Nettihuijaukset

[garion]

Eli kyselisinkin kuinka monta erilaista nettihuijauksen muotoa tiedätte? Itse en pahemmin tätä osa aluetta tunne. Ihan mielenkiinnosta kyselen.

[Kivireki]

Vaikka olenkin yhä sitä mieltä että leikit väärällä hiekkalaatikolla, vastataan nyt silti. Melko kattava tietopaketti löytyi pikaisella googlauksella, eli:

Huijauksen monet muodot

Rikolliset kehittävät jatkuvasti uusia keinoja, joilla he yrittävät huijata sekä yrityksiä että yksityisiä henkilöitä. Sähköposti ja Internet ovat avanneet mahdollisuuden tavoittaa suuria ihmismääriä helposti ja lähes olemattomin kustannuksin. Suurimittaisten huijausyritysten takana on usein kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus, mutta joukossa on myös rikollista yksityisyritteliäisyyttä.

Tähän tiedotteeseen on koottu tavanomaisimpia viime vuosina esiintyneitä huijaustapoja, joiden kohteina ovat olleet kansalaiset ja pienehköt yritykset.

Ajankohtaista tietoa uusista huijaustavoista:

www.kuluttajavirasto.fi

Sähköpostitse lähetetään edelleen perinteisiä ns. nigerialaiskirjeitä, joissa yritetään huijata rahaa erilaisilla peitetarinoilla. Tarinoissa vedotaan joko ihmisten auttamishaluun tai haluun saada helppoa rahaa, välillä molempiin yhtä aikaa. Tavallisia ovat myös ilmoitukset huomattavista lotto- tai arpajaisvoitoista, vaikka viestin saaja ei olisi mihinkään arpajaisiin osallistunutkaan. Poliisi neuvoo hävittämään tällaiset viestit roskapostina. Niihin ei pidä vastata, eikä niitä tarvitse lähettää poliisille.

Uusimpia huijausmuotoja ovat petolliset nettirakkaat. Internetin keskustelu- ja seurustelupalstoilla syntyneissä suhteissa saattaa huijauksen kohteena oleva osapuoli rakastua oikeasti ja tulisesti, jolloin hänen on vaikea ymmärtää, että kaukainen rakastettu haluaakin vain hänen rahansa.

Internetin eri kauppapaikoilla tapahtuu huijauksia jonkin verran, samoin esim. sijoitusten ja lomaosakkeiden kaupassa. Vaikka suurin osa tavaroita ja palveluja myyvistä on rehellisiä ja kunniallisia yrityksiä tai yksityishenkilöitä, on myös huijatuksi tulemisen mahdollisuus syytä tiedostaa. Epärehellisyyttä on syytä epäillä ainakin silloin, jos myyjä painostaa tekemään kaupat nopeasti, jos myyjäyrityksestä ei löydy kunnollisia taustatietoja, ja varsinkin silloin, kun juuri sinulle tehdään aivan erityisen edullinen tarjous.

Kaikkiin edellä mainittuihin hujausmuotoihin pätee sama sääntö: jos jokin tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä olekaan totta.

Varsinkin ulkomailta tapahtuvissa huijauksissa poliisin mahdollisuudet auttaa ovat valitettavan vähäiset. Juttujen selvittäminen ja menetettyjen rahojen takaisin saaminen on vaikeaa, koska Suomen poliisilla ei ole toimivaltuuksia Suomen rajojen ulkopuolella. Poliisi voi ainoastaan pyytää virka-apua kyseisen maan poliisivoimilta, mutta tämä tie on usein hidas eikä kaikissa maissa tuota toivottua tulosta.

Suurten kielialueiden maissa huijauksilla on pitkät perinteet ja kansalaiset ovat niissä paremmin tietoisia huijatuksi tulemisen mahdollisuudesta. Suomi on pieni ja kaukainen maa, jota myös pieni kielialueemme on suojannut. Se on toisaalta hyvä asia, mutta sen seurauksena olemme vielä usein liian hyväuskoisia ja sinisilmäisiä.

