Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Rundi
Martin Beck
Viestit: 782
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Nessit kirjoitti:
Pe Kesä 24, 2022 2:47 pm
Ehkä tähän aiheeseen sopiva juttu menneisyyden juhannukselta.

Oltiin parin kaverin kanssa sovittu, että lähdetään Lauttasaaresta juhannusajelulle sellaisella pikkusen vajaa 10 metrisellä paatilla. Eväät ja kolme ukkoa kyytiin, silmänilosta vastasi kaverin tuore ja varsin nuori vaimo. Ajatus oli pyörähtää perinteisesti kaivarinrannassa, mutta aika nopeesti kävi ilmi, ettei navigointi tai ylipäätään veneen hallinta ollut kenelläkään hallussa. Vedettiin sitten yhtä venettä seuraten ja päädyttiin Kustaanmiekan läpi Kruunuvuoren selälle. Siinä vaiheessa lepposa tunnelma oli kadonnut ja kaveri huusi vaimonsa kanssa naama punaisena jostain vanhoista pidoista toisilleen. Mä yritin sompaa sitä paattia kohti Skattan huoltolaituria ajatuksena hypätä siinä pois tältä retkeltä.
Ei oltu kaukana kun venepoliisi pamahti siihen viereen ja pyysi himmaamaan. Sanoivat seuranneensa meidän rimpuilua suokin edestä ja sanoivat, että huuto kuului sinne saakka. Mentiin siihen laituriin selvittelemään sitten mikä on tilanne ja tilannehan siitä tuli. Tuoreella aviomiehellä hakuja päällä, osoite Pasila, tämä veneen järkännyt jäbä myönsi siinä, ettei varsinaisesti tiedä kenen vene on, oli tullut avaimet lainaan joltain joka oli saanut ne veloista. Veneen oikea omistaja vaan oli tehnyt jo veneestä varkausilmoituksen, joten kaveri lähti myös Pasilaan.
Mulla ja sillä mimmillä ei ollut hakuja eikä mitään laitonta päällä, päästivät jatkamaan eväinemme juhannusta, mutta ilman venettä. Ihan kiva juhannus siitä sitten tulikin, seurusteltiin melkein 10 vuotta sen mimmin kanssa. 8)

*poistettu chat*tm
Kiitos tarinasta, jossa onnellinen loppu :D

Treworer
Remington Steele
Viestit: 236
Liittynyt: Ke Loka 07, 2020 11:01 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Treworer »

Clarence kirjoitti:
Ma Touko 23, 2022 5:08 pm
Treworer kirjoitti:
Su Touko 22, 2022 9:12 am
Oulussa pääsi välillä ohimennen joskus näkemään muita esim ulkoilun jälkeen ja suihkun yhteydessä, ennen koronaa ku pääsi vielä ruokalaan silloin saatto kerätä naapurisellissä kahvit juomaan säkällä.. muuten ei matkaselleissä oikein päässyt liikkumaan.
Edit typo
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Jonkun visiitin Oulussa tehneenä kiinnostaa, missä siellä on nykyisin ruokala, matkasellit ja sauna? 70- luvulla ruoka jaettiin selleihin.

Vielä 70- 80- luvulla Oulun lääninvankila taisi olla paras lääneistä. Tuskin on nykyään.

Matkasellit on kellarissa,siellä tainnu olla vuosikausia.. ennen korona ruokala oli kans maakerrassa siellä missä narikka kans, saunoja on ykkösellä ja kolmosella kakkosesta en tiiä se oli sillo lisko ku olin ite Oulussa mut nykyään kai se on jaettu puoliks tutkintolaiset/kaikkitoimetyksin en tiiä onko siellä kellaria ja uudelle puolelle en oo ikinä päässyt ollu vaan ykkösellä ja kolmosella.. voisin melkein sanoa että on tutkinta taloista vielä nykyäänkin paras ja rennoin.
Allekirjoitus

Tiukkameno
Hetty Wainthropp
Viestit: 484
Liittynyt: Ti Maalis 05, 2019 3:39 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Tiukkameno »

