Lasten kasvatuksesta
Valvoja: Moderaattorit
- Geissimummo
- Andy Sipowich NYPD
- Viestit: 1392
- Liittynyt: Su Huhti 20, 2008 4:03 pm
Lasten kasvatuksesta.
Lapsenhoidosta hävisi järki: Vanhemmat törmäävät muotivillityksiin
Väite: Vanhemmat törmäävät muotivillityksiin ja turhaan ehdottomuuteen hoitaessaan vauvaa ohjeiden viidakossa. Tausta: Asiantuntijoidenkin opastus vaihtelee ympäri maata
Syyskuun 17. päivän iltana vuonna 2006 olen ollut äiti muutaman tunnin. Ihme tuhisee kainalossani kapealla sairaalasängyllä. En uskalla nukahtaa.
Hoitajan mielestä on vauvan parhaaksi, että vauva saa olla vieressäni koko ajan. Hän tuhahtaa, ettei tässä sairaalassa yksikään äiti ole tukehduttanut lasta alleen.
En aio olla ensimmäinen. Kun hoitaja poistuu, siirrän vauvan omaan sänkyynsä.
Ristipaine alkaa heti
Se alkaa jo synnytyslaitokselta.
Tuoreet vanhemmat joutuvat vyörytykseen, jossa koko ajan joku muu tietää, mikä lapselle on parhaaksi.
Internetin keskustelupalstoilla ajoittain fanaattisiksi äityvät koulukunnat käyvät loputonta taistelua muun muassa täysimetyksen tai perhepedin puolesta tai vastaan. Kumpikin edustaa omasta mielestään ainoaa oikeaa näkemystä.
Posti kantaa kotiin vaippa-, sose- ja lastenvaatefirmojen mainoksia, joiden kylkiäisenä tuputetaan tietoa lapsen parhaasta.
Lastenhoidon uusimmista trendeistä kertovat vauva- ja perhelehdet. Niiden kiiltävillä sivuilla esitellään vaisto-, kiintymys- ja hyvevanhemmuutta, sormiruokailua ja imeväisen viestintää vessahädästä.
Termistö on kuin psykologian oppikirjasta. Puhutaan varhaisesta vuorovaikutuksesta. Puhutaan lapsentahtisuudesta.
Monet terveydenhuollon ammattilaiset myöntävät, että lapsenhoito on saatu 2000-luvulla kuulostamaan varsin monimutkaiselta.
Kyse on kuitenkin oikeasti siitä, mistä aina ennenkin. Lapsi tarvitsee rakkautta, ravintoa ja hoivaa.
Ei virallista totuutta
Kenen totuutta lapsen parhaasta tässä vyörytyksessä pitäisi edes kuunnella?
Virallisia, valtakunnallisia suosituksia lapsenhoidosta on Suomessa vähän.
Neuvoloiden toimintaa ohjaa vuodelta 2004 peräisin oleva lastenneuvolaopas.
Imetyksestä sosiaali- ja terveysministeriö on antanut virallisen suosituksen. Se suosittaa, että lasta täysimetetään kuusi kuukautta, ja että imetystä kannattaa edelleen jatkaa vuoden ikään.
Suositus perustuu tieteelliseen, tutkimuksella hankittuun näyttöön imetyksen hyödyistä.
Lasten ravitsemuksestakin on virallinen suositus vuodelta 2004. Virallisia suosituksia on myös viime vuonna laaditussa tapaturmien toimintaohjelmassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL päivittää vuosittain tuoreinta tutkimustietoa tai asiantuntijoiden näkemyksiä pienten lasten vanhemmille jaettavaan Meille tulee vauva -oppaaseen.
THL neuvoo vanhempia hakemaan netissä ohjeita keskustelupalstojen sijasta TerveSuomi-portaalilta.
Ei yhtenäistä opastusta
Ongelmallista on sekin, että virallisista suosituksista huolimatta vanhemmat eivät saa kaikkialla Suomessa yhteneväistä opastusta.
Kätilöliitto esimerkiksi kertoo, että sairaaloiden tuoreille äideille tarjoamassa imetysopastuksessa on suuria alueellisia eroja.
Suomessa on vain neljä sairaalaa, joille on myönnetty vauvamyönteisyys eli baby friendly hospital -sertifikaatti. Se myönnetään sairaaloille, joissa noudatetaan Unicefin ja Maailman terveysjärjestön WHO:n imetyksen tukemiseksi laatimaa vauvamyönteisyysohjelmaa.