Kansainväliset huijarit ovat jo alkaneet viestiä myös harvinaisemmilla kielillä. Siitä olivat esimerkkinä Nordea-pankkia koskevat viestit, joissa kansalaisia yritettiin huijata lähettämään verkkopankkitunnuksensa viestin lähettäjälle. Rahalaitokset, viranomaiset tai muut asialliset tahot eivät koskaan pyydä tilitietoja, tunnuksia tai muita salassa pidettäviä tietoja sähköpostilla.

Tavanomaisimpia huijaustapoja viime vuosilta ovat seuraavat:

Nigerialaiskirjeet ja niihin verrattavat lottovoitot

Nigerialaiskirjeiksi kutsutaan nykyisin pääasiassa sähköpostilla tulevia, yleensä englanninkielisiä viestejä, joissa luvataan suuria palkkioita, mikäli vastaanottaja auttaa lähettäjää tai ryhtyy tämän kanssa liiketoimiin.

Nigerialaiskirjeet ovat saaneet nimensä alkuperämaansa mukaan. Niitä tuli aluksi Nigeriasta, mutta nykyisin lähettäjäksi tai lähetysmaaksi voidaan ilmoittaa mikä maa tahansa. Vaikka huijausten tekomuodoissa ja peitetarinoissa on suurta vaihtelua, yksi yhteinen piirre niillä on: saadakseen luvatut palkkiot tulee henkilön ensin maksaa erinäisiä etumaksuja kuten sopimuksen takuumaksuja, veroja, pankki- ja oikeusmaksuja, kuljetuskustannuksia tai yksityisiä palkkioita. Vasta tämän jälkeen voi päästä osalliseksi suurempaan summaan, sen korkoihin tai suureen provisioon.

Peitetarinoiden aiheina ovat vuosien varrella olleet muun muassa "avunpyyntö", "timantti- tai asekauppa", "mustat dollarit", "perintö" ja "rahansiirto". Viime vuosina ne ovat muuttaneet muotoaan siten, että erilaisia peitetarinoita kerrotaan kulloinkin julkisuudessa olevista maista. Kun takavuosina peitetarinoissa kerrottiin esim. maanpakoon joutuneista afrikkalaisista prinsseistä, uudemmissa on kerrottu esim. irakilaiskenraalien miljoonista tai Jukosin varoista.

Lotto- ja arpajaisvoittoilmoituksissa kerrotaan, että viestin saaja on voittanut huomattavan summan milloin missäkin arvonnassa. Tarinoita tulee eri maista. Niissä kaava on periaatteessa sama kuin nigerialaiskirjeissä: voidakseen saada voittonsa lunastetuksi, pitää ensin lähettää pieni summa rahaa erilaisiin kuluihin, sitten vähän suurempi summa jne.

Huomioitavaa

Kirjeisiin ei ole syytä vastata. Niitä ei myöskään tarvitse lähettää poliisille vaan viestit voi hävittää kuten muunkin roskapostin.
Rahaa ei tule mistään ilmaiseksi rehellisellä tavalla.
Mikäli ei ole osallistunut lottopeleihin, ei niissä voi voittaakaan.
Tilinumeroita tai passitietoja ei pidä lähettää tuntemattomille.
Suomessa rahapeliluvat ovat yksinoikeudella Oy Veikkaus Ab:llä, Fintoto Oy:llä ja Raha-automaattiyhdistyksellä.
Internet-kaupat

Myyjän huijaaminen

Internetin kautta tavaroita myyvään henkilöön otetaan yhteyttä ja tavarasta tarjotaan huomattavaa ylihintaa. Maksuksi lähetetään shekki, joka ylittää sovitun kauppahinnan jopa tuhansilla euroilla. Erilaisiin syihin vedoten ostajaa pyytää palauttamaan ylimääräinen osa shekin lunastuksen yhteydessä.

