Tampere: Hatanpään puistosairaalan epäselvyydet
Lähetetty: La Huhti 01, 2023 1:27 pm
Tamperelainen potilas kotiutettiin sairaalasta tajuttomana, kuoli kolme viikkoa myöhemmin – Nyt puoliso kertoo, mitä tapahtui
Omainen ei syytä hoitohenkilökuntaa eikä ketään muutakaan. Hän toivoo, että tapahtuman esiintuonnin ansiosta sairaalaorganisaatiossa käytäisiin työtavat johdon kanssa läpi, ja että vastuuhenkilöt olisivat tietoisia kotiutettavien kunnosta.
Kaikki alkoi virtsatietulehduksesta lokakuussa 2022. Tulehdus saatiin hoidettua sairaalassa.
Sairaalassa ehdotettiin, että 76-vuotias potilas menisi vielä viikoksi tai kahdeksi kuntoutettavaksi Hatanpään puistosairaalaan. Siellä potilaan kunto huononi.
Potilasta olivat jo aiemmin heikentäneet perussairaus sekä muutama vuosi sitten tutkimuksesta seurannut vakava komplikaatio, jonka takia miehestä oli tullut vaimonsa omaishoitaja. Kävelykeppiä ja joskus rollaattoria käyttävä vaimo oli pystynyt kuitenkin elämään melko normaalia elämää kotona.
Sairaalassa heikkenevän kunnon syyksi paljastuivat lopulta muun muassa sepsis eli verenmyrkytys ja todennäköisesti myös keuhkokuume. Potilas oli Hatanpään sairaalassa kolme-neljä viikkoa.
”Oli sovittu, että hän tulee perjantaina kotiin. Että on siinä kunnossa, että pärjäilee. Sanoin, että tulen häntä hakemaan iso-ovisella autolla, johon hänen on helppo tulla. Sairaalasta kerrottiin, ettei kannata – he käyttävät yksityisiä kotiinkuljetuspalveluita, se on vain 25 euroa”, omainen kertoo. Tämä sopi miehelle.
Aamulehti ei julkaise potilaan eikä omaisen nimeä, koska jutussa käsitellään yksityisiä terveystietoja.
"Yritin herätellä, mutta vaimo ei reagoinut”
Omainen oli jo kotiutusta edeltävänä päivänä huomannut puolisonsa olevan väsyneen oloinen, kun tämä ei jaksanut edes lukea lehtiä, mutta epäili, että vaimo on vain lounaan jälkeisen rollaattorilenkin jälkeen väsynyt.
Kotiutuspäivänä kolmen maissa miehen ovikello soi. Kolme ambulanssifirman ihmistä kantoi potilaan eteiseen tuolille, jolle tämä lysähti tajuttoman oloisena.
”Kolme tuojaa sanoi, että he eivät tajua, miksi henkilö tuodaan kotiin tällaisessa tilassa, kun henkilö tarvitsisi kiireellistä hoitoa. Itsekin ajattelin, että ei ole totta, että hänet tuodaan kotiin, kun hän on hengenvaarallisessa tilassa.”
Kolme ambulanssityöntekijää kertoi, että sairaalassa oli aikamoinen hässäkkä, kun he hakivat potilasta. He olivat ottaneet potilaan mukaan yövaatteissaan, ja kevyen pyyhepeiton päälle, koska oli pakkasta.
”Ambulanssihenkilökunta kertoi, että vaimo ei ollut saanut päivälääkettäkään. Ei kai, kun ei hän pystynyt aukomaan suutaan.”
”He jättivät vaimon siihen ja olin ihan ymmälläni. Yritin herätellä, mutta vaimo ei reagoinut mihinkään”.
Suoraan ensiapuun ja neurologiselle
Mies soitti Hatanpään sairaalaan, että puoliso tuli kotiin tajuttoman oloisena eikä reagoi mihinkään.
"Topakka henkilö kertoi, että potilas on nyt kotiutettu eikä häntä oteta enää takaisin. Yritin antaa vaimolle kello 16:n lääkkeet, mutta ei se onnistunut. Raahasin lyyhistyneen vaimon nojatuoliin istumaan.”