Sairaalat ovat Kätilöopisto Helsingissä, Salon aluesairaala, Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylässä ja Vammalan sairaala.
Yksin kuopus rinnalla
Syyskuussa 2008 saan kuopukseni samassa sairaalassa. Kukaan ei enää kerro minulle, että vastasyntyneen olisi parasta nukkua vieressäni.
Mitään tutkimukseen perustuvaa virallista suositusta asiasta ei Suomessa ole kuitenkaan tällä välin annettu.
Ulkomailla, esimerkiksi Yhdysvalloissa suositus on, ettei aivan pientä lasta pitäisi nukuttaa vanhemman viereen kohonneen kätkytkuolemariskin vuoksi. Tukevaa näyttöä siitä, lisääkö pelkkä vieressä nukkuminen riskiä, ei ole. Kuolemantapauksiin on voinut liittyä esimerkiksi alkoholi.
THL:kin muistuttaa, että suositukset ovat suosituksia.
Vanhemmat ratkaisevat. Omaan harkintaan saa ja voi luottaa todella monessa asiassa.
Lapsi ei kasva kieroon, vaikka ei tulisikaan rintamaidolla ruokituksi.
Puheenaihe: Kirsi Hölttä, Helsinki (Aamulehti)
Väite: Vanhemmat törmäävät muotivillityksiin ja turhaan ehdottomuuteen hoitaessaan vauvaa ohjeiden viidakossa. Tausta: Asiantuntijoidenkin opastus vaihtelee ympäri maata
Syyskuun 17. päivän iltana vuonna 2006 olen ollut äiti muutaman tunnin. Ihme tuhisee kainalossani kapealla sairaalasängyllä. En uskalla nukahtaa.
Hoitajan mielestä on vauvan parhaaksi, että vauva saa olla vieressäni koko ajan. Hän tuhahtaa, ettei tässä sairaalassa yksikään äiti ole tukehduttanut lasta alleen.
En aio olla ensimmäinen. Kun hoitaja poistuu, siirrän vauvan omaan sänkyynsä.
Ristipaine alkaa heti
Se alkaa jo synnytyslaitokselta.
Tuoreet vanhemmat joutuvat vyörytykseen, jossa koko ajan joku muu tietää, mikä lapselle on parhaaksi.
Internetin keskustelupalstoilla ajoittain fanaattisiksi äityvät koulukunnat käyvät loputonta taistelua muun muassa täysimetyksen tai perhepedin puolesta tai vastaan. Kumpikin edustaa omasta mielestään ainoaa oikeaa näkemystä.
Posti kantaa kotiin vaippa-, sose- ja lastenvaatefirmojen mainoksia, joiden kylkiäisenä tuputetaan tietoa lapsen parhaasta.
Lastenhoidon uusimmista trendeistä kertovat vauva- ja perhelehdet. Niiden kiiltävillä sivuilla esitellään vaisto-, kiintymys- ja hyvevanhemmuutta, sormiruokailua ja imeväisen viestintää vessahädästä.
Termistö on kuin psykologian oppikirjasta. Puhutaan varhaisesta vuorovaikutuksesta. Puhutaan lapsentahtisuudesta.
Monet terveydenhuollon ammattilaiset myöntävät, että lapsenhoito on saatu 2000-luvulla kuulostamaan varsin monimutkaiselta.
Kyse on kuitenkin oikeasti siitä, mistä aina ennenkin. Lapsi tarvitsee rakkautta, ravintoa ja hoivaa.
Ei virallista totuutta
Kenen totuutta lapsen parhaasta tässä vyörytyksessä pitäisi edes kuunnella?
Virallisia, valtakunnallisia suosituksia lapsenhoidosta on Suomessa vähän.
Neuvoloiden toimintaa ohjaa vuodelta 2004 peräisin oleva lastenneuvolaopas.
Imetyksestä sosiaali- ja terveysministeriö on antanut virallisen suosituksen. Se suosittaa, että lasta täysimetetään kuusi kuukautta, ja että imetystä kannattaa edelleen jatkaa vuoden ikään.
Suositus perustuu tieteelliseen, tutkimuksella hankittuun näyttöön imetyksen hyödyistä.
Lasten ravitsemuksestakin on virallinen suositus vuodelta 2004. Virallisia suosituksia on myös viime vuonna laaditussa tapaturmien toimintaohjelmassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL päivittää vuosittain tuoreinta tutkimustietoa tai asiantuntijoiden näkemyksiä pienten lasten vanhemmille jaettavaan Meille tulee vauva -oppaaseen.
