17.3.2017
Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta
Laura Sairanen, VT, OTL, kihlakunnansyyttäjä ja tutkinnanjohtaja Valtakunnansyyttäjänviraston poliisirikosten käsittely-yksikössä
Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimii poliisirikosten käsittely-yksikkö, jonka yhtenä tärkeänä tehtävänä on päättää tutkinnan toimittamatta jättämisestä jutuissa, joissa se on ilman laajempaa selvitystä mahdollista. Paikallisissa syyttäjänvirastoissa taas toimii tehtävään erikseen määrättyjä syyttäjä-tutkinnanjohtajia, jotka osana omaa virkatyötään hoitavat myös tutkinnanjohtajan työtä itsenäisesti ja täysin toimivaltuuksin.
Poliisirikos käsitteenä on leimaava, mutta yrityksistä huolimatta parempaa ei tähän päivään mennessä valitettavasti ole keksitty. Poliisirikosten käsittely-yksikössä prosessi lähtee yleensä liikkeelle siitä, että saamme tiedon kirjatusta jutusta. Meille on yhdentekevää, onko ilmoitus kirjattu patjaan r-vai s- ilmoituksena, sillä kirjaus ei kerro tulevasta tavasta käsitellä ilmoitusta. Kirjaamismuodon päättää ilmoitusten vastaanotossa työskentelevä poliisimies, jonka tulee noudattaa patjan kirjaamisohjetta.
Ilmoitukset kannattaa kirjata huolella
Jotta pääsisimme aloittamaan prosessin jouhevasti, tulee ilmoituksesta näkyä epäillyksi ilmoitettujen henkilöiden yhteystiedot. Patjan käyttö on tässä vaiheessa sallittua, kun tarkoituksena on tarkistaa nimitiedot, tapahtumat, niiden ajat ja paikat. Hoidamme koko maan poliisirikosilmoitukset, joita tehdään noin 800-900 kappaletta vuodessa, joten ”vk Virtanen” ei luonnollisestikaan riitä kuvaamaan ilmoituksen kohteena olevaa poliisimiestä. Asianosaisjulkisuuden myötä on asiallista kirjata ilmoitukseen myös kollegan työpaikan yhteystiedot. Oikeilla yhteystiedoilla saamme päätöksen lähetettyä perille saakka.
Täydellisessä maailmassa ilmoitus olisi ohjeen mukaisesti kirjattu jokaisessa tapauksessa, mutta jos kirjauksen kanssa on ongelmia tai kysyttävää, niin meille voi aina soittaa! Jokaisessa laitoksessa on myös nimetyt poliisirikosyhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on opastaa ja kouluttaa näissä asioissa.
On myös hyvä muistaa, että esitutkintaa ei ole vielä tässä vaiheessa päätetty aloittaa, joten ilmoituksen kohteena olevalla poliisimiehellä ei vielä ole prosessuaalista asemaa.
Miksi kirjallista selvitystä pyydetään?
Valtakunnansyyttäjänvirastossa esiselvitysvaihe käynnistyy tiedonhankinnalla. Yksikössämme työskentelevillä poliisimiehillä on käytössään poliisin eri rekisterit. Jos rekisteritiedoista selviää kaikki tarvittava, voimme tehdä kahden syyttäjä-tutkinnanjohtajan voimin päätöksen tutkinnan päättämisestä tai jutun siirtämisestä ”kentälle” syyttäjä-tutkinnanjohtajan harkittavaksi. Mikäli jotain vielä jää epäselväksi, pyydämme ilmoituksen kohteelta kirjallisen selvityksen, joka pohjautuu esitutkintalain 3 luvun 3 § 2 momenttiin.
Kirjallisen selvityksen päätarkoituksena on saada tietoomme poliisimiehen käsitys tapahtumien kulusta. Näkemykseni mukaan tämä on poliisimiehen mahdollisuus vastata ilmoituksessa esitettyihin väitteisiin. Poliisimiehellä ei vieläkään ole prosessuaalista asemaa ja hän voi vastata selvityspyyntöön harkintansa mukaan. Kirjallinen selvitys on siis vapaaehtoinen.
