Vankilassa oloa ja kulttuuria

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Kesäaikana oli kesävartija lomittajana. En tiedä tarvitsiko tuolloin yleensä edes olla alkeellisintakaan koulutusta vartijan virkaa. Ylivartijaksi ainakin oli jotain, mikä on enemmän kuin tavallinen vartija. Joka tapauksessa kesävartija vei koulun tunnilta kongia pitkin selliin. Hän aukaisi oven ja menin sisään. Kesävartija kysyi: Mitä hän nyt tekee. Sanoin laita ovi lukkoon. Joskus myöhemmin siviilissä kerroin joillekin tapahtuneen, ja he nauroivat, sekä yksi kysyi: Jos olisi jättänyt oven auki, sinä olisit tietenkin lähtenyt karkuun. En viitsinyt oikoa asiaa enempää.

Olisihan edessä ollut muitakin ovia sekä muurit. Karkaaminen ei ole mikään harmiton happihyppely, jonka vanki veitikka ottaa kun aika tulee pitkäksi. Kaikkea muuta! Ainakin nykyään jahtaa karkuria melkoinen joukko. Mitä vakavampi rikos sitä enemmän on jahtaajia. Laitoin 70- luvulla merkille, että puikon poikki sahaaminen ja muurin ylittäminen on vasta paon alku. Pysyä siviilissä kysyy vasta kärsivällisyyttä, joka hyve puuttuu suurimmalta osalta katkureista. Toisaalta joku karkuri voi skarpata koska pelissä on niin paljon. Tavallisen taparikollisen tavoin karkurit jäävät aika nopeasti kiinni. Sen ja rundissa olon jälkeen määrittelemätön aika vankilan suljetulla osastolla, palaa lomat ja monet muut edut. Lisäksi karkaamisesta tuomio sekä mahdollisesti muista paon aikana tapahtuneista rikoksista.

Pakoillessa on aina jonkilainen stressi päällä. Kuuluisia karkureita on ollut yhtä aikaa samassa talossa alkaen Sinkkosesta ja monesta muusta. Yksi ennenkin karannut istui sellissäni ja pyysi herätyskelloa lainaan. En antanut, koska tarvitsin sitä itse. Seuraavana päivänä karkasi 4 vankia samasta ikkunasta, josta oli sahattu puikot poikki. Yksi karkaaja oli herätyskellon lainaanpyytäjä. Kyllä vartijat olivat vauhkona! Itselläkin nuoruudessa on yksi karkaaminen. Eräässä vankilassa olimme työn tai jonkun muun syyn takia sellaisessa tilassa, että olisi päässyt helpommin karkuun kuin muualta. Yksi hehkutti: Meitä on tässä kolme ja kaikilla takana karkaaminen, ja vain yksi ovi edessä. No, se jäi siihen enkä itse ollut hommaan ollenkaan halukas, ei myöskään kolmas joukossa ollut.

Oikeus ennen kaikkea
Sherlock Holmes
Viestit: 7181
Liittynyt: Ti Maalis 30, 2021 2:48 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Oikeus ennen kaikkea »

Jari, 50, joutui vankilaan ensimmäisen kerran parikymppisenä, ja nyt hän istuu kolmatta tuomiotaan – monen asian voisi vankilassa tehdä Jarin mielestä toisin
Onko vankilan tarkoitus vain rangaista rikoksesta vai estää rikosten uusimista?
Tätä Juuan avovankilassa tällä hetkellä istuva Jari, 50, on miettinyt paljon. Hän on viettänyt aikuisiästään tähän mennessä noin yhdeksän vuotta vankilassa, pääosin suljetuissa laitoksissa. Kun nykyinen rangaistus on suoritettu, on vankilassa kulunut kaikkiaan yli vuosikymmen.

Tällä hetkellä Jari suorittaa elämänsä kolmatta ehdotonta vankeusrangaistusta. Ensimmäisen tuomionsa hän sai 1990-luvulla törkeästä ryöstöstä, vuosina 2014 ja 2020 hänet tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta. Tässä jutussa Jari esiintyy pelkällä etunimellä, jotta tuomiot eivät vaikeuttaisi hänen vapautumisen jälkeistä elämäänsä.

