Avioliittoon pakotettu suomalainen Sara Al Husaini kertoo kaunistelemattomasti naisen asemasta islamissa
Huono tyttö kertoo kaunistelemattomasti kunniaväkivallasta ja naisen asemasta islamissa.
Sara Al Husaini: Huono tyttö. Like. 295 s.
SARA Al Husainin esikoisromaanissa Huono tyttö on maininta patsaasta, joka esittää palavaa naista.
Irakilaisen taksikuskin autossa oleva patsas symboloi tarinaa naisesta, joka kuoli, koska paloi mieluummin kuoliaaksi kuin astui ulos onnettomuuautosta ilman palaneita vaatteitaan.
Se on äärimmäinen symboli sille, että naisen henki on vähempiarvoinen kuin miehen kunnia.
Huono tyttö tuo suomalaiselle kirjallisuuskentälle tärkeän mutta vähemmän käsitellyn aiheen. Se kertoo kertoo kaunistelemattomasti kunniaväkivallasta, pakkoavioliitoista ja naisen asemasta islamissa sekä elämästä kahden kulttuurin välissä.
Maahanmuuttajataustaisten tyttöjen ja naisten kokemuksia käsittelee myös Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen teos Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (WSOY, 2022), Sen pohjalta tehty näytelmä sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa syyskuussa.
...
Huono tyttö on omakohtainen. Al Husaini on kertonut esimerkiksi Ylen haastattelussa muuttaneensa keskeisistä tapahtumista vain ihmisten ja paikkojen nimet.
Al Husaini syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa vuonna 1992, minkä jälkeen perhe muutti Suomeen. Kuopiossa lapsuutensa viettänyt Al Husaini pakotettiin 23-vuotiaana naimisiin serkkunsa kanssa Irakissa. Kaikki tämä kerrotaan myös romaanissa, jonka päähenkilö on nimeltään Saara.
TEOKSESSA on eri aikatasoja, joissa seurataan pääosin Saaran kasvua Suomessa kahden kulttuurin välissä ja myöhemmin julmaa pakkoavioliittoa Irakissa.
Teos dokumentoi sellaisia kokemuksia, joita on vaikea nostaa julkiseen keskusteluun aiheeseen liittyvien poliittisten agendojen ja rasismin vuoksi. Mutta tämäkin pitää kertoa, täytyy rikkoa vaikenemisen kulttuuri, Al Husainin romaani sanoo voimallisesti.
Romaani piirtää esiin tarkasti patriarkaalista järjestelmää, joka toimii kasvualustana naisiin kohdistuvalle sorrolle ja väkivallalle. Diktaattori Saddam Husseinin, sotien ja terrorin jälkeisessä, konservatiivisempaan suuntaan kääntyneessä Irakissa se tarkoittaa naisten sulkemista kodin piiriin, miehen päätösvaltaa perheessä ja yhteiskunnassa ja vaatimusta huivin ja peittävän vaatetuksen käyttöön.
Naisten ja tyttöjen siveys on erityisen valvonnan alla. Saara kiinnittää jo lapsena huomiota tyttöjen ja poikien erilaisiin rooleihin ja kaksoisstandardeihin. Myös isän ”puhtauden” tärkeyttä korostavat varoitukset jäävät mieleen: ”Eihän kukaan mies mene ravintolaan syömään likaiselta lautaselta.”
Naiset vertautuvat esineisiin ja varjeltavaan omaisuuteen. Myös romaanissa erilaisiin esineisiin latautuu toiston kautta symbolista arvoa. Niistä vähäisin ei ole hiukset peittävä huivi, jonka riisumisen seuraukset ovat Saaralle kohtalokkaat.
Pian sen jälkeen, kun Saara lopulta, perheen ja muslimiyhteisön painostuksen jälkeen, pukee huivin takaisin, hän löytää itsensä keskeltä ”maanpäällistä helvettiä”. Viattomaksi sukulaisvierailuksi naamioidun Irakin matkan todellinen syy paljastuu. Hänet pakotetaan avioliittoon.
Romaanin esineistöön kuuluu myös valkoinen kangaspala, jonka on hääyönä tuhriuduttava punaiseen. Yöpöydän lampusta tulee kateuden kohde. Se saa olla rauhassa hääyön väkivallan teoilta.
KERRONTA ei kuvaile tapahtumia aina niinkään kaunokirjallisen etäisyyden päästä vaan läheltä haavaa, traumaa, joka värittää tekstiä eri tavoin. Kertojaääni antaa vihan kuulua, ja se osoittaa suoraan kohti vääryyttä.
Minäkertoja ottaa voimakkaasti kantaa esimerkiksi huiviin. Kertojan mukaan sen käytön valinnanvapaus on kyseenalaista silloin, kun sen riisuminen erottaa ihmisen omasta perheestään ja kulttuuristaan, saattaa yksilön häpeään omassa yhteisössään:
”Niin kauan kuin nainen ei aidosti saa valita, huivi on kaikkea muuta kuin kankaanpala, se on turvaa tarjoavan kassakaapin sijaan häkki, josta vapaudesta haikailevat huonot tytöt eivät pääse lentoon.”
...
Enemmän täällä:
Helsingin Sanomat
9.10.2023 16:00
...koska paloi mieluummin kuoliaaksi kuin astui ulos onnettomuuautosta ilman palaneita vaatteitaan.
vert tapaus Vantaan Hakunila...
...pakotettiin 23-vuotiaana naimisiin serkkunsa kanssa Irakissa
"Pakolaiset tuovat uutta verta ja uusia geenejä tähän, heh heh, niin sisäsiittoiseen Suomeemme".
...vaikea nostaa julkiseen keskusteluun aiheeseen liittyvien poliittisten agendojen ja rasismin vuoksi. Mutta tämäkin pitää kertoa, täytyy rikkoa vaikenemisen kulttuuri, Al Husainin romaani sanoo voimallisesti.
Al Husain kertoo sen mistä vasemmistopoliitikot vaikenevat. Maahanmuuttajien arvosteluhan on rasismia.
- Sana rasismi ei enää tarkoita mitään muuta kuin, että sen sanojalta ovat loppuneet järkevät argumentit (jos niitä koskaan on ollutkaan) ja hän turvautuu r-sanaan, vaientaakseen kanssaan eri mieltä olevat, uskoen tuon taikasanan saattavan eri mieltä (ei-kivaa mieltä) olevan julkiseen häpeään.