THL neuvoo vanhempia hakemaan netissä ohjeita keskustelupalstojen sijasta TerveSuomi-portaalilta.
Ei yhtenäistä opastusta
Ongelmallista on sekin, että virallisista suosituksista huolimatta vanhemmat eivät saa kaikkialla Suomessa yhteneväistä opastusta.
Kätilöliitto esimerkiksi kertoo, että sairaaloiden tuoreille äideille tarjoamassa imetysopastuksessa on suuria alueellisia eroja.
Suomessa on vain neljä sairaalaa, joille on myönnetty vauvamyönteisyys eli baby friendly hospital -sertifikaatti. Se myönnetään sairaaloille, joissa noudatetaan Unicefin ja Maailman terveysjärjestön WHO:n imetyksen tukemiseksi laatimaa vauvamyönteisyysohjelmaa.
Sairaalat ovat Kätilöopisto Helsingissä, Salon aluesairaala, Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylässä ja Vammalan sairaala.
Yksin kuopus rinnalla
Syyskuussa 2008 saan kuopukseni samassa sairaalassa. Kukaan ei enää kerro minulle, että vastasyntyneen olisi parasta nukkua vieressäni.
Mitään tutkimukseen perustuvaa virallista suositusta asiasta ei Suomessa ole kuitenkaan tällä välin annettu.
Ulkomailla, esimerkiksi Yhdysvalloissa suositus on, ettei aivan pientä lasta pitäisi nukuttaa vanhemman viereen kohonneen kätkytkuolemariskin vuoksi. Tukevaa näyttöä siitä, lisääkö pelkkä vieressä nukkuminen riskiä, ei ole. Kuolemantapauksiin on voinut liittyä esimerkiksi alkoholi.
THL:kin muistuttaa, että suositukset ovat suosituksia.
Vanhemmat ratkaisevat. Omaan harkintaan saa ja voi luottaa todella monessa asiassa.
Lapsi ei kasva kieroon, vaikka ei tulisikaan rintamaidolla ruokituksi.
Puheenaihe: Kirsi Hölttä, Helsinki (Aamulehti)
Ystävä ei ole mitään muuta, kuin tuttu vihollinen.
A friend is nothing, but an known enemy.
A friend is nothing, but an known enemy.
-
- Sherlock John Holmes
- Viestit: 8261
- Liittynyt: Pe Joulu 24, 2010 11:53 pm
- Paikkakunta: Jupiter
Re: Lasten kasvatuksesta.
En usko että lapsia tarvitsee jotenkin erityisesti "kasvattaa". Uskoisin että jos vanhemmat omalla olemisellaan antaa oikeanlaiset elämänarvot ja turvallisen rakastavan kodin sekä sopivasti vastuuta niin siinä on lapsen helppo siirtyä kohti aikuisuutta. Olen itse useamman kuin yhden lapsen isä ja kyllä lapset ovat selvinneet erittäin hyvin tähän astisesta elämästään. Vaatiihan lapset toki vanhemmiltaankin kasvamista ja vastuun ottoa. Kyllä lapset on vaan niin ihania.
Odota vain, sinäkin kuolet. Ajankohta on vielä hiukan auki, mutta kuolet kuitenkin.
Re: Lasten kasvatuksesta.
Nykyään kai äitiys ja isyys otetaan enemmän jonkinlaisena erikoistilanteena, kun on se yksi piltti. Ennen se oli ihan luonnollista, kun kakaroita pyöri pienessä tuvassa kymmenen. Nyt sitten koitetaan maksimoida sen silmäterän hyvinvointi kaikin keinoin. Hyvähän se on, mutta jääkö muksulle tilaa kehittyä, oppia, seurata, kuunnella ja katsella omatoimisesti ympäröivän maailman menoa ja omaksua sen kirjoittamattomat pelisäännöt muun pikkuväen mukana "oman onnensa nojassa". Esim. jos rikot sääntöjä, joudut itse siitä kuitenkin jollakin tavoin aina vastuuseen. Tai että kaikki ei vaan mene niin kuin 3d-elokuvissa. Tai että kyllä sinua rakastaa monikin, vaikket olisi joka asiassa parasta A-ryhmää. Koko ajan joku kyttää vain sinun toimiasi yötä päivää. Sellainenhan alkaa viimeistään murkkuiässä kyrsiä.
- Juliet Jones
- Axel Foley
- Viestit: 2418
- Liittynyt: La Elo 23, 2008 10:40 pm
- Paikkakunta: Little Stempington
Re: Lasten kasvatuksesta.