Vaikka asemaa ei vielä tässä vaiheessa ole määritelty, poliisimiestä muistutetaan hänen itsekriminointisuojastaan. On hyvä myös pitää mielessään, että kirjallinen selvitys on julkisuuslain pääsäännön mukaan asianosaisjulkinen. Selvityksessä ei välttämättä tarvitse ottaa kantaa siihen, katsooko olevansa syyllinen tai syytön johonkin rikokseen. Siinä voi hyvin kuvata tehtävän, sen kulun ja havainnot muiden henkilöiden tilasta ja käyttäytymisestä. Nämä seikat antavat meille usein päätöksen tekemiseen tarvittavan lisätiedon.
Rikosilmoitukset ovat laadultaan hyvin erilaisia. Joskus saamme lukea esimerkiksi että ”poliisi hakkasi ja kuristi kiinniottotilanteessa, minä en itse tehnyt mitään, nyt on mustelmia joka paikassa” tai ”vaalea poliisi seuraa poliisiautolla, johon on piirretty härän kuva”. Koska meidän on pakko perustella ratkaisumme, voi asiallinen ja riittävän kattava kirjallinen selvitys yhdessä muun tiedon kanssa nopeuttaa prosessia huomattavasti, eikä kenenkään tarvitse syyttä ”roikkua löysässä hirressä”.
Vaikka saisimme haltuumme työpaikalla hallinnolliseen menettelyyn tai eduskunnan oikeusasiamiehelle annettuja selvityksiä, emme käytä niitä ilman asianosaisien poliisimiehen suostumusta.
Jos tapauksessa jo lähtökohtaisesti on ”jutun juurta” tai korostettu oikeussuojan tarve jommankumman osapuolen kannalta, asia siirretään kentälle sen arvioimiseksi, onko esitutkinta syytä aloittaa vai ei. Epäillyn asemassa kuultavalla on enemmän oikeuksia ja esitutkinta voi antaa myös paremmat eväät vastailmoituksen tekemiselle, jos siihen on aihetta.
Tutkinta vaatii aikaa
Sekä syyttäjät että poliisi kokevat ajan kuluminen poliisirikosasioiden hoidossa usein ongelmalliseksi. Kullan arvoinen on sen syyttäjän päällikkö, joka ymmärtää juttujen tutkinnan vievän oman aikansa ja osaa ottaa sen huomioon muussa juttujaossa sekä sen tutkivan poliisin ymmärtävä esimies, jonka alaisena määrätty tutkija poliisilaitoksella on. On myös muistettava, että syyttäjä määrää tutkintatoimenpiteistä, muttei siitä, koska ja milloin ne kiireettömissä tilanteissa tulee suorittaa. Poliisien rikoksia tutkivan poliisimiehen esimiehen on turvattava myös tutkintaan tarvittava aika. Myös syyttäjän muu juttumäärä ja istuntokiireet ovat omiaan hidastamaan asioiden etenemistä.
Käsittämättömiä ovat omalta paikaltani katsottuna myös ne tilanteet, joissa tutkivan poliisimiehen kohtelu tutkittavan poliisimiehen yksikössä on mennyt täysin asiattomaksi.
Poliisirikosten tutkinta toimii tällä hetkellä pääsääntöisesti hyvin. Meillä on osaavat syyttäjä-tutkinnanjohtajat ja tutkijat. Poliisimiesten antamien kirjallisten selvitysten laatu on hyvä ja paranee entisestään.
Valtakunnansyyttäjänvirastoon voi poliisirikosasioissa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä (
[email protected]). Tulemme myös mielellämme kutsusta kertomaan lisää prosessista.
Sivua viimeksi päivitetty: 23.8.2020
. Poliisi ja lanssi saivat hoitaa rauhassa tehtävänsä.
