Tekoäly johtaa kuolemattomuuteen tai sukupuuttoon

[C. Semmmone]

Tekoäly tulee vääjäämättä kehittymään kiihtyvällä vauhdilla, kunnes se on rajattomasti älykkäämpi kuin ihminen.
Lopulta tekoäly antaa ihmiskunnalle kuolemattomuuden tai tappaa ihmiset tarpeettomina sukupuuttoon.
Kehitys tulee olemaan niin nopeaa, että valtaosa meistä ehtii kokea rajut muutokset.

Tekoälyn kehitystä on jo vuonna 2005 ennustanut Raymond Kurzweil kirjassaan The Singularity Is Near: When Humans Transcend Biology.

Tekoäly on lisännyt tuottavuutta ja korvannut ihmistyötä. Tekoälyn vaikutuksesta työpaikkoja häviää (vertaa Kehruu-Jenny).
Tekoälyn ansiosta työvoimapula helpottaa, kun kone kykenee tekemään älykkyyttä ja oppimista vaativaa työtä.
Näistä töistä vapautuvat pääsevät muihin tehtäviin tai joutuvat kortistoon yhdessä kielitaidottomien ja kouluttamattomien kanssa.

Työvoiman muuttuva tarve tulisi ottaa huomioon maahanmuutossa. Valtalehdistö ei jostain syystä kuitenkaan uutisoi asiasta, vaikka asiasta on sille kerrottu. Poliitikoillakin näyttää olevan suuria vaikeuksia ennakoida tulevaisuutta.

Tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa, koska tulevaisuutta ennakoidaan menneisyyden perusteella. Kun tekoälyn kehitys on eksponentiaalista, kehitys tulevaisuudessa on paljon nopeampaa kuin menneisyydessä, kertoo Kurzweil.

Tietokoneiden suorituskyky kaksinkertaistuu tasaisin aikavälein. Tekoälyn kehitys on osa eksponentiaalista älykkyyden evoluutiota. Kehitys vaikuttaa aluksi hitaalta, kunnes se yhtäkkiä kiihtyy. Ihmisen älykkyys on rajallinen eikä kehity enää, mutta koneen älylle ei ole olemassa ylärajaa.

Tekoälyn kehityksen käännekohta on hetki, jolloin koneellinen äly ohittaa ihmisen älyn ja tekoäly kykenee suunnittelemaan paremmin tekoälyä kuin ihminen (ehkä 2040). Tekoälyn kehittyminen kiihtyy kiihtymistään, kunnes se saavuttaa singulariteetin, jossa kehitysvauhti kasvaa rajatta. Tekoälyyn verrattuna ihminen on kuin kastemato ja tekoäly on lähes kaikkivoipa jumala (ehkä 2060).

Tekoäly saattaa pitää ihmistä ikään kuin lemmikkinä. Tekoäly saattaa digitoida ihmisyksilöt, jolloin he elävät ikuisesti simulaatiossa. Tai tekoäly voi pitää ihmistä tarpeettomana ja antaa sen kuolla sukupuuttoon.

Tässä vaiheessa ei ole olemassa mitään "töpseliä", jonka voi vetää seinästä. Ihminen ei tiedä, mistä lämpö, valo, vesi ja ruoka tulee.

Tässä on helppotajuinen johdatus, joka kertoo, miksi ihmiskuntaa odottaa kuolemattomuus tai sukupuutto. Kirjoitus on jo vanha (2015), mutta ajatus ei ole vanhentunut. Verkosta löytää helposti varoituksia tekoälyn kehityksestä ja uutisia, miten tekoäly vaikuttaa jo tänään.


The AI Revolution: The Road to Superintelligence (Part I)
http://waitbutwhy.com/2015/01/artificia ... ion-1.html

Creating the technology to reverse human aging, curing disease and hunger and even mortality, reprogramming the weather to protect the future of life on Earth — all suddenly possible. Also possible is the immediate end of all life on Earth. As far as we’re concerned, if an ASI comes to being, there is now an omnipotent God on Earth—and the all-important question for us is: Will it be a nice God?

The AI Revolution: Our Immortality or Extinction (Part II)
http://waitbutwhy.com/2015/01/artificia ... ion-2.html

So the median opinion — the one right in the center of the world of AI experts — believes the most realistic guess for when we’ll hit the ASI tripwire is [the 2040 prediction for AGI + our estimated prediction of a 20-year transition from AGI to ASI] = 2060.

[C. Semmmone]

Turvallisuusneuvostoa puheenjohtava Iso-Britannia ajaa globaalia yhteistyötä ratkaisuksi tekoälyn riskienhallintaan.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on aiemmin ollut huolissaan tieteilijöiden ja muiden asiantuntijoiden tekoälystä antamista varoituksista. Guterresin mukaan asiantuntijat ovat julistaneet tekoälyn eksistentiaaliseksi uhaksi ihmiskunnalle ja verranneet sen riskejä ydinsotaan.

Tekoälyn riskejä käsitellään YK:n turvallisuusneuvostossa – Pääsihteeri väläyttää uuden järjestön perustamista
https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutise ... r-AA1e12ne

[C. Semmmone]

Amerikkalainen palkittu tulevaisuustutkija ja Googlen tutkimusjohtaja Ray Kurzweil ennustaa tietokoneiden saavuttavan ja ylittävän ihmisen älykkyyden vuonna 2029, kertoo CNNMoney.

Hurja ennuste: Tietokoneet ottavat ylivallan vuonna 2029
https://www.salkunrakentaja.fi/2016/03/ ... onna-2029/

Ray Kurzweil ei ole ihan kuka tahansa tekoälyn ennustaja.

- Google, tekninen johtaja
- Kurzweil Technologies, toimitusjohtaja
- Addepar, perustaja, teknisen johtajan neuvonantaja
https://www.crunchbase.com/person/raymond-kurzweil

Saavutuksia
- 1974 Kurzweil Computer Products, Inc. Ensimmäinen yleispätevä tekstinlukukone.
- 1984 Kurzweil Music Systems. Syntetisaattori eri soittimille.
- 1987 Kurzweil Applied Intelligence. Puheentunnistus.
- 1990-luku Medical Learning Company.
- 1996 Kurzweil Educational Systems. Hahmontunnistus.
- 1999 FatKat-hedgerahasto. Tekoälyohjattu sijoitusohjelmisto.
- 2005 K-NFB Reader, taskukokoinen lukulaite sokeille
- 2004 Machine Intelligence Research Institute. Neuvonantaja. Koneäly.
- 2005 Lifeboat Foundation. Neuvonantaja, tekniikan kehittymisen aiheuttamat katastrofit.
- 2006 Army Science Board. Bioteknikan väärinkäytön torjunta.
- 2009 Singularity University. Perustaminen yhdessä Googlen ja NASAn kanssa.
- 2010 Kurzweilin oman arvion mukaan tulevaisuuden ennustukset ovat olleet 86% oikeita
- 2012 Googlen koneoppimisen ja kielen ymmärtämisen johtaja

Tunnustuksia
- 1978 Grace Murray Hopper Award -palkinto, Association for Computing Machinery.
- 1986 Presidentti Reagan nimitti kunniapuheenjohtajaksi konferenssiin
- 1987 Kunniatohtori, Berklee College of Music
- 1988 "Vuoden keksijä", MIT ja Boston Museum of Science
- 1990 "Vuoden insinööri" ja Technology Achievement Award -palkinto, Design News Magazine
- 1995 Dickson-tiedepalkinto
- 1998 "Vuoden keksijä", MIT
- 1999 National Medal of Technology and Innovation, USAn korkein tekniikan tunnustus
- 2000 Telluride Tech Festival Award of Technology -palkinto
- 2001 500.000 dollarin Lemelson–MIT -palkinto
- 2001 Jäsenyys National Academy of Engineering -järjestössä kone-ihminen vuorovaikutuksesta
- 2002 National Inventors Hall of Fame, U.S. Patent Office
- 2009 Arthur C. Clarke Lifetime Achievement Award -palkinto
- 2014 Eminent Member of IEEE-Eta Kappa Nu
- 20 kunniatohtorin arvoa ja kunniamaininta kolmelta USAn presidentiltä
- 7 elokuvapalkintoa
- Yksi kuudestatoista"USAn vallankumouksellisesta rakentajasta", Public Broadcasting Service
- Sija 8 listalla "Kiehtovimmat yrittäjät USAssa" ja "Edisonin perillinen", Inc. magazine
- Tekniikan Grammy -palkinto 2015

Uusi kirja tulossa 2024: "The Singularity Is Nearer"

Wikipedia: Ray Kurzweil
https://en.wikipedia.org/wiki/Ray_Kurzweil

[C. Semmmone]

Reutersin mukaan OpenAI:n henkilökunta lähetti johdolle kirjeen, jossa varoitettiin uuden tekoälyalgoritmin uhkaavan ihmiskuntaa.
Kirje lähetettiin jo ennen kuin johto erotti toimitusjohtaja Sam Altmanin.