Never kirjoitti:
Su Huhti 17, 2022 7:56 pm
Tiukkameno kirjoitti:
Su Huhti 17, 2022 3:28 pm
No, kun nyt noin hauskasti nostit ton yhen lauseen ylös niin sanoisinpa että harvemmassa on puhtaat viinamäen miehet ollu pitemmän aikaa, jos ei nyt suoraan laittomia vedetä niin kyllä lääkäriltä löytyy mausteita coctailiin. Bentsot on nykyään hyihyi mutta muita pillereitä määrätään vaikka lapiolla mättäs. Nimenomaan psykoosilääkkeitä. Ja hauskuus piilee siinä ettei kukaan tiedä niiden sivuvaikutuksia muutenkaan saati sitten viinan kanssa. Niitä sitten luetaan vaikka täältä.
Miten olisi Tiukkameno jospa pidettäisiin tämäkin osio ihan asiallisena.Näillä sinun jutuillasi ei ole mitään tekemistä ylläolevaan otsikkoon:
Rikoksen jälkeen-ajatukset,fiilikset.Tarkoitan ihan hyvällä,ei paskota ketjua jutuilla joilla ei ole ko osion kanssa mitään tekemistä.Sorry vaan.
Joo, no miten vaan. Suurin osa rikoksista on tehty päihteissä tai sitten niitten saamiseksi.
Paras totuu oli korson kriminaalessa. Ryöstettiin viina, myytiin ja juotiin rahat.

Nessit
Vähänniinkuharrastaja
Viestit: 99
Liittynyt: Pe Syys 28, 2012 6:27 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Nessit »

Tällä reissulla ei varsinaisesti tullut suurempaa konnailtua, vaikka meitä aika rosvojoukko olikin liikenteessä, mutta laitettakoon nyt tämän otsikon alle kuitenkin.

Tuolla on ollut lehdissä suviseuroista juttua, kuinka ovat sotkeneet jonkun pikkukylän uimavedet ym. Niin hullulta kun kuulostaakin, niin olen kerran osallistunut hetkellisesti ko. tapahtumaan.

Tapahtui 1990-luvun alkuvuosina Oulun korkeudella(en kyllä muista tarkkaa paikkaa), olin sukulaisissa Oulussa kun Eno meni naimisiin, ja unohduin pyörimään paikallisiin baareihin vajaa viikoksi kun oli pätäkkää päällä ja majoitus luvattu. Aika juhliessa oli reissu edennyt häiden jälkeen, ja ajeltiin hakemassa yhtä mimmiä maakunnista isolle kirkolle seuraksi. Takasin tullessa katsottiin, että mitkäs festarit tuolla on, komeat teltat ja kaikki, ei kun auto seis ja alueelle katsomaan mistä on kyse. Suuremmassa teltassa oli musat päällä, ja ajateltiin hakea tuopit ja mennä sit kuuntelemaan mikähän bändi siellä vetää.
Siinä soppajonossa selvisi, että onkin seuroista kyse, eikä mitään alkoa ole tarjolla. Hienosti kohtelivat meitä humalaisia, myivät vissyt ja ohjasivat telttaan kuuntelemaan. Siinä sitten istuttiin ja kuunneltiin vesipullot kourassa gospel-tyyppistä bändiä, ja mikä oli vähän omituista niin kaveri oli ottanut autosta 22 pistoolin mukaan jostain syystä, ja se pullotti sen hupparin taskussa.
No, eipä me ylettömän kauaa jaksettu istuskella, kun oli vedet juotu alkoi tulla autoon jääneitä oluita ja seuraa ikävä. Kiitettiin ovella patsastellutta pukumiestä hyvästä tunnelmasta ja kaveri löi sille vielä 10 markkaa ovirahaa kouraan.

Minulla ei ole pahaa sanottavaa noista kinkereistä, tosin aika ohut on minun otantakin. :D

Rundi
Martin Beck
Viestit: 782
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Nessit kirjoitti:
Ti Heinä 12, 2022 3:07 pm
Tällä reissulla ei varsinaisesti tullut suurempaa konnailtua, vaikka meitä aika rosvojoukko olikin liikenteessä, mutta laitettakoon nyt tämän otsikon alle kuitenkin.

