Sysmä osti konsulttipalveluita 2,3 miljoonalla eurolla - kunnanjohtajan mukaan kunta 'imuroi rahaa'

Sana on vapaa jos netiketti on hallussa.

Valvoja: Moderaattorit

Avatar
Tarkastaja Levisi
Angus MacGyver
Viestit: 6598
Liittynyt: La Heinä 18, 2020 4:44 pm

Sysmä osti konsulttipalveluita 2,3 miljoonalla eurolla - kunnanjohtajan mukaan kunta 'imuroi rahaa'

Viesti Kirjoittaja Tarkastaja Levisi »

https://yle.fi/uutiset/3-11965904

Pikkukunta ulkoisti elinvoimatyönsä ja työllisti samaa konsulttia 400 000 eurolla – kunnanjohtaja puolustaa: "Imuroimme merkittävästi rahaa"
Sysmän kunta ulkoisti elinvoimatyön konsultille neljä vuotta sitten.

Konsultti valmisteli hankkeita, joihin hän päätyi itse projektipäälliköksi.

Professorin mukaan kuntien pitäisi harkita enemmän, mihin julkista rahaa käytetään elinvoiman nimissä.



11.6.2021 7:05

Kun kunta haluaa lisätä elinvoimaa alueellaan, ei ole tavatonta, että avuksi palkataan konsultti.

Sysmän kunta ostaa konsulttipalveluita pieneksi kunnaksi paljon. Yle pyysi Sysmän kunnan konsulttipalkkiot viimeisen neljän vuoden ajalta. Reilun 3 000 asukkaan kunta maksoi vuosina 2017–2020 konsulteille yhteensä vajaat 2,3 miljoonaa euroa.

Eniten kunta maksoi yhdelle ja samalle konsulttiyhtiölle Kuntavelho oy:lle. Kuntavelho oy laskutti Sysmän kuntaa neljän vuoden aikana yhteensä arvonlisäveroineen vajaat 413 000 euroa. Ylen saamien tietojen mukaan summa on poikkeuksellinen verrattuna muihin pieniin hämäläiskuntiin.

Konsultin tehtävänä oli valmistella elinvoimahankkeita Sysmälle. Valmistelun lisäksi konsultti toimi elinkeinotyöryhmän sihteerinä, päätösten täytäntöönpanijana ja seurannasta vastaavana. Erikoiseksi kuvion tekee se, että sama konsulttiyhtiö myös toteutti hankkeita itse. Muutamat hankkeista, kuten paikallisvaluutta Sysmä-raha ja Sysmän e-kuntalaisuus -digialusta, herättivät myös valtakunnallista kiinnostusta.

Kuntavelho oy on Asikkalan entisen kunnanjohtajan Juri Niemisen kunta-alan konsulttiyritys.

Nieminen on myös toiminut päättyvällä valtuustokaudella Asikkalan kunnanhallituksen puheenjohtajana ja valtuutettuna, mutta hän jätti valtuustopaikkansa muutettuaan väliaikaisesti pois paikkakunnalta. Hän on jälleen ehdolla Asikkalassa sitoutumattoman Kotikunta-ryhmän listoilla.

Sysmän kunta on ostanut Kuntavelho oy:lta elinvoimatyön konsultointia 59 000 eurolla 1.6.2017 – 31.5.2018 sekä samalla hinnalla ajalle 1.7.2018 – 30.6.2019 ja 1.7.2019 – 30.6.2020.

Lisäksi Kuntavelho voitti kilpailutuksessa paikallisvaluutta projektipäällikön ja e-kuntalaisuus pilottihankkeen osa-aikaisen projektipäällikön tehtävät, molemmat hintaan 30 000 euroa.


Kuntavelholle maksettiin vuonna 2018 myös kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden profilointi-hankkeesta 15 000 euroa. Lisäksi Kuntavelho on toteuttanut Sysmässä pienempiä hankkeita, kuten esiselvityksen kierrätyspuiston perustamisedellytyksistä ja Palvelujen uudelleen suuntaminen -hankkeen työpajat ja hallinnoinnin.
– Touhumme eteni yhä pitemmälle, ja kun aloimme suoraan sanoen nussia lauteilla sylikkäin, Kari Tapio räjähti, Frederik muistelee kirjassa.