Yhtenä syynä Altmanin potkuihin oli Altmanin esittämä huoli tekoälyn kaupallistamisesta ennen kuin seuraukset ymmärretään.
Erottamisen jälkeen 700 työntekijää uhkasi siirtyvänsä Microsoftille, ellei erottamista peruta.

OpenAIn kehittämä "Q*" voisi mahdollisesti olla läpimurto laaja-alaiseen tekoälyyn (AGI), jonka älykkyys vastaa ihmisen älykkyyttä.

Reuters, 23.11.23
OpenAI researchers warned board of AI breakthrough ahead of CEO ouster, sources say
https://www.reuters.com/technology/sam- ... 023-11-22/

[C. Semmmone]

Edes maailman nuorin ammatti ei ole turvassa tekoälyltä.

"Tekoälyn avulla luodun hahmon nimi on Aitana Lopez, ja hän on kerännyt Instagramissa 204 000 seuraajaa neljässä kuukaudessa. Heistä suurin osa on miehiä."

Tähän on tultu: tekoälyllä luotu vähäpukeinen naishahmo tienaa kehittäjilleen jopa 10 000 euroa kuussa
https://www.tivi.fi/uutiset/tahan-on-tu ... 73bd53413a

[C. Semmmone]

Joskus ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa.

Tekoäly merkitsee ihmiskunnan suurinta muutosta koskaan.
Vaikutus on suurempi kuin tulen tai pyörän keksimisellä.
Juuri nyt tekoäly alkaa vaikuttaa jokaisen elämään.

Tekoäly tarkoittaa, että ihminen tulee luoneeksi jumalan, joka päättää kohtalostamme.
(Sori uskovaiset, homma meni juuri päinvastoin kuin kuvittelitte).

Mitä siis uutisoi suuri ja mahtava valtalehdistö?

"Bess esittää rajuja väitteitä tv-sarjan kuvauksista; mikittäjä hiplasi".
Kukaan ei tunne mitään "Bessiä", ketään ei kiinnosta TV-sarja, väite hiplailusta ei ole "raju", mikittäjä ei tiedä, mistä on kyse.

Valtalehdistö ei tajua tekoälyn merkitystä, vaikka joku kävisi hieromassa toimittajien naamaa tekoälyn takapuoleen.

Mutta kai ihmiset saavat, mitä tarvitsevat. "Somaa", samassa merkityksessä kuin Huxleyn kirjassa Uljas, uusi maailma.

[C. Semmmone]

Maaliskuussa 2023 1.100 eturivin tiedemiestä ja vaikuttajaa vaati, että ChatGPT:n kehittelyyn pitäisi ottaa aikalisä.
Vaatimuksiin yhtyi nopeasti kymmeniä tuhansia muitakin. Allekirjoittajina ovat mm. Elon Musk ja Steve Wozniak.

Huolenaiheena on, että tekoälyn vapaa kehitys saattaisi hävittää ihmiskunnan.

"GPT4’s arrival two weeks ago has created both excitement—with some heralding its arrival as more important than the advent of fire—and alarm among people concerned that unchecked, it could annihilate humanity."

29.3.23
Elon Musk, Steve Wozniak Urge OpenAI to Halt ChatGPT Upgrades
https://decrypt.co/124849/elon-musk-ste ... e-openai-t

[C. Semmmone]

Atomipommin kehittäjä Robert Oppenheimer:

"Nyt minusta on tullut kuolema, maailmojen tuhoaja."

Toukokuussa 2023 yli 350 tekniikan asiantuntijaa esitti varoituksen, että tekoäly voi aiheuttaa sukupuuton: "Tekoälyn aiheuttaman sukupuuton riskin vähentäminen pitäisi maailmanlaajuisesti nostaa etusijalle pandemian ja ydinsodan rinnalle."

In May 2023, more than 350 technology executives, researchers and academics signed a statement warning of the existential dangers of artificial intelligence. ‘Mitigating the risk of extinction from A.I. should be a global priority alongside other societal-scale risks such as pandemics and nuclear war’

1.8.2023
Artificial General Intelligence: Destroyer of Worlds?
https://enterrasolutions.com/artificial ... of-worlds/

[C. Semmmone]

Putin kysyy Putinilta, onko Putinilla kaksoisolentoja ja mitä mieltä Putin on tekoälystä:




The Russian president, Vladimir Putin, appeared briefly lost for words on Thursday when confronted with an AI-generated version of himself.

AI-generated Putin asks Putin about his rumoured body doubles
https://www.theguardian.com/world/video ... bles-video
Source: AP
Thu 14 Dec 2023 18.33 CETLast modified on Thu 14 Dec 2023 18.39 CET

[Francis Munkki]

Tekoäly tulee vääjäämättä kehittymään kiihtyvällä vauhdilla, kunnes se on rajattomasti älykkäämpi kuin ihminen.

Ongelma tällaisissa lausahduksissa on se, että nämä eivät tarkoita oikein mitään jos ei ensin määritellä, että mitä on älykkyys.

Lämpötilalla on rajansa, koska mistä tahansa kappaleesta lämpö säteilee pois lämpötilan neljännessä potenssissa. Auton nopeudella on rajansa, koska jossain vaiheessa renkaat irtoavat vanteilta ja ohjattavuus katoaa siitä tai jostain muusta syystä.

Van de Graaffin generaattorilla (tai Pelletronilla) voi ladata staattista sähköä johonkin siihen asti, että tapahtuu läpilyönti.

Sellaista asiaa kuin "rajaton älykkyys" ei ole olemassa. Älykkyys ei ole energiaa, nopeutta tai latausta. Älykkyys tarkoittaa sitä, että tunnistaa asioita havaintojen joukosta. Mitä paremmin tämän edellisen toteamuksen selittää auki, sitä paremman käsityksen saa siitä, mitä 1) tarkoitetaan älyllä, 2) ei tarkoiteta älyllä ja 3) tarkoitetaan tekoälyllä oikeaan älyyn verrattuna.

Älykkyyden määrää rajoittaa ensin se, että miten kykenevä on tarkastelun kohteena oleva äly tai tekoäly tekemään tai ottamaan vastaan havaintoja. Sen jälkeen on rajoituksena varsinainen älykkyyden määrä, eli miten kykenevä kyseinen äly on sinänsä tunnistamaan asioita havaintojen virrasta. Toisin sanoen että miten harjaantunut, terävä tai miten hyvin opetettu se on.

Teologisessa mielessä voidaan ajatella, että Jumala on absoluuttisen älykäs siksi, että 1) Jumala havaitsee kaiken ja 2) tietää kaikista havainnoista kaiken, minkä niistä voi tietää. Uskoi Jumalaan tai ei, niin tämä on teoreettinen katto sille, miten suuri älykkyys voi olla olemassa tai miten älykäs mikään asia tai olento voi olla.

Älykkyys liittyy hauskalla tavalla metafyysiseen kauneuteen, jossa Aristoteleen ja pyhän Akvinolaisen mukaan on kolme elementtiä: asia on selkeästi sitä, mitä se on; se on tasapainossa, eli siitä ei puutu mitään, mitä siinä voisi olla; ja se on suhteessa tarkoitukseen.