Välillä Jari on kallistunut uskomaan, että vankeusaikana halutaan tukea vapautumista ilman uusia rikoksia. Toisinaan on tuntunut, että vankila on olemassa vain rangaistuksen istumista varten eikä siviilielämän tukeminen kiinnosta.
2000-luvun rikokset Jari teki osana järjestäytynyttä rikollisuutta, mikä on osaltaan vaikeuttanut esimerkiksi avovankilaan pääsyä. Juuri järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuuluvien tiukka kohtelu on saanut Jarin ajattelemaan, että ainakin jengirikollisia on tarkoitus vankilassa vain rangaista – palataan tähän tarkemmin hieman myöhemmin.

Jarin nykyinen tuomio päättyy huhtikuussa 2024. Sen jälkeen hän ei halua vankilaan enää päätyä.
– Minulla on 50 mittarissa, en halua enää yhtään kesää viettää vankilassa. Elämää on jäljellä rajallisesti, Jari sanoo.
Vapautuessaan Jari on 51-vuotias. Tilastollisesti hänellä on ikänsä vuoksi aiempaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet olla päätymättä enää uudelleen vankilaan.

Varmimmin vankilaan palaavat Suomessa nuoret sekä ne, jotka ovat olleet vankilassa useasti ennenkin. Esimerkiksi vuonna 2016 vapautuneista alle 21-vuotiaista vangeista 83 prosenttia syyllistyi uuteen rikokseen viiden vuoden sisällä. Yli 50-vuotiailla uusimisprosentti oli vain 33.

Polvijärvellä lapsuutensa viettänyt Jari pääsi peruskoulusta läpi, vaikka hyvin koulu ei miehen mukaan mennytkään.
Ammattikoulusta Jari valmistui putkiasentajaksi ja pääsi muutamaksi kuukaudeksi alan töihin, kunnes työpaikka teki konkurssin. Armeijan jälkeen edessä oli työttömyys, ja sillä välin, kun Jari oli varusmiespalveluksessa, vanha kaveriporukka oli alkanut tehdä rikoksia.
Parikymppisenä hän oli mukana timanttiliikkeen ryöstössä Helsingissä ja sai ensimmäisen tuomionsa.
– Minun kavereissani on aina ollut rikoksia tekeviä ihmisiä. Itse jätin kioskimurtovaiheen väliin ja siirryin suoraan järeämpiin rikoksiin, Jari toteaa.

Ensikosketus suljettuun vankilaan on painunut Jarin mieleen.
– Minut vietiin vanhaan Katajanokan vankilaan Helsingissä, ja kun menin sinne sisälle, minulla jäi jalkapohjat kiinni pikilattiaan sellissä, kun oli kesäkuuma. Seuraava hämmästys oli, kun rupesin ihmettelemään, ettei täällä ole vessaa. Sellin nurkassa oli puulaatikko, jonka kannen avasin. Siellä oli sanko puolillaan ulostetta. Se jäi mieleen ja mietin, mihin tässä on tultu, Jari muistelee.
Muistosta huolimatta vankila oli Jarin mukaan nuorelle miehelle tuossa kohtaa hyvä paikka. Se pysäytti miettimään, ja vapautumisensa jälkeen Jari kertoo eläneensä ilman rikoksia yli vuosikymmenen.

Tuomion törkeästä huumausainerikoksesta Jari sai vuonna 2014. Edessä oli jälleen muutto vankilaan.
Enää vankilassa ei ollut vastassa ämpärivessoja. Silti Jarin kokemukset vankilasta 2000-luvulla ovat olleet osin huonompia kuin ensimmäisen tuomion aikaan.
Varsinkaan vuonna 2014 tulleen tuomion vankila-aika ei saa Jarilta kiitoksia. Hän istui tuomionsa törkeästä huumausainerikoksesta vuoteen 2017 asti kokonaan suljetussa laitoksessa, koska hänellä on merkintä järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuulumisesta.

Yksi ero entiseen vankeusaikaan on Jarin mukaan se, että vankeja koskeva päätöksenteko on hänen kokemuksensa mukaan siirtynyt etäämmälle.
Jos vielä 1990-luvulla läheltä vankia seurannut vankilan työntekijä pystyi suosittamaan vaikkapa avolaitokseen siirtoa, nykyisin siirrot anotaan kirjallisesti eikä ratkaisua tehdä vankilassa vaan Rikosseuraamuslaitoksen aluekeskuksissa.
Päätöksenteon kriteerit ovat luultavasti yhtenäisempiä, mutta vangille hakemusten teko ja vastausten odottaminen aiheuttavat epävarmuutta.
– Epätietoisuus on pahinta. Pitäisi olla selkeämpi suunnitelma, että kun teet näin, voit tuossa kohdassa tuomiota päästä esimerkiksi avotaloon. ”Ehkä” on vaikea sana monelle, vangit ovat kohtalaisen lyhytjänteistä sakkia, Jari sanoo.

