Vankilassa oloa ja kulttuuria

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Avatar
Härmän häjy
Alibin satunnaislukija
Viestit: 50
Liittynyt: To Maalis 07, 2019 8:21 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Härmän häjy »

Olen lukenut nyt enemmän tämän Clarencen kommentteja ja olen vakuuttunut, että se on vetänyt teitä oikein kunnolla höplästä.

Tarinoissa on niin paljon aukkoja ja ristiriitaisuuksia todellisuuden kanssa, jotka jokainen skeneä tunteva kyllä huomaa ja tietää. Sen takia hän ei juuri kysymyksiin vastaakkaan. Mutta jos joku teistä haluaa elää siinä uskossa että tarinat ovat totta niin senkus.

Vankila on mitä mainion lepopaikko välillä, varsinkin jos oma asema on siellä kuninkaan roolissa.

Kardemumma

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Kardemumma »

Tiukkameno kirjoitti:Olipa kerran, muuan tutkintavankilassa kaveri lusimassa sakkoja talvella, oli saanut hyvän homman, maakerran putsari, C tietää mikä se on. Kylmä oli se talvi, kukaan ei menny ees ulkoiluun ja lunta tuli perkeleesti, ainoastaan Mika Muranen peippaili ulkona kun pihapaavali oli. Joka tapauksessa tämä sakkovanki murehti että saatana, loppuu tuomio kesken, joutuu perseauki kylmään siviiliin eikä saa mistään kämppää ja soppa sanoo ettei auta kun oot vankilassa, yritettiin siinä keksiä kaverille eri keinoja jäädä taloon mutta tiesi ittekin ettei auta, huomenna matkaselliin ja potku perseelle. En oo kaveria sen jälkeen nähnyt, mitenhän miehellä nykyään menee...?
Olipa huikea tarina. Hieman tulee mieleen kehitysvammainen joka opettelee kirjoittamaan erityiskoulussa. Miltein voisi ajatella, että kolesteroli- ja mielialalääkkeet on tältä Eino Leinolta jäänyt ottamatta. Mitä tähän itse teokseen tulee, niin aivan varmasti on linnakundi vapautuessaan saanut majoituksen sossusta ja ohjattu mielenterveyspalveluiden piiriin. Pelkkää linnahörhön lässytystä, etteikö mukas valtio huolehtisi yli-ikäisistä nuorisorikollisista. Paatuneinkin linnakundi on ainakin yhdessä asiassa hyvä ja sen on uhriutuminen ja sen lisäksi säälinhakemisessa ja kerjäämisessä.

Jalmari1
Harjunpää
Viestit: 337
Liittynyt: Su Marras 11, 2007 11:09 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Jalmari1 »

Tiukkameno kirjoitti:No, aikoinaan talot vaihtu hyvinkin nopeaan syystä tai toisesta, vankilathan oli silloin 60-70 luvuilla turvoksissa koska jo ratista sait sen kanariansaarten keikan seutulaan.
80-luvullakin vielä. Esim. monet pääkaupunkiseudulta, jotka odottivat hovista juttua alas, laitettiin Turun läänille odottamaan.
Samaten mielentilatutkimus tiesi yleensä useissa paikoissa odottelua.

RagLV2
Susikoski
Viestit: 36
Liittynyt: To Elo 02, 2018 7:08 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja RagLV2 »

19-27 vuotiaana tuli lusittua tyhmän huume jutun takia matkarahatoivossa venezuelan vankilassa elinkautista mutta sain siirron suomeen jossa pääsin miltei heti avovankilaan ja sieltä vuoden jälkeen koevapauteen. Kummassakin systeemissä hyvät ja huonot puolensa. Suomessa on se huono puoli että vankila ei pelotteena toimi missään muotoa vaan päinvastoin voi toimia houkuttimena.

Tiukkameno
Hetty Wainthropp
Viestit: 484
Liittynyt: Ti Maalis 05, 2019 3:39 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Tiukkameno »