Tuon avauksessa olleen artikkelin kaltaista painostusta en ole koskaan kokenut, en synnärillä, neuvolassa tai missään muuallakaan. Tuttavapiirin kanssa on hieman erilaisia tapoja elää lasten kanssa, mutta ei ole tullut törmäyksiä niissäkään.
Kuitenkin nyt huomaan, että lapsia ei ilmeisesti olisi pitänyt kasvattaa, sillä olen tehnyt sen joltakin osin väärin. Asumismuodot ovat lapsivuosina vaihdelleet rivi-, omakoti- ja kerrostaloissa. Kerrostaloasuminen on vaativaa kaikin puolin, ja naapurisopua sekä hyvää ympäristöilmapiiriä silmälläpitäen olen kasvattanut lapsiani näin:
- Iltaisin rauhoitutaan viimeistään klo 20, ja siirrytään niihin tekemisiin, joista ei tule juurikaan ääntä.
- Ympäristöä ei roskata.
- Rapussa liikutaan mahdollisimman hiljaa.
- Kotona vältetään turhaa metelöintiä myös päiväsaikaan, ovet suljetaan maltillisesti eikä tavaroita paiskota/ siirrellä äänekkäästi.
- Ulkona juostaan, tömistellään ja huudetaan, ei sisällä.
Metelöintiä koskeva ohjeistus on siksi, että joku voi haluta mennä meitä aiemmin nukkumaan... ja joku käy ehkä vuorotyössä.. ja joku on ehkä sairas ja kaipaa rauhaa... ja ainakin välillä voi keskittyä hiljaisempaan tekemiseen, kuten vaikka lukemiseen.
Koko kasvatustyö osoittautuu vääräksi ja tarpeettomaksi, jos naapuriin muuttaa lapsiperhe, jossa metodi on "ei kasvateta". Heillä voi monipäinen lapsilauma juosta, hyppiä ja huutaa aina muutaman tunnin kerrallaan. Välillä käydään syömässä, jotta taas energiaa riittää. Tavaroita voi paiskoa, pattereita hakata jne., eikä väliä jos joku naapuri, -vaikka vauva, tarvitsisi unensa.
Joissakin taloyhtiöissä isännöinti tukee "ei kasvateta"- metodia, sillä lapsethan ovat lapsia ja ne tosiaankin saavat riehua ja purkaa energiaa vielä iltakymmenen jälkeen, vaikka naapurusto siitä häiriintyisikin. Toisaalta järjestyssääntö sallii kaikenlaisen metelöinnin useimmissa taloyhtiöissä klo 7- 22, ja toisaalta taas ohjeistaa, ettei asuminen saa häiritä muita asukkaita.
Olen luullut, että kasvatan lapsiani hienosti. Palautteet hoitopaikoista, kouluista jne. ovat olleet hyviä. Naapurusto ja tuttavaperheetkin ovat olleet samaa mieltä.kakkosurpo kirjoitti:En usko että lapsia tarvitsee jotenkin erityisesti "kasvattaa".
Kuitenkin nyt huomaan, että lapsia ei ilmeisesti olisi pitänyt kasvattaa, sillä olen tehnyt sen joltakin osin väärin. Asumismuodot ovat lapsivuosina vaihdelleet rivi-, omakoti- ja kerrostaloissa. Kerrostaloasuminen on vaativaa kaikin puolin, ja naapurisopua sekä hyvää ympäristöilmapiiriä silmälläpitäen olen kasvattanut lapsiani näin:
- Iltaisin rauhoitutaan viimeistään klo 20, ja siirrytään niihin tekemisiin, joista ei tule juurikaan ääntä.
- Ympäristöä ei roskata.
- Rapussa liikutaan mahdollisimman hiljaa.
- Kotona vältetään turhaa metelöintiä myös päiväsaikaan, ovet suljetaan maltillisesti eikä tavaroita paiskota/ siirrellä äänekkäästi.
- Ulkona juostaan, tömistellään ja huudetaan, ei sisällä.
Metelöintiä koskeva ohjeistus on siksi, että joku voi haluta mennä meitä aiemmin nukkumaan... ja joku käy ehkä vuorotyössä.. ja joku on ehkä sairas ja kaipaa rauhaa... ja ainakin välillä voi keskittyä hiljaisempaan tekemiseen, kuten vaikka lukemiseen.
