Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Tiukkameno
Hetty Wainthropp
Viestit: 484
Liittynyt: Ti Maalis 05, 2019 3:39 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Tiukkameno »

Niin, itte viinassa pysyin, ja pysyn.

Rundi
Martin Beck
Viestit: 782
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Tiukkameno kirjoitti:
Su Huhti 17, 2022 7:11 am
Niin, itte viinassa pysyin, ja pysyn.
Kyllä minunkin puolesta molemmat ketjut saavat olla omana itsenään.
Jos on uusi lukija, kannattaa aloittaa numerosta 1 - niin matkalla avautuu moni asia ja laaja kokonaisuus.

Pitkiä nämä ovat jo nyt, mutta yhdistäminen venyttäisi turhankin pitkäksi, koska molemmat ketjut on kuintenkin nimetty omilla nimillään.
On niissä ketjuissa kuitenkin eroavaisuuksia, vaikka toistoakin olisi jonkun verran, tai aihe kerrottu hieman eri sanoin.

Tiukkameno
Hetty Wainthropp
Viestit: 484
Liittynyt: Ti Maalis 05, 2019 3:39 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Tiukkameno »

No, kun nyt noin hauskasti nostit ton yhen lauseen ylös niin sanoisinpa että harvemmassa on puhtaat viinamäen miehet ollu pitemmän aikaa, jos ei nyt suoraan laittomia vedetä niin kyllä lääkäriltä löytyy mausteita coctailiin. Bentsot on nykyään hyihyi mutta muita pillereitä määrätään vaikka lapiolla mättäs. Nimenomaan psykoosilääkkeitä. Ja hauskuus piilee siinä ettei kukaan tiedä niiden sivuvaikutuksia muutenkaan saati sitten viinan kanssa. Niitä sitten luetaan vaikka täältä.

Never
Sofia Karppi
Viestit: 425
Liittynyt: La Joulu 28, 2019 8:06 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Never »

Tiukkameno kirjoitti:
Su Huhti 17, 2022 3:28 pm
No, kun nyt noin hauskasti nostit ton yhen lauseen ylös niin sanoisinpa että harvemmassa on puhtaat viinamäen miehet ollu pitemmän aikaa, jos ei nyt suoraan laittomia vedetä niin kyllä lääkäriltä löytyy mausteita coctailiin. Bentsot on nykyään hyihyi mutta muita pillereitä määrätään vaikka lapiolla mättäs. Nimenomaan psykoosilääkkeitä. Ja hauskuus piilee siinä ettei kukaan tiedä niiden sivuvaikutuksia muutenkaan saati sitten viinan kanssa. Niitä sitten luetaan vaikka täältä.
Miten olisi Tiukkameno jospa pidettäisiin tämäkin osio ihan asiallisena.Näillä sinun jutuillasi ei ole mitään tekemistä ylläolevaan otsikkoon:
Rikoksen jälkeen-ajatukset,fiilikset.Tarkoitan ihan hyvällä,ei paskota ketjua jutuilla joilla ei ole ko osion kanssa mitään tekemistä.Sorry vaan.

Tiukkameno
Hetty Wainthropp
Viestit: 484
Liittynyt: Ti Maalis 05, 2019 3:39 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Tiukkameno »

Itte kun olen vankilaan tai putkaan joutunut niin lähes aina on ollut alkoholi takana ja ankara vitutus päällä niinkuin kaikilla. Tai no, jos joku tykkää siinä kopissa olla niin hyvä. Selvinpäin olen kerran joutunut putkaan, olin 15v. Ja sen opin että tee kaikki yksin äläkä tunnusta edes ittelles mitä olet tehnyt. Niin on parempi. Eikä sen jälkeen tarvinnut miettiä noita asioita. No, ainahan ihmisten kanssa joutuu tekemisisiin sille ei voi mitään, muttei kaikkea tarvia hölpöttää kapakan pöydässä tai juoppokämpässä. Ja varsinkaan siellä petipuolella!
Että sellasta paskomista täältä nyt.

Rundi
Martin Beck
Viestit: 782
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Tiukkameno kirjoitti:
Su Huhti 17, 2022 8:23 pm
Itte kun olen vankilaan tai putkaan joutunut niin lähes aina on ollut alkoholi takana ja ankara vitutus päällä niinkuin kaikilla. Tai no, jos joku tykkää siinä kopissa olla niin hyvä. Selvinpäin olen kerran joutunut putkaan, olin 15v. Ja sen opin että tee kaikki yksin äläkä tunnusta edes ittelles mitä olet tehnyt. Niin on parempi. Eikä sen jälkeen tarvinnut miettiä noita asioita. No, ainahan ihmisten kanssa joutuu tekemisisiin sille ei voi mitään, muttei kaikkea tarvia hölpöttää kapakan pöydässä tai juoppokämpässä. Ja varsinkaan siellä petipuolella!
Että sellasta paskomista täältä nyt.
Juuri noin. Sinulla on hyvä perusasenne kuitenkin.
Mutta vanhanliiton meikäläisiltä ne on taaksejääneitä.