Kardemumma kirjoitti:
Tiukkameno kirjoitti:Olipa kerran, muuan tutkintavankilassa kaveri lusimassa sakkoja talvella, oli saanut hyvän homman, maakerran putsari, C tietää mikä se on. Kylmä oli se talvi, kukaan ei menny ees ulkoiluun ja lunta tuli perkeleesti, ainoastaan Mika Muranen peippaili ulkona kun pihapaavali oli. Joka tapauksessa tämä sakkovanki murehti että saatana, loppuu tuomio kesken, joutuu perseauki kylmään siviiliin eikä saa mistään kämppää ja soppa sanoo ettei auta kun oot vankilassa, yritettiin siinä keksiä kaverille eri keinoja jäädä taloon mutta tiesi ittekin ettei auta, huomenna matkaselliin ja potku perseelle. En oo kaveria sen jälkeen nähnyt, mitenhän miehellä nykyään menee...?
Olipa huikea tarina. Hieman tulee mieleen kehitysvammainen joka opettelee kirjoittamaan erityiskoulussa. Miltein voisi ajatella, että kolesteroli- ja mielialalääkkeet on tältä Eino Leinolta jäänyt ottamatta. Mitä tähän itse teokseen tulee, niin aivan varmasti on linnakundi vapautuessaan saanut majoituksen sossusta ja ohjattu mielenterveyspalveluiden piiriin. Pelkkää linnahörhön lässytystä, etteikö mukas valtio huolehtisi yli-ikäisistä nuorisorikollisista. Paatuneinkin linnakundi on ainakin yhdessä asiassa hyvä ja sen on uhriutuminen ja sen lisäksi säälinhakemisessa ja kerjäämisessä.
Kerroppas sitten ruuneperi miten se kieliopillisesti pitäs mennä, huomaan että kerjäät bannia niinkuin oikeessa elämässä oot saanut pataan, kerjäämättä.

Tiukkameno
Hetty Wainthropp
Viestit: 484
Liittynyt: Ti Maalis 05, 2019 3:39 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Tiukkameno »

RagLV2 kirjoitti:19-27 vuotiaana tuli lusittua tyhmän huume jutun takia matkarahatoivossa venezuelan vankilassa elinkautista mutta sain siirron suomeen jossa pääsin miltei heti avovankilaan ja sieltä vuoden jälkeen koevapauteen. Kummassakin systeemissä hyvät ja huonot puolensa. Suomessa on se huono puoli että vankila ei pelotteena toimi missään muotoa vaan päinvastoin voi toimia houkuttimena.
Pistähän juttua, venezuelan linnoista, vois tehä terää kansainvälistä huumeliigaa suunnitteleville teineille

Tiukkameno
Hetty Wainthropp
Viestit: 484
Liittynyt: Ti Maalis 05, 2019 3:39 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Tiukkameno »

Härmän häjy kirjoitti:Olen lukenut nyt enemmän tämän Clarencen kommentteja ja olen vakuuttunut, että se on vetänyt teitä oikein kunnolla höplästä.

Tarinoissa on niin paljon aukkoja ja ristiriitaisuuksia todellisuuden kanssa, jotka jokainen skeneä tunteva kyllä huomaa ja tietää. Sen takia hän ei juuri kysymyksiin vastaakkaan. Mutta jos joku teistä haluaa elää siinä uskossa että tarinat ovat totta niin senkus.

Vankila on mitä mainion lepopaikko välillä, varsinkin jos oma asema on siellä kuninkaan roolissa.
No kerro sitten miten sitä oikein lusitaan, tais hommat olla erilaisia 70-luvulla kun nykyään. C kertoo nimenomaan vanhoista ajoista.

RagLV2
Susikoski
Viestit: 36
Liittynyt: To Elo 02, 2018 7:08 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja RagLV2 »

Tiukkameno kirjoitti:
RagLV2 kirjoitti:19-27 vuotiaana tuli lusittua tyhmän huume jutun takia matkarahatoivossa venezuelan vankilassa elinkautista mutta sain siirron suomeen jossa pääsin miltei heti avovankilaan ja sieltä vuoden jälkeen koevapauteen. Kummassakin systeemissä hyvät ja huonot puolensa. Suomessa on se huono puoli että vankila ei pelotteena toimi missään muotoa vaan päinvastoin voi toimia houkuttimena.
Pistähän juttua, venezuelan linnoista, vois tehä terää kansainvälistä huumeliigaa suunnitteleville teineille
Se olisi kirjan mittainen juttu ja ei silti selventäisi täysin mitä se on. Teinit ei mitään kansainvälisiä huumeliigoja suunnittele tai ainakaan toteuta onnistuneesti. Teinit kuten aikanaan itse voi tyhmänä sellaisen liigan hommiin lähteä kyllä.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Näin pienempänä tekijänä olisi kiva lukea edes pätkä RagLV2 kokemuksista Venezuelan vankilakulttuurista ja oloista. Siellä tuskin rutinalapulla on mitään arvoa. Tuskin kaplalappua tulee. Suurimmalla osalla meistä lukijoita on vain TV:stä tullutta tietoa: Vankilassa ulkomailla. Papillonissa tosin on vähän, mutta se ei ole nykyaikaan vertailukelpoista.