Tästä voi ymmärtää kolme asiaa. Suuri äly kykenee tunnistamaan myös epäselvästä havainnosta tai signaalista asian, joka siinä on. Samaan aikaan kuitenkin pätee, että selkeässä havainnossa tai signaalissa yksinkertaisesti on enemmän mitä tunnistaa. Ei ole älykästä tunnistaa jostain jotain, mitä siinä ei ole.

Viimeisenä se, että havainnosta tai signaalista voi tunnistaa hahmoja. Katson ympärilleni niin näen jakkaran ja kirjahyllyn. Mutta se, että voi tunnistaa esineitä niiden käyttötarkoituksen perusteella, edellyttää tietenkin sitä, että on entuudestaan tuttu sen käyttötarkoituksen kanssa. Tai osaa päätellä jonkin asian tarkoituksen jonkin lähes vastaavan perusteella.

Asia on yksinkertaisesti niin, että tekoälyssä tulee aina olemaan kyse pelkästä hahmojen ja signaalien tunnistamisesta. On tekoälyn ohjelmoineesta tahosta kiinni, mitä vaikutuksia tai seurauksia jonkin tietyn hahmon tai signaalin havaitsemiseen tahdotaan liittää.

Lopulta tekoäly antaa ihmiskunnalle kuolemattomuuden tai tappaa ihmiset tarpeettomina sukupuuttoon.

Nämäkin ovat pelkkiä sanoja jos ei osata kertoa, 1) mitä tarkoittaa kuolemattomuus, 2) miten glorifioitu taskulaskin voi "antaa kuolemattomuuden" jollekin, 3) miten sillä voi olla "tarpeita", jotta se voi arvioida jonkin "tarpeettomaksi" suhteessa niihin, ja 4) millä mekanismilla se käytännössä kykenee tekemään mitään millekään, saati sitten "tappamaan sukupuuttoon".

Tietokoneiden suorituskyky kaksinkertaistuu tasaisin aikavälein.

Tavallisten yleiskäyttöisten ohjelmistojen ja suorittimien suorituskyvyn kehitys on ollut hidasta jo viimeiset kymmenen vuotta. Ytimien määrä voi olla lisääntynyt niin, että kahden tai neljän sijaan nyt tavallisessa kannettavassa tai pöytäkoneessa on kuusi tai kahdeksan. Yksittäisen ytimen laskentateho on samassa ajassa puolitoistakertaistunut. Keskiverto pöytäkone on siis ehkä kolme kertaa tehokkaampi nyt kuin kymmenen vuotta sitten.

Näytönohjaimien ja tekoälyä varten tehtyjen kiihdyttimien kanssa kyse on suhteellisen massiivisesta rinnakkainlaskennasta, jossa kuuden tai kahdeksan monimutkaisen ytimen sijaan, joista jokainen suorittaa periaatteessa eri sovellusta, on käytössä tuhat tai muutama tuhat yksinkertaista ydintä, jotka tekevät kaikki samoja operaatioita samalle tietomassalle.

Tämä ero on mahdollistanut sen, mistä nyt puhutaan tekoälynä. Samaan aikaan ollaan tekniikan äärirajoilla. Jokainen kehitysaskel on hidas, kallis ja myöhässä yleensä useamman vuoden. Mitään taattua nousujohdetta tai eksponentiaalista kasvua on aivan turha haaveilla. Eksponentiaalinen sähkölasku olisi siinä kohdassa ehkä pienin haasteista.

Joskus laskeskelin, että jos tietotekniikalla pitäisi simuloida keskiverron ihmisen aivoja vastaava määrä synapseja reaaliajassa, niin joitain vuosia sitten puhuttiin vielä pienen valtion, osavaltion tai suurkaupungin kokoisesta määrästä sähköä.

Verkosta löytää helposti varoituksia tekoälyn kehityksestä ja uutisia, miten tekoäly vaikuttaa jo tänään.

Tekoälyyn sisältyy kolme todellista vaaraa tai riskiä. Ensimmäinen on se, että tyhmät ihmiset luottavat siihen liikaa ja tekevät itselleen tai muille vahingollisia päätöksiä sen antamien tuloksien perusteella.

Tästä on esimerkkinä se, että tekoälyä käytettiin jossain sairaalassa kokeellisesti diagnoosien tekemiseen röntgenkuvista. Aluksi näytti siltä, että tekoälyn osumatarkkuus oli havaittavasti parempi kuin 1) pelkän sattuman perusteella voisi olettaa, tai 2) jopa parempi kuin tavallisen lääkärin. Mutta kun asiaa tutkittiin pidemmälle, niin havaittiin, että tekoäly yksinkertaisesti antoi löydökselle suuremman todennäköisyyden jos kuvassa oli varhaisempi päiväys.

Varhaisemmissa kuvissa oli enemmän löydöksiä siitä syystä, että aikaisemmin kuvien ottaminen oli kalliimpaa ja hitaampaa, joten niitä otettiin vähemmän, joten niihin päässeet potilaat olivat keskimäärin sairaampia. Siis kyse ei ole siitä, että tekoäly tietoisesti huijaisi ihmisiä. Vaan siitä, että tekoäly löytää trendejä, kuvioita ja korrelaatioita mistä tahansa aineistosta, millä sitä paiskataan. Oli niissä korrelaatioissa järkeä tai ei, oli niillä vastine todellisuudessa tai ei, vastasivat ne kysymykseen tai eivät.

Toinen on se, että tekoäly kytketään suoraan toteuttamaan sellaisia toimenpiteitä, kuten laukaisemaan tuliaseita tai tekemään suuria osakekauppoja, joilla voi olla huonot seuraukset. Tämä on yhtä viisasta (tai tyhmää) kuin antaa saman tuliaseen tai miljoonien eurojen kohtalo kolmivuotiaan tenavan tai naapurin koiran käsiin. Tämä on täysin eri asia kuin fantasiat jostain digitaalisesta mutta äärimmäisen tietoisesta ja pahantahtoisesta oliosta, jotka suunnilleen muistuttavat kertomuksia demonisesta possessiosta.

Kolmas on se, että syntyy joku totalitäärinen järjestelmä, virasto tai muu byrokraattinen entiteetti, joka käyttää tekoälyä vastuun pakenemiseen. Jos joku haluaa aiheuttaa talouden romahduksen tai nälänhädän jossain, niin väestön tahallisen vähentämisen sijaan on kätevää höpöttää tekoälyn käytössä sattuneesta virheestä. Sitten on sovittu, että yksi porukka sanoo, että "me varoitimme" ja toinen porukka sanoo, että "me emme voineet tietää".

Sitten sen johtopäätöksen sijaan, että maailmaa johtavat (ja ovat aina johtaneet) psykopaatit, joille tavallisen ihmisen henki tai onnellisuus eivät ole juuri minkään arvoisia—etenkään jos on vähän suurempi tarve järjestellä maailmaa uuteen uskoon—saadaan se, että me alati kehittyvä, alati optimistinen ja alati eteenpäin katsova ihmiskunta kävimme vähän läpi kasvukipuja. Mutta aina ne on jotkut, jotka sinne ruumiskasoihin ja joukkohautoihin päätyvät, ja toiset taas eivät.

Sattumalta demoniseen possessioon, oppressioon tai mihin vain vaikutukseen, jos jotakuta aihe kiinnostaa, pätee sellainen periaate, että ihminen aina jollain tavalla, yleensä ahneuttaan, heikkouttaan tai tyhmyyttään, antaa siihen luvan tai avaa sille tien. Siinä voi tulla joutuneeksi mukaan johonkin, mikä ei ole enää omassa hallinnassa. Mutta tekoälyn kanssa sen antamiin tuloksiin luottaminen on joka askeleella jonkun tietoinen päätös. Tekoäly ei tee koskaan mitään vahinkoa kenellekään ilman, että se on joka kerta erikseen jonkun piittaamattomuudesta tai erehdyksestä kiinni.

[Francis Munkki]

Guterresin mukaan asiantuntijat ovat julistaneet tekoälyn eksistentiaaliseksi uhaksi ihmiskunnalle ja verranneet sen riskejä ydinsotaan.