Tuolla on ollut lehdissä suviseuroista juttua, kuinka ovat sotkeneet jonkun pikkukylän uimavedet ym. Niin hullulta kun kuulostaakin, niin olen kerran osallistunut hetkellisesti ko. tapahtumaan.

Tapahtui 1990-luvun alkuvuosina Oulun korkeudella(en kyllä muista tarkkaa paikkaa), olin sukulaisissa Oulussa kun Eno meni naimisiin, ja unohduin pyörimään paikallisiin baareihin vajaa viikoksi kun oli pätäkkää päällä ja majoitus luvattu. Aika juhliessa oli reissu edennyt häiden jälkeen, ja ajeltiin hakemassa yhtä mimmiä maakunnista isolle kirkolle seuraksi. Takasin tullessa katsottiin, että mitkäs festarit tuolla on, komeat teltat ja kaikki, ei kun auto seis ja alueelle katsomaan mistä on kyse. Suuremmassa teltassa oli musat päällä, ja ajateltiin hakea tuopit ja mennä sit kuuntelemaan mikähän bändi siellä vetää.
Siinä soppajonossa selvisi, että onkin seuroista kyse, eikä mitään alkoa ole tarjolla. Hienosti kohtelivat meitä humalaisia, myivät vissyt ja ohjasivat telttaan kuuntelemaan. Siinä sitten istuttiin ja kuunneltiin vesipullot kourassa gospel-tyyppistä bändiä, ja mikä oli vähän omituista niin kaveri oli ottanut autosta 22 pistoolin mukaan jostain syystä, ja se pullotti sen hupparin taskussa.
No, eipä me ylettömän kauaa jaksettu istuskella, kun oli vedet juotu alkoi tulla autoon jääneitä oluita ja seuraa ikävä. Kiitettiin ovella patsastellutta pukumiestä hyvästä tunnelmasta ja kaveri löi sille vielä 10 markkaa ovirahaa kouraan.

Minulla ei ole pahaa sanottavaa noista kinkereistä, tosin aika ohut on minun otantakin. :D
Kiitos tarinasta.
Mukana tahatota komiikkaa ja huumoria ja sattumia.
Kaikki meni kommelluksitta ja herrasmies, kunnioittava poistuminen.
Rosvokin osaa arvostaa tilanteita asiaan kuuluvalla hartaudella.

Eipä ole itsellänikään ollut koskaan napit vastakkain uskovien kanssa.
Ei edes väittelyjä. Oma tietämys aiheesta perustuu lähinnä kansakoulun uskonto tunteihin ja oppi niistäkin pyyhkiytynyt paljolti pois.
Molempien sukujen vanhemmassa väessä on ollut hartaita kirkkouskovaisia kyllä. Niin sanotusti Isoa Kirjaa ja pyhää sanaa kunnioittavia.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Rundi kirjoitti:
To Heinä 14, 2022 2:10 pm
Nessit kirjoitti:
Ti Heinä 12, 2022 3:07 pm
Tällä reissulla ei varsinaisesti tullut suurempaa konnailtua, vaikka meitä aika rosvojoukko olikin liikenteessä, mutta laitettakoon nyt tämän otsikon alle kuitenkin.

Tuolla on ollut lehdissä suviseuroista juttua, kuinka ovat sotkeneet jonkun pikkukylän uimavedet ym. Niin hullulta kun kuulostaakin, niin olen kerran osallistunut hetkellisesti ko. tapahtumaan.