Joku tuolla puhui C,n tarinoiden aukoista. Voi ollakin, mutta toisella on aukkojen sijaan tyhjää. Vaikea on muistaa 40- yli 45 vuotta vanhoja tapauksia millilleen, mutta kaikki tapahtunutta totta. Nimimiehistä joku mainitsi. Tiedän ja tunsin toki sellaisia, mutta en tykkää ratsastaa tuttavuuksilla. Joihinkin viestiketjuihin olen ottanut osaa, mutta en paljoa. Nykyajan kuuluisuuksia en tunne. Leimaus ja pohjat loppuivat 80-luvun puolivälissä.

Ensimmäisenä Suomessa vangin kuljetusautoihin tuli Mikkelissä etuosaan etuosan sulkeva lasiseinä, jossa oli ovi etuosaan. Syy 79- vuonna tapahtunut Anjalankosken vankilakapina. Tuon tapahtuman jälkeen termaritkin otettiin pois autoon tullessa. Myöhemmin ne sai takaisin. Mikkelin lääninvankila Konnusuon keskusvankila välillä auto pysähtyi Savitaipaleen vai oliko se Mäntyharjun poliisilatoksella. Vangit pääsivät käymään putkassa pissalla ja kai pampuilla oli ruokatunti. Konnulta Mikkeliin tullessa sama reitti.

Helsingissä kun vietiin junaan, se ajoi Kaisaniemen puiston ja aseman välistä sisään. Tuosta kiersi kulmikkaan U kirjaimen muotoisen lenkin paikkaan missä oli vankivaunu. Siinä MB pikkubussi metrin päähän vankivaunun ovesta ja lasti vankeja kyytiin. Kummallakin sivuilla oli pamput, että katkaaminen todella vaikeaa. Silti tuosta on lähtenyt ukkoja hyppyyn, kuten vanhat vangit sanoivat. Vanhoilla tuon ajan vangeilla olen nähnyt Sörkan tiilestä otettua punaväriä tatuoinneissa. Sörkan vanhat metalliset ruokalautaset olivat vielä 70- luvun puolivälissä tuhkakuppina. 80- luvun alkupuolella vaunu pysähtyi eri paikkaan, johon tietääkseni vieläkin pysähtyy.

Yhdellä kamulla tuli armeijassa jotain hankaluutta. Kamu joutui linnaan ja upseeri viralta. Tarkempaa syytä kamraatti ei asiasta kertonut, eikä oikein kiinnostanutkaan. Yhtä kaikki, kamu oli musiikissa luonnonlahjakkuus. Menimme ravintolaan jossa oli piano sitä varten, että soittotaitoiset saivat soittaa. Kamu soitti ja yleisö tykkäsi. Yleisössä tuli villitys, laittaa soittajalle tarjoilijan kautta juomia. Sitten joku asiakas hoksasi; juomaa myöskin muusikon kamulle. Se kelpasi ja hyvällä tuulella lähdimme aikanamme pois.

RagLV2
Susikoski
Viestit: 36
Liittynyt: To Elo 02, 2018 7:08 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja RagLV2 »

No eroista suomen vankilaan voin ainakin helposti mainita muutamia.

-Vankila täysin ylikansoitettu
-Vartijat vartioi ainoastaan ulko muureja ja vankilan sisällä järjestyksen piti itse vangit. Tuo toimi lähinnä niin että jos et olllut ylempien vankejen suosiossa olit täysin orja tai menetti henkensä.
-Vankilassa oli vankien alue tappeluita sekä kukkotappeluita varten joista lyötiin vetoa. Kukot syötiin jos ne eivät enää olleet tappelu kykyisiä. Vankilassa oli myös pari koiraa (seuraksi) ja kanoja (munia varten).
-Terveydenhoitoa tai mitään muutakaan palvelua ei ollut. Jos joku sairastui hänet vietiin "eristyksiin" ja jos katsottiin ettei selviä niin lopetettiin.
-Vankilassa oli muutama naisvankikin jotka oli täysin ylimpien vankien omaisuutta. Palveluksista ja rahalla alemmatkin vangit saivat välillä käyttää naisia.

Itse selvisin pääasiassa siksi että vanhempani lähetti western unionilla 3kk välein rahaa erään vartijan nimellä. Tämä vartija ystävällisesti nouti ja toi rahat kepeään 50% korvausta vastaan. Ylimmät vagit sitten veivät loput 50%. Isoilla rahoilla vankilaan olisi saanut sisälle vaikka singon. Esimerkkinä että kolme ylintä vankia tilasi jokaviikkoisen maksullisen naisen muurien ulkopuolelta.