Jarilla todellinen testi on edessä huhtikuussa 2024, jolloin nykyinen rangaistus päättyy.
Joskus motivaatiosta huolimatta vanha elämä vetää takaisin mukaansa, jos siviilissä odottavat entiset ympyrät.
Jarin luottamus oman rikoshistoriansa katkeamiseen on kuitenkin vahva – siitäkin huolimatta, että edessä on jälleen ulosottovelkojen maksaminen edellisen tuomion jäljiltä.
– Töitä joutuu tekemään, mutta se ei haittaa. Jos pysyn terveenä, minulla on toimintakuntoista aikaa vielä 20 vuotta. En halua käyttää niitä vankilassa.

Lisää Keskisuomalaisessa: https://www.ksml.fi/paikalliset/5671795

Jouko-boy
Harjunpää
Viestit: 312
Liittynyt: Pe Tammi 22, 2021 2:16 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Jouko-boy »

YLE kirjoitti:Suomen vankiloissa kehittyi koukuttava pallopeli kopa – “Yleensä pelataan Pepsistä tai tonnikalapurkeista”

Kopa, annespallo tai konnapallo on pallopeli, joka yhdistelee eri lajeja. Suomen vankiloiden erikoiset olosuhteet synnytti pelin, jota on pelattu jo useita vuosikymmeniä.

https://yle.fi/a/74-20008901
Onko tuttu laji kenellekään?

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Jouko-boy kirjoitti:
Su Tammi 22, 2023 12:44 pm
YLE kirjoitti:Suomen vankiloissa kehittyi koukuttava pallopeli kopa – “Yleensä pelataan Pepsistä tai tonnikalapurkeista”

Kopa, annespallo tai konnapallo on pallopeli, joka yhdistelee eri lajeja. Suomen vankiloiden erikoiset olosuhteet synnytti pelin, jota on pelattu jo useita vuosikymmeniä.

https://yle.fi/a/74-20008901
Onko tuttu laji kenellekään?
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Varsinkin 70- luvulla pelattiin Annes-palloa, hiukan eri säännöin mitä tuossa linkissä oli. Jos oli kaksi samalla puolella, oli kaksi-kolme kosketusta ja kerran sai pompata maassa. Yksin toista vastaan muistaakseni kerran maassa ja kaksi kosketusta. Verkko oli liki normaali korkeudella. Pelistä on muitakin versijoita. Omina aikoina 70- ja 80- luvuilla ei yleensä pelattu millään panoksilla, vaan aivan huvia. Huvia siksi, ettei aina saatu täyttä joukkuetta kokoon. Joskus kauan omien vankila-aikojen loputtua kysyin vasta vapautuneelta: Ketä siellä oli pelimiehiä. Hän sanoi, ettei linnassa enään pelata lentopalloa, mikä oli itselle uutta.

Limsaa ei kanttiinista saanut, ei puhettakaan. Vaasan läänillä kävi palokunnan joukkue pelaamassa meitä vankeja vastaan. Pelin jälkeen vetivät jemmasta limsakorin. Otin monien muiden tavoin ykkös-kaljaa. Seuraavan kerran kun oli heitä vastaan peli, otin korista limsaa, ja niin teki moni muukin. Myös muussa kivitalossa pelattiin palokuntaa vastaan. Puulaakitaso oli 80- luvun alkupuolella Suomessa kova, eikä me vangit pärjätty palokunnalle. Vankilan henkilökunnan voitimme aina. Useammassa vankilassa olin talon joukkueessa.

