Kokoomuksen Antti Häkkänen perää Suomeen ikuista elinkautista
Ex-oikeusministeri Antti Häkkäsen mielestä Suomella ei ole nyt kykyä eristää esimerkiksi ulkomailla kymmeniin murhiin syyllistyneitä terroristejä teon vaatimalla tavalla lopuksi iäksi.
KOKOOMUKSEN kansanedustaja, viime vaalikauden hallituksen oikeusministeri Antti Häkkänen perää tiukennuksia elinkautiseen vankeustuomioon. Hänen mielestään esimerkiksi julmimpiin terroristisiin murhiin syyllistyneet pitäisi pystyä jättämään kokonaan ilman vapautumismahdollisuutta.
Suomessa aikuiset elinkautisvangit voivat hakea ehdonalaiseen vapauteen istuttuaan tuomiostaan 12 vuotta. Elinkautiselle vankeudelle ei ole määritelty laissa enimmäis- eikä vähimmäiskestoa. Keskimäärin elinkautinen vankeus kestää reilut 14 vuotta.
Häkkäsen mukaan henkirikosten määrän tulisi vaikuttaa elinkautisen pituuteen nykyistä voimakkaammin. Sarjamurhaajien tapauksissa minimialaraja voisi Häkkäsen mukaan olla esimerkiksi 20–30 vuotta. Häkkänen painottaa, että oikeasti vaaralliset henkilöt pitäisi pystyä eristämään yhteiskunnasta.
– Sen pitäisi olla tosiasiallinen elinkautinen. Nyt on puhuttu siitä, että Isis-henkilöitä tuodaan Suomeen tuomittavaksi. Jos henkilö osallistuu ulkomailla vaikkapa kymmeniin terroristisiin murhiin, onko Suomen oikeusjärjestelmällä oikeasti kyky eristää tällaiset henkilöt teon ansaitsemalla tavalla lopuksi ikää? Ei ole.
HOVIOIKEUS tekee elinkautisvankeja koskevat ratkaisut vaarallisuusarvioiden perusteella ja voi jo nykyisellään siirtää ehdonalaiseen pääsyä. Häkkäsen mukaan nykykäytäntö on osoittanut, että vaarallisuusarvioiden tekemiseen liittyy hankaluuksia ja nostaa esiin tarvetta sovittaa teko suhteessa sen julmuuteen.
– Vaikka terroristi sanoisi viiden vuoden jälkeen: ”Olen vaihtanut ääri-ideologiani kristinuskoon. Olen parantunut, vapauttakaa minut”. Ei käy, rangaistuksen luonne on myös sovittaa teko.
Häkkäselle itselleen on selvää, että esimerkiksi Norjan joukkomurhaaja Anders Breivikin ja vastaaviin tekoihin syyllistyneiden tulisi istua ikuinen elinkautinen.
– Yksiselitteisesti kyllä. Kymmenien nuorten ihmisten tappaminen on rikos, jota ei voi sovittaa muulla tavoin kuin istumalla lopun ikää eristyksissä. En jaa sitä vaikka rikosoikeuden professorilta kuultua näkemystä, että jos henkilö paranee tai tervehtyy, hänet pitäisi vapauttaa 20 henkilön päähän ampumisesta.
HÄKKÄNEN SANOO, ettei hän täysin jaa Suomessa viimeiset 30–40 vuotta harrastettua kriminaalipoliittista ajattelua. Hän pitää hyvänä kriminaalipoliittisen ajattelun päälinjaa, jossa korostetaan yhteiskunnan turvallisuutta ja sitä, ettei tarvetta rikosten tekemiseen syntyisi.
– Sitä en jaa, että jos siitä huolimatta henkilöt syyllistyvät, vaikka raiskauksiin, niin meillä iso osa päätyy vain ehdolliseen, tulee pikkuinen oheissakko. Meillä on kriminaalipolitiikassa ajattelua, että uhria ei suojata niin paljon kuin tekijää. Ajatellaan, että tämä on vähän enemmän yhteiskunnan kuin tekijän oma vika.
Häkkäsen ministerinä käynnistämä selvitystyö elinkautisvankeuden tiukentamisesta saikin rikosoikeuden prosessorit heti takajaloilleen. Kovimpana toimena esillä oli ikuisen elinkautisen käyttöönotto. Häkkänen painottaa, että kyse on pohjimmiltaan poliittisesta arvovalinnasta.
– Sen takia tämä ei ole vain professorien ratkottava asia.
Häkkäsen mukaan rangaistuksen nimi ei ole oleellista. Mallejakin voi olla monenlaisia. Esimerkiksi Norjassa elinkautista voidaan pidentää aina uudestaan viidellä vuodella.