Pankilta kuluu yleensä 5 pankkipäivää shekin katteen tai oikeellisuuden varmistamiseen. Jos ylimääräinen osa palautetaan heti lunastuksen yhteydessä ja shekki osoittautuukin myöhemmin väärennetyksi tai katteettomaksi, menetyksestä vastaa sekin lunastaja.

Ostajan huijaaminen

Ulkomaisella verkkosivulla tarjotaan myytäväksi esim. hyvää käytettyä autoa. Kun kiinnostunut ostaja ottaa myyjään yhteyttä, kauppa sovitaan tapahtuvaksi ulkomailla. Myyjä haluaa ostajaehdokkaan tallettavan ulkomaiseen pankkiin rahaa eräänlaiseksi pantiksi voidakseen vakuuttua ostajan todella tulevan tapaamiseen. Myös myyntisivustossa voidaan kertoa, että ostaja voi tallettaa rahaa pantiksi ja siten varata kyseisen myyntikohteen itselleen. Vakuuttavuutta lisätään lähettämällä ostajaehdokkaalle lisäohje, jossa tätä kehotetaan faksaamaan jonkun tunnetun kansainvälisen pankin kautta rahansiirtomääräys, jolla ilmoitetaan rahojen nostoon tarvittava numerokoodi.

Huomioitavaa

Ulkomaisia shekkejä ei ole syytä ottaa lunastettavaksi postitse. Kauppahintaa suuremman sekin lunastukseen ei ole syytä suostua.
Ylihintaisen tarjouksen rehellisyyttä on aina syytä epäillä.
Rahojen lähettäminen luottokorttinumeroiden ja erilaisten rahansiirtokoodien avulla on arveluttavaa.
Sähköpostiosoitteet on syytä selvittää. Vakavasti otettavat yritykset eivät käytä Internetin ilmaispostiosoitteita.
Internetin huutokauppa- ja kirpputorisivustot tarjoavat yksityishenkilöille kanavan, jonka kautta voi panna tavaroita tarjolle ja etsiä sopivaa ostettavaa. Kaupat tehdään kuitenkin myyjän ja ostajan kesken, eikä sivuston ylläpitäjä ole vastuussa niissä mahdollisesti tapahtuvista väärinkäytöksistä. Myöskään kuluttajansuoja ei koske kahden yksityishenkilön välisiä sopimuksia.
Nettirakas voi olla petollinen

Netin kautta löytynyt morsian tai sulhanen voi pahimmassa tapauksessa viedä rakastuneen rahat ennen kuin pariskunta ehtii tavata ensimmäistäkään kertaa. Viranomaisten tietoon on tullut useita tapauksia, joissa nettilemmitty noudattaa perinteisen ns. nigerialaishuijauksen toimintamallia. Päästäkseen rakkaansa luo hän pyytää rahaa, sitä saatuaan tulee yllättäviä esteitä ja tarvitaan lisää rahaa.

Internetin keskustelupalstoilla tai deittipalveluissa syntyneissä petollisissa suhteissa ovat useimmiten osapuolina suomalainen mies ja ulkomaalainen nainen - tai ainakin naisena esiintyvä henkilö.

Huijaus lähtee käyntiin, kun rakastunut mies pyytää naista Suomeen ja tämä ilmoittaa olevansa halukas tulemaan, mutta tarvitsevansa rahaa viisumi- ja matkakuluihin. Ensimmäinen pyyntö on yleensä ollut noin 500 euron tai dollarin luokkaa.

