Vankilassa oloa ja kulttuuria

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1464
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Ei ole tullut muita kirjoituksia niin jatkan itse.

Vankilassa eilinen on samanlainen kuin tämä päivä, eikä huominen sitä miksikään muuta.

Paras aika se kun kuritushuone poistui ja vangit olivat tutkintolaisajan jäljeen vankeusvankeja. Noihin vuosiin tuli myöskin muita uudistuksia. Ennen kun vanki kirjoitti eduskunnan oikeusasiamiehelle, yleensä kyhätty valitus tuli takaisin varustettuna leimalla; ei anna aihetta jatkotoimituksiin. Aiheettomasta valituksesta vankia rangaistiin ankarasti.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1464
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Tästä mitä kirjotan olisi voinut aloittaa kokonaan uuden linkin. Laitan sen nyt kuitenkin tähän. Itselle jo sivilistä tutut miehet 70- luvulla tappelivat sakki sakkia vastaan. Toiset lähtivät pois ja siinä syntyi ammuskelua. Toisen puolen ukkoa osui luoti johonkin osaan kehoa, mutta ei kuollut. Ampujaksi epäilty piilotteli poliisia. Aikansa pakosalla oltua hän jäi kiinni. Tuomiota tuli, en muista rikosnimikettä 1v 10kk ehdotonta vankeutta. Luonnollisesti siitä lähti hovioikeuteen valitus. Tuomion saanut ja pakosalla ollut ei ollut toiseen osapuoleen osunut ampuja. Periaatteen miehenä hän ei vasikoinut oikeaa henkilöä, kuka ampui.

Ampumisesta tuomittu joutui istumaan pienempää tuomiota. Lääninvankilasta menimme vankivaunun samassa kopissa sijoitusvankilaan. Jutustelimme mitälie, niitä näitä. Matkaselliyön jälkeen pääsimme kerroksille samaan selliin. Hovioikeus kutsui kaverin suulliseen kuulusteluun ampumatapauksen johdosta. Suullinen kuulustelu oli uutta ja paljon harvinaisempaa tuolloin. Joitakin siellä oli käynyt, ja jokaisella tuomio noussut. Sanoin asian kamulle, mutta hän kiihdytteli ja sanoi: Clarence, siellä on jokainen juttu erikseen ja erilainen.

Tuli päivä milloin hänellä oli suullinen käsittely hovissa ja sinne hänet kyydittiin. Periaatteen mies hovissakaan kertonut todellista ampujaa. Otti syyt niskoilleen ja hovioikeus punnitsi teon 4v 6kk arvoiseksi, eli nousi aikalailla, myös yhteistuomio ylitti reilusti yli 5 vuotta. Päreethän siinä palaa, mutta suhteellisen hyvin hän istui tuomion pois.
Jos todellinen ampuja, kuka oli sakin tiedossa olisi ollut periaatteen mies, olisi hän marssinut poliisilaitokselle ja tunnustanut tekemänsä teon. Ei kantti kestänyt ja ulkomailla kohtasi kuolema. Ei toisen kautta vaan muuten, eikä asiaan liittynyt rikosta.

En tiedä onko nykyään tällaisia periaatteen miehiä. On varmasti moniakin, mutta asioiden vyyhti voi olla aika monimutkaista.
Chefile
Christopher Lorenzo
Viestit: 1500
Liittynyt: Su Marras 23, 2014 11:30 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Chefile »

Onhan näitä, monesti huumejutussa syyttäjällä onkin ihan kunnon työsavotta osoittaa paljonko kuului kellekin rojuja. Alan ammattilaisten keskuudessa käryn käydessä sovitaan kuka ottaa kontolleen kamat ja tuomion, mikä onkin ihan loogista jos esim. piriä on kymmenen kiloa ja osallisia vaikka kolme veijaria: se on kutakuinkin se ja sama lähteekö odottelemaan kahden vai kymmenen kilon taakalla mitä sieltä käräjiltä tulee alas.

