Ajatuksia vesistöistä

[Varvikello]

Kävelin tossa eilen salmen ohi, ihmisen tekemän. Kesäaikaan tossa näkee virtaa ja pyörrettä vaikka ei ole mikään koski. Nyt kun järvet jäätyy, näkee missä on se syvempi virtapaikka ja kuinka se vesi virtaa.
Rasmuksen keskusteluun laskeskelin kuinka nopeasti vesi voikaan virrata. Tyynen näköiseen veteen voi tulla kymmenen ojaa ja pari puroa syöttämään yläpuolelta, alajuoksulla voi olla koski ja parin metrin pudotus joka suorastaan imee vettä yläpuolelta.
Katselen noita järviä, jokia ja laskuojia sillä silmällä että jospa kävis pilkillä. Pitää kartasta katsoa että missä olisi tyyni vesi ja sopiva syvänne josta koittais.
Jokia ja järviä täällä riittää, jopa 40m syvänteitäkin. Mihin upottaisin ruumiin, ehkä vesistöön. Näissä mun lähivesissä on aina koskiskipaikkoja vastassa ja viimeisenä voimalaitospato. Pitäisi löytää se syvin kohta järvestä ja varmistaa ettei sieltä kukaan enää nouse.
Ajattelin tätä kun Rasmus löytyi vedestä, Piiaa epäillään ehkä veteen joutuneeksi, Minna on kuulemma kipattu jokeen ja Vladi on kulkenut jokivarren kaupungissa.
Porin keskustassa on tiemmä syvänne Kokemäenjoessa, kunnon kuoppa.
Jos mä kusen tohon kotipihaan niin jossain vaiheessa se pissa on siellä "kokkelissa", saman vesistön latvoilla kun asun.
Kahlattavia koskia tosta vesistöstä löytyy, siihen voi roskat, irtopuut ja muka-hävitetyt ihmisruumiit jäädä pitkäksikin aikaa.
Vasta katselin tuossa karttaa, mistä tuo yksi pikkujärvi kerää vetensä. Alajuoksulle kun mennään, matkalla on kolme voimalaitospatoa joihin voi kiinni jäädä.
Luut... Lueskelin tuossa taannoin arkeologien blogia. Nuotioon heitetty luu hiiltyy ja hiili säilyttää. Hiilestä voidaan ajoittaa aikamääriä.
Maahan haudattu nisäkäs, isoine (reisi)luineen voi olla tunnistettavissa monen sadan vuodenkin päästä. Luu ei maadu, mätäne eikä lahoa mitenkään nopeasti, se on tunnistettavissa kaivauksissa monen sadan vuoden päästä. Miten sitten vesistössä, jos jää patoaltaaseen tjsp. Pehmeät kudokset lähtee mutta luut jää ja painuu pohjaan.
Kaikkia patoaltaita ei tyhjennetä koskaan. Äkkipäätä tulee mieleen Tammerkoski. Se padotaan kuivaksi sillointällöin huoltoa ja siivousta varten. Sielläkin on yläjuoksun puolella Näsijärvi, laaja ja syväkin vesi. Sinne mahtuu eikä kaikkea ole edes löydetty.

Tämmöistä ajatuksenvirtaa kun vesistön äärellä asuu ja maitse on 100 kilsaa Reposaareen mutta saman veden äärellä asun.