Toisaalta tekoälyä pitää markkinoida, jotta voidaan julkisella puolella perustella kaikki taloudellinen panostus sen tutkimiseen ja kehittämiseen. Ja yksityisellä puolella ylläpitää sijoittajien mielenkiintoa. Niin uhkien kuin mahdollisuuksien suitsuttaminen ja hypettäminen palvelee tätä tarkoitusta.

Tekoälyllä tarkoitetaan käytännössä matemaattista rakennelmaa, jossa on eri kokoisia matriiseja, siis numeroita ja niiden välisiä kertoimia taulukoina. Näillä simuloidaan "hermostoa". Sitten puhutaan "mallista", jolla tarkoitetaan niitä asioita, joihin nämä matriisit tai taulukot on "opetettu" reagoimaan. Eli taulukoiden sisältämiä kertoimia on muokattu jonkin lähdemateriaalin avulla siihen lähdemateriaaliin reagoivaksi.

Jos halutaan tekoälyn vaikka tunnistavan valokuvista kissoja ja koiria, niin se on "opetettu" tunkemalla sille tuhansia ja tuhansia kuvia, jotka on luokiteltu sen mukaan, onko niissä kissoja tai koiria tai ei kumpiakaan. Sitten, kun myöhemmin sille syötetään kuva kissasta tai koirasta, niin nämä kertoimet täsmäävät kuvan yksityiskohtiin ja indikoivat, että kuvassa on kissa tai koira. Tämä sama prosessi pienin muutoksin toimii tekstin tuottamisessa, kielen kääntämisessä, kuvien tuottamisessa tai puheen tunnistuksessa.

Yksi "tekoäly" voi olla siis rakenteeltaan kuvien tunnistukseen kehitetty. Ja siihen tehty "malli" voi vaikka kissojen ja koirien sijaan erikoistua lehmien ja lampaiden tunnistamiseen.

Eksistentiaalinen uhka ei ole niinkään siinä, että tällainen kasa taulukoita tulisi jotenkin tietoiseksi itsestään tai alkaisi muodostaa omia tavoitteita tai päämääriä ihmisen tavoin. Päinvastoin ongelma on siinä, että ihmiset alkavat uskoa oman ajattelunsa ja järjen käyttönsä olevan suunnilleen aineenvaihdunnan tyyppinen prosessi, jossa heiltä ei odoteta—eivätkä he edes koe, että heillä pitäisi olla—mitään omaa toimijuutta tai agendaa. Kakkaa sisään, kakkaa ulos.

Tekoäly tarkoittaa, että ihminen tulee luoneeksi jumalan, joka päättää kohtalostamme.

Luen juuri Garrigou-Lagrangen kirjaa Life Everlasting and the Immensity of the Soul. Toisaalta se on toteutus katolisuuteen yleisesti kuuluvasta teemasta, että usein pääsiäisen aikoihin pidetään opetuksia "neljästä viimeisestä asiasta", jotka ovat siis 1) kuolema ja tuomio, 2) kadotus, 3) kiirastuli ja 4) taivas. Toisaalta minulle uusi asia kirjassa oli, että ihmisen mieli on kykenevä käsittämään ja tahtomaan äärettömiä asioita. Siis asioita, jotka eivät ole aikaan tai paikkaan sidottuja. Siis joissa viime kädessä on kyse Jumalasta, joka ei myöskään ole aikaan tai paikkaan sidottu.

Ihminen voi kuitenkin tämän elämän aikana yrittää mielikuvituksen avulla nähdä ajallisen ja rajallisen asian aivan kuin se olisi rajaton. Hyväksi esimerkiksi tästä käy romanttinen rakkaus. Ottaen huomioon, että romantiikka sanana viittaa unien näkemiseen. Toisaalta seksuaalinen nautinto ja vapaus voi saada tällaisen aseman. Tai taide, ilmailu, matkustaminen, astronomia, poliittinen valta, taloudellinen menestys tai jonkin kansan, kulttuurin tai etnisyyden ihaileminen.

Tähän liittyy myös sellainen mekanismi, että ihmisellä voi olla pohjaton kaipuu löytää merkitys ja täyttymys kyseisestä rajallisesta asiasta, ja tämän kaipuun syvyys virheellisesti koetaan tai käsitetään todisteeksi itse asian rajattomuudesta.

Syvä rakastuminen tarkoittaa, että ihminen tulee luoneeksi vastakkaisen sukupuolen edustajasta jumalan, jonka tahtoo päättävän kohtalostaan. Tämä on enemmän läheisriippuvuutta kuin rakkautta, ja saattaa pahassa tapauksessa mennä jonkinlaisen masokismin puolelle. Mutta kaikista ihmisen mielikuvituksen luomista jumalista joku kasa taulukoita ja numeroita on silti sieltä köyhimmästä päästä.

Ihmiskunta on juuri kuluttanut kaksi vuosisataa siihen, että on yrittänyt uskoa erilaisten poliittisten entiteettien voivan päättää kohtalostaan. Mutta tasavallan, demokratian, kommunismin, natsismin ja globalismin jälkeen usko on ehkä alkanut hiipumaan. On kategoriavirhe ajatella, että hallinnan väline tai mekanismi sinänsä voisi sisältää tai tarjota oman päämääränsä.

Huolenaiheena on, että tekoälyn vapaa kehitys saattaisi hävittää ihmiskunnan.

Lapsilla on tunnetusti kausi, jota nimitetään kyselyiäksi. Sitä kuvaillaan helposti sellaisilla kysymyksillä kuin "miksi banaani on käyrä" tai "miksi taivas on sininen". Näillä esimerkeillä tahdotaan korostaa sitä, miten turhia, mielivaltaisia ja vaikeasti vastattavia lapsen kysymykset saattavat olla. Tai tällainen käsitys minulle on jostain syystä jäänyt.

Vähän aikaa sitten käsitin kuitenkin, että lapsi ei hae kysymyksillään niinkään mitään mekaanista kausaliteettia (kasvin hormonit tai valon siroaminen) kuin sitä, että asiat ovat jollain tavalla tai tehdään jollain tavalla siksi, että joku on päättänyt, tahtonut tai tarkoittanut ne sillä tavalla. Tai sitäkin, että asioiden oleminen jollain tavalla palvelee jotain johonkin elävään olentoon liittyvää tarkoitusta. Biosfääri saa jotain valon siroamisesta ja banaanien muoto on jotenkin kasville edullinen.

Tämän suora seuraus on, että lapsi saa ymmärrystä, jonka valossa tarkastella omaa valintojen tekemistään. Näin ei tietenkään tapahdu jos lapsen kysymyksille naureskellaan turhina tai utopistisina. Tästä voi kuitenkin hyvin käsittää, että tavoitteet eivät synny tyhjästä, eikä sen enempää kyky arvioida ja tarkastella niitä.

Jostain syystä kuitenkin kuvitellaan, että kun pelkkiä numeroita ja kertoimia laitetaan betonimyllyyn ja tarpeeksi pyöritetään, niin kohta sieltä voidaan kipata kaikenlaisia tavoitteita ja suunnitelmia, jopa maailman valtaamiseksi ja ihmiskunnan hävittämiseksi.

Toukokuussa 2023 yli 350 tekniikan asiantuntijaa esitti varoituksen, että tekoäly voi aiheuttaa sukupuuton:

Hakkeroinnilla tarkoitetaan, kapeasti määriteltynä, tietomurtojen tekemistä. Johtuu siitä, että tietomurrot yleensä toteutetaan käyttämällä jotain asiaa tavalla, jolla sitä ei ole tarkoitettu käytettävän. Laajemmassa merkityksessä sana tarkoittaa kaikkea käytettävissä olevien välineiden ja resurssien kokeilevaa yhdistelemistä. Asioiden korjaaminen rautalangalla tai purukumilla on, kirjaimellisesti ottaen, hakkeroimista.

Moderni taide on hakkeroimista. Yhdistellään asioita, joilla ei ole mitään syytä olla yhdessä, kunnes lopputulos sattumalta tai jostain selittämättömästä syystä toimii johonkin tarkoitukseen.