Avatar
H.Moilanen
David Starsky
Viestit: 4528
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm

Re: Sysmä osti konsulttipalveluita 2,3 miljoonalla eurolla - kunnanjohtajan mukaan kunta 'imuroi rahaa'

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Tämäkin vielä :oops:

Konsulttiyrittäjä-ex-kunnanjohtaja Juri Niemiselle sukua ovat: _________, _________, _________, _________ ja ___________.
Kaikki Minfo-julkisuutta hankkineita tai pian omat ketjunsa Minfoon saavia.

Sinänsä kyllä Niemisen Jurin firman nimi on aivan mainio :lol:
Etsivän Keskuspoliisin mukaan Suomeen jääneet emigrantit olivat poliittisesti epäluotettavia. Lisäksi monet olivat juutalaisia, joita Etsivä Keskuspoliisi luonnehti lausunnoissaan ”epämieluisiksi henkilöiksi”.
Aiheesta lisää täällä.

Avatar
H.Moilanen
David Starsky
Viestit: 4528
Liittynyt: Ti Marras 12, 2019 2:30 pm

Re: Sysmä osti konsulttipalveluita 2,3 miljoonalla eurolla - kunnanjohtajan mukaan kunta 'imuroi rahaa'

Viesti Kirjoittaja H.Moilanen »

Tässä ketjussa lienee syytä myös hieman käsitellä sitä, millainen paikkakunta on tuo Päijänteen itärannalla sijaitseva ja monille suomalaisille tuikituntematon SYSMÄ. Yritin alla oleviin juttuihin alleviivaten ja fonttia värjäten korostaa muutamia sisäsiittoisia klikkejä pienen Sysmän hallinnon, elinkeinoelämän ja julkisten palveluiden välillä.

19.8.2016
https://www.ess.fi/paikalliset/231636

"Rakastella saa, mutta ei kunnanhallituksen kokoushuoneessa". Sysmän kunnanjohtaja saa rajua kritiikkiä: ”Uhkaamista, jyräämistä, salailua ja päättäjien kiusaamista”

Sysmän kirkonkylän raitilla on hiljaista tähän aikaan vuodesta, mutta kuntapäättäjien kokoussaleissa tunnelma on tyystin toisenlainen.

Usea luottamushenkilö kuvaa päätöksentekokulttuuria jyrääväksi, jossa valtuutettuja vähätellään. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg (kesk.) vertaa Sysmän päätöksentekokulttuuria koulukiusaamiseen. Se noudattaa koulukiusaamisen kaavaa, jossa hiljaiset hyväksyjät antavat asioiden olla eivätkä ota ongelmiin kantaa.

Valtuutetut syyttävät ongelmista ennen kaikkea kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjokea ja hänen toimintatapojaan. Ongelmana on ennen kaikkea se, että hän on naimisissa kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Järvisen (kok.) kanssa, mikä tuo ongelmia päätöksentekoon.

Kunnanhallituksessa istuva Maija Sinisalo (kesk.) korostaa, että suhde on jokaisen oma asia, mutta se ei voi olla aiheuttamatta ongelmia kunnan hallinnossa, koska Järvinen istuu monella jakkaralla.

- Rakastella saa, mutta ei kunnanhallituksen kokoushuoneessa, Sinisalo kiteyttää.

Valtuutettu Timo Aromaa (ps.) sanoo, että lain mukaan suhde ei aiheuta ongelmia, mutta käytännössä tilanne on ristiriitainen, koska Järvinen on kunnanjohtajan esimies. Ongelmana on vallan keskittyminen pienelle klikille.

Valtuutettu Juhani Stjernvall (kok.) kehuu kunnan vahvaa taloutta, mutta arvostelee kunnanjohtajan toimintatapoja ja epäilee, ettei valtuutetuille kerrota kaikkia asioita. Valtuutettuja ja tehtyjä päätöksiä ei arvosteta.

Kitkiöjoki torjuu kaikki häneen kohdistuneet syytökset ja leimaa ne vähemmistönä olevan keskustan tarkoitushakuiseksi toiminnaksi.

