan valu suorana tukena turvetuottajien taskuun. Tästähän ei ole edes selvitystä, miten tämä toteutetaan loppupeleissä. Yhden yrittäjän velat nousevat helposti satoihin tuhansiin euroihin. Toki Itkonen myöntää itsekin sen, ettei epäsuoraa työllistävää vaikutusta ole huomioitu lainkaan tässä laskelmassa.
Konsulttiyhtiö AFRY arvioi elokuussa työ- ja elinkeinoministeriölle, että turpeesta nopeasti luopumisen kustannukset ovat vähintään 360–460 miljoonaa euroa, josta 150–250 miljoonaa euroa koostuu investoinneista uusiin kattiloihin ja koneiden ja soiden arvon laskusta 210 miljoonaa euroa.
Eli alalle on tulossa lähes miljardin euron tappiot. Linkki:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tal ... -1.1257107
Myöskin tuo päästöoikeuksien ja verojen ymppääminen yhteen ja vertaaminen sitä summaa per turveyrittäjä, eli kuinka kalliiksi yksi yrittäjä yhteiskunnalle tulee, on aivan mielipuolinen vertaus. Tuolla naurettavalla logiikalla voidaan siis myöskin kyseenalaistaa hiilen kohdalla sama asia. Eli kuinka paljon Suomen veronmaksajat maksavat Venäläisille hiilentuottajille per henkilö. Voisiko olla 500-800 tuhatta euroa per Venäläinen hiilityöntekijä/vuosi. Suomi haluaa olla ykkösten joukossa kivihiilestä luopujana – Puola, Kiina ja Kreikka rakentavat samaan aikaan lisää hiilivoimaa. Puolassa taisi olla niin että 70% energiasta tuotetaan hiilellä.
Pitää myöskin huomioida turvetta käyttävien kattiloiden korvausinvestoinnit. Vuosien 2020-2040 aikana turvetta käyttäviä kattiloita poistuu kaikkiaan 27 kappaletta, eli selvästi yli puolet nykyisistä kattiloista. Vuoteen 2030 mennessä kattiloita poistuu 8 kappaletta. Turpeen polton loppuessa kattiloihin joudutaan syöttämään rikkiä kuumakorroosion estämiseksi, sillä turve on toiminut aiemmin seospolttoaineena kattiloissa. Pienemmät laitokset (3-100MW) siirtyvät käyttämään rikkigranulaattia ja suuremmat (100+MW) sulfaattiliuoksia, joiden käyttökustannus on hieman kalliimpaa.
Teholuokittain 3-20MW laitoksille investointi/käyttö/lisäkustannus on kokoluokkaa 5,2 miljoonaa euroa.
20-50MW laitoksille kokoluokka on 5,4 miljoonaa.
50-100MW laitoksille 5,6 miljoonaa.
100-150MW , 150-250MW, 250+MW laitoksille kokoluokka on 10-15 miljoonaa.
Lisäksi yli 100MW laitoksiin on asennettava mittauslaitteisto, jonka kustannus on luokkaa 0,1-0,4 miljoonaa. Yli 250MW laitoksille kustannus on korkeampi n. 0,4 miljoonaa euroa, johtuen rikkisulfaattiliuoksen korkeammasta hinnasta verrattuna rikkigranulaattiin. Rikkisulfaattiliuoksen syötössä kustannus on kokoluokkaa . n. 0,3 EUR/MWh.
Arvioitu kokonaisinvestointikustannus ja käyttökustannus turpeen teknisen käyttöminimin poistamiseksi v. 2020-2040 johtuen rikin syötöstä kattilaan v. 2020-2025 250 miljoonaa euroa, v. 2030 125 miljoonaa, v. 2035 80 miljoonaa ja v. 2040 50 miljoonaa.
Muita turpeesta luopumisen kustannuksia:
Kustannuksissa ei ole huomioitu turpeen tuotantoon käytettyjen kenttien, koneiden ja
rakennusten arvon laskua turpeen tuotannon loppumisesta johtuen. Turpeen tuotannon
äkillinen loppuminen tarkoittaisi turvetta tuottavissa yrityksissä, että edellä mainitun
omaisuuden arvo laskisi lähelle nollaa vaatien merkittäviä alaskirjauksia.
Bioenergia ry toimitti tätä selvitystä varten jäsenyrityksiensä tekemän arvion
alaskirjausten arvosta, mikäli turpeesta luovuttaisiin jo vuonna 2025. Arviossa
oletettiin, että vuoteen 2025 asti turvetta nostettaisiin vuosien 2019-2020 volyymilla.
Mikäli turpeen käytöstä olisi päätetty luopua 2025, alueita ja kalustoa alaskirjattaisiin
sekä henkilöstöä vähennettäisiin joka vuosi jo ennen vuotta 2025. Näiden aiempien
vuosien alaskirjausten jälkeen jäsenyritykset arvioivat alaskirjattavaksi tasearvoksi
yhteensä noin 210 miljoonaa euroa.