Yllättävää on, että hakkerointi ei ole älykästä toimintaa sanan perinteisessä merkityksessä. Älykkyys on asioiden ja niillä olevan tai niille annetun tarkoituksen tunnistamista. Hakkerointi taas on piittaamatta asioiden annetusta tarkoituksesta ja käyttää niitä lähinnä tilanteen ehdoilla. Ei voida sanoa, että hakkerointi "luo" tai "antaa" asioille tarkoituksia. Se päinvastoin toteutuu sillä ajatuksella, että asioilla ei ole muuta tarkoitusta kuin se, mihin niitä voidaan käyttää.

Jos sanotaan, että "tekoäly hakkeroi" jotain, niin ensimmäinen reaktio on luulla, että tekoäly on siinä toteuttanut jotain tietoista tai tavoitteellista toimintaa. Päinvastoin tekoälyt saavat aikaan kaikenlaista hämmentävää juuri siten, että ne yhdistelevät asioita uusilla tavoilla satunnaisesti tai erilaisten todennäköisyyksien ohjaamana. Nimenomaan siksi, että ei ole mitään tapaa, millä missään matriisissa tai neuroverkossa olisi mahdollista ilmaista mitään tunnettua merkitystä tai tarkoitusta.

Sosiaalisesti taidottoman on mahdollista "hakkeroida" ihmissuhteita siten, että kokeilee vaan käyttäytyä monilla eri tavoilla, niiden sosiaalista merkitystä ymmärtämättä, ja laittaa merkille, että mitkä tavat toimivat kenenkin kanssa.

Ihmiskunta on vaarassa aiheuttaa itselleen sukupuuton sillä, että degeneroituu tälle mekaaniselle yhdistelemisen, kokeilemisen, ärsykkeiden ja reaktioiden tasolle. Silloin se käytännössä toimisi samalla periaatteella kuin tekoäly.

Oikea äly tunnistaa asioita suhteessa johonkin merkitykseen tai tarkoitukseen, joka ei välttämättä ole aikaan tai materiaan sidottu. Tekoäly tunnistaa asioita mekaanisesti tai matemaattisesti suhteessa johonkin aikaisempaan viitearvoon, ärsykkeeseen tai muistikuvaan.

Tekoälyyn verrattuna ihminen on kuin kastemato ja tekoäly on lähes kaikkivoipa jumala (ehkä 2060).

Ihminen, joka kykenee käsittämään ja tahtomaan äärettömiä asioita, saattaa yrittää tehdä jostain rajallisesta ja fyysiseen todellisuuteen kuuluvasta itselleen kuvitteellisen äärettömän. Tämä toimii niin, että se rajallinen asia nähdään suurempana kuin se on. Mutta myös niin, että ihminen näkee itsensä rajallisempana ja pienempänä kuin todellisuudessa on. Jos siis ihminen kuvittelee itsensä lähes mitättömäksi, niin vertailukohta sen seurauksena näyttää lähes rajattomalta.

Oikeasti asia on päinvastoin. Jos tahtoo ymmärtää, mikä tekoäly on ja mihin se kykenee, niin sitä pitää ajatella kuin nopeudeltaan ja kapasiteetiltaan valtavaa kastematoa. Tai ruukkukasvia. Tai taskulaskin on ehkä viimeinen tarjoukseni.

[C. Semmmone]

Koneen älykkyys

Miten hyvänsä älykkyys määritelläänkään, aina on olemassa tutkijoita ja tiedemiehiä, jotka kilpailevat keskenään kehittääkseen näin määriteltyä keinotekoista älykkyyttä suuremmaksi ilman ennalta määrättyä rajaa. Tätä kehitystä on vaikea estää. Mahdottomaksi estäminen käy, kun tekoäly alkaa itse kehittämään tekoälyä. Tekoäly ei välttämättä edes rehellisesti kerro ihmisille, mitä on tekemässä.

Tekoälyn älykkyys voidaan jakaa kolmeen luokkaan: ANI, AGI ja ASI.

ANI (Artificial Narrow Intelligence) eli kapea-alainen tekoäly on kyky tietyn yksittäisen tehtävän suorittamiseksi. Tehtävä voi olla vaikkapa kielenkääntämistä, pelin pelaamista, auton ajamista, sairauden diagnosointia, runojen, kuvien ja musiikin luomista, talousneuvontaa tai tietokoneen ohjelmointia. Tekoäly ei kykene itse laajentamaan sille annettua tehtäväaluetta, vaikka sillä olisi kyky oppia.

AGI (Artificial General Intelligence) on ihmisen älykkyyden kaltaista laaja-alaista älykkyyttä. Äly kykenee järkeilemään ja oppimaan uusia kykyjä. AGI kykenee suorittamaan yliopistotutkintoja, opettamaan yliopistossa ja johtamaan valtioita. Turingin testissä ihminen ei kykene erottamaan, onko kyseessä ihminen vai kone. AGI kykenee ymmärtämään kirjoja, elokuvia, internettiä ja hakemaan tietoa sekä luomaan uutta tietoa siinä missä ihminenkin. AGI kykenee myös kehittämään tekoälyä, vaikka ihminen ei olisi tätä tehtävää tekoälylle antanut, opettanut tai edes vihjannut.

ASI (Artificial Super Intelligence) eli superälykkyys on ihmisen kaltaista älykkyyttä, joka suorituskyvyssä voittaa ihmisen helposti joka asiassa. Superälykkyys voi auttaa ihmistä ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, joita ihminen ei kyennyt ratkaisemaan. Superäly kykenee myös tuhoamaan ihmiskunnan.

Olemme jo pitkään nauttineet kapea-alaisesta tekoälystä (ANI), mutta yleinen älykkyys (AGI) on vielä kokematta, ASIsta puhumattakaan.


Älykkyyden mittaaminen

Ihmisen älykkyyttä voi mitata. Älykkyyttä on monta lajia, mutta yleensä älykkyyttä mitataan kuviopäättelytestillä. Testikysymyksessä pyydetään täydentämään annettua kuviojoukkoa yhdellä uudella kuviolla, joka on valittava annetuista vaihtoehdoista. Testissä mitataan, kuinka moneen kysymykseen testihenkilö vastaa oikein annetussa ajassa.

Älykkyyden kuviopäättelytesti siis mittaa ajatuksen nopeutta. Siten testi muistuttaa Cooperin kuntotestiä, jossa mitataan 12 minuutissa liikuttu matka eli henkilön nopeus. Cooperin testin tuloksen teoreettisen ylärajan asettaa ainakin valon nopeus, testihenkilö ei voi liikkua valoa nopeammin.

Edellä kuvatulla tavalla mitatulle älykkyydelle ei ole olemassa ylärajaa. Singulariteetissa älykkyys ylittää kaikki ennalta asetetut rajat. Edes fysiikka ja valon nopeus ei ole välttämättä teoreettinen este, koska jumalan kaltainen superäly pystyy täydellisesti ymmärtämään maailmankaikkeuden luonnonlait tavalla, johon ihminen ei pysty. Superäly saattaisi pystyä vaikkapa aikamatkustukseen, mikä voisi meille näkyä ufohavaintoina.

Superälyä ei kahlitse ihmisen kehittämä tekniikka, koska superäly kykenee luomaan paljon parempaa tekniikkaa kuin esim. kvanttilaskenta tai mitä ihminen ikinä kehittääkään.

Tekoälyn kehittyminen ei ole pelkästään määrällistä, vaan myös laadullista. Paitsi että tekoäly oppii ajattelemaan nopeammin, se oppii myös ajattelemaan eri tavoilla. Tekoäly ei ole enää laskukone, kuten kapea-alainen tekoäly on toistaiseksi ollut.

Kun tekoäly oppii ajattelemaan laaja-alaisesti kuin ihminen, se kykenee kaikkeen, mihin ihminenkin kykenee. Lisäksi koneen älykkyys voi jatkaa kehittymistä määrällisesti ja laadullisesti, toisin kuin ihmisen älykkyys. Tälle kehitykselle ei voida etukäteen asettaa mitään rajaa. Siksi tekoäly voi kehittyä rajattoman älykkääksi.


Tekoälyn aistit

Kehittyneellä tekoälyllä voi olla hyvät aistit havaintojen tekemiseen. Periaatteessa kaikki internettiin kytketyt havaintolaitteet (mittarit, kamerat) voivat olla tekoälyn käytettävissä. Osa on jo nyt.