- Osa keskustan ryhmästä sairastaa kouluasiassa saamaansa selkävoittoa, valitettavasti, ja yrittää hyökätä kaikilla rintamilla minua vastaan.

Viime vuosina Sysmän kunta on saanut valtakunnallista mediahuomiota erityisesti koulukiusaamiseen liittyen.

27.4.2021
https://yle.fi/uutiset/3-11877290

Lapset jäivät riitelevien poliitikkojen jalkoihin: kiusaaminen on jatkunut Sysmässä jo vuosia, koska kukaan ei valvo koulun aikuisia

Julkisoikeuden apulaisprofessori pitää merkittävänä epäkohtana, ettei koulujen opettajia ja rehtoreita valvota. Aluehallintovirastoilla ei ole oma-aloitteista oikeutta valvoa, että koulu puuttuu kiusaamiseen lain mukaisesti.

Kiusaamiseen on hyvin vaikea puuttua Suomessa, jos koulu ja kunta eivät siihen kykene. Laissa kiusaamiseen puuttuminen on koulun henkilöstön virkavastuulla. Mutta kuka valvoo, että näin todella tehdään?

Vastuun rajautumisesta on tullut ongelma reilun 3 000 asukkaan kokoisessa Sysmässä. Kunnassa on kipuiltu vakavan kiusaamisongelman kanssa vuosia. Sysmässä koulua käyvät kertovat Ylelle, että tilanne ei ole parantunut.

Miten näin voi olla?

Sysmän kaltaisissa tapauksissa keinot ovat vähissä, vastaa Vaasan yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä. Nykyinen laki ei mahdollista rehtoreiden ja opettajien valvontaa ilman, että huoltaja osaa täsmällisesti kannella, mitä koulussa tapahtuu.

Tämä on Mäntylän mukaan suuri ongelma, johon palaamme jutun lopussa. Käydään ensin läpi, miten Sysmä on ajautunut umpikujaansa.

Oppilas: "Täällä vähätellään kiusaamista"

Sysmä päätyi valtakunnallisen huomion keskipisteeseen tammikuussa 2019, kun Ylen MOT-toimitus teki jutun vakavasta kiusaamisongelmasta kunnassa.

Jutussa vanhemmat syyttivät koulua siitä, että kiusaamista pidetään kiusatun omana vikana. He toivat myös esille, että kiusaamisesta kertominen saatetaan kostaa koulussa lapselle. Kohu nousi etenkin koulun vt. rehtorin Tuula Vuorisen kommenteista, jotka koettiin vanhempien väitteitä vahvistaviksi eli kiusattuja syyllistäviksi.

Sysmän yhtenäiskoulussa opetetaan peruskoulun 1.–9.-luokkalaisia. Samoissa tiloissa on myös lukio. Peruskoulussa ja lukiossa on kaikkiaan noin kolmesataa oppilasta ja opiskelijaa.

Kohusta alkoi sysmäläisten poliitikkojen välinen kärhämä, joka on jatkunut tähän päivään saakka. Kiusaaminen sekä lasten ja nuorten hätä jäivät aikuisten riitelyn varjoon. Ylen haastattelemien nuorten mukaan juuri mikään koulun toimintakulttuurissa ei ole muuttunut. Kiusaamista ja sen vähättelyä tapahtuu edelleen ja siitä on vaikea kertoa kenellekään.

Sysmän koululaiset ja lukion opiskelijat ovat palanneet etäkoulusta vellovin tuntein. Toissa viikolla uutisoitiin, että koulun oppilas sai kovan tuomion tapon yrityksestä, törkeästä pahoinpitelystä ja viidestä pahoinpitelystä. Tuomio ei ole lainvoimainen. Tuomittu käytti raakaa ja julmaa väkivaltaa myös koulussa. Teot jatkuivat koko syyslukukauden 2019, eli yli puoli vuotta sen jälkeen, kun MOT toi Sysmän kiusaamisongelman ensi kertaa päivänvaloon.

Koulua ei syytetty laiminlyönneistä, mutta poliisin mukaan koulussa vallitsi vaikenemisen kulttuuri. Rehtorin mielestä koulu oli tehnyt kaikkensa.

Ylen haastattelemien nuorten mukaan koulussa olisi kuitenkin paljon petrattavaa. He haluavat esiintyä jutussa omilla nimillään ja kasvoillaan. Heidän vanhempansa ovat hyväksyneet asian.

