Mies uhkasi tappaa ja raiskata eroa halunneen vaimonsa, oikeus määräsi lähestymiskiellon
Lähetetty: Ti Joulu 10, 2019 12:37 pm
Mies uhkasi tappaa ja raiskata eroa halunneen vaimonsa, oikeus määräsi lähestymiskiellon
Naisten linjan mukaan väkivaltatilanteessa kannattaa aina soittaa hätänumeroon ja lähteä turvakotiin.
Julkaistu: 10.12. 8:17
ITÄ-UUDENMAAN käräjäoikeus on määrännyt vuoden lähestymiskieltoon miehen, joka on uhkaillut ja käyttäytynyt väkivaltaisesti vaimoaan kohtaan.
Vaimo kertoi oikeudelle yksityiskohtia, jotka antavat järkyttävän kuvan lähisuhdeväkivallasta.
Naisen kertoman mukaan mies oli käyttäytynyt väkivaltaisesti koko yhdeksän vuoden avioliiton ajan. Mies oli lyönyt ja kuristanut vaimoaan ja pakottanut tämän sukupuoliyhteyteen. Mies oli lyönyt naista myös pariskunnan yhteisen lapsen nähden.
Nainen ei ollut saanut itse päättää asioistaan, ja mies oli rajoittanut tämän tekemisiä. Mies oli myös ottanut naisen nimissä lainan ja käyttänyt rahat itse.
KESÄLLÄ nainen haki avioeroa miehestään. Tämän jälkeen hän joutui muuttamaan lapsensa kanssa turvakotiin.
Näyttöä oikeus sai muun muassa puolisoiden välisistä Whatsapp-viesteistä, jotka oli lähetetty naisen ollessa käymässä kotimaassaan Irakissa. Niissä mies on esimerkiksi uhannut tappaa ja raiskata naisen ja ottaa haltuunsa näiden yhteisen lapsen, jos nainen palaa Suomeen.
Naisen kertoman mukaan mies oli pyrkinyt estämään avioeron sillä, että nainen olisi jäänyt Irakiin.
Nainen oli myös ottanut itsestään kuvia miehen pahoinpitelyjen jälkeen.
MIES kiisti kaikki naisen kertomukset väkivallasta ja uhkaavasta käytöksestä.
Käräjäoikeus totesi, että vaimon tekemät rikosilmoitukset miehen uhkailusta ja väkivallasta ovat vielä tutkinnassa, eikä voida vielä sanoa, onko mies syyllistynyt rikokseen.
Vaimon toimittama näyttö antaa kuitenkin viitteitä siitä, että tämän kertomukset pitävät paikkansa. Sen sijaan aviomiehen kertomuksia on näytön perusteella syytä pitää epäuskottavina.
Hovioikeus päätti maanantaina olla ottamatta asiaa jatkokäsittelyyn, joten käräjillä alkusyksystä annettu tuomio jäi voimaan.
TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan miehistä 2,5 prosenttia ja naisista 4,8 prosenttia joutui vuonna 2017 parisuhteessaan väkivallan kohteeksi. Naisten osuus turvakoteihin hakeutuneista oli 94 prosenttia ja valtakunnalliseen auttavaan puhelimeen Nollalinjaan soittaneista 87 prosenttia.
Naisten linjan toiminnanjohtaja Taru Anttonen muistuttaa, että poliisille tulee tietoon vain noin 10 prosenttia naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Naisten linja tarjoaa maksutonta keskusteluapua väkivaltaa kohdanneille tai siitä huolestuneille, naisiksi itsensä määritteleville ihmisille.
”Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa edelleen aika salaista. Väkivallan dynamiikka menee niin, että väkivallan kokija alkaa helposti tuntemaan häpeää ja syyllisyyttä. Vastuu väkivallasta on kuitenkin aina sen tekijällä. Monesti fyysisen väkivallan ohella on myös henkistä väkivaltaa”, Anttonen sanoo.
SUOMI on ratifioinut vuonna 2015 Istanbulin sopimuksen, eli sopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Anttosen mukaan sopimuksen toimeenpanossa on Suomessa vielä useita puutteita. Esimerkiksi turvakotipaikkoja ei ole niin paljon, kuin sopimus Suomelle suosittaa.
HS kertoi paikkojen puutteesta vuonna 2015 ja uusista turvakodeista vuonna 2016.
”Turvakotipaikoissa on myös alueellista epätasa-arvoa. Suomi on iso maa, ja joillakin alueilla on lähimpään turvakotiin pitkä matka.”
Anttosen mukaan jokainen kuitenkin saa hädän hetkellä jonkun turvakotipaikan.
”Ja jos vaikka on sellainen tilanne, että väkivaltainen puoliso kontrolloi rahoja ja on takavarikoinut lompakon, niin turvakodista hoidetaan taksin maksaminen.”