Tapahtui 1990-luvun alkuvuosina Oulun korkeudella(en kyllä muista tarkkaa paikkaa), olin sukulaisissa Oulussa kun Eno meni naimisiin, ja unohduin pyörimään paikallisiin baareihin vajaa viikoksi kun oli pätäkkää päällä ja majoitus luvattu. Aika juhliessa oli reissu edennyt häiden jälkeen, ja ajeltiin hakemassa yhtä mimmiä maakunnista isolle kirkolle seuraksi. Takasin tullessa katsottiin, että mitkäs festarit tuolla on, komeat teltat ja kaikki, ei kun auto seis ja alueelle katsomaan mistä on kyse. Suuremmassa teltassa oli musat päällä, ja ajateltiin hakea tuopit ja mennä sit kuuntelemaan mikähän bändi siellä vetää.
Siinä soppajonossa selvisi, että onkin seuroista kyse, eikä mitään alkoa ole tarjolla. Hienosti kohtelivat meitä humalaisia, myivät vissyt ja ohjasivat telttaan kuuntelemaan. Siinä sitten istuttiin ja kuunneltiin vesipullot kourassa gospel-tyyppistä bändiä, ja mikä oli vähän omituista niin kaveri oli ottanut autosta 22 pistoolin mukaan jostain syystä, ja se pullotti sen hupparin taskussa.
No, eipä me ylettömän kauaa jaksettu istuskella, kun oli vedet juotu alkoi tulla autoon jääneitä oluita ja seuraa ikävä. Kiitettiin ovella patsastellutta pukumiestä hyvästä tunnelmasta ja kaveri löi sille vielä 10 markkaa ovirahaa kouraan.

Minulla ei ole pahaa sanottavaa noista kinkereistä, tosin aika ohut on minun otantakin. :D
Kiitos tarinasta.
Mukana tahatota komiikkaa ja huumoria ja sattumia.
Kaikki meni kommelluksitta ja herrasmies, kunnioittava poistuminen.
Rosvokin osaa arvostaa tilanteita asiaan kuuluvalla hartaudella.

Eipä ole itsellänikään ollut koskaan napit vastakkain uskovien kanssa.
Ei edes väittelyjä. Oma tietämys aiheesta perustuu lähinnä kansakoulun uskonto tunteihin ja oppi niistäkin pyyhkiytynyt paljolti pois.
Molempien sukujen vanhemmassa väessä on ollut hartaita kirkkouskovaisia kyllä. Niin sanotusti Isoa Kirjaa ja pyhää sanaa kunnioittavia.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Nessit kiitos hyvästä tarinasta.

80- luvun alussa vankilan kirkossa mustalaispoika häiritsi kirkonmenoja. Seurakunnan nuoria oli pitämässä tilaisuutta ja tämä epeli piti omaa showtaan. Yksi tyttö oli todistamassa ja koko todistus sotkeutui mainitun häirikön tirinään. Tyttö lopetti kesken. Kirkonmenojen jälkeen aivan tavalliset vangit, jotka eivät tietääkseni olleet uskovaisia meinasivat vetää mustalaispoikaa kaaliin. Katsoin kun miehet pitivät puhuttelun, ja aivan millistä oli kiinni, ettei lasahtanut.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Joskus paikkakunnalla missä ei ole vankilaa, olen nähnyt kahviossa kolme miestä, joilla selässä lukee: Rikosseuraamuslaitos. Ilmeisesti ruokatunnilla ja jossain paikkakunnalla, mihin on vankilasta yhteys. Jossain Sisä-Suomessa ennen korona-aikoja olimme matkalla jonnekin. Edessä ajoi selvästi vankilan auto, kuljettaen vankeja joko vankilaan tai käräjäreissuille. Itsekin näissä autoissa matkanneena jotain tiedän. Tosin omana aikana ne olivat eri vuosikymmeniltä. Joskus vankilaan viedessä joutui olemaan kuljetuksen välillä jonkun kaupungin putkassa, useammankin kerran. Kun joku tuli tarpeeksi kaukaa, oli yöpyminen monellakin eri poliisilaitoksella ennen vankilaa.