Vähän aihetta sivuten, uusimassa Alibissa oli herra, joka väitti lusivansa syyttömänä (eikös ne vankilat ole syyttömiä täynnä muutenkin? :lol: ) taposta. Lyhyesti: Oli ollut vaan käymässä toisella paikkakunnalla (en muista oliko työreissu) ja päättänyt mennä ostamaan illan iloksi pilveä. Kun oli päässyt hakurin kanssa luukun rappukäytävään, oli sisätiloissa viety joltain tyypiltä henkikulta pois. Noh, poliisithan sinne pamahti ja muistaakseni muut puhuivat tuomion tälle ukolle. Hurja tarina kaiken kaikkiaan, oli se totuus mikä tahansa.

Muistelen että nimimerkki Tiina tästä tarinoikin jo, liekö oli tässä ketjussa kun en jaksa nyt tsekata, mutta menkööt nyt kertauksena.
”Yeah man.. I mean the days were slow but the years went fast, you know?”
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1464
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Vankila on vuosikymmenten aikana kätkenyt sisälleen monta värikästä ja mielenkiintoista persoonaa. Yksi täällä jo monessakin paikassa mainittu negatiivisen maineen itselleen hommannut Jalo Eetu Seppänen. En tiedä miehen nykyisiä vaiheita, mutta olen nähnyt Seppäsen kauan sitten. Nuorempana nyrkkelyä harrastanut Jalo Seppänen sai muistaakseni 80- luvun alussa yli 13 vuotta ja joutui pyttyyn. Tämä tuli Helena Mäntylän raiskauksesta ja taposta. Muualla sarjamurhaajia profiloinut psykologi luki Seppäsenkin tähän sakkiin, kuten itsekin. Tämä on siis epävirallinen diagnoosi, mutta kuitenkin osuva.

Harvoin vankilassa huomaa niin selvää inhoa toista kohtaan muiden vankien taholta, mikä oli suhtautuminen Seppäseen. Tuomionsa alkuaikoina Seppänen meni vai joutuiko Annekseen. Siellä muuan vanki sanoi; tuohon on hyvä hirttää itsensä. Seppänen kääntyi ja alkoi tuijottaa manittua paikkaa. Jalo Seppäsen tekemät rikokset ovat kaameita, mutta persoonana varsin dramaattinen. Komisario Palmussa ollut omalaatuinen saarnaaja kuin kopio Seppäsestä dramaattisuudessaan. Kaasua komisario Palmu taisi olla elokuvan nimi.

Tämän hetken kuulumisia Seppäsestä en tiedä. Sen verran erikoinen persoona teatraalisuudessa, että olisi mukava kuulla jos jollakin on tietoa.
Muppe
Rico Tubbs
Viestit: 1230
Liittynyt: Ma Elo 24, 2015 9:35 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Muppe »

Seppänenhän oli pedofiili ja vaikka mikä sika,eikä näkyy hänkään istunu liskolla jos et sinäkin istunut siellä..?
Kuollut joku aika sitten kolarissa kuulemma sanoo google.
Lopetti tietojen kirjoittelun kokonaan foorumille 13.3.2019.
Jäseninä suuri määrä idiootteja joilla ei ole foorumille mitään järkevää kirjoitettavaa tai tietoa asioista vaan ovat paikalla vain todistamassa ja vannomassa omaa tyhmyyttään.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1464
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

""
Muppe kirjoitti:Seppänenhän oli pedofiili ja vaikka mikä sika,eikä näkyy hänkään istunu liskolla jos et sinäkin istunut siellä..?
Kuollut joku aika sitten kolarissa kuulemma sanoo google.
""

Kirjoituksistasi huomaa sivistystasosi. Seppäsen pedofiliasta en tiedä mitään, mutta raiskari tappaja oli. Kakolassa oli muiden seassa. Herätti kyllä närää.

"eikä näkyy hänkään istunu liskolla" Muppe sanoo. Etkö nähnyt liskolla?
Itse olen aina istunut kerroksilla. Ainoa vaikeus brutaaliset matkaselleissä pelosta olevat sekakäyttäjät, jotka eivät uskalla nousta kerroksille.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1464
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Lusiminen on mukavaa!