Mies ajatteli, että kohta vaimo menettää henkensä. Mies kutsui heti paikalle kaksi todistajaa näkemään, millaisessa tilassa vaimo on tuotu kotiin. Mies soitti hätänumeroon.
”Yritin sanoa, että hän on tajuttomassa tilassa, ja 112:ssa sanottiin, että minä kysyn ja te vain vastaatte siihen, mitä kysyn.”
Vaimo vietiin ensiapuun ja sieltä neurologiselle osastolle, jossa hän vietti kolme viikkoa.
”Kävin häntä joka päivä katsomassa. Joskus hän ei reagoinut mitenkään. Joskus saattoi ihan vähän silmiä raottaa ja sanoa yhden tai kaksi sanaa.” Hoito jouduttiin lopettamaan hyödyttömänä. Vaimo siirrettiin Pirkanmaan hoitokotiin saattohoitoon, jossa hän oli kaksi päivää.
Hänen tilansa ei kohentunut enää sen paremmaksi kuin mikä se oli kotiutettaessa.
”Päivä ennen kuolemaa hän virkistyi, kuten kuolevat yleensä virkistyvät, söi ja joi pikkuisen ja nukkui sitten pois.”
”Vaikea päästä yli”
Mies päättelee, että ilmeisesti tulehdukset olivat tulleet akuuttiin vaiheeseen kotiuttamista edeltävänä yönä.
”Tämä oli niin järkyttävä kokemus, että on vaikea päästä sen yli. Ymmärrän, ettei kukaan tahallaan tee tällaista. Ehkä on ollut hoitajapula eikä tieto ole kulkenut seuraavalle hoitajalle. Ehkä kyse on kotiuttamistoimien ulkoistamisesta ja kiireessä tapahtuneesta huolimattomuudesta, joka on kertautunut.”
”Sairaalan organisaatioon tarvitsee saada viesti, että tällaista ei saa tapahtua ja että työntekijäresursseja pitää saada riittävästi. Parasta olisi, että sairaalassa käytäisiin työmenetelmät johtotasolla läpi, ja että vastuuhenkilöt olisivat tietoisia, missä kunnossa potilaat kotiutetaan.”
Omainen ei syytä tapahtuneesta ketään. Hän kirjoitti tapahtuneesta Taysin potilasvaltuutetulle eli potilasasiamiehelle ja pyysi selvitystä vaimonsa oikeussuojan takia.
Mies kertoo saaneensa sairaalan osastolääkäriltä ja osastonhoitajalta vastauksen, jossa kerrottiin vain vaimon kotiuttamisaamun toimista, joihin tarvittiin avustajaa. Vastauksessa todettiin, ettei potilaan voinnissa ollut tavanomaisesta poikkeavaa.
Omaisen mukaan vs. palvelujohtaja, hallintoylilääkäri puolestaan totesi, ettei asiassa ole tapahtunut mitään erityistä.
Lausunnoissa ei kerrottu mitään aamupäivästä, lounaasta, päivälääkityksestä ja iltapäivästä. Kotiuttaminen tapahtui sairaalan pöytäkirjan mukaan kello 14.05. Kotimatka oli lyhyt, kuusi kilometriä. Kyseessä ei ollut kuolevan kotiuttaminen, vaan potilaan elämän piti jatkua kuten ennenkin.
Näin Pirha vastaa
Aamulehti tavoitteli Pirkanmaan hyvinvointialueen lähisairaaloiden vastuualuejohtajaa Sanna Mäkeä puhelinhaastatteluun, mutta haastattelu ei Mäen mukaan onnistu. Mäki suostui kommunikoimaan Aamulehden kanssa ainoastaan sähköpostitse.
Potilas oli kotiutettu Hatanpään puistosairaalan yhdeltä osastolta tajuttoman oloisena. Silmät olivat kiinni eikä hän aukonut suutaan, jotta olisi voinut juoda, syödä tai ottaa lääkkeitä. Kenellä on vastuu siitä, minkä kuntoisena potilaat Hatanpäältä kotiutetaan?