Rundi
Martin Beck
Viestit: 782
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Clarence kirjoitti:
Ma Heinä 25, 2022 9:55 pm
Joskus paikkakunnalla missä ei ole vankilaa, olen nähnyt kahviossa kolme miestä, joilla selässä lukee: Rikosseuraamuslaitos. Ilmeisesti ruokatunnilla ja jossain paikkakunnalla, mihin on vankilasta yhteys. Jossain Sisä-Suomessa ennen korona-aikoja olimme matkalla jonnekin. Edessä ajoi selvästi vankilan auto, kuljettaen vankeja joko vankilaan tai käräjäreissuille. Itsekin näissä autoissa matkanneena jotain tiedän. Tosin omana aikana ne olivat eri vuosikymmeniltä. Joskus vankilaan viedessä joutui olemaan kuljetuksen välillä jonkun kaupungin putkassa, useammankin kerran. Kun joku tuli tarpeeksi kaukaa, oli yöpyminen monellakin eri poliisilaitoksella ennen vankilaa.
Omalla kohdalla moiset kuljetukset jäi hyvin niukoiksi. Eikä koskaan kauaksi pääkaupunkiseutua.
No yksi Sukevan koukkaisu vankivaunulla meno 70-luvun lopulla. Oliko Iisalmi jossa vankibussi oli vastassa.

Sekin hullu juttu, Olin päässyt (olisin päässyt) pidätyksen 12 päivän jälkeen vapaaksi, mutta kaivoivat esiin jostain sakkoja.
Se oli 28 - 30 päivää. Ja en suin surminkaan (sain soitella) tavoittanut lankapuhelimella ketään, joka olisi lunastanut ulos.
Ei kun Sukevan junaan koska Sukeva oli siihen aikaan sakkolaisten vakiopaikka. Silloin vitutti ja jotenkin se oli noloakin.
Sukevalla sattui lusimaan tuttu hesalainen, oli poka pohjilla. Piti huolen, että pysyin kahvissa ja tupakassa ensi alkuun,
ennen kuin sain auki huoltotunnelin siviiliin. Korvasin hänelle kyllä.
No valtio maksoi paluulipun Helsinkiin :D

Ja kerran siviili Volvon kyydissä Turun lääniltä Helsinkiin Nokalle.
Sen sijaan hyvin usein vapaana ollessa olen kulkenut junilla, joiden jatkeena vankivaunu.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Laittoivat minut 70- luvun puolivälin kieppeillä Ford Transit merkkiseen mustamaijaan. Ei ollut tuossa autossa ensi kerta. Tuolloin oli kummallakin puolella sivustoilla penkit, ulottuen takaovesta etutilaan. Sieltä oli ikkuna, josta poliisi pystyi tarkistamaan onko kuljetettava tallella. Nykyään näissä mustamaijoissa on auton perässä pieni tila kiinniotetuille. Poliisi näkee kyydin aikana kameralla jos peräosassa jotain tapahtuu.

Tuossa takaosassa olin ja matkalla poliisilaitokselle, mutta kesken matkaa tuli poliiseille kotihälytys ja lähtivät maijalla heti sinne. Auto oli kerrostalon edessä ja olin yksin takaosassa. Pihalla oli pikkupoikia ja meinasin sanoa, että avaavat ulkopuolelta oven, että pääsen pois. Se jäi kuitenkin sanomatta, sillä poliisit palasivat aika nopeasti. Ennen laitosta poimivat vielä yhden muunkin kyytiin kun näkivät tiellä. Sanomattakin selvää, että tämä reissu oli pitempi. Ja olihan se!

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Näin rikoksen uhrin näkökannalta kerron tuntemukseni. Lomalla Italiassa jouduin rullatuksi. Paljon matkustaneena koko ikäni tämä oli ensimmäinen kerta. Italiassa olen käynyt aika monta kertaa ja nyt varkaille tärppäsi. Rubato, varastettiin voisi olla kantasana rullattiin. Rahoja eikä passia eivät saaneet, mutta puhelimen kyllä.

Sama se koko kapulalle, mutta meni arvokkaita numeroita ja muuta. Samassa hotellissa asui nuoripari Englannista, ja pariskunnan nainen myös joutui rullatuksi. Häneltä meni enemmän, puhelin ja passi. Puhelimessa arvokkaita kuvia sun muuta. Surin oikeastaan tytön rullatuksi joutumista enemmän. Johtunee kun näkee toisen tunteet tapauksen jälkeen, kuinka se sattuu. Rikos on aina rikos, mutta kun se tapahtuu suureen firmaan, johonkin kasvottomaan yritykseen tai vastaavaan, se ei tunnu pahalta. Yksityiselle sattuessa se on pahempi. Nämä suuryritykset omaavat vakuutukset sun muut, mutta yksityinen jää lähes aina nuolemeen näppejään.