Naisten linjan verkkosivuilla on lista turvaohjeista, jotka on tarkoitettu fyysisen väkivallan uhan varalle. Väkivaltatilanteessa kannattaa aina soittaa hätänumeroon, jos mahdollista.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006338297.html
Naisten linjan mukaan väkivaltatilanteessa kannattaa aina soittaa hätänumeroon ja lähteä turvakotiin.
Julkaistu: 10.12. 8:17
ITÄ-UUDENMAAN käräjäoikeus on määrännyt vuoden lähestymiskieltoon miehen, joka on uhkaillut ja käyttäytynyt väkivaltaisesti vaimoaan kohtaan.
Vaimo kertoi oikeudelle yksityiskohtia, jotka antavat järkyttävän kuvan lähisuhdeväkivallasta.
Naisen kertoman mukaan mies oli käyttäytynyt väkivaltaisesti koko yhdeksän vuoden avioliiton ajan. Mies oli lyönyt ja kuristanut vaimoaan ja pakottanut tämän sukupuoliyhteyteen. Mies oli lyönyt naista myös pariskunnan yhteisen lapsen nähden.
Nainen ei ollut saanut itse päättää asioistaan, ja mies oli rajoittanut tämän tekemisiä. Mies oli myös ottanut naisen nimissä lainan ja käyttänyt rahat itse.
KESÄLLÄ nainen haki avioeroa miehestään. Tämän jälkeen hän joutui muuttamaan lapsensa kanssa turvakotiin.
Näyttöä oikeus sai muun muassa puolisoiden välisistä Whatsapp-viesteistä, jotka oli lähetetty naisen ollessa käymässä kotimaassaan Irakissa. Niissä mies on esimerkiksi uhannut tappaa ja raiskata naisen ja ottaa haltuunsa näiden yhteisen lapsen, jos nainen palaa Suomeen.
Naisen kertoman mukaan mies oli pyrkinyt estämään avioeron sillä, että nainen olisi jäänyt Irakiin.
Nainen oli myös ottanut itsestään kuvia miehen pahoinpitelyjen jälkeen.
MIES kiisti kaikki naisen kertomukset väkivallasta ja uhkaavasta käytöksestä.
Käräjäoikeus totesi, että vaimon tekemät rikosilmoitukset miehen uhkailusta ja väkivallasta ovat vielä tutkinnassa, eikä voida vielä sanoa, onko mies syyllistynyt rikokseen.
Vaimon toimittama näyttö antaa kuitenkin viitteitä siitä, että tämän kertomukset pitävät paikkansa. Sen sijaan aviomiehen kertomuksia on näytön perusteella syytä pitää epäuskottavina.
Hovioikeus päätti maanantaina olla ottamatta asiaa jatkokäsittelyyn, joten käräjillä alkusyksystä annettu tuomio jäi voimaan.
TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan miehistä 2,5 prosenttia ja naisista 4,8 prosenttia joutui vuonna 2017 parisuhteessaan väkivallan kohteeksi. Naisten osuus turvakoteihin hakeutuneista oli 94 prosenttia ja valtakunnalliseen auttavaan puhelimeen Nollalinjaan soittaneista 87 prosenttia.
Naisten linjan toiminnanjohtaja Taru Anttonen muistuttaa, että poliisille tulee tietoon vain noin 10 prosenttia naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Naisten linja tarjoaa maksutonta keskusteluapua väkivaltaa kohdanneille tai siitä huolestuneille, naisiksi itsensä määritteleville ihmisille.
”Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa edelleen aika salaista. Väkivallan dynamiikka menee niin, että väkivallan kokija alkaa helposti tuntemaan häpeää ja syyllisyyttä. Vastuu väkivallasta on kuitenkin aina sen tekijällä. Monesti fyysisen väkivallan ohella on myös henkistä väkivaltaa”, Anttonen sanoo.
SUOMI on ratifioinut vuonna 2015 Istanbulin sopimuksen, eli sopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Anttosen mukaan sopimuksen toimeenpanossa on Suomessa vielä useita puutteita. Esimerkiksi turvakotipaikkoja ei ole niin paljon, kuin sopimus Suomelle suosittaa.
HS kertoi paikkojen puutteesta vuonna 2015 ja uusista turvakodeista vuonna 2016.
”Turvakotipaikoissa on myös alueellista epätasa-arvoa. Suomi on iso maa, ja joillakin alueilla on lähimpään turvakotiin pitkä matka.”
Anttosen mukaan jokainen kuitenkin saa hädän hetkellä jonkun turvakotipaikan.
”Ja jos vaikka on sellainen tilanne, että väkivaltainen puoliso kontrolloi rahoja ja on takavarikoinut lompakon, niin turvakodista hoidetaan taksin maksaminen.”
Naisten linjan verkkosivuilla on lista turvaohjeista, jotka on tarkoitettu fyysisen väkivallan uhan varalle. Väkivaltatilanteessa kannattaa aina soittaa hätänumeroon, jos mahdollista.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006338297.html