Koko kasvatustyö osoittautuu vääräksi ja tarpeettomaksi, jos naapuriin muuttaa lapsiperhe, jossa metodi on "ei kasvateta". Heillä voi monipäinen lapsilauma juosta, hyppiä ja huutaa aina muutaman tunnin kerrallaan. Välillä käydään syömässä, jotta taas energiaa riittää. Tavaroita voi paiskoa, pattereita hakata jne., eikä väliä jos joku naapuri, -vaikka vauva, tarvitsisi unensa.
Joissakin taloyhtiöissä isännöinti tukee "ei kasvateta"- metodia, sillä lapsethan ovat lapsia ja ne tosiaankin saavat riehua ja purkaa energiaa vielä iltakymmenen jälkeen, vaikka naapurusto siitä häiriintyisikin. Toisaalta järjestyssääntö sallii kaikenlaisen metelöinnin useimmissa taloyhtiöissä klo 7- 22, ja toisaalta taas ohjeistaa, ettei asuminen saa häiritä muita asukkaita.
Re: Lasten kasvatuksesta.
Voihan asian ilmaista niinkin ettei lapsia tarvitse erikoisesti kasvattaa,ainoastaan ohjeistaa noudattamaan tiettyjä yhteisössä vallitsevia sääntöjä.
Varsinainen kasvatus tapahtuu kaurapuuron säännöllisellä anniskelulla.
Varsinainen kasvatus tapahtuu kaurapuuron säännöllisellä anniskelulla.
- Juliet Jones
- Axel Foley
- Viestit: 2418
- Liittynyt: La Elo 23, 2008 10:40 pm
- Paikkakunta: Little Stempington
Re: Lasten kasvatuksesta.
Vaikka tuo viestisi nyt olikin huumorilla silattu, niin silti.. Kasvattaminen on juurikin sitä ohjeistamista. Ja toisinpäin.
Olen siis ohjeistanut lapsiani olemaan huomaavaisia myös toisia ihmisiä kohtaan. Valitettavasti he huomaavat, ettei se toimi aina myös toisinpäin sillä ainakaan meidän asuintalossamme aamusta iltamyöhään kestävään jytkeeseen ja jumalattomaan karjuntaan ei saada muutosta. Ei, vaikka huomaavaisesti ja nätisti kävisi siitä juttelemassa lasten vanhempien kanssa.
Koululaisten kahdeksan aamut sanelevat aika pitkälle meidän perheen nukkumaanmenoajat, ja rauhoittuminen unille on aika vaikeaa, jos möykkä on kestänyt tuntitolkulla. Ei se uni ihan heti hiljaisuudessakaan sellaisen jälkeen tule. Viesti on siis tämä: Naapurissa saadaan meluta ja riehua vapaasti, mutta he (lapsemme)eivät saa nukkua silloin kun tarve olisi.
Lapset, joita ei ohjeisteta jo kotiympäristössä huomioimaan toisia ihmisiä, joutuvat aika tiukille esim. hoidossa kodin ulkopuolella. Päivähoidon ja koulun sääntöihin on vaikea sopeutua, jos jo kotona on totuttu tekemään asiat vapaasti ja juuri niin kuin itsestä on kivaa. Oppivat tietysti, sillä kouluissa ja hoitopaikoissa erilaisten perheiden erilaiset lapset on pidettävä ruodussa yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiseksi.
Olen siis ohjeistanut lapsiani olemaan huomaavaisia myös toisia ihmisiä kohtaan. Valitettavasti he huomaavat, ettei se toimi aina myös toisinpäin sillä ainakaan meidän asuintalossamme aamusta iltamyöhään kestävään jytkeeseen ja jumalattomaan karjuntaan ei saada muutosta. Ei, vaikka huomaavaisesti ja nätisti kävisi siitä juttelemassa lasten vanhempien kanssa.
Koululaisten kahdeksan aamut sanelevat aika pitkälle meidän perheen nukkumaanmenoajat, ja rauhoittuminen unille on aika vaikeaa, jos möykkä on kestänyt tuntitolkulla. Ei se uni ihan heti hiljaisuudessakaan sellaisen jälkeen tule. Viesti on siis tämä: Naapurissa saadaan meluta ja riehua vapaasti, mutta he (lapsemme)eivät saa nukkua silloin kun tarve olisi.
Lapset, joita ei ohjeisteta jo kotiympäristössä huomioimaan toisia ihmisiä, joutuvat aika tiukille esim. hoidossa kodin ulkopuolella. Päivähoidon ja koulun sääntöihin on vaikea sopeutua, jos jo kotona on totuttu tekemään asiat vapaasti ja juuri niin kuin itsestä on kivaa. Oppivat tietysti, sillä kouluissa ja hoitopaikoissa erilaisten perheiden erilaiset lapset on pidettävä ruodussa yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiseksi.