Kodittomia asui kadulla ja nukkui pahvilaatikoissa tai patjoilla. Muutenkin surkeasti, lisäksi näiden asuttamissa paikoissa on hygieniataso pyöreä 0. Tuollaisen asumuksen lähellä oli Rolls-Royce kuljettajineen, vain tie välissä.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Onhan myös Suomessa kodittomia. Kodittomia suomalaisia asuu Espanjassa, aurinkorannoilla. Jotenkin ajautuneet siihen tilanteseen, oma tarinansa kullakin. Suomalaisia oli Tukholmassa kodittomina 60- luvun lopulla. Laulu Slussenin siltojen alla ei ole vain jonkun siirtolaistarinan kertomana, vaan olen kuullut laulun lauletun vankilassa jo 70- luvulla. Yksi esitti laulun todella hyvin itseään kitaralla säestäen.

Vanhat konnat ennen jos putsasivat jonkun, laittoivat rahoista tyhjän lompakon postilaatikkoon, että uhri saa tärkeät paperit helpommin takaisin. Nykyään taitaa vankilan jatkuvaisasukeista suurin osa olla sekakäyttäjiä. Heillä ei ole moraalia. Joku poliisi kertoi joskus 2000- luvulla telkkarissa tästä moraalittomuudesta näin: Kun kaksi tappelee ja toinen jää maahan makaamaan, tulee vielä jokin joukko, kuka hakkaa tämän maassa makaavan jo hakatun.

Nämä nykypolven sekakäyttäjät ovat tarkkoja oikeuksistaan. Aina putkassa laulavat toisista niin, että korvat soi. Sitten esittävät viatonta; kuka vasikoi. Kun joku oikeasti vasikoi tällaisen sekakäyttäjä taparikollisen, nousee kauhea äläkkä: Kuka vasikoi!? Elikkä ihminen voi olla täysin sokea omalle tilalleen.

Aldrig
Nikke Knakkertton
Viestit: 184
Liittynyt: Pe Heinä 29, 2022 4:40 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Aldrig »

Clarence kirjoitti:
Ke Syys 07, 2022 4:08 pm
Onhan myös Suomessa kodittomia. Kodittomia suomalaisia asuu Espanjassa, aurinkorannoilla. Jotenkin ajautuneet siihen tilanteseen, oma tarinansa kullakin. Suomalaisia oli Tukholmassa kodittomina 60- luvun lopulla. Laulu Slussenin siltojen alla ei ole vain jonkun siirtolaistarinan kertomana, vaan olen kuullut laulun lauletun vankilassa jo 70- luvulla. Yksi esitti laulun todella hyvin itseään kitaralla säestäen.

Vanhat konnat ennen jos putsasivat jonkun, laittoivat rahoista tyhjän lompakon postilaatikkoon, että uhri saa tärkeät paperit helpommin takaisin. Nykyään taitaa vankilan jatkuvaisasukeista suurin osa olla sekakäyttäjiä. Heillä ei ole moraalia. Joku poliisi kertoi joskus 2000- luvulla telkkarissa tästä moraalittomuudesta näin: Kun kaksi tappelee ja toinen jää maahan makaamaan, tulee vielä jokin joukko, kuka hakkaa tämän maassa makaavan jo hakatun.

