EU hyväksyi uudet digitekijänoikeudet: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”
Euroopan unionin parlamentti hyväksyi tiistaina uuden tekijänoikeuslainsäädännön. Osa pelkää direktiivin vaarantavan vapaan internetin.
EU:n tekijänoikeusuudistuksen vastustajat osoittivat mieltään Saksan Berliinissä lauantaina 23. maaliskuuta. (KUVA: HANNIBAL HANSCHKE / REUTERS)
Laura Halminen HS, Jenni Virtanen HS
Julkaistu: 26.3. 12:59 , Päivitetty: 26.3. 14:14
BRYSSEL/HELSINKI
EUROOPAN parlamentti on äänestänyt Euroopan unionin uudesta tekijänoikeuslainsäädännöstä. Tekijäoikeuslainsäädäntö määrittää ensimmäistä kertaa, miten esimerkiksi luovien sisältöjen tekijöille korvattaisiin niiden jakaminen suurten mediayhtiöiden alustoilla. Direktiiviehdotusta on kutsuttu eurooppalaisen kulttuurin pelastajaksi.
Uudistuksia on neuvoteltu yli kahden vuoden ajan, ja parlamentti on äänestänyt muutoksista jo useaan otteeseen. Edellinen direktiivi on vuodelta 2001, jolloin esimerkiksi videopalvelu Youtubea ja yhteisömedia Facebookia ei ollut vielä edes olemassa.
Tiistain äänestys on ollut hyvin kiistanalainen, sillä osa europarlamentaarikoista eli mepeistä kokee, että direktiivin tietyt artiklat uhkaavat internetin julkaisuvapautta. Parlamentaarikkojen tiistainen keskustelu oli värikäs ja kuumensi osallistujien tunteita. Piilaakson mediayrityksiä suomittiin monin eri ilmaisuin, ja niitä arvosteltiin esimerkiksi siitä, etteivät ne maksa veroja.
”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia sellaiseen kohtaan, mihin niitä sattuu eniten”, kuvasi vihreä ruotsalaismeppi Max Andersson ennen äänestystä käydyssä keskustelussa.
Uusi direktiivi hyväksyttiin äänin 348 puolesta ja 274 vastaan.
DIREKTIIVIN esittelijä, saksalainen keskustaoikeisto EPP:n meppi Axel Voss piti esityksen puolesta painavan puheenvuoron, jossa hän painotti, ettei direktiivi tuo sensuuria. Vossin mukaan lain tarkoituksena on suojella eurooppalaista kansalaista ja maksaa luoville tekijöille korvaus työstä.
”Suuret internetjätit hallitsevat paskamyrskyjä, pyrkivät vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen ja käyttämään nuoria mielipiteenmuodostuksen välineinä”, Voss sanoi.
”On aika pelastaa eurooppalainen kulttuuri”, hän jatkoi.
Kokoomuksen meppi Henna Virkkunen painotti puheenvuorossaan, että tulos on pitkän neuvottelun kompromissi. Esitys ei suodata eikä blokkaa, hän sanoi.
”On selvää, että myös digiaikana toisen työtä ei saa hyödyntää kaupallisesti ilman lupaa.”
YKSI kiistanalaisista ja nyt hyväksytyistä kohdista direktiivissä on artikla 11, jota on kutsuttu myös linkkiveroksi. Artikla rajoittaa sitä, millaisia otteita uutismateriaalista saa julkaista verkossa ilman tekijän lupaa. Helmikuussa saavutetun alustavan sopuratkaisun mukaan yksittäisiä sanoja tai erittäin lyhyitä otteita pidempien tekstien julkaisu vaatii lisenssin.
Lisenssi velvoittaa kaupalliset jakelijat, kuten Googlen ja sen omistuksessa toimivan Youtuben sekä Facebookin, maksamaan korvauksia mediayhtiöille, jos ne julkaisevat mediayhtiöiden sisältöä.
Käytännössä siis jos vaikkapa Facebookin käyttäjä jakaa Helsingin Sanomien uutisen, Facebookilla tulisi olla lisenssisopimus Helsingin Sanomat omistavan Sanoma Media Finlandin kanssa. Tämän sopimuksen puitteissa Facebook tilittäisi tekijänoikeuskorvauksia mediayhtiöille kuten Sanoma Media Finlandille.
Nettiyhtiöt ovat vastustaneet uudistusta ärhäkästi, sillä tulonsiirrot tekijänoikeusmaksujen muodossa merkitsisivät niille menetyksiä ansioihin, jotka ne ovat tottuneet pitämään itsellään. Epäkaupallisia verkkoalustoja, kuten Wikipediaa ja Githubia, maksut eivät koske.
Toinen huomiota herättänyt kohta on artikla 13, jonka mukaan internetin alustapalvelujen on varmistettava, että niiden käyttäjät eivät lataa verkkoon sellaista materiaalia, joihin heillä ei ole oikeuksia. Arvostelijoiden mukaan tämä käytännössä pakottaa palvelut suodattamaan käyttäjiensä niihin lataamaa materiaalia.
Kukaan ei toistaiseksi tiedä varmuudella, miten nämä suodattimet toimisivat. Vastustajien mukaan ne tuskin toimivat niin hyvin, etteivätkö ne estäisi myös sellaisten sisältöjen jakamista, joissa ei ole tekijänoikeusongelmia.
Tiistain parlamenttikeskustelussa tuli useaan otteeseen esille, että tekstissä ei mainita suodattimia.
TÄMÄ tekijänoikeusdirektiivin artikla on saanut lempinimen meemikielto, vaikka helmikuussa saavutetussa sopimuksessa pilkkanimi torjutaan ponnekkaasti.
Sopimuksen mukaan on tärkeää, että muun muassa kritiikin, arvostelun, parodian ja pastissin keinot suojataan jatkossakin, ja näihin kuuluu nimenomaan meemien ja giffien käyttö.
Artikla 13 on siirretty sopimustekstin artiklaksi 17, mutta nimi elää yhä sitkeästi. Koko tekijänoikeusdirektiivin ehdotetun muodon voi lukea suomeksi tästä.
Artiklaa 13 ehdotettiin myös poistettavaksi kokonaan. Tässä äänestyksessä ero sen hyväksymiseksi oli hyvin kapea: hylkäämistä kannatti 312 meppiä ja hyväksymistä 317.
VIIKONLOPPUNA suodattamisvaatimuksen vastustajat marssivat useissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Berliinissä mielenosoitukseen osallistui Deutsche Welle -kanavan mukaan vähintään 10 000 ihmistä.
Direktiivin vastustajien mukaan nettijäteille asetettava velvoite sisältöjen suodattamisesta johtaa todennäköisesti sensuuriin. Yli viisi miljoonaa ihmistä on allekirjoittanut nettivetoomuksen suodattimia vastaan.
Äänestystulosta riensivät kiittelemään niin Euroopan uutiskustantajien kuin musiikkikustantajienkin liitot.
Uutinen päivittyy.