Jos mies lähettää rahat, toinen osapuoli ilmoittaa seuraavaksi, että viisumiosasto tai rajaviranomaiset vaativat esittämään 30 -40 dollaria rahavaroja oleskelupäivää kohti. Muutamaksi kuukaudeksi suunnitellulla matkalla summa nousee huomattavaksi. Jos sulhanen lähettää nämäkin rahat, tulee uusi rahapyyntö jollakin verukkeella. Syyt vaihtelevat, mutta lopputulos on aina sama: rahat menivät, morsian ei tule.

Harvat pettyneet sulhaset ovat ottaneet yhteyttä poliisiin, mutta viisumiviranomaisilta kysellään melko usein kadonneiden morsianten perään. Lähes poikkeuksetta käy ilmi, että morsiamen nimiselle naiselle ei ole haettu viisumia. Tarkoituksena on ollut vain huijata hyväuskoisen sulhasen rahat.
Poliisi epäilee, että toiminnan takana on kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus samoin kuin muissakin vastaavissa poliisin tunnistamissa rikosilmiöissä.

Huomioitavaa

Tietty varovaisuus ja tosiasioiden selvittäminen kannattaa aina.
Viisumi Suomeen maksaa 35 euroa Venäjän, Ukrainan, Albanian, Bosnia-Herzegovinan, Makedonian (FYROM), Montenegron, Serbian ja Moldovan kansalaisilta, muiden viisumipakon alaisten maiden kansalaisilta 60 euroa.
Suomen rajalla ei vaadita suuria rahavaroja, jos matkustajan kutsuja on sitoutunut vastaamaan tämän matkan aiheuttamista kuluista.
Rahan lähettäminen henkilöille, joita ei ole koskaan tavannut ja joiden henkilöydestä ei voi olla varma, on aina riski.
Internet-rahapelit

Huomioitavaa

Kannattaa suhtautua kriittisesti erityisesti Internetissä pyöriviin ketjukirjeenomaisiin rahapeleihin, joissa huipulla olevat saavat sitä enemmän rahaa, mitä enemmän alemman tason organisaatio onnistuu saamaan mukaan lisää jäseniä.
Rahankeräystä pyritään häivyttämään kansainvälisillä organisaatioilla ja tuotevalikoimilla. Toimintaan voi liittyä myös arpajaisia.
Toiminta voi olla Suomen rahankeräyslain vastaista.
Osallistuminen voi täyttää rahankeräysrikoksen tunnusmerkistön.
Saadut voitot voidaan tuomita valtiolle.

Tilitietojen huijaaminen ja muu ns. phishing

Pankkien verkkotunnuksia kalastelevat viestit vuoden 2005 lopulla liittyivät ns. phishing-ilmiöön, jossa sähköpostiviesteillä tiedustellaan ja kerätään erilaisia taloudellisiin asioihin liittyviä tietoja kuten luottokorttitietoja, tilitietoja sekä verkkopankkitunnuksia. Perusteluna voi olla, että jotain tiliin liittyvää maksua ei pystytty hoitamaan tai tilissä on muita ongelmia, tai yhtä hyvin voidaan kertoa jostain uusimis- tai muutosasiasta, joka vaatii asiakkaan tunnukset. Viesteissä on valmiina www-osoite, jota klikkaamalla pääsee pankin www-sivulta näyttävälle sivulle. Todellisuudessa sivu on kuitenkin pankin sivuksi väärennetty rikollisten hallussa oleva phishing-sivu.

Rikolliset käyttävät kyselyillä saamiaan tietoja hyväksi esim. valmistamalla niiden perusteella väärennettyjä luottokortteja tai siirtämällä verkkopankkitunnuksilla rahat asianosaisen tililtä pois. Rikollisilla teoilla saatuja varoja siirrellään sitten tililtä toiselle tai lähetään rahanvälitysyhtiöiden kautta käteisenä maasta toiseen. Varojen siirtäjät on usein palkattu töihin rahanvälitysyhtiöön, jota tosiasiassa ei ole olemassa, eivätkä työntekijät välttämättä tiedä varojen todellista alkuperää.