– Koulu ei puutu kiusaamiseen tarpeeksi. Täällä myös vähätellään kiusaamista, sanoo yhdeksäsluokkalainen Ronja Lind.

Lind on nähnyt välitunnilla tönimistä ja potkimista, johon välituntivalvoja menee väliin vain, jos oppilaat ovat käyneet asiasta huomauttamassa.

– Se on minusta huolestuttavaa. Kyllähän tämä olisi aikuisten tehtävä, sanoo lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Lauri Hildén.

Lukiolainen Kia Alanne on käynyt itse kertomassa koulun henkilökunnalle toisen oppilaan fyysisestä kiusaamisesta.

– Minulle vastattiin mielestäni epäasiallisesti. Sanottiin, että ehkä nämä oppilaat pitävät tästä, jota kiusaavat.

Lind ja Alanne ovat nuorisovaltuutettuja. Hildén taas on koulun opiskelijakunnan hallituksen jäsen.

Nuoret eivät luota koulun aikuisiin

Lindin, Hildénin ja Alanteen mielestä fyysisen kiusaamisen lisäksi Sysmässä on vaikea hyväksyä erilaisuutta. Syrjimistä, huomauttelua tai pilkkaa voi tulla lähes mistä vain: pukeutumisesta, vammasta, seksuaalisesta suuntautumisesta. Siihen syyllistyvät jopa jotkut opettajat.

– Jos jollain oppilaalla on vaikea lukea tai omaksua lukemaansa, on saanut kommentteja, että pitäisi suoriutua paremmin. Itselle on jäänyt kuva, että ei täysin ymmärretä, minkä takia jollakin voi olla vaikeuksia oppimisessa. Ei se johdu siitä, että oppilas on tyhmä, sanoo Hildén.

Nuoret eivät pidä kaikkia koulun aikuisia muutenkaan luotettavina. Heidän mukaansa opettajat ovat kertoneet koko luokalle oppilaan henkilökohtaisia asioita.

– Kahden kesken opettajan kanssa puhutut asiat saatetaan tuoda luokalle julki ikäväänkin sävyyn, kertoo Ronja Lind.

Tällainen henkilökohtainen asia voi olla esimerkiksi se, ettei oppilas uskalla käydä koululla. Kun arkaluontoiset tiedot pääsevät vääriin korviin, ne leviävät pienessä kunnassa nopeasti.

Kia Alanne on miettinyt, uskaltaako opettajia huomauttaa epäasiallisuuksista.

– Totta kai itsekin pelkään, että jos menen sanomaan opettajalle, ettet voi tehdä noin, hän puhuu minusta toisen luokan kuullen.

Alanne, Hildén ja Lind eivät halua saattaa kouluaan huonoon valoon. Heistä on kuitenkin tärkeää tuoda koulun toimintakulttuuri julki, että ikävät asiat saataisiin vihdoin kitkettyä pois. Nuorisovaltuusto, tukioppilaat, oppilaskunta, oppilashuolto ja vanhempainyhdistys aloittavat Sysmässä #uskalla-kampanjan, jolla he haluavat kitkeä kiusaamista. Nuoret ovat nousseet puolustamaan oikeutta kaikille turvalliseen kouluympäristöön, sillä Sysmässä koulun toimintaan on ulkopuolisen vaikea puuttua.

Rehtori on immuuni kritiikille

Lain mukaan oppilaiden suojeleminen ja psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä turvallisuudesta huolehtiminen on ensisijaisesti koulun henkilöstön tehtävä. Kiusaamiseen puuttuminen kuuluu koulun henkilöstön virkavastuuseen. Virkavastuun piiriin kuuluu myös koulun henkilöstön oma asianmukainen käyttäytyminen oppilaita kohtaan.

Siksi Sysmän hyvinvointivaliokunnan puheenjohta Jaakko Palvaila (kesk.) päätti puuttua rehtorin kommentteihin heti MOT:n jutun julkaisun jälkeen tammikuussa 2019. Palvaila työskentelee Ylellä e-urheiluun erikoistuneena toimittajana.