-
- Sherlock John Holmes
- Viestit: 8261
- Liittynyt: Pe Joulu 24, 2010 11:53 pm
- Paikkakunta: Jupiter
Re: Lasten kasvatuksesta.
Kyllä omilla aivoilla varustetut lapset tietää/oppii vanhemmiltaan asioita niin hyvässä kuin pahassakin. Vaikka olenkin useamman lapsen isä ja en ole lapsille laittanut päähän kiristävää pipoa niin lapseni eivät ole häiriköitä. Tietävät kyllä normaalin elämän rytmin ja säännöt. Olen tavannut kylläkin muissa asiayhteyksissä tietynlaisia aikuisia jotka kuulee kaikenlaisia ääniä pattereista kerrostaloissa, joiden mielestä ihmisten pitäisi kulkea rappusissa levitoimalla. Jos kyseisillä aikuisilla sattuu olemaan lapsia niin useimmiten nämä lapset joutuvat kärsimään, jopa häpeämään vanhempiaan. Sehän on uskomattoman hieno ajatus muutenkin et ei meidän lapset vaan ne toisten kakarat. On toki sellaisia ihmisiä jotka ei tajua et varsinkin kerrostaloissa ääniä kuuluu käytännössä ympärivuorokauden, äänen tuottajat niin aikuisia kuin lapsia. Ihmisillä voi olla erilaisia vuorokausirytmejä eri syistä, työt yms. Jos jollakin on vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa et kerrostaloissa asuu muitakin kuin sinä ITSE, niin kannattaa muuttaa syvimpään korpeen mitä maasta löytyy. Ai hitsi, siellähän voi sammakot kurnuttaa kesäyöt. Juliet Jones, en usko että kukaan sinun naapurisi kauheasti kyttää sinun tai perheesi aiheuttamaa häiriötä. Joka ainut ihminen, niin sinä kuin minäkin aiheutamme jonkun mielestä häiriötä.
Odota vain, sinäkin kuolet. Ajankohta on vielä hiukan auki, mutta kuolet kuitenkin.
- Juliet Jones
- Axel Foley
- Viestit: 2418
- Liittynyt: La Elo 23, 2008 10:40 pm
- Paikkakunta: Little Stempington
Re: Lasten kasvatuksesta.
Naapureissamme ei tiettävästi kytätä meitä, eikä muitakaan. On hyvin rauhoittavaa kuulla ympäristöstä elämän ääniä, kuten lasten itkua, leikkiä ja naurua, askelten ääniä, ovien narinaa, veden laskua, pyykkikoneen ääntä, koirien haukuntaa, autonrenkaiden rahinaa soralla, taulujen kiinnittämistä seiniin, verhojen liikuttelua, imurointia, jne. Käsititköhän nyt ihan vahingossa väärin, vai tahallasi?
Kirjoitukseni häirikköperhe terrorisoi ympäristöään metelillä, joka kestää joka päivä miltei koko päivän lukuunottamatta niitä aikoja, jolloin he kaikki (ilmeisesti) nukkuvat, tai eivät ole kotosalla. Meidän perhe ei ole ainoa, joihin häiriö vaikuttaa, vaan kärsivien joukossa on kahden muunkin huoneiston asukkaat.
Jos otetaan lähtökohdaksi se, että kaikki saavat kotonaan elää vapaasti, niin silloin pitäisi saada kaikkien myös nukkua vapaasti ja keskittyä omiin tekemisiinsä ilman häiriötä.
- Luettuani kakkosurpon paasauksen uudestaan, vastaankin itse: kyllä, käsitit ihan tahallaan väärin.
Kirjoitukseni häirikköperhe terrorisoi ympäristöään metelillä, joka kestää joka päivä miltei koko päivän lukuunottamatta niitä aikoja, jolloin he kaikki (ilmeisesti) nukkuvat, tai eivät ole kotosalla. Meidän perhe ei ole ainoa, joihin häiriö vaikuttaa, vaan kärsivien joukossa on kahden muunkin huoneiston asukkaat.
Jos otetaan lähtökohdaksi se, että kaikki saavat kotonaan elää vapaasti, niin silloin pitäisi saada kaikkien myös nukkua vapaasti ja keskittyä omiin tekemisiinsä ilman häiriötä.
- Luettuani kakkosurpon paasauksen uudestaan, vastaankin itse: kyllä, käsitit ihan tahallaan väärin.
