Iranista monen mutkan kautta itähelsinkiläiseksi yrittäjäksi päätynyt ”Danny” uskoo, että Suomessa vähätellään islamin uhkaa: ”Te olette liian kiltti kansa”
Jenna LehtonenJULKAISTU 23/02/20203
Persialaiseksi ateistiksi itseään tituleeraava yrittäjä uskoo, että koko Eurooppa on täynnä ääri-islamisteja, joita hän kutsuu tikittäviksi pommeiksi.
Kun Danny oli 14-vuotias, hänen isänsä hirtettiin. Elettiin vuotta 1979, ja Iranissa oli meneillään vallankumous. Nuoren pojan elämä muuttui silmänräpäyksessä, kun aseistautuneet sotilaat eli niin kutsutut Allahin soturit, rynnivät hänen perheensä kotiin.
Mitään ei ollut tehtävissä, kun kehyksissä olleet kuvat pirstoutuivat lattialle, ja isää hakattiin kaikin voimin. Toinen sotilaista löi, toinen potki. Danny seurasi veljensä ja äitinsä kanssa tapahtumia hädästä jähmettyneenä. Kuninkaan eli šaahin palveluksessa ollutta isää pidettiin maanpetturina. Siksi hänet kaapattiin omasta kodistaan. Se oli viimeinen kerta, kun Danny näki isänsä elossa.
Vuotta myöhemmin Irak aloitti sodan Irania vastaan. Ne, jotka pystyivät, lähtivät karkuun. Levottomassa maassa tapahtui asioita, joista moni vaikeni kuoleman uhalla. Vääräuskoisia tapettiin, kidutettiin ja otettiin vangeiksi. Naisia raiskattiin, pahoinpideltiin ja pakotettiin naimisiin.
–Aluksi luulin, että naisilla oli kasvoillaan punaista huulipunaa. Sitten tajusin, että se oli verta. Räteistä , joilla meikit putsattiin, putosi maahan sirpaleita.
Ennen kuin Danny täytti 15 vuotta, hän pakeni monen muun nuoren tavoin Iranista Pakistaniin. Muita vaihtoehtoja ei ollut.
Dannylla on vain muutama valokuva tallella lapsuudestaan. Tässä kuvassa hän on veljensä kanssa. Kuva: Jenna Lehtonen
Persialainen ateisti
Asioiden arkaluonteisuuden vuoksi ”Danny” ei esiinny tässä jutussa oikealla nimellään. Teksti perustuu haastateltavan kertomuksiin.
Danny kutsuu itseään persialaiseksi ateistiksi, joka joutui pakenemaan omasta kotimaastaan islamilaista ideologiaa. Hän ei usko Jumalaan eikä Saatanaan, eikä ole enää missään yhteydessä entiseen kotimaahansa. Islamia hän pitää vaarallisena ideologiana. Danny ei hahmota ääri-islamia erillisenä asiana, vaan pitää kaikkia sharia-lakiin uskovia ääri-islamisteina.
Se, että Danny ylimalkaan on hengissä, on ihme. Pakomatka Iranista Eurooppaan kesti vuosia, ja niiden läpikäyminen saa miehen silmät edelleen kostumaan.
Danny ei ole ollut vuosiin yhteydessä kotimaahansa. Kuva: Jenna Lehtonen
Yhteinen kieli pelasti
Pakomatka Eurooppaan sai alkunsa Iranin ja Pakistanin rajalta, jossa vierähti pari kuukautta. Karkulaisilta vietiin heti kättelyssä passit ja niihin tehtiin reiät. Elämä oli vaarallista. Yöt vietettiin pimeässä kellarissa, jossa vilisi rottia ja torakoita. Kun Danny lopulta pääsi rajan yli, vastassa oli paikallinen poliisipartio.
Nuorille miehille huudettiin englanniksi: ”Dollar, dollar!” Kaikki rajan ylittäneet pakotettiin riisuutumaan, ja samaan aikaan, kun he tyhjensivät taskujaan seteleistä, virkavalta hakkasi heitä kepeillä. Sen jälkeen tyhjätaskut ohjattiin pieneen minibussiin, joka ajoi kaupungin keskustaan. Jokainen lähti omille teilleen. Danny piti tilannetta toivottomana.