Viesti Kirjoittaja Clarence »

No ei lusiminen todellakaan ole hauskaa. Ylläoleva oli nuoruuden uhmaa. Mutta eri tapaus vielä.
Vanha pyttyläinen tuli kiihtyneenä selliini ja vaahtosi, narikkamies ei antanut uusia sukkia. Viime viikolla tuli nahkajusseja ja he kaikki saivat uudet sukat. Sanoin siihen: Minulle kyllä antoi, katso vaikka. Pyttymies katsoi ja älähti, voi *****.
Näille laitostuneille oli tullut omat vakiintuneet tavat. Vankka usko omaan syyttömyyteen ja tuomion kohtuuttomuuteen. Kohtuuton se usein olikin. Tämä pyttymies ruuanjaon yhteydessä katsoi tarkkaan, ettei kukaan saa liikaa eikä kahta makkaraa.
Kaikilla oli tiukkaa ja ostoihin aikaa. Pyttymies huusi sellistään: Clarence, tule käymään. Pyttymies oli poikiin menevä, kuitenkin tuttu edellisiltä tuomioilta, eikä itsellä ollut persoonana häntä vastaan mitään. Pojat ketkä kutsun kuulivat naureskelivat. Pyttymies kysyi: Onko antaa sokeria kun alkaa olla loppu, ja ostoihin aikaa. Olisin ilman muuta antanut, mutta itsellä oli sama tilanne sokerin suhteen.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1464
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Uusia juttuja kaivataan

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Näin perheellisenä miehenä olen ollut tarpeeksi kauan kuvioista pois, enkä ole monessakaan tapauksessa ajan tasalla. Kirjoittelen vanhoja kokemuksia, tai muita tapauksia, jotka ainakin itsestä olleet mielenkiintoisia, huvittavia tai ainakin tahatonta komiikkaa sisältäviä. Alibia en ole aikoihin lukenut. Lastenlapset ovat kaikki kaikessa. Yhtenä kesänä istuimme keskustassa puiston penkillä. Itse join keltaista Jaffaa, kaverini ei mitään ja oli vaan. Kuulin kun vieressä ollut nuoriso sanoi; ollaankohan mekin vanhoina samanlaisia kuin nuo papparaiset, juodaan keltasta Jaffaa. Toivon mukaan ovat, mutta ei siinä välissä olleita vankilavuosia.
Vankilakulttuurista on vaikea päästä irti!
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1464
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Lusiminen on mukavaa!

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Useammassa talossa olleena on vuosien aikana karannut vankeja. Ennen ei ollut asiaa vaikeuttavaa natolankaa. Muurin yli joku on luikkinut ankkurin ja lakanasta tehdyn köyden kanssa. Tuolla menetelmällä asian on tapahduttava nopeasti. Jos se kestää päivällä yli 10-15 sekuntia, on peli melko varmaan pelattu. Jos voit jossain vankilamuseossa koittaa, on aika hankala kiivetä tuolla tavalla muurin yli, vaikka köydessä olisi solmuja. Osa paoista on ollut vain niin rohkean röyhkeitä, että henkilökunnalla on kestänyt jonkin aikaa tajuta mitä tapahtui. Jossain olen muualla todennut, että vankivaunusta on karkaaminen vaikeinta. Vankilan auto kun ajettiin junan viereen ja vartijoita kummallakin puolella. Tästä huolimatta joillakin on onnistunut. Itse vankivaunusta sisältä ei tule yhtään onnistunutta pakoa mieleen. En tiedä onko nykyvaunuissa enään koppeja, missä oli yksi paikka pytyn vieressä. Näissä yleensä karkureita sekä risareita siirrettiin eri vankilaan. Oma ura loppui ennen kuin osa alkoi lukea Alibia, niin olisi mukava lukea muidenkin kirjoituksia.

Neljä miestä lähti omatekoisilla tikapuilla vain lähtien muurin yli. Vartijat juoksivat paniikissa ja kaikki ovet lukkoon, ja vangit lukkojen taakse. Tunsin lievää vahingoniloa, kun meidän kongilla oli keljumaisen vartijan työvuoro miesten poistuessa omille teilleen. Vartija oli paniikissa ja aivan kalpea. Tätä tapausta ennen kahdesta vierekkäisestä sellistä karkasi myöskin neljä vankia. Klassinen menetelmä, kalteri poikki ja lakanalla muurin yli. Usein tavanomainen tai nerokaskin pako päättyi typerästi. Jos karkuria ei saatu viinakaupan jonosta kiinni, hän löytyi humalassa toikkaroimassa jossain missä ympäristö varmasti kiinnitti tatuoituun outoon mieheen huomiota.