Nämä nykypolven sekakäyttäjät ovat tarkkoja oikeuksistaan. Aina putkassa laulavat toisista niin, että korvat soi. Sitten esittävät viatonta; kuka vasikoi. Kun joku oikeasti vasikoi tällaisen sekakäyttäjä taparikollisen, nousee kauhea äläkkä: Kuka vasikoi!? Elikkä ihminen voi olla täysin sokea omalle tilalleen.
Tietysti aika kultaa muistot,myös minulta.Vaan kyllä 60-70-80 luvuillakin vasikoita riitti.Yleensä tyypeillä oli valtava tahto päästä esim Aleksilta ulos kun vasikoivat sekä itsensä että rikoskaverinsa.Vaikka tiedossa oli että tunnustamisella tulisi myöhemmin rosiksessa ehdoton vankeustuomio niin kunhan nyt vain pääsisi vielä vähäksi aikaa leediksi.Vain oikeat ns alan miehet pystyivät pitämään suunsa supussa. Kyllä se ”tiili” puree hyvin monia pirun nopeasti vaikka esitetään kovaa kundia.
Olen ” urani” aikana joutunut niin monesti toteamaan luulemastani hyvästäkin ” ystävästäni” miten nopeasti,muutaman päivän pidätyksen jälkeen alkaa kieli laulamaan.Ja kerrotaan jopa semmoistakin mitä ei ole edes kysytty.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Aldrig kirjoitti:
Ke Syys 07, 2022 7:54 pm
Clarence kirjoitti:
Ke Syys 07, 2022 4:08 pm
Onhan myös Suomessa kodittomia. Kodittomia suomalaisia asuu Espanjassa, aurinkorannoilla. Jotenkin ajautuneet siihen tilanteseen, oma tarinansa kullakin. Suomalaisia oli Tukholmassa kodittomina 60- luvun lopulla. Laulu Slussenin siltojen alla ei ole vain jonkun siirtolaistarinan kertomana, vaan olen kuullut laulun lauletun vankilassa jo 70- luvulla. Yksi esitti laulun todella hyvin itseään kitaralla säestäen.

Vanhat konnat ennen jos putsasivat jonkun, laittoivat rahoista tyhjän lompakon postilaatikkoon, että uhri saa tärkeät paperit helpommin takaisin. Nykyään taitaa vankilan jatkuvaisasukeista suurin osa olla sekakäyttäjiä. Heillä ei ole moraalia. Joku poliisi kertoi joskus 2000- luvulla telkkarissa tästä moraalittomuudesta näin: Kun kaksi tappelee ja toinen jää maahan makaamaan, tulee vielä jokin joukko, kuka hakkaa tämän maassa makaavan jo hakatun.

Nämä nykypolven sekakäyttäjät ovat tarkkoja oikeuksistaan. Aina putkassa laulavat toisista niin, että korvat soi. Sitten esittävät viatonta; kuka vasikoi. Kun joku oikeasti vasikoi tällaisen sekakäyttäjä taparikollisen, nousee kauhea äläkkä: Kuka vasikoi!? Elikkä ihminen voi olla täysin sokea omalle tilalleen.
Tietysti aika kultaa muistot,myös minulta.Vaan kyllä 60-70-80 luvuillakin vasikoita riitti.Yleensä tyypeillä oli valtava tahto päästä esim Aleksilta ulos kun vasikoivat sekä itsensä että rikoskaverinsa.Vaikka tiedossa oli että tunnustamisella tulisi myöhemmin rosiksessa ehdoton vankeustuomio niin kunhan nyt vain pääsisi vielä vähäksi aikaa leediksi.Vain oikeat ns alan miehet pystyivät pitämään suunsa supussa. Kyllä se ”tiili” puree hyvin monia pirun nopeasti vaikka esitetään kovaa kundia.
Olen ” urani” aikana joutunut niin monesti toteamaan luulemastani hyvästäkin ” ystävästäni” miten nopeasti,muutaman päivän pidätyksen jälkeen alkaa kieli laulamaan.Ja kerrotaan jopa semmoistakin mitä ei ole edes kysytty.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Näin se on Aldrig. Vasikoita on aina ollut, ja yhä enemmän tulee olemaan. Kuitenkin nämä sekakäyttäjät ovat oma epäluotettava ryhmänsä. Kun tällainen vasikoi ja kenet on vasikoinut kohtaavat: ei ole vasikan puolustus muuta kuin: Mitäs me vanhoista! Niinpä niin, ja sama linja jatkuu jos seura pysyy samana. En tarkoita vasikoilla pikkupoikia, ketkä putkan pelossa laulavat mitä laulavat pikkujuttujaan, vaan jo kypsempiä. Uskon, että jokainen vanhan ajan poliisi voi vahvistaa totuuden, että vasikoiden määrä on lisääntynyt kun aines nykyisin on mitä on.