–Kävelin ja mietin, mitä teen. Se tuntui maailmanlopulta. Sitten kuulin jostain persian kieltä. Luulin, että olen tullut hulluksi.
Danny lähestyi miestä varovasti ja kysyi, onko hän Iranista. Vaikka kyseessä oli täysin tuntematon henkilö, kohtaaminen tuntui samalta kuin olisi tavannut pitkän ajan jälkeen rakkaan sukulaisen. Danny kertoi kaiken, mitä oli kokenut. Mies otti hänet suojatikseen ravintolaansa ja tarjosi purtavaa.
–Ruoka ei ole koskaan maistunut niin hyvältä kuin silloin, Danny muistelee.
Tuohon aikaan Pakistan oli iranilaiselle äärimmäisen vaarallinen maa oleskella. Monet menettivät henkensä, kun ohi ajoi avoauto, josta ammuttiin laukauksia. Elämä oli kuin tuuripeliä, jossa pysähtyminen ei ollut vaihtoehto. Danny sai tapaamaltaan mieheltä yöpaikan lisäksi turvaa ja apua, jonka turvin hän pystyi jatkamaan matkaansa Intian rajalle.
Kaikesta kokemastaan huolimatta Danny jaksaa hymyillä asiakkailleen joka päivä. Kuva: Jenna Lehtonen
Kahdeksan vuotta Intiassa
Kuukaudet ennen Intiaan pääsyä kuluivat kaltereiden takana. Iranilaisia pidettiin vakoojina, ja hengenlähtö oli taas lähellä. Jos karkuri palautettiin Pakistaniin, vastassa oli suurella todennäköisyydellä kuolema. Kahden kuukauden jälkeen Danny pakeni toisen nuorukaisen kanssa vailla minkäänlaista suuntaa. Päivät kuluivat piileskellen.
Satojen kilometrien pakomatkan jälkeen virkavalta poimi kadulta kaksi likaista ja väsynyttä nuorta miestä. Pakolaiset pahoinpideltiin ja heidät sidottiin köysillä kiinni käsistä, jaloista ja niskasta. Edessä oli taas yksi istunto paikallisessa poliisivankilassa. Danny muistaa, miten hän huusi paikalla käyneelle lehdistön edustajalle: ”Help, we are refugees!”
–Olimme siellä vuoden ja 15 päivää. Sinä aikana käteni tulehtui ja se oli yhtä paksu kuin norsun kärsä. Ajalla ei ollut enää merkitystä. Jouduin repimään yhden hampaistani pois, kun se oli niin kipeä.
Eräänä päivänä poliisit avasivat sellin oven ja käskivät vankeja ottamaan jalat alleen. Danny sanoi sellitoverilleen, että heidät varmasti ammutaan. Sen sijaan toimistossa oli vastassa päällikkö, joka kertoi, että miehet vapautetaan ja viedään juna-asemalle. Suuntana oli Delhi.
Intiassa Danny vietti yhteensä kahdeksan vuotta. Sen jälkeen taival jatkui Afganistanin ja Venäjän kautta Suomeen.
–Et haluaisi mennä enää pidemmälle, mutta kun katsot taaksesi, paluuta sinne ei enää ole.
”Meitä islamin väkivallan uhreja on paljon”, Danny sanoo. Kuva: Jenna Lehtonen
Eurooppa täynnä tikittäviä pommeja
Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, Danny puhuu seitsemää eri kieltä ja tietää, millaista on elää jatkuva hätätila päällä. Suomessa hän on asunut vuodesta 1991 lähtien. Lähes koko tuon ajan hän on toiminut yrittäjänä ja tehnyt töitä muun muassa siivoojana, lumitöiden tekijänä ja yökerhon pitäjänä. Itäkeskuksessa hän on pyörittänyt sekä kahvilaa että nykyistä Eastonissa sijaitsevaa Pho Hanoi -ravintolaansa, josta elannon saaminen on tiukilla.