”Potilaan hoidon päättymisestä vastaa aina lääkäri”, Mäki vastaa sähköpostilla.
Onko oikein kotiuttaa tajuttoman oloista potilasta? Mitkä ohjeet säätelevät potilaan kuntoa kotiuttamisvaiheessa?
”Yksittäisen potilaan hoitoon liittyviin asioihin ei ole mahdollista ottaa kantaa. Yleisesti kotiutus tapahtuu aina yksilöllisen harkinnan perusteella potilaan omaa toivetta kunnioittaen. Kotiutuksessa huomioidaan turvallisuus, hoidon jatkuvuus, hyvä ja riittävä ohjaus sekä tiedonkulku potilaalle itselleen ja häntä hoitaville jatkohoitotahoille.”
”Olisi voinut jäädä toteutumatta”
Aamulehti pyysi kommentteja myös Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Eija Tomásilta. Myös hän vastasi ainoastaan sähköpostilla.
Mitä on linjattu siitä, missä vaiheessa ennen kotiuttamista lääkäri tarkistaa potilaan tilanteen? Kuinka pitkä aika tarkistamisesta voi kulua kotiuttamiseen?
”Joskus tarkistus voidaan tehdä kotiuttamista edeltävänä päivänä, edellisenä iltana tai kotiutuspäivänä. Sairaalasta on jo vuosien ajan kotiutettu potilaita ihan kaikkina vuorokauden aikoina. Myös vuodeosastoilta kotiudutaan ilta-aikaan. Potilaat kotiutuvat hyvinkin erikuntoisina”, Tomás vastaa.
Tomásin mukaan kotiutusperiaatteet ovat samat kaikissa Taysin sairaaloissa.
”Yleisellä tasoilla vastaan, että jos potilaan on heti kotiuduttuaan tarvinnut palata ambulanssilla sairaalaan, mistä syystä tahansa, niin kotiutumisyritys olisi voinut jäädä toteuttamatta.”
https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000009487800.html
Omaa: Hatanpään puistosairaalassa on minun tietojeni mukaan tapahtunut viime aikoina useampi epäselvä kuolemantapaus.
Omainen ei syytä hoitohenkilökuntaa eikä ketään muutakaan. Hän toivoo, että tapahtuman esiintuonnin ansiosta sairaalaorganisaatiossa käytäisiin työtavat johdon kanssa läpi, ja että vastuuhenkilöt olisivat tietoisia kotiutettavien kunnosta.
Kaikki alkoi virtsatietulehduksesta lokakuussa 2022. Tulehdus saatiin hoidettua sairaalassa.
Sairaalassa ehdotettiin, että 76-vuotias potilas menisi vielä viikoksi tai kahdeksi kuntoutettavaksi Hatanpään puistosairaalaan. Siellä potilaan kunto huononi.
Potilasta olivat jo aiemmin heikentäneet perussairaus sekä muutama vuosi sitten tutkimuksesta seurannut vakava komplikaatio, jonka takia miehestä oli tullut vaimonsa omaishoitaja. Kävelykeppiä ja joskus rollaattoria käyttävä vaimo oli pystynyt kuitenkin elämään melko normaalia elämää kotona.
Sairaalassa heikkenevän kunnon syyksi paljastuivat lopulta muun muassa sepsis eli verenmyrkytys ja todennäköisesti myös keuhkokuume. Potilas oli Hatanpään sairaalassa kolme-neljä viikkoa.
”Oli sovittu, että hän tulee perjantaina kotiin. Että on siinä kunnossa, että pärjäilee. Sanoin, että tulen häntä hakemaan iso-ovisella autolla, johon hänen on helppo tulla. Sairaalasta kerrottiin, ettei kannata – he käyttävät yksityisiä kotiinkuljetuspalveluita, se on vain 25 euroa”, omainen kertoo. Tämä sopi miehelle.
Aamulehti ei julkaise potilaan eikä omaisen nimeä, koska jutussa käsitellään yksityisiä terveystietoja.