- Juliet Jones
- Axel Foley
- Viestit: 2418
- Liittynyt: La Elo 23, 2008 10:40 pm
- Paikkakunta: Little Stempington
Re: Lasten kasvatuksesta.
Tuossa vielä kakkosurpolle, jos edelleen käsität tahallaan väärin. Meillä ymmärretään mainiosti, että kerrostalossa asuu muitakin kuin me. Samoin tunnutaan ymmärtävän parissakymmenessä muussakin asuintalomme huoneistossa.Juliet Jones kirjoitti:Metelöintiä koskeva ohjeistus on siksi, että joku voi haluta mennä meitä aiemmin nukkumaan... ja joku käy ehkä vuorotyössä.. ja joku on ehkä sairas ja kaipaa rauhaa... ja ainakin välillä voi keskittyä hiljaisempaan tekemiseen, kuten vaikka lukemiseen.
Re: Lasten kasvatuksesta.
Mä henk.koht. olen saanut ns. vapaankasvatuksen.Se ei siis todellakaan tarkoita että kasvatus olisi laiminlyöty,vaan ohjeistusta ja ymmärtämystä on jaettu positiivisessa hengessä,vastuuta pikkuhiljaa lisäten ymmärryksen kasvaessa.
Samaa linjaa olen itsekin vanhemman roolissa toteuttanut ja hyvin on mennyt.
Samaa linjaa olen itsekin vanhemman roolissa toteuttanut ja hyvin on mennyt.
Re: Lasten kasvatuksesta.
Eilen muuten Poliisit-sarjassa toinen virkamiehistä totesi jotakin tyyliin "ennen vanhaan lähti ylivilkkaudet saunan takana", kun joku keskittymis- ja tarkkavaisuushäiriöstä epäilty teinihoppari kävi viisastelemassa vanhoilla vitseillä maijan sivuikkunalla.
Kasvatuksessa on aika vaikea etsiä se oikea tai edes se kultainenkeski tie. Jokainen skloddi ja giltsi kun on oma yksilönsä. Ihan kuin aikuinenkin. Kaikkiin ei edes tiili pure. Ja taustalla on useinkin joku ihan oikeakin häikkä, jossakin fyysisellä puolella henkistä olemusta. Pientä taaperoa vielä voi jotenkin ehkä ohjata oikeaan suuntaan, mutta jossakin myöhemmässä vaiheessa alkaa aina joku oireilu tai sellaiseksi ainakin tulkittava. Toisilla se ei näy tai on vaan niin lievää, ettei näy. Toisilla läikkyy koko ajan yli ja pitkälle. Kaikki se on usein ihan normaalia ja kuuluu asiaan ja turha syyttää kasvatustakaan kaikesta.
Paras konsti on olla läsnä. Ei aina välttämättä max. paljon konkreettisestikaan, vaan edes taustalla ja sillä tavalla, että lapsi sen tietää.
Kasvatuksessa on aika vaikea etsiä se oikea tai edes se kultainenkeski tie. Jokainen skloddi ja giltsi kun on oma yksilönsä. Ihan kuin aikuinenkin. Kaikkiin ei edes tiili pure. Ja taustalla on useinkin joku ihan oikeakin häikkä, jossakin fyysisellä puolella henkistä olemusta. Pientä taaperoa vielä voi jotenkin ehkä ohjata oikeaan suuntaan, mutta jossakin myöhemmässä vaiheessa alkaa aina joku oireilu tai sellaiseksi ainakin tulkittava. Toisilla se ei näy tai on vaan niin lievää, ettei näy. Toisilla läikkyy koko ajan yli ja pitkälle. Kaikki se on usein ihan normaalia ja kuuluu asiaan ja turha syyttää kasvatustakaan kaikesta.
Paras konsti on olla läsnä. Ei aina välttämättä max. paljon konkreettisestikaan, vaan edes taustalla ja sillä tavalla, että lapsi sen tietää.
- Juliet Jones
- Axel Foley
- Viestit: 2418
- Liittynyt: La Elo 23, 2008 10:40 pm
- Paikkakunta: Little Stempington
Re: Lasten kasvatuksesta.
Waja, ei tuo saamasi kasvatus ole vapaata kasvatusta. Sinua on ohjeistettu, ymmärretty, tuettu kehitystäsi positiivisesti kuten pitääkin, vastuutakin on kertomasi mukaan annettu ikätason mukaan.Waja kirjoitti:Mä henk.koht. olen saanut ns. vapaankasvatuksen.Se ei siis todellakaan tarkoita että kasvatus olisi laiminlyöty,vaan ohjeistusta ja ymmärtämystä on jaettu positiivisessa hengessä,vastuuta pikkuhiljaa lisäten ymmärryksen kasvaessa.