Palvailan mielestä rehtorin puheet ovat kestämättömiä. Hän halusi, että rehtorin asemaa punnitaan hyvinvointivaliokunnassa ja kiusaamiskierteelle pannaan stoppi. Asia kääntyi kuitenkin päälaelleen. Palvaila jäävättiin asian käsittelystä, sillä rehtori oli tehnyt hänestä työsuojeluilmoituksen. Palvailan poliittiset vastustajat alkoivat väittää, että hän käyttäytyi epäasiallisesti rehtoria kohtaan.

Vt. rehtori Tuula Vuorinen on kokoomuksen varavaltuutettu ja kunnanhallituksen varajäsen. Hän on kunnan joukkoliikennevastaava. Kokoomuslainen valtuuston puheenjohtaja Mika Järvinen on puolestaan liikennöitsijä, joka hoitaa koulukuljetuksia.
Yle on kertonut rehtori Vuorisen kytköksestä Sysmän kokoomukseen tammikuussa 2019.

Kokoomuslaisten lisäksi rehtoria puolustaa myös Sysmän sitoutumattomat. Rehtorin puoliso on sitoutumattomien valtuutettu.

Rehtori on pysynyt tähän asti virassaan. Palvaila sen sijaan erotettiin hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Poliittiset vastustajat ovat jopa kyseenalaistaneet Palvailan vaalikelpoisuuden kunnassa tutkimalla sosiaalisesta mediasta hänen asuin- ja työpaikkatietojaan. Tiedot tuotiin valtuustoon, joka äänestyksen jälkeen totesi Palvailan säilyttävän vaalikelpoisuutensa Sysmässä. Palvaila ei asettunut enää ehdolle tulevissa kunnallisvaaleissa.

MOT-kohu, kiusaaminen ja rehtorin puheet lakaistiin maton alle poliittisen riitelyn viedessä huomion.

Koulu vastaa: tilanne vaatii tarkkaa tutkiskelua

Koulu on lisännyt oppilashuoltoon kokoaikaisen kuraattorin ja koulutyöntekijän, mutta toisaalta rehtori on myös antanut ymmärtää, että suuria ongelmia ei ole tai niitä on liioiteltu.

Sysmän nuoriso- ja liikuntapäällikkö Tuija Pessa on myös kuullut nuorilta, että kiusaaminen jatkuu.

– Usein kuulen syrjinnästä. Ei oteta mukaan porukkaan, käännetään selkä, supistaan ja jätetään ulkopuolelle. Se on julmaa.

Sysmän kunta on ottanut maakunnallisessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa ykköstavoitteekseen kiusaamisen ehkäisyn. Keinoja kiusaamisen puuttumiseen ovat KiVa-koulu ja arvokeskustelut. Pessan mukaan arvokeskustelut ovat jääneet vähemmälle.

– Pitäisi ottaa enemmän asiaksi, että kiusaaminen selvitetään. Nyt tuntuu siltä, että mieluummin annetaan ajan hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä. Kiusaaminen ei lakkaa niin.

Yle pyysi vt. rehtoria Tuula Vuorista kommentoimaan nuorten esiin tuomia huolia koulun ilmapiiristä. Vastauksen antoi koko yhtenäiskoulun opiskeluhuoltoryhmä sähköpostilla. Koulun mukaan kiusaaminen otetaan vakavasti ja vastuu puuttumisesta on aikuisilla. Yksityisyyden suojan vuoksi yksittäisen henkilön asian käsittelystä ei kerrota yleisesti.

– Se, että puuttumista ei koeta riittävänä, on huolestuttava asia. Miksi tällainen käsitys on vallalla ja kuinka muuttaa toimintatapojamme, ovat asioita, jotka ilmiselvästi vaativat tarkkaa tutkiskelua, he vastaavat.

Oppilashuoltoryhmä ei ottanut kantaa opettajien käytökseen tai luottamuksellisten tietojen kertomiseen koko luokalle. He tyytyivät toteamaan, että oppilaitosyhteisön hyvinvointi on koko yhteisön yhteinen asia.

Yle antoi rehtori Vuoriselle mahdollisuuden kommentoida juttua vielä kertaalleen ennen julkaisua. Hän vastasi lyhyesti sähköpostilla:

– En vähättele kiusaamista enkä ole väittänyt, etteikö meidän koulussa ole ongelmia, kuten muissakin kouluissa.