Sen kerron kokemuksesta, ettei tunne ole häävi kun lauma poliiseja juoksee ja on itse umpikujassa. Odotin tuosta kunnon selkäsaunaa, mutta osaksi tuli vain pientä kovakouraisuutta. Edes laitoksella ei piesty pahemmin. Jos olisikin, ei asiaa olisi voinut näyttää toteen. Se vaan kuului kuvioon luontaisetuna
Vankilassa tottui ratsijoihin, missä vartija nousi jakkaralle ja vasaralla koputteli kaltereita. Ääni on erilainen jos puikko on sahattu poikki. Jos kahviteltiin ja pamppu tuli vasaran kanssa, juttu loppui siksi aikaa ja alkoi kun pamppu poistui.

Vaikka monta vankia karkasi, miksihän vartija huusi: Vanki karkaa!
Chefile
Christopher Lorenzo
Viestit: 1500
Liittynyt: Su Marras 23, 2014 11:30 pm

Re: Uusia juttuja kaivataan

Viesti Kirjoittaja Chefile »

Jokaisen juttusi lukeneena kehoitan jatkamaan: ne ovat mukavaa luettavaa ja paljon tietoa mitä ei vaan tiedä jos ei ole lusinut. Joten jos jaksat skriivata, niin please, go on mate!

Ja jottei kehut jäisi vajanaisiksi, niin sinä olet sitä vanhaa liittoa. "Mystinen" vanhan liiton mies ja sille nostan hattua. *hattu ylös* Naurattaa aina kun joku vakavissaan kertoo olevansa VL:n mies, kun takana on muutamat tuomiot ja ikää nippa nappa +30. Toki osa puoliksi vitsillä heittää, mut ehkä se voi alkaa tuntua siltä tuolla ipanoiden seassa. En sano nyt taloa, mutta kaveri on huomioinut vuosien varrella että vankiaines on nuorentunut (ainakin ko. talossa) kovaa kyytiä.

Edit: niin ja jos uusia juttuja kaipaat, niin kirjoita kirja: clarencen vankilapäiväkirja tms. Tavikset ostaa!
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1464
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Entisajan persoonallisia vankeja

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Vankiloissa jonne ennen helpommin joutui, tapasi mielenkiintoisia persoonallisuuksia. Vaasan lääninvankilan ulkoilussa kaksi tällaista jutteli, ja jutut hymyilyttivät, jos nyt ei aivan naurattanut. Vanha kulkuri, kengitysseppä jutteli yhdelle taposta mielentilaa odottalle. Menneitä muistellen kengitysseppä sanoi; vaan muistatko sinä kun siellä kengitin sen hevosen. Muistatko kun se juippi tuli pussia raplaamaan, saipa liukkaat lähdöt.
Näitä juttelijoita katsoen sen uskon minäkin.

Joillakin kulkureilla oli omat seutunsa missä liikkuivat. Heissä oli kansanparantajaa, seppää, sekatyömiestä ja vaikka mitä. Olivat maalaistalossa täysihoidossa jonkun aikaa. Ottivat osaa heinätöihin tai muuhun mitä osasivat tehdä. Osasivat myös juoda viinaa rahaa saatuaan. Jotain laitonta tekivät aina, sillä vankiloissa suhteellisen pikkurikoksista olivat. Joskus taposta ja sitten vapauduttuaan istuivat pätkissä pohjat, eli jäännösrangaistuksen. Odottivat lähimmässä lääninvankilassa Vahon päätöstä, palaako pohjat vai ei. Jos oli 3 kk tai vähemmän istuttavaa, heillä juoksi eläke koko ajan, eli juomingit olivat näille vapautuessa taatut. Lahtelainen Kuminaama oli yksi veijari. Lahtelaiset vintiöt puhuivatkin; Kuminaama lusii aina ihmeellisissä paikoissa. Oli vasta ollut Mikkelin lääninvankilassa.