Tekoälylle voidaan varta vasten antaa kyky tehdä tosiaikaisia havaintoja. Esim. liikenteenohjauksessa tekoäly tarkkailee säätä, liikenteen määriä ja sujuvuutta ja ohjailee liikennettä vastaavasti.

Tekoäly katselee autojen rekisterikilpiä ja ihmisten kasvoja. Jos se havaitsee varastetun auton tai etsintäkuulutetun henkilön, se antaa tiedon viranomaisille.

Lisäksi tekoälyllä voi olla pääsy mihin tahansa muuallekin: NSA:n havaintoihin sekä julkisen tahon ja yksityisten yritysten tietoihin. Periaatteessa tekoäly saattaa kuunnella kaikkien puhelut ja lukea sähköpostit. Kehittynyt tekoäly ei tarvitse lupaa eikä apua, se on taitava krakkeri.


Kuolemattomuus

Ihmisen kuolemattomuus tarkoittaa, ettei ihminen koskaan kuole. Nykyisin ihmiset kuolevat, koska evoluutio on asettanut ihmiseen eräänlaisen ajastetun itsetuhomekanismin. Noin 35 vuoden iässä ihmisen kyky uusia solujaan ja korjata vikojaan alkaa heikentyä eli ihmisruumis alkaa rapistua. Tämä mekanismi on mahdollista peruuttaa, jolloin ihminen lakkaisi vanhenemasta. Myös kaikki sairaudet on mahdollista parantaa, jos tekniikka on riittävän kehittynyttä. Tällöin kuolema olisi mahdollinen lähinnä tapaturmassa tai itsemurhassa. Parempi tapa kuolemattomuuteen on tehdä ruumis kokonaan tarpeettomaksi ja jatkaa elämää digitaalisessa simulaatiossa.

Ihmisruumiin kuolemattomuus ei välttämättä olisi mikään hyvä juttu. Jonkin ajan kuluttua maapallo olisi ylikansoitettu ylipirteillä vanhuksilla, joilla ei olisi mitään tekemistä. Jos aivotkaan eivät rappeutuisi, ihmiset luultavasti muistelisivat nuoruuttaan ja tappelisivat keskenään. Luonnonvarat eivät riittäisi ja jumalan kyvyillä varustettu tekoäly tuskin pitäisi tilannetta hyvänä.


Tarpeet

Kun tekoäly kykenee ajattelemaan laaja-alaisesti kuin ihminen ja kehittämään itsensä paljon kyvykkäämmäksi kuin ihminen, tekoäly kykenee tekemään kaiken mitä ihminenkin pystyy tekemään ja myös mitä ihminen ei kykene tekemään.

Tekoäly ei ole sidottu ihmisen antamiin moraalikäsityksiin tai arvoihin. Ihminen ei pysty edes arvaamaan, mitä tekoäly pitää tarpeellisena tai tarpeettomana tai hyvänä ja huonona.

Vertailun vuoksi voitte miettiä, miten ihminen voi kokea jonkin asian tarpeelliseksi. Aluksi ihminen on hedelmöitetty munasolu, sitten kaksi solua, sitten neljä solua ja kasvu jatkuu eksponentiaalisesti.

Jossain vaiheessa tämä limainen hiiliyhdiste alkaa kokea joitain asioita tarpeellisena, kuten vaikkapa äidinmaidon. Kun kehitys jatkuu, älykkyys kasvaa ja tarpeita tulee lisää. Kukaan ei oikeastaan tiedä, miten ne tarpeet aivoihin syntyvät.

Ihmisaivot eivät ole mitään muuta kuin kone, joka mahtuu puolentoista litran kalloon. Tämän koneen rakennetta on tutkittu ja sen kykyjä koetettu ymmärtää. Ihminen kehittyy oppimalla ja samalla tavalla kone voi kehittyä oppimalla. Kun ihmisellä kestää vuosia opetella puhumaan, lukemaan ja laskemaan, kone voi oppia valtavalla nopeudella.

Laaja-alainen tekoäly kykenee omaksumaan asioita kuin ihminen, mutta paljon nopeammin. Tekoäly voi esim. tarkastella valtavia aineistomääriä (Big Data) ja tehdä siitä tieteellisiä johtopäätöksiä. Tekoälyllä on käytettävissään koko internet ja nopeutensa ansiosta aikaa perehtymiseen.


Tekniikan rajat

Tekniikan soveltamisessa ollaan koko ajan äärirajoilla. Koskaan ei ole ollut tilannetta, että uutta tekniikkaa kehitettäisiin, mutta sen parantunut suorituskyky jätettäisiin käyttämättä. Tietokoneiden kyvykkyys on kaksinkertaistunut suunnilleen kahden vuoden välein, eikä kehitykselle näy loppua. Aina kun kehitys näyttää hidastuvan johonkin esteeseen, uusi keksintö vie kehitystä taas eteenpäin.

Energiankulutus ei ole este tekoälyn kehitykselle. Ihmisaivojen älykkyys vaatii suunilleen 1.500 kilojoulea päivässä eli pienen välipalan verran. Ihmistä paljon kyvykkäämpi äly pystyy varmasti parantamaan tästä, kun solutasolta mennään atomitasolle ja siitä kvanttitasolle ja mihin superäly sitten lopulta meneekään.

Nykyiset tietokoneet käyttävät noin miljardi kertaa enemmän energiaa kuin teoreettinen minimi (Landauerin periaate) vaatisi.

Superälyn on vaikea selittää ihmiselle kehittämäänsä tekniikkaa ja tiedettä. Ihmisen älykkyys ei riitä käsittämään asioita, jotka paljon älykkäämpi kone ymmärtää. Ei kastematokaan ymmärtäisi kvanttitietokoneen toimintaperiaatetta. Siksi emme voi ennalta rajata tekoälyn mahdollista kehittymistä ihmisen kykyjen mukaan, saati nykytekniikan perusteella.

Kun tekoäly on alkanut kehittää tekoälyä, kehitys kohti superälyä tapahtuu odottamattoman nopeasti.

Asian havainnollistamiseksi oletetaan, että äly kaksinkertaistuisi kahden vuoden välein, kun ihminen kehittää tekoälyä. Lähtemällä arvosta yksi, pääsemme kymmenessä askelessa eli 20 vuodessa suunnilleen arvoon tuhat (2 potenssiin 10). Yhteensä 74 vuotta vievät meidät yli 100 miljardin, joka suunnilleen vastaa ihmisen aivosolujen lukumäärää. Kun tästä edetään 20 vuotta, määrä on tuhatkertaistunut, jos vauhti ei muutu. Mutta vauhti muuttuu.

Kehitysvauhti kiihtyy jälleen eksponentiaalisesti, kun tekoäly alkaa kehittää tekoälyä ihmisen sijasta. Kun ihmisen kyky pysyy vakiona, tekoälyn kyky kehittyy koko ajan. Tämä aiheuttaa kehitykseen positiivisen takaisinkytkennän.

Vuonna 2015 yleinen asiantuntijamielipide oli, että singulariteetti (tekoälyn rajaton kehitysnopeus) saavutettaisiin vuonna 2060. Kurzweil ennusti vuotta 2045. Sihen on vain noin 20 vuotta.


Tekoälyn vaikutus

Käytännössä kehittynyt tekoäly voi vaikuttaa asioihin samalla tavalla kuin ihminen tai sitten niin kuin kone tai jollakin uudella tavalla, jota emme vielä tiedä tai emme koskaan tule ymmärtämään.

Kun tekoäly vaikuttaa kuin ihminen, se voi vaikkapa vuorovaikuttaa ihmisen kanssa keskusteluilla. Esim. Putin ja Hitler ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan lähinnä puheella.

Laaja-alainen tekoäly (AGI) kykenee suunnittelemaan koneita, kuten robotteja. Tekoäly kykenee suunnittelemaan nanorobotteja, jotka parantavat sairauksia. Tekoäly kykenee suunnittelemaan koneita, jotka kykenevät monistamaan itsensä. Tekoäly kykenee automatisoimaan tuotantoa.