Kiusaamisen vähättely kostautuu

Julkisoikeuden apulaisprofessorin Niina Mäntylän korvaan ei kuulosta asianmukaiselta, että koulun viranhaltija puolustautuu työsuojeluilmoituksia tekemällä.

– Kuuluu asiaan, että näitä asioista selvitetään, ja se kuuluu kunnassa kaikille. Kiusaamisasioiden vähättely ei auta ketään.

Koulukiusaamisen uhrit kokevat usein, ettei heitä ole kuunneltu aidosti, kun kiusaamista on selvitetty.

– Tilannetta vähätellään tai sanotaan, että lyökää kättä päälle tai sovitellaan tämä tilanne. Jos kiusaaminen on jatkunut vuosia, se tuntuu uhrista erittäin epäoikeudenmukaiselta.

Mäntylän mielestä kunnan päättäjien pitäisi ymmärtää, että kuntien tehtävänä on valvoa, että kouluissa tehdään turvallisen oppimisympäristön eteen kaikki lainmukaisesti. Jos kiusaamiseen halutaan puuttua, se pitää tehdä nimenomaan silloin, kun se on vielä vähäistä. Jos kiusaaminen jatkuu, se muuttuu vakavammaksi.

– Kiusaaminen aiheuttaa todella vakavia ongelmia, jotka jatkuvat aikuisuuteen asti. Mitä pidemmälle kiusaaminen kestää, sitä vakavampia vaikutuksia sillä on, sanoo Mäntylä.

Rehtorin ja opettajien toimintaa ei valvota

Mikä siis neuvoksi, jos kunta ei saa kiusaamista loppumaan? Asiasta voi tehdä kantelun Aviin. Kantelut jäävät usein huoltajien harteille, mikä on apulaisprofessorin mukaan suuri ongelma.

– Huoltajat eivät aina uskalla käyttää kanteluoikeuttaan. He pelkäävät, että lapsen kohtelu koulussa muuttuu.

Ongelmana voi myös olla se, että tieto epäkohdista ei kantaudu huoltajan korviin. Koulun arjen kokevat vain koulussa olevat. Kaikki huoltajat eivät myöskään kykene tai jaksa ajaa lastensa oikeuksia. Apulaisprofessorin mielestä juuri tässä tulee selvästi näkyväksi, että koulujen valvontaa pitää lisätä.

– Kaikille lapsille kuuluvat omat, itsenäiset oikeudet riippumatta huoltajista. Kun on kyse heikoista asianosaisista, kuten lapsista, tulee valvonnan tarve voimakkaasti esille.

Avilla ei ole oma-aloitteista valvontaoikeutta perusopetuksen puolella. Ilman kantelua Avi voi selvittää vain, onko koulu järjestänyt tarvittavat opiskeluhuollon palvelut kuten kuraattori- ja psykologipalvelut. Sen sijaan rehtorin tai opettajan toimintaa Avit eivät voi oma-aloitteisesti valvoa.

Sysmäläiset saavat siis ratkaista koulunsa kiusaamisongelman itse. Ulkopuolista apua ei ole näköpiirissä, ellei Suomen laki muutu.

Myös tässä on uutisjuttu, jossa kerrotaan Sysmän tilanteesta. Siellä ainakin koulukuljetusyrittäjä & kunnanvaltuuston kokoomuslainen puheenjohtaja Järvinen kehuu samassa valtuustoryhmässä istuvaa kokoomuslaista rehtori Vuorista jne.

Pikkukunnan kiusaamisongelman taustalla ovat pienet piirit: ”Sysmän sisällä tälle asialle ei voi tehdä enää mitään”

Lue koko juttu täältä, jos kiinnostaa: https://yle.fi/uutiset/3-10593663
Etsivän Keskuspoliisin mukaan Suomeen jääneet emigrantit olivat poliittisesti epäluotettavia. Lisäksi monet olivat juutalaisia, joita Etsivä Keskuspoliisi luonnehti lausunnoissaan ”epämieluisiksi henkilöiksi”.
Aiheesta lisää täällä.

Vastaa Viestiin