Vaikeasti luonnevikaisia oli myöskin sakissa. Yksi pikku-ukko kertoili kuinka ja miten oli siviilissä järjestellyt jonkun seurakunnan sitä sun tätä tapahtumaa. Näissä unelmissaan kertoi kuinka vaimonsa eläessä olivat asuneet kotonaan rauhallisesti. Tämän seurakuntamiehen piti lähteä jonnekin eri paikkakunnan tapahtumiin, mutta asiaan tulikin viime hetken este. Kuin syvään huoaten mies jatkoi, sinä iltana estettiin aviorikos. Mies odotti taposta mielentilatutkimusta.
Spurgumies
Neuvoja-Jack
Viestit: 544
Liittynyt: Ti Elo 28, 2012 10:13 pm

Re: Entisajan persoonallisia vankeja

Viesti Kirjoittaja Spurgumies »

VanhanLiiton VEKSI oli kyllä paras ja kuuluvin vanki viimeaikoina.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1464
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Entisajan persoonallisia vankeja

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Vanhan liiton miehissä oli montakin Veksiä eri vankiloissa. Kakolassa muuan Veke oli vanhassa putsarina. Tuomiota Vekellä oli reilu 14 vuotta. Vartijat pitivät ovia auki niin pääsi juttelemaan. Hyvin kätävä käsistään korjaamaan vaikka mitä, eletkronikkaa ja muuta. Putsarina valkkasi hyvät päältä yhdelle eristysvangille. Jesse palkitsi hyvän hyvällä ja kanttiinista osti pullakranssia ja muuta yhteistyön hyväksi. Veke muutti muistaakseni Lännen osastolle, jota myös talliksi sanottiin joksikin aikaa. Myöhemmin sivilissä nähnyt tätä vanhan liiton vankia, joka on jo ikämies ja ollut kauan pois kuvioista. Kahvia juotiin sivilissäkin mutta ei Nessiä.
Ciccarelli
Sabrina Duncan
Viestit: 375
Liittynyt: Su Maalis 27, 2011 8:45 pm
Paikkakunta: Pohojammaa

Re: Entisajan persoonallisia vankeja

Viesti Kirjoittaja Ciccarelli »

Clarence kirjoitti:Lahtelainen Kuminaama oli yksi veijari. Lahtelaiset vintiöt puhuivatkin; Kuminaama lusii aina ihmeellisissä paikoissa. Oli vasta ollut Mikkelin lääninvankilassa.
Mielenkiintoinen nimi. :D Olisko nimelle tarinaa?
Tairetahan olla Härmän asemalla, kunoon verta seinäs!
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1464
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Valtio huolen pitää

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Nuorille rikoksen tekijöille tuli tupla-annos maitoa, kunnon 2-3 cm pala makkaraa ja sulatejuustoa. Juustoa sanottiin nimellä pilipalijuusto. Lakia mikä annettiin jo vuonna 1940, ei kyetty noudattamaan. Alle 18 vuotiaita laitettiin lääninvankilassa asumaan vanhan pyttyläisen kanssa. Muutenkin matkaselleissä ja kuljetuksissa nuoret ja vanhat olivat yhdessä kopissa. Niin paljon kun vain koppiin mahtui, riippuen tilanteesta. Joillekin se oli voitto, tai miten sen nyt ottaa. Muuan Pena, kuka oli istunut jo montakin henkirikosta, ja myöhemmin tulevaisuudessa tulisi lisää, tarjoili tabletteja nuorelle pojalle. Laittoi huovan yläpunkalta alapunkalle ja muille näköesteeksi. Siellä oli yöllinen oma ähinä. Tuossa matkasellissä oli muitakin miehiä. En tiedä oliko miehillä virne huvittunut vai peitetyn kateellinen. Aamulla Pena pääsi pesulle, ja poika istui kädet polvien päällä punkan reunalla.

Helsingissä juna ajoi suoraan rautatieaseman eteen. Siellä kaksi vankiautoa odotti tulevaa lastia. Lähtiessä liikkeelle, vankiauto ajoi aseman edestä kulmikkaan U- kirjaimenmuotoisen lenkin ennen alueelta poistumista. Jesse oli heti autoon tullessa viiltänyt ikkunan tiivisteet halki, ja ennen kuin auto oli kadulla, hyppäsi ilmaan ja potkaisi ikkunan pois hypäten itse ikkuna-aukosta ulos.
Vanginkuljetusautosta ja vankivaunusta on hyvin vaikea karata. Kyydissä ennen vankilaa ehti ikkunasta nauttia ripauksen kesäistä Helsinkiä.
Vastaa Viestiin