Huomioitavaa

Pankit eivät kysy asiakkaidensa salasanoja, tunnuksia tai muita vastaavia tietoja sähköpostilla. Jos tällainen kysely tulee, asialla on joku muu taho kuin kyseinen pankki.
Kyselyihin ei pidä vastata eikä pankkitili- tai luottokorttitietoja pidä lähettää myöskään yhteyshenkilöksi itseään kutsuvalle.
Phishing on ilmiönä hyvin yleinen mm. Aasiassa, Australiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Interpolin mukaan phishingillä on parin viime vuoden aikana aiheutettu yhteensä useiden miljoonien eurojen vahingot tavallisille ihmisille.
Uusia phishing-kyselyjä tehdään jatkuvasti eri puolilla maailmaa.
Ilmiössä käytetään hyväksi ihmisten hyväuskoisuutta. Huijaustapauksissa ei ole murrettu esim. verkkopankkien suojausta, vaan järjestelmiin on päästy tilinhaltijoiden itsensä antamilla tunnusluvuilla.
Sijoituspetokset

Sijoituspetoksissa ensimmäinen yhteydenotto tapahtuu yleensä puhelimitse, harvemmin sähköpostilla. Asiakasta yritetään taivutella pitkäänkin tekemään sijoituspäätös. Myyjä pyrkii nopeuttamaan päätöksen tekoa toteamalla esim., että yhtiö on menossa pörssiin tai taustalla on muita huomattavia järjestelyjä - siksi sijoituksen teolla on kiire. Tuotto-odotuksia kehutaan hyviksi ja sijoituksesta lähetetään näyttäviä esitteitä.

Tehdylle sijoitukselle maksetaan aluksi huomattavia voittoja ja houkutellaan näin lisäsijoittamiseen. Sen jälkeen yhteydet katkeavat eikä soittoihin ja sähköposteihin vastata.

Menetettyjen sijoitusten jälkeen ilmestyy uusi yrittäjä tarjoutuen ostamaan arvottomat osakkeet, mutta sijoittaja joutuu maksamaan niistä erilaisia lisämaksuja, jotta ne voitaisiin sijoittaa uuteen kohteeseen.

Huomioitavaa

Tarjousesitteiden asiasisältö on yleensä hyvin kevyt ja peittelevä.
Lähettäjän yhteys- ja kotipaikkatiedot ovat puutteelliset.
Jos tarjousta harkitsee, on syytä selvittää oman tilipankin kautta tarjouksen taustoja, varsinkin jos sijoitukselle luvataan ulkomaista pankkitakausta tai sijoitukset tehdään kansainvälisessä pörssikaupassa noteerattuihin osakkeisiin.
Kannattaa selvittää myös Finanssivalvonnan kautta, onko sijoituksen tarjoaja tehnyt toiminnastaan sille ilmoituksen.
Finanssivalvonnan varoituslista epäilyttävistä ja luvattomista palveluntarjoajista

Lomaosakehuijaukset

Tarjouskirjeitä lähetetään postitse, mutta varsinkin etelänmatkoilla lomaosake-esittelyihin houkutellaan ihmisiä suoraan kadulta. Katutason kauppiaat ovat monesti vilpittömiä eivätkä tiedä toiminnan todellista luonnetta.

Varsinainen markkinointi on tunkeilevaa ja päätös pitää tehdä joutuisasti heti esittelyn yhteydessä.
Tarjouksia tehdään vain pariskunnille, ja kohteena ovat erityisesti keski-ikäiset ja sitä vanhemmat pariskunnat.

Huomioitavaa

Luottokortin käyttöä on syytä välttää maksuja maksettaessa.
Myyjäyhtiön olemassaolo on syytä tarkistaa.
Ostettava kohde tulee käydä katsomassa ja varmistaa, että se on luvatun kaltainen.
Laskun muotoon laaditut tarjouskirjeet

Ulkomaiset yritykset lähettävät erityisesti yrityksille erilaisia tarjouksia, jotka on laadittu laskun muotoon. Maksamalla laskun pääsee esim. johonkin kansainväliseen rekisteriin.