–Teen orjatyötä seitsemänä päivänä viikossa. Olen oman itseni orja. Itken sisältä päin. Olen nähnyt liikaa. Kaatunut ja noussut niin monta kertaa.
Kaiken kokemansa jälkeen luotto muihin ihmisiin on koetuksella jopa arkielämässä. Jos asiakas kysyy, mistä päin Irania Danny on kotoisin, hän vaihtaa puheenaihetta.
Euroopan pakolaisjärjestelmää yrittäjä pitää täysin absurdina.
–Jos tulet sodasta ja kuolemasta, miksi sinulla on uusi kännykkä kädessäsi? Hädästä tuleva syö kuivankin leivän ja on kiitollinen siitä. Hän ei valita, että saa koiranruokaa.
Danny uskoo, että koko Eurooppa on täynnä tikittäviä pommeja. Hänen mielestään Suomessa vähätellään islamin uhkaa. Vaikka hän on tavannut yrittäjän roolissa ministereitä Mykkäsestä Soiniin, hän pitää Suomea liian sinisilmäisenä yhteiskuntana.
–Te olette liian kiltti kansa. Ette näe sitä. Tämä maa on moraalisessa konkurssissa, kuten Jari Sarasvuo sanoo.
Kahden lapsen isää huolettaa maamme turvallisuus. Kaiken näkemänsä jälkeen hän suhtautuu maahanmuuttoon kriittisesti.
Pho Hanoi oli aikaisemmalta nimeltään Pho Nokis. Kuva: Jenna Lehtonen
Raiskauksia ja pahoinpitelyjä
Puheissaan Danny viittaa moniin uutistapahtumiin, jotka ovat nousseet esille mediassa. Itä-Helsinkiä kutsutaan hänen tuttavapiireissään Lähi-Idäksi ja Itistä Isis-keskukseksi. Idän osalta Danny muistuttaa Puhoksen joukkotappelusta ja Laajasalon ”enosta”. Niiden lisäksi hän mainitsee esimerkiksi Oulussa sattuneesta yli 80-vuotiaan naisen raiskauksesta ja vastaavasta Vantaalla tapahtuneesta teosta, jossa uhrina oli 5-vuotias lapsi.
–Suomessa on raiskattu suuri määrä alaikäisiä. Tekoja pimitetään, koska ne ovat niin brutaaleja ja järjestelmällisiä. Tekijöiden tarkoitus on levittää pelkoa.
Yrittäjän näkemyksen mukaan monet hankkivat pakolaisstatuksen ostetuilla tarinoilla, joita myyvät ne, jotka ovat jo saaneet oleskeluluvan ja uuden passin. Hänen mukaansa maahan saapuvat tietävät etukäteen, mitä poliisille täytyy sanoa.
Vuonna 2015, jolloin nuoria pakolaismiehiä saapui Suomeen ennätyksellinen paljon, Danny heräsi painajaisiin, joissa häntä ammuttiin. Jihadia eli pyhää sotaa hän vertaa syöpään.
–Suomi on vapaa maa. Voin uskoa vaikka kiveen huomenna. Se on väärin, että joku pakotetaan kunnioittamaan toista uskonnon vuoksi. Täällä törmäillään ja kävellään päälle. Jo 3-vuotiaille muslimilapsille opetetaan, että vääräuskoiset voi häpäistä.
Sitten Danny muistuttaa Isis-järjestön julkaisemasta videosta, jossa 3-vuotias lapsi ampuu vakoojaksi epäiltyä miestä päähän.
–Iranin islamistit ovat joka puolella. Irakissa, Syyriassa, Afganistanissa, Saksassa, Britanniassa, Ruotsissa ja Suomessa. He istuvat viereesi bussissa ja puukottavat. He räjäyttävät ihmisiä. Kun minä katson kauhuelokuvaa, minua naurattaa. Minulle se on todellista elämää.