Yli 100 puhelua päivässä oli vasta alkua – sitten 5 vuotta naista piinannut ulkomaalaismies ilmestyi Turkuun
Sekä käräjäoikeus että hovioikeus pitivät vainoamista poikkeuksellisen törkeänä.
TURUN HOVIOIKEUS päätyi samaan lopputulemaan kuin Varsinais-Suomen käräjäoikeus ja tuomitsi turkulaisnaista lähes viisi vuotta vainonneen ulkomaalaisen miehen ehdottomaan vankeustuomioon.
Sen sijaan hovioikeus lyhensi tuomion kestoa yhdestä vuodesta ja 8 kuukaudesta tasan yhteen vuoteen.
Vainoaminen oli alkanut vuonna 2017. Tuolloin 27-vuotias vastaaja oli lähes päivittäin ottanut naiseen yhteyttä sosiaalisessa mediassa, viesteillä ja sähköposteilla. Hän oli soittanut naiselle pahimmillaan 120–300 kertaa päivässä. Osa yhteydenotoista oli ollut luonteeltaan uhkaavia ja omistushaluisia.
Mies oli lähettänyt naiselle yli 10 kukka- ja lahjalähetystä sekä yritti saada naiseen yhteyden soittamalla tämän vanhemmille.
Vastaaja oli palkannut kolme eri yksityisetsivää tarkkailemaan naista ja yrittänyt heidän avullaan saada selville naisen olinpaikan. Nainen oli ilmoittanut yksityisetsiville, että hän ei halua olla missään tekemisissä miehen kanssa.
Vuonna 2022, kun koronarajoitukset hellittivät, mies oli matkustanut Suomeen etsimään naista. Hän lähetti viestejä naisen Facebook-ystäville löytääkseen tämän. Vielä tuolloinkin vastaaja oli soittanut naiselle kymmeniä kertoja päivässä. Mies oli ilmestynyt yliopistolle etsimään naista ja ottanut salanimellä yhteyttä eri ainejärjestöihin löytääkseen tämän.
Nainen oli jo aikaisessa vaiheessa estänyt miehen sosiaalisessa mediassa, ja tämän käyttämät eri puhelinnumerot sekä lopettanut vastaamasta hänen yhteydenottoihinsa. Vastaaja oli jatkanut toimintaansa tästä huolimatta.
KÄRÄJÄOIKEUS piti vainoamista poikkeuksellisen törkeänä, pitkäkestoisena ja vahingollisena. Vankeustuomion lisäksi vastaaja määrättiin maksamaan uhrille kärsimyksestä 4 500 euroa ja oikeudenkäyntikuluja noin 3 800 euroa. Hovioikeus ei muuttanut korvaussummia.
Hovioikeus totesi, että asianomistajalle on aiheutunut teosta pitkäkestoista kärsimystä. Teko oli ollut siten kokonaisuutena erittäin vahingollinen asianomistajan psyykkiselle terveydelle.
Hovioikeus kuitenkin päätyi lievempään rangaistukseen kuin käräjäoikeus sillä perusteella, että vastaajan ensisijaisena tarkoituksena ei ollut asianomistajan häiritseminen, vaan hänen toimintansa selittyi hänen mieltymyksellään asianomistajaa kohtaan. Vastaaja ei myöskään ollut tavannut asianomistajaa.
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000009674960.html