Vaikken saanut vanhempieni lähettämistä rahoista penniäkään niin se oli hyvä henkivakuutus kun johtavat vangit tiesivät että jos olen elossa niin 3kk päästä tulee taas rahat. Sain myös aavistuksen enempi ruokaa kun perusvangit etten sairastuisi niin helposti. Sairastuminen tuolla oli erittäin vaarallista ja jos kärsit hiemankin ruokavajeesta niin sairastuminen koituu entistäkin helpommin kohtaloksi. Minua ei myöskään pahoinpidelty ensimmäistä kuukautta lukuunottamatta kertaakaan samasta syystä.
Oma elämäni vankilassa oli lähinnä sitä että yritin olla kuin en olisikaan ja mietin pään sisälläni vain tulevaisuutta (muurien ulkopuolella) ja vanhempiani sekä isovanhempiani ja sisaruksiani. Aluksi toki mietin vain kuinka helvetin tyhmä olin että vankilaan jouduin ja mietin kuinka olisin voinut tehdä toisin mutta se meinasi tehdä hulluksi kun alkoi toistamaan samaa akaavaa päässä uudelleen ja uudelleen ja kun tehtyä ei vaan tekemättömäksi saanut. Ensimmäisenä kuukautena päätä sekoitti pahasti myös se etten saanut nukuttua juuri ollenkaan. Se vähä pätkä uni mitä sain oli lähinnä sellaista horrosta ja säpsähdin aina hereille pulssin ollessa lähempänä kahta sataa kuin sataa. Ruoka ei maittanut laisinkaan mutta vedin sen aina väkisin koska tiesin että ellen syö niin viimeistään tulen hulluksi.

Ensimmäinen kuukausi siis oli pahin. Ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen alkoi myös helpottamaan hieman ja kun toiveet siitä etten täällä koko elämääni tai edes puolia joudu viettämään auttoi myös jaksamaan. Tuolloin myös tiesin että raha rullaa joka kolmas kuukausi ja että se on helvetinmoinen etu. Kun tajusin että pääni kestää nykyisen tilanteen niin kaikki oli muutenkin helvetisti helpompaa. Alussa en tosiaan ollut ihan varma että kestääkö.

Tuossa nyt päällimmäisiä juttuja aika sekalaisesti sieltä täältä. En todellakaan ole mikään hyvä kirjoittaja.

loikkari

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja loikkari »

RagLV2 kirjoitti:No eroista suomen vankilaan voin ainakin helposti mainita muutamia.


Tuossa nyt päällimmäisiä juttuja aika sekalaisesti sieltä täältä. En todellakaan ole mikään hyvä kirjoittaja.
Hyvin sai selvää ja mielenkiintoinen tarina.

Jalmari1
Harjunpää
Viestit: 337
Liittynyt: Su Marras 11, 2007 11:09 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Jalmari1 »

RagLV2 kirjoitti:19-27 vuotiaana tuli lusittua tyhmän huume jutun takia matkarahatoivossa venezuelan vankilassa elinkautista
Sä puhut sit ihan täysin puhdasta espanjaa, jos Venezuelassa oot 8 vuotta ollut linnassa?

RagLV2
Susikoski
Viestit: 36
Liittynyt: To Elo 02, 2018 7:08 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja RagLV2 »

Jalmari1 kirjoitti:
RagLV2 kirjoitti:19-27 vuotiaana tuli lusittua tyhmän huume jutun takia matkarahatoivossa venezuelan vankilassa elinkautista
Sä puhut sit ihan täysin puhdasta espanjaa, jos Venezuelassa oot 8 vuotta ollut linnassa?
Kyllä ja puhuin jonkun verran jo ennen vankilaa. Venezuela on huono maa reissata omatoimisesti jollei ole edes alkeita hallussa. Tosin sanoisin että puhdasta venezuelan espanjaa puhun en espanjan espanjaa :)

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

RagLV2: "Kyllä ja puhuin jonkun verran jo ennen vankilaa. Venezuela on huono maa reissata omatoimisesti jollei ole edes alkeita hallussa. Tosin sanoisin että puhdasta venezuelan espanjaa puhun en espanjan espanjaa."

Niinpä. Mielestäni suomalaisissa kouluissa opetetaan suomen-ruotsia.
RagLV2: "en espanjan espanjaa." -- Pärjäät kyllä Espanjassa ja missä tahansa espanjaa puhuvassa maassa, uskon niin.

RagLV2
Susikoski
Viestit: 36
Liittynyt: To Elo 02, 2018 7:08 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja RagLV2 »

Clarence kirjoitti:RagLV2: "Kyllä ja puhuin jonkun verran jo ennen vankilaa. Venezuela on huono maa reissata omatoimisesti jollei ole edes alkeita hallussa. Tosin sanoisin että puhdasta venezuelan espanjaa puhun en espanjan espanjaa."

Niinpä. Mielestäni suomalaisissa kouluissa opetetaan suomen-ruotsia.
RagLV2: "en espanjan espanjaa." -- Pärjäät kyllä Espanjassa ja missä tahansa espanjaa puhuvassa maassa, uskon niin.
Joo toki pärjää.

Vastaa Viestiin