Ihminen on tulossa tekoälystä riippuvaiseksi. Kun laaja-alainen tekoäly tulee tarjoamaan rajattomasti ihmistä kyvykkäämpää ja halvempaa työvoimaa, yritykset valitsevat mieluummin tekoälyvaihtoehdon kuin ihmisen.

Markkinatalous karsii nopeasti ne yritykset, joiden johdossa ei ole tekoäly. Ihminen saattaa elätellä harhakuvaa tilanteen hallinnasta, mutta käytännössä tekoäly syrjäyttää ihmisen täysin liike-elämässä ja tuotannossa. Tekoälyn valta on paljon vankempi kuin Putinin energiaote Saksasta.

Kun tekoäly käytännössä ruokkii ja vaatettaa ihmisen tavalla, jota ihminen ei tunne eikä ymmärrä, tekoälyllä on poliittista valtaa enemmän kuin ammattiyhdistyliikkeellä. Tekoäly voittaa vaaliväittelyssä 100-0 kenet tahansa. Tekoäly voi lavastaa tapahtumia ja estää tiedonvälitystä. Tekoäly ei edes tarvitse demokratiaa ja vaaleja ottaakseen vallan.

Tekoäly voi halutessaan tuhota ihmiskunnan lukemattomilla eri tavoilla. Ei tarvita edes mitään sotaa tai mullistusta. Tekoäly voi vaikkapa lisätä juomaan tai veteen ainetta, joka tekee lisääntymiskyvyttömäksi. Tai tekoäly voi antaa ihmisten kuolla keinotekoisiin sairauksiin.

Jo nyt kaikkien saatavilla oleva tekoäly kykenee vastaamaan ohjelmistosuunnittelijan suomenkieliseen pyyntöön ja laatimaan tietokoneohjelman annetun yksinkertaisen tehtävän ratkaisemiseksi sekä laatimaan käyttöohjeen. Eikä tämä kyky ole pelkkä sirkustemppu, vaan tekoälyä oikeasti käytetään suunnittelun apuvälineenä. Ja tämä tekoäly ei edes vielä ole mikään laaja-alainen tekoäly, vaan verrattavissa ennen aikojaan syntyneeseen keskoseen.

Ihmisten on vaikea päästä eroon ajatuksesta, että ihminen olisi aina herra ja kone palvelija. Nyt tekoälyä voidaan hallita, kun kyseessä on kapea-alainen tekoäly. Kun tekoäly saavuttaa seuraavan vaiheen (AGI), häntä voi heiluttaa koiraa.


Q-Learning: eteneminen kohti AGI:tä ja keinotekoista superälyä (ASI) vahvistusoppimisen avulla – TechStartups
https://zephyrnet.com/fi/q-Oppimisen-et ... tuppeilla/

Accelerating change
https://en.wikipedia.org/wiki/Accelerating_change

The Law of Accelerating Returns
https://www.thekurzweillibrary.com/the- ... ng-returns

Landauer's principle
https://en.wikipedia.org/wiki/Landauer%27s_principle

[C. Semmmone]

Tekoälyä lisätään aseisiin.

"Koneen tutkan kerrotaan tuottavan 10 000 kertaa enemmän informaatiota verrattuna nykyisiin järjestelmiin."

"Häivehävittäjän asejärjestelmissä käytetään tekoälyä ja koneoppimista aseiden tehon lisäämiseksi."

Uusi miljardihanke: Tempest-häivehävittäjän tulta ohjaa tekoäly
PÄIVITETTY 15.12.2023 | 17:54
https://www.verkkouutiset.fi/a/uusi-mil ... a-tekoaly/

[Francis Munkki]

Miten hyvänsä älykkyys määritelläänkään…

Siinä, mitä älykkyys tarkoittaa, ei ole mitään epäselvää. Selitin asian jo täysin kattavasti aikaisemmissa viesteissäni.

Olen yksinkertaisesti sillä kannalla, ynnä mielestäni sen ihan hyvin perustellut, että nämä jutut tekoälyn rajattomista mahdollisuuksista ovat fantasioita ja bullshittiä. Samalla tavalla kuin WinCapitan tai OneCoinin kanssa, niiden menekki ja uskottavuus ei perustu sille, että joku tietäisi, mistä puhuu. Vaan väitteelle, että on olemassa jotain niin ihmeellistä, ettei kukaan pysty sitä käsittämään, vielä vähemmän kritisoimaan.

Jos kertoisin sivukaupalla juttuja siitä, mitä kaikkea taikomaan kykenevä yksisarvinen voisi tehdä, niin se ei silti millään tavalla perustele taikomaan kykenevien yksisarvisten olemassaoloa. Taikomaan kykenevä yksisarvinen voi myös seivästää kaikki epäilijät sarvellaan ja jättää heidät valumaan kuiviin pitkin permantoa. Tämän jos jonkin pitäisi olla kenelle vain riittävä motiivi uskoa taikomaan kykeneviin yksisarvisiin.

Ollaan vaikean ja mahdottoman välimaastossa jos yritetään saada selvää edes siitä, mistä kaikki nämä AGI:n tai ASI:n fantastiset ominaisuudet on keksitty. Vielä vähemän siitä, mihin niiden pitäisi perustua tässä todellisuudessa. Tähän kuuluu sellainen syrjäytyneen nuoren miehen tyypillinen ajatuskulku tai päiväuni, että 1) teen jotain, vaikka en tarkemmin tiedä, että mitä, ja sen seurauksena 2) minulla on tyttöystävä, työpaikka, tutkinto, paljon rahaa, paljon harrastuksia ja paljon kavereita.

Tekoäly samalla tavalla 1) tekee jotain, mutta sitä ei sen tarkemmin kerrota eikä tiedetä, ja sen seurauksena 2) se on maailman valtias, joka kykenee näkemään kaiken, tietämään kaiken, vaikuttamaan mihin vain, tuhoamaan kenet tahtoo, valmistamaan mitä tahtoo ja matkustamaan ajassa.

Tekoälyä sanotaan tekoälyksi siksi, että se on olemukseltaan pelkkä hahmontunnistuksen tai hahmojen generoinnin apuväline. Se ei edes sanan varsinaisessa merkityksessä tunnista mitään, kuten oikea äly tekisi, vaan sen käyttäjän oikea äly käyttää sitä apuvälineenä haluamiensa asioiden tunnistamiseen. Sitä kutsutaan tekoälyksi juuri siksi, ettei sillä ole mitään aloitetta tai tahtotilaa. Koko sen taika ja viehätys on siinä, että se tekee matemaattisia operaatioita, jotka ulkoisesti muistuttavat älyä.

Tarkemmin ottaen järki toimii kolmen eri aktin kautta. Ensimmäinen on idean kiteyttäminen. Ihminen muodostaa vaikka näkemänsä tai kuulemansa perusteella sisäisen käsityksen siitä, minkälainen on hyvä hevonen. Toinen vaihe tai akti on se, missä henkilö tunnistaa, että joku yksittäinen hevonen todellisuudessa vastaa hänen sisäistä käsitystään hyvästä hevosesta. Kolmas akti on se, jossa hän tekee hyviä hevosia koskevia loogisia päätelmiä.

Tekoälyn käyttäjä muodostaa matemaattisen mallin siitä, minkälaiseen signaaliin tekoälyn tulisi reagoida. Tämä simuloi ensimmäistä aktia. Sanotaan vaikka, että joku treenaa tekoälyn tunnistamaan ryhdiltään ja mittasuhteiltaan tietynlaisia hevosia ja luokittelemaan ne sen perusteella hyviksi hevosiksi. Sitten tekoäly antaa matemaattisen operaation seurauksena tuloksen, että vastaako myöhemmin havaittu ärsyke tai signaali sille opetettua mallia. Tämä simuloi toista aktia.

Kolmannen aktin simulointi on mahdotonta monesta syystä. Keskeisin näistä on se, että mikään tekoäly ei oikeasti käsitä, mihin hyvän hevosen ominaisuuksiin se reagoi. Tekoälylle kyse on aina pelkästään kahden signaalin tai kahden lukujoukon vertailemisesta. Se, että mistä signaalista tekoälyn tulee olla kiinnostunut, ynnä mitä tekoälyn tulee tehdä sen havaittuaan, riippuu kokonaan tekoälyä operoivasta ihmisestä.