Rundi
Martin Beck
Viestit: 782
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Törmäsin jännään uutisjuttuun. Tammikuu 1998. Aloin miettiä olisinko törmännyt tyyppiin 80-luvulla.
Paljon mahdollista, taparikollinen ja tutunomainen nimi.
Jutussa hän on 48 vuotias ja näyttää 60 - 70 ikäiseltä. Eli syntynyt 1949.
Muistelen, että jotkut ruunatkin oli vanhan näköisiä jo 50 vuotiaina.

https://www.uusimaa.fi/uutissuomalainen ... TvQv_J7rWU

Mopo-Ukko
Lauri Hanhivaara
Viestit: 140
Liittynyt: Ke Joulu 18, 2019 11:52 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Mopo-Ukko »

Varmaankin ollut Sukevalla yhtäaikaa mutta en tunnista,on voinut olla Iskolassa jos on ollut avotalo kelpoinen.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Rundi kirjoitti:
Su Tammi 29, 2023 1:15 am
Törmäsin jännään uutisjuttuun. Tammikuu 1998. Aloin miettiä olisinko törmännyt tyyppiin 80-luvulla.
Paljon mahdollista, taparikollinen ja tutunomainen nimi.
Jutussa hän on 48 vuotias ja näyttää 60 - 70 ikäiseltä. Eli syntynyt 1949.
Muistelen, että jotkut ruunatkin oli vanhan näköisiä jo 50 vuotiaina.

https://www.uusimaa.fi/uutissuomalainen ... TvQv_J7rWU
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Jutun mies on ollut samoihin aikoihin vankilassa, en sen enempää saa mieleen. Omana aikana oli vastaavia ratti- ukkoja, enemmänkin ajaneita kuin jutun mies, mutta nimiä en muista. Juolan olen vankilassa nähnyt, kokopäivätoiminen rattijuoppo. Karpo osti Juolalta vankilan pihalla auton, mutta se ei näitä hillitse. Jokaisella tuota elämäntapaa elävällä on surkea loppu.

Steissillä päivänä muutamana katselin menoa ja menijöitä. Monenlaista vinkujaa ja karjahtelijaa oli. Vaikka itsekin olen näitä pieksäjä-vartijoita vastaan, niin ne ovat tarpeen. Yksi 50- 60- vuotias suurikokoinen ukko sai yht´äkkiä raivarin ja paiskasi laukkunsa lattiaan. Kyllä penkki millä tämä epeli istui tyhjeni nopeasti. Kun vartijat tulivat lähti ukko harppomaan eri suuntaan aika nopeasti.

Birmakissa

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Birmakissa »

Itse olen pohtinut tässä myös tuota ek/niuva -akselia, jota myös poliisi/sjä/ko/mahd muut oikeusasteet joutuvat myös pohtimaan.

Mikä on parasta epäillylle, yhteiskunnalle jne. Ollaan aina epäonnistuttu, kun tekoja uusitaan, vaikka uusimisprosentti pieni.

Pohdiskelin toisessa ketjussa ek:n kuntoutumispolitiikkaa ja se on välillä aika vaarallinen nykyhetkellä. Ketju oli Toni Heikkilän ek:sta vapautuminen ja nyt puoli vuotta teon jälkeen tapon yritys aviovaimoonsa, joka oli juuri palannut turvakodista. Ilmeisesti tekijän syntymän jälkeen omassa lapsuudenkodissaan näkemä väkivaltakaava pohjalla, miksi elämä mennyt kuin mennyt.

Kopsasin alle ajatukseni pelson ketjusta:
***
Minua kiinnostaisi tietää miten vankilassa hoidetaan näitä psykiatrin jutteluita. Olen ymmärtänyt, että lääkäriin, eri toimintoihin ja jopa psykiatreille vangit hakeutuvat osin vain ja ainoastaan motiivilla, että pääsee ulos sellistä. Onko vankilassa mitään velvollisuutta avata vaikeita lapsuuden asioita, josta seuraisi trauman purkua ja oman mielen eheytymistä ja normaalia mallia vangille aikaisemman sairaan mallin tilalle. Tiedän, että kaikille laaditaan rangaistusajan suunnitelma, mutta valitettavasti vanki osaa suunnitelmankin laatia mahdollisimman sellaiseksi, mikä tukee vapautumista. Rehellinen asioiden läpikäynti uupuu sellaisesta, mikä olisi ainoa tapa vangin itsensä päästä eteenpäin. Onko heillä joskus jopa väärääkin pelkoa, että liian avoin ja rehellinen oman päänsä avaaminen heikentää omaa siviiliin pääsyä, lomia tai jopa on mahdollista olla seurauksena johonkin pakkohoitoon tai jopa tuomioon (asian uudelleen käsittelyyn). Vähän lennokasta ajattelua, mutta kiinnostaa itseä. Olen jotenkin ymmärtänyt, että ek:nkin voi istua ja vapautua avaamatta sanallista arkkuaan, eli voi valita, että ei puhu asioista tai puhuu itselle edullisella tavalla, jopa valehtelee, jotenka vapautuessa, vapautuu vanki samalla mielenmaisemalla kuin vankilaan mennessäkin. Jonkinlainen rikoksen uusiminen puoltaisi tällaista järjestelmää vhl:ssa.