Samaa linjaa olen itsekin vanhemman roolissa toteuttanut ja hyvin on mennyt.
Vapaa kasvatus on sitä, etteivät vanhemmat ole oikealla tavalla läsnä lapsensa kasvussa, eivätkä auta ymmärtämään niitä asioita, joita lapsi itse ei oppisi ymmärtämään. Jokainen lapsi tekee välillä väärin, ja siihenkin pitäisi puuttua positiivisessa hengessä lasta ohjeistaen. Vapaasti kasvattava vanhempi toteaa, ettei asialle vain voi mitään..
En sattunut katsomaan INES7:n mainitsemaa ohjelmaa, mutta poliisisedänkin pitäisi ymmärtää, ettei "saunan takana"- kasvattaminen todellakaan ole nykypäivää. Toivottavasti se oli huumoriheitto?
Totta sekin, että jatkuvan "yli läikkymisen" taustalla voi olla kehityshäiriö, tai sairaus, mutta vastuulliset vanhemmat hakevat luonnollisesti apua sellaiselle lapselle ja kasvatukseen. Tuttavapiirissämme on muutama jonkinasteisesta aivotoiminnan häiriöstä kärsivää lasta. Joku tarvitsee lääkitystä, joku toinen pärjää johdonmukaisella ohjaamisella muutamine erityisohjeineen.
Re: Lasten kasvatuksesta.
Vapaakasvatusideologia ei ole synonyymi sille että kasvatus laiminlyötäisi.
En väitä että summerhill-metodeihin perustuva kasvatus sellaisenaan olisi täysin aukoton metodi,mutta sitä soveltaen on monia onnistuneita aikuistumisia.
En väitä että summerhill-metodeihin perustuva kasvatus sellaisenaan olisi täysin aukoton metodi,mutta sitä soveltaen on monia onnistuneita aikuistumisia.
Re: Lasten kasvatuksesta.
Se oli juuri sellainen huumoriheitto, joka auttaa jaksamaan vaikeassa ammatissa, vielä vaikeampien ihmis(taimi)kohtaloiden kanssa.Juliet Jones kirjoitti:
En sattunut katsomaan INES7:n mainitsemaa ohjelmaa, mutta poliisisedänkin pitäisi ymmärtää, ettei "saunan takana"- kasvattaminen todellakaan ole nykypäivää. Toivottavasti se oli huumoriheitto?
Totta sekin, että jatkuvan "yli läikkymisen" taustalla voi olla kehityshäiriö, tai sairaus, mutta vastuulliset vanhemmat hakevat luonnollisesti apua sellaiselle lapselle ja kasvatukseen. Tuttavapiirissämme on muutama jonkinasteisesta aivotoiminnan häiriöstä kärsivää lasta. Joku tarvitsee lääkitystä, joku toinen pärjää johdonmukaisella ohjaamisella muutamine erityisohjeineen.
Valitettavasti "Ja Vitut! Meiän lapses´ei oo mitään vitun aivovammaa!" on hyvin yleinen asenne lieväänkin sairauteen viitattaessa. Vaikka olisi miten muuten kunnolliset vanhemmat.
- Juliet Jones
- Axel Foley
- Viestit: 2418
- Liittynyt: La Elo 23, 2008 10:40 pm
- Paikkakunta: Little Stempington
Re: Lasten kasvatuksesta.
On varmasti erittäin vaikea paikka vanhemmille myöntää, että omalla lapsella saattaisi olla jotakin vialla. Tuosta syystä diagnoosi ja oikea hoito voi viivästyä pahasti. Se on torjuntareaktio, mikä on sinänsä ymmärrettävää, muttei auta lapsen asiaa. Vanhemmat kuitenkin yleensä helpottuvat diagnoosin saatuaan ja ovat vastaanottavaisia myös hoitotoimien suhteen.
Niin, toiset lapset hoidellaan saunan takana ja toisista pappi piiskaa pirun ulos.. Itse en jaksa enää minkäänlaista työtä lasten kanssa, sillä juuri ne esille tulevat elämän nurjat puolet ja kipeät lapsikohtalot ovat liian raskaita kantaa.
Niin, toiset lapset hoidellaan saunan takana ja toisista pappi piiskaa pirun ulos.. Itse en jaksa enää minkäänlaista työtä lasten kanssa, sillä juuri ne esille tulevat elämän nurjat puolet ja kipeät lapsikohtalot ovat liian raskaita kantaa.