"Yritin herätellä, mutta vaimo ei reagoinut”
Omainen oli jo kotiutusta edeltävänä päivänä huomannut puolisonsa olevan väsyneen oloinen, kun tämä ei jaksanut edes lukea lehtiä, mutta epäili, että vaimo on vain lounaan jälkeisen rollaattorilenkin jälkeen väsynyt.
Kotiutuspäivänä kolmen maissa miehen ovikello soi. Kolme ambulanssifirman ihmistä kantoi potilaan eteiseen tuolille, jolle tämä lysähti tajuttoman oloisena.
”Kolme tuojaa sanoi, että he eivät tajua, miksi henkilö tuodaan kotiin tällaisessa tilassa, kun henkilö tarvitsisi kiireellistä hoitoa. Itsekin ajattelin, että ei ole totta, että hänet tuodaan kotiin, kun hän on hengenvaarallisessa tilassa.”
Kolme ambulanssityöntekijää kertoi, että sairaalassa oli aikamoinen hässäkkä, kun he hakivat potilasta. He olivat ottaneet potilaan mukaan yövaatteissaan, ja kevyen pyyhepeiton päälle, koska oli pakkasta.
”Ambulanssihenkilökunta kertoi, että vaimo ei ollut saanut päivälääkettäkään. Ei kai, kun ei hän pystynyt aukomaan suutaan.”
”He jättivät vaimon siihen ja olin ihan ymmälläni. Yritin herätellä, mutta vaimo ei reagoinut mihinkään”.
Suoraan ensiapuun ja neurologiselle
Mies soitti Hatanpään sairaalaan, että puoliso tuli kotiin tajuttoman oloisena eikä reagoi mihinkään.
"Topakka henkilö kertoi, että potilas on nyt kotiutettu eikä häntä oteta enää takaisin. Yritin antaa vaimolle kello 16:n lääkkeet, mutta ei se onnistunut. Raahasin lyyhistyneen vaimon nojatuoliin istumaan.”
Mies ajatteli, että kohta vaimo menettää henkensä. Mies kutsui heti paikalle kaksi todistajaa näkemään, millaisessa tilassa vaimo on tuotu kotiin. Mies soitti hätänumeroon.
”Yritin sanoa, että hän on tajuttomassa tilassa, ja 112:ssa sanottiin, että minä kysyn ja te vain vastaatte siihen, mitä kysyn.”
Vaimo vietiin ensiapuun ja sieltä neurologiselle osastolle, jossa hän vietti kolme viikkoa.
”Kävin häntä joka päivä katsomassa. Joskus hän ei reagoinut mitenkään. Joskus saattoi ihan vähän silmiä raottaa ja sanoa yhden tai kaksi sanaa.” Hoito jouduttiin lopettamaan hyödyttömänä. Vaimo siirrettiin Pirkanmaan hoitokotiin saattohoitoon, jossa hän oli kaksi päivää.
Hänen tilansa ei kohentunut enää sen paremmaksi kuin mikä se oli kotiutettaessa.
”Päivä ennen kuolemaa hän virkistyi, kuten kuolevat yleensä virkistyvät, söi ja joi pikkuisen ja nukkui sitten pois.”
”Vaikea päästä yli”
Mies päättelee, että ilmeisesti tulehdukset olivat tulleet akuuttiin vaiheeseen kotiuttamista edeltävänä yönä.
”Tämä oli niin järkyttävä kokemus, että on vaikea päästä sen yli. Ymmärrän, ettei kukaan tahallaan tee tällaista. Ehkä on ollut hoitajapula eikä tieto ole kulkenut seuraavalle hoitajalle. Ehkä kyse on kotiuttamistoimien ulkoistamisesta ja kiireessä tapahtuneesta huolimattomuudesta, joka on kertautunut.”
”Sairaalan organisaatioon tarvitsee saada viesti, että tällaista ei saa tapahtua ja että työntekijäresursseja pitää saada riittävästi. Parasta olisi, että sairaalassa käytäisiin työmenetelmät johtotasolla läpi, ja että vastuuhenkilöt olisivat tietoisia, missä kunnossa potilaat kotiutetaan.”