Tämä ja kaksi seuraavaa viestiä siirretty UIlanlinna-ketjusta
-NILS-

nakkimiesjamuusi
Alokas
Viestit: 6
Liittynyt: Ke Marras 02, 2022 8:32 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja nakkimiesjamuusi »

Kopsasin alle ajatukseni pelson ketjusta:
***
Minua kiinnostaisi tietää miten vankilassa hoidetaan näitä psykiatrin jutteluita. Olen ymmärtänyt, että lääkäriin, eri toimintoihin ja jopa psykiatreille vangit hakeutuvat osin vain ja ainoastaan motiivilla, että pääsee ulos sellistä. Onko vankilassa mitään velvollisuutta avata vaikeita lapsuuden asioita, josta seuraisi trauman purkua ja oman mielen eheytymistä ja normaalia mallia vangille aikaisemman sairaan mallin tilalle. Tiedän, että kaikille laaditaan rangaistusajan suunnitelma, mutta valitettavasti vanki osaa suunnitelmankin laatia mahdollisimman sellaiseksi, mikä tukee vapautumista. Rehellinen asioiden läpikäynti uupuu sellaisesta, mikä olisi ainoa tapa vangin itsensä päästä eteenpäin. Onko heillä joskus jopa väärääkin pelkoa, että liian avoin ja rehellinen oman päänsä avaaminen heikentää omaa siviiliin pääsyä, lomia tai jopa on mahdollista olla seurauksena johonkin pakkohoitoon tai jopa tuomioon (asian uudelleen käsittelyyn). Vähän lennokasta ajattelua, mutta kiinnostaa itseä. Olen jotenkin ymmärtänyt, että ek:nkin voi istua ja vapautua avaamatta sanallista arkkuaan, eli voi valita, että ei puhu asioista tai puhuu itselle edullisella tavalla, jopa valehtelee, jotenka vapautuessa, vapautuu vanki samalla mielenmaisemalla kuin vankilaan mennessäkin. Jonkinlainen rikoksen uusiminen puoltaisi tällaista järjestelmää vhl:ssa.
Mä kerron mikä mättää. Oon ollu Mikkelis vanhas kivitalos (palju aikaan) , Riihimäellä, Ojoisten Avolla, Haminan Avovankilassa (lopetettu). 2x jouduin vankilaan, eka kakku oli liian lyhyt, toisen olin melkein 6-vuotta kiinni. Anyway, vankilassa muut kanssa lusijat on jo 4-7kertaa lusimassa, sitten on niitä tapalusioita, kuten mun tuomiolla sellikaveri 16 kerta jo. Ne jotka tulee 3x, ei enää ole toivoa. Ei niitä kiinnosta muuttaa elämäntapoja, koska siviilissä ei ole muuta, kuin rikoksen maailma. Toisille Väkivalta, toisille huumeet. Itse hain apua vankilassa. Olin hyvin impulssiivinen ihminen, räjähdin hyvin pienestä, ja viina vasta sai aikaan huonoja asioita... Kypsyin itseeni vankilassa, olen tavallaan kiitollinen, että jouduin vankilaan, koska sain uuden mahdollisuuden ja käytin sen hyödyksi. Kävin kaikki mahdolliset kurssit mitä on, ja psykologilla kävin säännöllisesti, ja mulle tehtiin elämänjana, alkaen 0v siihen ikävuoteen asti, kun olin. Se oli pysäyttävä, mun sisällä oli asioita, joita en ollut tajunnut hoitaa, traumoja lapsuudesta, ja se pysäytti, se sai mut motivoitumaan 100%, tajusin, että haluan pois rikosten maailmasta, ja olla yhteiskunta kelpoinen, maksaa laskuni pois yhteiskunnalla, ja käydä töissä. Vapauduin 2017 Syyskuussa, ja tässä ollaan. Töihin pääsin 2019 Keväällä, ja töissä käyn edelleen ja onnellinen elämän muutokseen.