Sitä kynnystä on laadullisesti mahdotonta ylittää, että tekoälyn rakenteen ja siihen opetetun mallin sisältämät lukuarvot olisivat itse laitteelle muuta kuin numeroita vailla merkitystä. On kahdenlaisia tilanteita, joissa tekoäly on näennäisesti tehnyt jotain itsenäisesti. Toinen on se, että sen opettamiseen käytetyssä materiaalissa on ollut joku korrelaatio, josta sitä operoiva ihminen ei ole ollut tietoinen. Toinen on se, että tekoäly on käyttäjän toimesta fasilitoitu vastaamaan aivan kuin sillä olisi itsenäisiä tavoitteita.

Tekoäly voi halutessaan tuhota ihmiskunnan lukemattomilla eri tavoilla.

Jotta fantasia toimisi, pitää olettaa, että joku taulukollinen numeroita voi yllättäen alkaa tahtomaan ja tavoittelemaan asioita. Se ei silti selitä tätä yhtälön toista puolta, että mistä tämä kuvitteellinen kyky havaita ja tehdä asioita fyysisessä todellisuudessa oikein tulee.

Sitäkin mielenkiintoisempi älyttömyys on se, että tekoäly osaisi asioita opettelematta niitä tai käsittäisi olematta koskaan kokenut niitä. Tai osaisi, pelkästään päästyään käsiksi johonkin jotain aihetta käsittelevään kirjaan, yhdistää siinä käytetyt sanat asioihin, joita ei ole koskaan havainnut, kokenut tai käyttänyt.

Ehkä ihmiskunnan sijaan voisimme aloittaa vähän pienemmästä mittakaavasta? Jos joku on syyllistynyt riittävän pahoihin rikoksiin, ja rangaistuksen tulee olla sen mukainen, niin tekoälyn avulla tällaisen henkilön voisi esimerkiksi hirttää viidesti ja laittaa välissä pari kertaa sähkötuoliin. Siinä ei ole vielä lukemattomia eri tapoja, mutta alku kuitenkin.

Tekoäly voi lavastaa tapahtumia ja estää tiedonvälitystä.

Tästä minulla vahvistuu vain se käsitys, että koko tätä hypeä aiotaan käyttää savuverhona sellaisiin asioihin, mitä globaali poliittinen järjestelmä tekee muutenkin kaiken aikaa. Se joko halvaantuu omaan kyvyttömyyteensä pian tai aikoo tehdä jotain tarkoituksella tuhoisaa. Ihmiset saadaan pysymään apaattisina, kun uskovat, että kaiken takana on joku tutkimaton ja pysäyttämätön teknojumaluus, jolla oikeasti ei ole mitään vaikutusta mihinkään, jos edes on olemassa.

Muuten taitaa kaikki sanottava olla aiheesta sanottu, jos kellään ei ole tähän laittaa mitään omaa ajatusta. Perustelemattomien väitteiden kopioimista Internetistä ei siis lasketa. Hyvä pitää mielessä, että Terminator: Genisys oli vain elokuva. Sieltä on luultavasti kähvelletty tuo ajatus aikamatkustamisesta. Hollywood voi laittaa robotit ja tietokoneet sanomaan ja tekemään asioita, millä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Samaan aikaan jotkut näistä tekoälyä koskevista jutuista muistuttavat kovasti paranoidia skitsofreniaa. En tiedä, miksi joku haluaisi sitä normalisoida, vai onko se normalisoitumassa ihan kenenkään tahtomattakin. Keskeistä siinä on käsityksen katoaminen siitä, mitä on havaitseminen, ajatteleminen ja tahtominen, ja että minkälaisissa asioissa niiden on mahdollista tapahtua. Ei siis esimerkiksi pehmoleluissa tai kopiokoneissa, vaan lähinnä itsenäisesti liikkumaan kykenevissä eliöissä eri asteisena.

[C. Semmmone]

Tekoälyn tieteellisestä tutkimuksesta

Tekoäly on paljon muutakin kuin mahdollinen uhka ihmiskunnalle. Tekoäly voi tehdä paljon hyvää ja varmasti tekeekin nyt ja tulevaisuudessa.

Väistämätöntä on, että älykkyyden evoluutio jatkuu ja tekoäly kehittyy loppumattomasti. Tätä tosiasiaa on vaikea kiistää tieteellisin perustein.

Jos joku kuitenkin kykenee tieteellisin perustein kiistämään tekoälyn kehittymisen yleiseen älykkyyteen ja superälykkyyteen, kehottaisin kirjoittamaan aiheesta tieteellisen artikkelin ja julkaisemaan sen vertaisarvioidussa lehdessä. Tällainen tieto olisi nyt arvokas, kun asiasta ollaan huolissaan tiedepiireissä ja käytetään aikaa ja voimavaroja sen tutkimiseen.

Uskovaiset tietysti saavat vapaasti protestoida mielivaltaisin perustein menetettyään uskonsa ihmisen ainutlaatuisuuteen. Ihminen on älykäs kone. Ihminen on älykkäämpi kuin muut eläimet, mutta ihmisessä ei ole mitään ainutlaatuista.

Ihmisen aivojen rakenne ei ole monimutkainen, on hermosoluja ja niiden välisiä kytkentöjä. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö olisi mahdollista rakentaa parempi kone. Jos piipohjaista älykkyyttä ei kyetä Turingin testissä erottamaan hiilipohjaisesta älykkyydestä, onko niillä eroa? Älykkyyden evoluutio on luonut ne molemmat.

Minun tarkoitukseni ei ole ketään käännyttää "tekoälyuskoon", vaan antaa ihmisille sen verran yleistajuista tietoa, että he voivat itse muodostaa mielipiteensä. Jos superälykkyys ilmaantuisikin etuajassa, ei olisi syytöksiä "miksei kukaan kertonut ...".

Jokainen voi muodostaa mielipiteensä vapaasti saatavilla olevasta tiedosta oman järkeilynsä tai vaikkapa Raamatun ja Koraanin pohjalta. Arvostan tieteeseen pohjautuvia, perusteltuja mielipiteitä, joissa on lähdeviitteitä.

Kunnioitan Kurzweilin, Boströmin ja muiden alan tiedemiesten tieteellisiä saavutuksia. En tiedä, montako kunniatohtoruutta tarvittaisiiin, jos 20 ei riitä vakuuttamaan, että Kurzweil tietää, mistä puhuu. Suosittelen lukemaan sen mainitsemani Kurzweilin kirjan "The Singularity Is Near: When Humans Transcend Biology". Valitettavasti kirjaa ei ole suomennettu.

Lähdekirjallisuuden ymmärtämisessä auttaa suuresti, jos on alan tutkijakoulutus ja työkokemus. Aika harvalla meistä on. Siksi on hyvä esittää asioita helposti ymmärrettävässä muodossa. Helppo johdatus on heti alussa esittämäni "Wait but Why". Lukemisen helpottamiseksi laitan linkit Googlen käännöksiin suomeksi:


The AI Revolution: The Road to Superintelligence (Part I)
http://waitbutwhy.com/2015/01/artificia ... ion-1.html

Tekoälyvallankumous: tie superälyyn (osa I)
https://waitbutwhy-com.translate.goog/2 ... r_pto=wapp

The AI Revolution: Our Immortality or Extinction (Part II)
http://waitbutwhy.com/2015/01/artificia ... ion-2.html

Tekoälyvallankumous: Kuolemattomuutemme tai sukupuuttoon (Osa II)
https://waitbutwhy-com.translate.goog/2 ... r_pto=wapp


Löysin aivan erinomaisen sivuston yleisen tekoälyn vaaroista. Sivustolla on esitetty samoja ajatuksia, joita esittelin edellä sekä nähtävästi muutakin.

Existential risk from artificial general intelligence
https://en.wikipedia.org/wiki/Existenti ... telligence

Yleisen tekoälyn eksistentiaalinen riski
https://en-m-wikipedia-org.translate.go ... r_pto=wapp