Ennen oli kuitenkin salettimiehiä, ketkä eivät puhuneet. Kiisto päällä eivät välttämättä menneet edes kuulusteluun, ja makasivat putkassa. Toiset tunnustustivat oman osuutensa polttamatta muita. Ei ole vasikointia tunnustaa oma juttu. Omista jutuista on jo niin kauan, että ei kaikkia muista. Yksi salettimies oli samassa jutussa kuin minä. Puhuin kaverin ulos ja omistin jutun. Myöhemmin tämä kaverini oli eri asioista tutkintolaisena, ja lähetti minulle kirjeen, jossa oli hänen kassarahoihin pääsy. Eli saamieni tietojen mukaan nostin kaverin rahat ja lähetin ne vankilaan. Kahden oluen hinnan otin, jonka mainitsin saatelirjeessä. Oli kuulemma kehunut Clarencen tapoja.

Totta, että ns. raskaansarjan karjuissa on vasikoita ja piilovasikoita. Vankilassa ei koskaan tullut mieleen, että joku voi laittaa postilaatikkoon vasikointikirjeen. Vasta kun omat hommat olivat historiaa, tuli mieleen tämmöinen asia. Eihän nykyajan kovatkaan tekijät missään järjestöissä luota keneenkään.
Viimeksi muokannut Clarence, Ke Syys 07, 2022 9:56 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Aldrig
Nikke Knakkertton
Viestit: 184
Liittynyt: Pe Heinä 29, 2022 4:40 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Aldrig »

Kyllä vasikat pääsääntöisesti ainakin n 70-80 luvulla hoidettiin .Kellarissa tai päiväselleillä asustelivat linnassa.Nykyään nämä ihan jopa ns.nimimiesvasikat ovat suuria sankareita,heistä tehdään kirjoja ja sarjoja televisioon.Suuria sankareita.Esim.tämä Vilhunen,suuri rikollispomo ,kuitenkin poliisien vasikka vuosikausia ,vasikoi itsensä kaltaisia,voiko pahempaa olla.Silti elää ja hengittää.En ymmärrä.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Aldrig kirjoitti:
Ke Syys 07, 2022 9:46 pm
Kyllä vasikat pääsääntöisesti ainakin n 70-80 luvulla hoidettiin .Kellarissa tai päiväselleillä asustelivat linnassa.Nykyään nämä ihan jopa ns.nimimiesvasikat ovat suuria sankareita,heistä tehdään kirjoja ja sarjoja televisioon.Suuria sankareita.Esim.tämä Vilhunen,suuri rikollispomo ,kuitenkin poliisien vasikka vuosikausia ,vasikoi itsensä kaltaisia,voiko pahempaa olla.Silti elää ja hengittää.En ymmärrä.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Surkein aloittamani kirja on: Marko Lönnqvist Elämäni gangsterina. En pystynyt lukemaan tätä juuri alkua pidemmälle. Itsekehua ja toisten moittimista. Marko Lönnqvist miettii aika alussa kirjaa oliko 90- luvulla autoissa turvavöitä. Eiköhän turvavyöt olleet jo yli 50- vuotta sitten. Vilhusen eikä Aarnion kirjat ei kiinnosta. Ei myöskään nämä lehdistön lempilapset, mitä keltaiset lehdet heistä skriivailevat.

Asiat joita en ymmärrä on, että tunnustaessaan rikoksen saa tuomioon alennusta. En myöskään paljoisalennuksia. Vastenmielisimmät niljakkeet ovat omaa rikollista toimintaa vasikoimalla ylläpitävät henkilöt. Samaa sakkia on rikolliset poliisit.

Yksi pikkupoikien hakkaaja poliisi osti varastettua tavaraa. Toisissa olosuhteissa sama poliisi antoi teini-ikäiselle kunnolla pamppua.

Vastaa Viestiin