Sil5
Hetty Wainthropp
Viestit: 453
Liittynyt: La Elo 21, 2021 10:36 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Sil5 »

nakkimiesjamuusi kirjoitti:
Pe Helmi 17, 2023 8:12 pm
Ex-vanki terve. Mä kerron mikä mättää. Oon ollu Mikkelis vanhas kivitalos (palju aikaan) , Riihimäellä, Ojoisten Avolla, Haminan Avovankilassa (lopetettu). 2x jouduin vankilaan, eka kakku oli liian lyhyt, toisen olin melkein 6-vuotta kiinni. Anyway, vankilassa muut kanssa lusijat on jo 4-7kertaa lusimassa, sitten on niitä tapalusioita, kuten mun tuomiolla sellikaveri 16 kerta jo. Ne jotka tulee 3x, ei enää ole toivoa. Ei niitä kiinnosta muuttaa elämäntapoja, koska siviilissä ei ole muuta, kuin rikoksen maailma. Toisille Väkivalta, toisille huumeet. Itse hain apua vankilassa. Olin hyvin impulssiivinen ihminen, räjähdin hyvin pienestä, ja viina vasta sai aikaan huonoja asioita... Kypsyin itseeni vankilassa, olen tavallaan kiitollinen, että jouduin vankilaan, koska sain uuden mahdollisuuden ja käytin sen hyödyksi. Kävin kaikki mahdolliset kurssit mitä on, ja psykologilla kävin säännöllisesti, ja mulle tehtiin elämänjana, alkaen 0v siihen ikävuoteen asti, kun olin. Se oli pysäyttävä, mun sisällä oli asioita, joita en ollut tajunnut hoitaa, traumoja lapsuudesta, ja se pysäytti, se sai mut motivoitumaan 100%, tajusin, että haluan pois rikosten maailmasta, ja olla yhteiskunta kelpoinen, maksaa laskuni pois yhteiskunnalla, ja käydä töissä. Vapauduin 2017 Syyskuussa, ja tässä ollaan. Töihin pääsin 2019 Keväällä, ja töissä käyn edelleen ja onnellinen elämän muutokseen.
Respect! Tuo on ollut kova koulu mutta tavallasi hoidettuna se osoittaa vahvuutta ja kantaa elämässä eteen päin.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

#" Tiistaina Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi 42-vuotiaan Toni Heikkilän todennäköisin syin tapon yrityksestä epäiltynä. Heikkilä vapautui vain puoli vuotta sitten elinkautisesta vankeusrangaistuksesta, johon hänet tuomittiin hänen surmattuaan vankilan vartijan julmasti kirveellä ja moskavasaralla vuonna 2004. "

Saako vaimon tapon yrityksestä syytetty, ja todennäisesti tuomittu aikanaan olla kerroksilla, vai onko pelkääjien osasto lisko edessä?

Tiukkameno
Hetty Wainthropp
Viestit: 484
Liittynyt: Ti Maalis 05, 2019 3:39 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Tiukkameno »

Nykypäivästä en tiedä mutta vuosituhannen vaihteessa oli kaveri kun ampui vaimonsa. Rauhassa sai olla. Oli just sellanen kaveri minkä ei uskos tekevän pahaa kärpäsellekkään, tais siinä yksi naapurikin mennä, yritti mennä väliin. 14 vuotta oli tuomio kahdesta taposta.Syyttäjä tietystj kahdesta murhasta vaati. Hitto kun en muista nimee, ja onko siitä väliä.Vanha rauhanturvaaja. Kaliiberi oli kova 0.44, emäntä päätti lähtee kylille mutta tämä päätyi toisiin ajatuksiin.
Varmasti moni lusinut tietää näitä tyyppejä kun kiltti mies suuttuu.
Niin tappohan tämä pari koiraakin, periaatteessa.
Tämä tuomio tuli täyspäiväsenä mielentilasta. Oli kyllä ukko romuna kun ootteli hovin päätöstä. Kuka ei olis.