– On hallituksen tehtävä hyvän lainvalmistelun nimissä katsoa, miten tämä soveltuu vaikkapa Euroopan ihmisoikeussopimuksen tiettyyn tulkintakäytäntöön. Voiko olla elinkautinen ikuisesti vai pitääkö olla tosiasiallinen mahdollisuus vapautua, mutta istua vähintään 20 vuotta.
Professorit ovat pitäneet ikuista elinkautista Euroopan ihmisoikeuksien sopimuksen vastaisena.
– Jotkut rikosoikeudenprofessorit edustavat sellaista kriminaalipoliittista ajattelua, että jos viisi ihmistä murhannut ja paloitellut vankilassa lupaa ja vannoo kautta kiven ja kannon, ettei tee enää niin, että hänet pitäisi vapauttaa. Ei tässä tarvitse mitään kiihkoilua ryhtyä harrastamaan, mutta meillä pitää olla nykyistä tehokkaampi keino eristää henkilöt, jotka syyllistyvät todella vakaviin sarja- tai joukkomurhiin.
KOKOOMUS ON ollut huolissaan hallituksen toimettomuudesta talous- ja työllisyyskysymyksissä. Nyt Häkkänen lisää syntilistaan voimalla myös sisäisen turvallisuuden.
Hän on huolissaan hallituksen aikailusta terrorismilainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Hänestä sisä- ja oikeusministeriöissä on jo ennalta tiedossa, mitä niissä voidaan tehdä. Ei tarvitse kuin kääriä hihat.
– Suojelupoliisi varoittaa näistä julkisuudessa joka kuukausi. Hallituksen ministereille on liki jokapäiväistä se, mikä terrorismin uhkatila on Suomessa. Radikalisoituneita henkilöitä on paljon. Lisätoimenpiteitä tarvitaan.
Häkkänen patistelee hallitusta pitämään huolta, etteivät terroristit pääse juoksussa niskan päälle.
– Muuttuvassa maailmassa on koko ajan juostava kilpaa terroristeja vastaan ja pidettävä huoli, että lainsäädäntötyössä pysytään muiden maiden rinnalla, eikä jäädä jälkeen.
Hallitus sanoi al-Hol-linjauksensa yhteydessä tarkastelevansa mahdollisia uusia kiristyksiä terrorismi- ja turvallisuuslainsäädäntöön. Presidentti Sauli Niinistö oli ennen sitä ottanut asian tarpeellisuuden esille blogissaan. Yhtenä konkreettisena asiana esillä on ollut terrorismijärjestöön kuulumisen tekeminen rangaistavaksi.
Häkkänen lyö pöytään muita tarkasteltavia asioita. Matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten kriminalisoitiin viime hallituskaudella. Hänestä hallituksen tulisi pohtia, voisiko jo esimerkiksi Isisin alueelle meneminen osoittaa tarkoitusta osallistua terroristiseen toimintaan ja voitaisiinko se tehdä rangaistavaksi.
– Problematiikka liittyy vähän siihen, että kun matkustetaan jonkun terroristijärjestön toiminnan alueelle, niin nykyinen sääntely vaatii korkean kynnyksen terroristisen teon tarkoituksen näyttämiseksi. Jos tehtäisiin rangaistavaksi jo se, että matkustat alueelle, se voisi toimia.
Esimerkiksi Tanska ja muutamat muut maat ovat Häkkäsen mukaan tehneet jo vastaavia tiukennuksia ja Suomen pitäisi olla asiassa jo liikkeellä. Lait eivät kuitenkaan vaikuta taannehtivasti. Lakia voitaisiin kuitenkin soveltaa jos Isisin kalifaattiin tapahtuneen kaltainen Suomen kansalaisten siirtyminen tulisi uudelleen ajankohtaiseksi.
– Näkemykseni on, että jollain sanamuodolla pitää kriminalisoida se, että tosiasiallisesti osallistut ja menet terroristisen järjestön alueelle toimintaan mukaan. Joko sinne kotitaloutta pyörittämään tai keittämään soppaa terroristeille.
HÄKKÄNEN pitää käynnissä ollutta keskustelua terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisoinnista epäolennaisempana asiana. Häkkänen linjasi oikeusministerinä, ettei sitä tehdä.
– Kuulumisen kriminalisointi on syytä tehdä, jos siihen löydetään lainvalmistelussa keinot. Viime vaalikaudella virkakunta näki tämän mahdottomana säätää. Tosiasiallisesti se teko ja toiminta, että osallistut, matkustat ja menet sinne pitää olla kattavasti kriminalisoitu. Sitten on oikeusministerin ja hallituksen tehtävä, etsiä lainvalmistelun keinot, jolla tämä asia hoidetaan.
Hanna Vesala
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006400640.html