Jos maksaa yhden laskun, seuraavana vuonna lähetetään automaattisesti uusi lasku. Mikäli sitä ei maksa, laskua pyritään perimään erilaisilla uhkakirjeillä.

Huomioitavaa

Laskun aiheellisuus tulee aina selvittää. Mikäli palveluntarjoaja on tuntematon, kannattaa selvittää taustat ja varmistua siitä, että tarjottu palvelu vastaa sekä maksajan tarpeita että palvelusta pyydettävää hintaa.

Aika pitkä lainaus mutta se suotakoon. Toi oheinen juttu siis täältä-> http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home. ... FB0057CA71

[vempele]

Mun mielestä helpoiten rahaa saa huijattua runkkareilta mitä netistä löytyy joka lähtöön, osta vaikka ale korista pikkupöksyjä, päästä pari tippaa kusta niihin ja myy ne jollain foorumilla. Tiedän yhden oivan keinon vedättää pervejoa mutta en tässä ala sitä paljastamaan ja eihän se väärin ole jos ne saa kiksit ja sä massit

[Oikeus ennen kaikkea]

Pohjoissavolaiselta naiselta huijattiin yli 150 000 euroa Facebookissa
Poliisi varoittaa Facebookissa leviävistä huijauksista, joissa henkilöiltä huijataan rahaa tekaistuun rahapalkintoon vedoten.
Itä-Suomen poliisin tietoon on tullut viimeisten viikkojen aikana joitakin tällaisia huijauksia ja rahalliset menetykset uhreille ovat olleet sadoista euroista jopa yli 150 000 euroon.
Näitä huijauksia tehdään aiemmin kaapatuilla Facebook-tileillä, joista muun muassa Kyberturvallisuuskeskus viime viikolla varoitti viikkokatsauksessaan.

Näin huijari toimii
Huijauksissa uhri on saanut Facebook-messengerissa viestin, joka on näyttänyt tulevan hänen Facebook-kaveriltaan. Todellisuudessa viestin on lähettänyt huijari, joka on aiemmin kaapannut uhrin kaverin Facebook-tilin. Sitten huijari on pyytänyt uhrilta ensin puhelinnumeroa jotain kilpailua varten ja kohta hän on ilmoittanut, että he ovat saaneet voiton.
Tämän jälkeen on kysytty uhrin tilinumeroa sekä verkkopankkitunnuksia, jotta voittorahat saadaan siirrettyä uhrin tilille. Todellisuudessa huijari tyhjentää uhrin pankkitilin heti pankkitunnukset saatuaan.

Yritä varmistaa, että viestin lähettäjä on juuri se kaverisi
Tänä päivänä eri sosiaalisen median tilejä kaapataan harmittavan paljon. Mikäli saat itsellesi viestin, jossa kaverisi kyselee sinulta puhelinnumeroasi, niin soita tälle kaverille, lähetä sähköpostia tai tekstiviesti ja kysy onko hän ollut oikeasti viestin lähettäjä. Samalla kaverisi voi tarkastaa, onko hänen sosiaalisen median tili mahdollisesti kaapattu.

Älä anna pankkitunnuksisasi kenekään somessa
Muista että omia pankkitunnuksia ei tule antaa kenellekään sosiaalisessa mediassa tai niiden keskustelukanavissa. Aina, jos sinulta kysytään pankkitunnuksia sosiaalisessa mediassa, puhelimessa, sähköpostilla tai tekstiviestillä, niin asialla on mitä todennäköisimmin huijari.

Tietoa Facebook-tilien kaappaamisesta sekä niiltä suojautumisesta löydät Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsauksesta 21/2023

https://poliisi.fi/-/pohjoissavolaiselt ... cebookissa