Rundi
Martin Beck
Viestit: 782
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Clarence kirjoitti:
Pe Helmi 24, 2023 11:17 pm
#" Tiistaina Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi 42-vuotiaan Toni Heikkilän todennäköisin syin tapon yrityksestä epäiltynä. Heikkilä vapautui vain puoli vuotta sitten elinkautisesta vankeusrangaistuksesta, johon hänet tuomittiin hänen surmattuaan vankilan vartijan julmasti kirveellä ja moskavasaralla vuonna 2004. "

Saako vaimon tapon yrityksestä syytetty, ja todennäisesti tuomittu aikanaan olla kerroksilla, vai onko pelkääjien osasto lisko edessä?
Saa olla ihan rauhassa. Jo vankila-aikanaan kuului liivijengiin.

""Vuonna 2018 hovioikeus päätti vapauttaa miehen ehdonalaiseen vapauteen siitä huolimatta, että tämä oli vankeudessa olonsa aikana syyllistynyt rikkeisiin ja liittynyt United Brotherhood -rikollisjärjestöön.
Oikeus kuitenkin katsoi, että vangin "lämpimät ja vakiintuneet perhesuhteet" sekä vahva tukiverkosto puolsivat vapauttamista.

Rikosseuraamuslaitos valitti päätöksestä Korkeimpaan oikeuteen, joka vuonna 2019 kumosi hovin ratkaisun. (Heikkilä syyllistyi lomilla liivijengin asioiden järjestelyihin, raha ja aineet)
Korkein oikeus huomioi, että vaikka Heikkilä oli jo tässä vaiheessa ollut vankilassa huomattavasti elinkautisen minimiä pidemmän ajan, olivat hänen tekemänsä rikokset tekotavaltaan myös rikoslajissaan huomattavasti tavanomaista törkeämpiä. Lisäksi liittyminen United Brotherhoodiin merkitsi kohonnutta riskiä syyllistyä väkivaltarikoksiin.
Sittemmin hovioikeus päätyi jälleen Heikkilän vapauttamisen kannalle. Hän vapautui ehdonalaiseen elokuussa 2022.""

MUTTA nyt kun uutena on tapon yritys ja pohjat elinkautisesta, joutuuko istumaan myös vanhaa elinkautista uuden tuomion kylkiäisenä?

Voimamies lahest
Poliisikoira Rex
Viestit: 288
Liittynyt: Ke Touko 04, 2022 6:53 pm

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Voimamies lahest »

Nyt sitten saa Valjakkalasta leipoa useamman liivijengin kunniajäseneksi. Ei tarvitse pelätä että tuli talli bileisiin. . .
Mäntyharjun ihmemies

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Nuorempana monessa mukana olleena ja kiertokauppaakin harrastaneena kun pitää silmänsä ja korvansa auki näkee ja oppii uutta. Jos joku ei ymmärrä sanaa kiertokauppa niin selvennän; se on jonkin tai joidenkin artikkeleiden myyntiä kaupungissa ja maalla. Tapahtumat sijoittuvat 80- luvun lopulle. Pysähdyttiin yhden erikoisen näköisen mökin kohdille ja siellä oli vaikka minkälaista omintakeista taidetta maastossa. Ennen pihaa oli syvä oja ja sen yli silta. Sillan kohdille asukas oli kirjoittanut: Kaikki kunnon ihmiset tervetulleita, mutta poliisilta pääsy kielletty! Samanlaisia pahville kirjoitettuja lappuja oli mökin ovessa ja missä vain.

Menimme sisään ja asukas oli vanhahko mies. Kaveri tunsi tämän näöltä ja sanoi ukon tekevän harjoja. Siinä istuimme ja juttelimme. Kun oli alkuun päästy kysyin mieheltä: Oletko tuolla Turun seuduilla liikkunut. Mies ei ollut tyhmä vaan virnisti ja kertoi olleensa nuorempana Kakolanmäellä kerran pari. Kun emme tarvinneet ukon tuotteita, eikä ukko meidän niin lähdimme. Miehellä oli käsi kokoajan taskussa mitä juttelimme. Kaveri sanoi, että hän pelkäsi koko ajan, että äijä kysyy juotteko kahvit. Puimme asiaa, ja kumpikin tuli lopputukokseen, että tämä asukas olisi saattanut ottaa hankalaksi katsomaltaan lähimmäiseltä nirrin pois, ja polkea suon silmään. Tämän jälkeen olisi jatkanut asumistaan niin kuin ei mitään olisi tapahtunut.

Vastaa Viestiin