Omainen ei syytä tapahtuneesta ketään. Hän kirjoitti tapahtuneesta Taysin potilasvaltuutetulle eli potilasasiamiehelle ja pyysi selvitystä vaimonsa oikeussuojan takia.
Mies kertoo saaneensa sairaalan osastolääkäriltä ja osastonhoitajalta vastauksen, jossa kerrottiin vain vaimon kotiuttamisaamun toimista, joihin tarvittiin avustajaa. Vastauksessa todettiin, ettei potilaan voinnissa ollut tavanomaisesta poikkeavaa.
Omaisen mukaan vs. palvelujohtaja, hallintoylilääkäri puolestaan totesi, ettei asiassa ole tapahtunut mitään erityistä.
Lausunnoissa ei kerrottu mitään aamupäivästä, lounaasta, päivälääkityksestä ja iltapäivästä. Kotiuttaminen tapahtui sairaalan pöytäkirjan mukaan kello 14.05. Kotimatka oli lyhyt, kuusi kilometriä. Kyseessä ei ollut kuolevan kotiuttaminen, vaan potilaan elämän piti jatkua kuten ennenkin.
Näin Pirha vastaa
Aamulehti tavoitteli Pirkanmaan hyvinvointialueen lähisairaaloiden vastuualuejohtajaa Sanna Mäkeä puhelinhaastatteluun, mutta haastattelu ei Mäen mukaan onnistu. Mäki suostui kommunikoimaan Aamulehden kanssa ainoastaan sähköpostitse.
Potilas oli kotiutettu Hatanpään puistosairaalan yhdeltä osastolta tajuttoman oloisena. Silmät olivat kiinni eikä hän aukonut suutaan, jotta olisi voinut juoda, syödä tai ottaa lääkkeitä. Kenellä on vastuu siitä, minkä kuntoisena potilaat Hatanpäältä kotiutetaan?
”Potilaan hoidon päättymisestä vastaa aina lääkäri”, Mäki vastaa sähköpostilla.
Onko oikein kotiuttaa tajuttoman oloista potilasta? Mitkä ohjeet säätelevät potilaan kuntoa kotiuttamisvaiheessa?
”Yksittäisen potilaan hoitoon liittyviin asioihin ei ole mahdollista ottaa kantaa. Yleisesti kotiutus tapahtuu aina yksilöllisen harkinnan perusteella potilaan omaa toivetta kunnioittaen. Kotiutuksessa huomioidaan turvallisuus, hoidon jatkuvuus, hyvä ja riittävä ohjaus sekä tiedonkulku potilaalle itselleen ja häntä hoitaville jatkohoitotahoille.”
”Olisi voinut jäädä toteutumatta”
Aamulehti pyysi kommentteja myös Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Eija Tomásilta. Myös hän vastasi ainoastaan sähköpostilla.
Mitä on linjattu siitä, missä vaiheessa ennen kotiuttamista lääkäri tarkistaa potilaan tilanteen? Kuinka pitkä aika tarkistamisesta voi kulua kotiuttamiseen?
”Joskus tarkistus voidaan tehdä kotiuttamista edeltävänä päivänä, edellisenä iltana tai kotiutuspäivänä. Sairaalasta on jo vuosien ajan kotiutettu potilaita ihan kaikkina vuorokauden aikoina. Myös vuodeosastoilta kotiudutaan ilta-aikaan. Potilaat kotiutuvat hyvinkin erikuntoisina”, Tomás vastaa.
Tomásin mukaan kotiutusperiaatteet ovat samat kaikissa Taysin sairaaloissa.
”Yleisellä tasoilla vastaan, että jos potilaan on heti kotiuduttuaan tarvinnut palata ambulanssilla sairaalaan, mistä syystä tahansa, niin kotiutumisyritys olisi voinut jäädä toteuttamatta.”
https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000009487800.html
Omaa: Hatanpään puistosairaalassa on minun tietojeni mukaan tapahtunut viime aikoina useampi epäselvä kuolemantapaus.