Rundi
Martin Beck
Viestit: 782
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Niin. Kyllähän rikoksen jälkeenkin tarvittiin ajatuksia.
Etenkin silloin jos mestalta oli tullut äkkilähtö ja joutui luimistelemaan jossain ojan penkoilla tai metsiköissä, kunnes häly hälveni ja vilkut poistuivat. Tai sitten vaan häipyi mahdollisimman kauaksi, jos oli suunnitellut mahdollisen hatkan etukäteen. Ja jos liikkeellä kavereiden ja auton kanssa, auto mahdollisimman kaukana keikka mestasta ensi alkuun.

Oli myös nalleja. Mestassa hälyt mutta vain sisäiseen käyttöön, metelöi siellä mutta ei johtanut mihinkään vartiointiliikkeeseen tai poliisille.
Pari kertaa tuli törmättyä sellaiseenkin. Toisen niistä kun hoksasin, että rosvolintupelätin, kilisi siellä yksikseen, kävin tyhjentämässä mestan puoli vuorokautta myöhemmin keskellä päivää. Näkönaapureita ei ollut.

Keikat oli yleensä omatoimisia, harvemmin tilaustöitä. Jopa ex tempore tehtyjä, mutta kuitenkin oli hyvä olla etukäteistietoa mestan sisällöstä. Ettei sinne mennyt kuin valintataloon ja alkanut vasta sitten pähkäilemään, jaahas mitäs tässä valitsee, mitähän ottaisi?

Ellei keikka ollut pelkkää rahaa, harvemmin sitä, oli hyvä olla tiedossa luukkujakin, mieluummin vakituisia, jotka ostivat tiettyä tavaraa.
Ja totta kai tavaralle oli hyvä olla "varma" piilopaikka ja välivarasto, ei kuitenkaan oman asuinpaikan verkkokellarissa vaan muualla. Että tavarat säilyivät kuivina ja myyntikelpoisina :D

Siihen aikaan luukkuihin (ostajille) ei ollut suoria savumerkkejä ja jotkut luukut suosittelivatkin, ettei etukäteissoittoja lankapuhelimiin, vaan käynti paikan päällä. Ostaja saattoi olla toisella puolella kaupunkia, eikä välttämättä kotona. Kyttää sitten milloin kotiutuu.
Joskus tavaroiden jälleenmyyntiin saattoi mennä siis aikaa, viikkojakin, ennen kuin löytyi sopiva menekki.

Että ei se ollut liian herkkua rosvonkaan elämä, täyttä työtä, mutta tyhmä elämänvalinta toki. Siksipä sen pystyi jättämään taakseen varhain. Meikä jo kolmekymppisenä.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Rundi kirjoitti:
Ke Huhti 20, 2022 12:00 pm
Niin. Kyllähän rikoksen jälkeenkin tarvittiin ajatuksia.
Etenkin silloin jos mestalta oli tullut äkkilähtö ja joutui luimistelemaan jossain ojan penkoilla tai metsiköissä, kunnes häly hälveni ja vilkut poistuivat. Tai sitten vaan häipyi mahdollisimman kauaksi, jos oli suunnitellut mahdollisen hatkan etukäteen.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tuosta karkuun menosta ainakin itseä huvittava, mutta vakavakin seikka. Talviaikana yhteen kauppaan mentiin ja tultiin häirityksi, ja sen jäkeen karkuun. Jotenkin kaverin kanssa juoksimme ristiin, ja takaa-ajajat perässä. Tässä ristiinjuoksussa katsoin oikealle, niin ukko juoksi lihakirves kädessä meidän edellä, viistossa. Oli helppo ja pakko muuttaa kurssia ja painaa toista reittiä pakoon.

Itsellä ensimmäiset rikokset olivat selvänä tehtyjä. Myöhemmin kyllä päihteet kuvioissa.

Joskus pakoilin poliisia pari kuukautta. Juttu mitä pakoilin oli selvä, että oma pakoilu oli vain ajan kulua, mutta myös hermoja kuluttavaa. Olin välillä eri paikkakunnillakin. Poliisit kävivät säännöllisesti joka päivä kotiosoitteesta katsomassa. Kerran nukuin kotona saunassa. Virkavalta oli tullut ja näyttänyt etsintälupaa. Kolmas mies oli juossut takaovelle ja kaksi katsastaneet huoneet, näkyykö minua siellä. Olivat yhdestä ovesta kysyneet, minne tuosta pääsee, ja saanut oikean vastauksen; ulos. Eivät kuitenkaan tarpeeksi tarkastanut, sillä siitä pääsi myös omakotitalon pesutiloihin ja saunaan, jossa nukuin sikeästi tietämättä koko asiasta mitään.

Tuosta aikanaan pidätettiin ja seurasi ankara tuomio. Sitä en jaksa ymmärtää, että jo 18- vuotiaana tuomittiin laista- ja asetuksista piittaamattomana. Ehkä se oli totta, mutta tuomion pidennysperustelu. Olipa niin tai näin, kaikki historiaa ja elämäntavat erilaiset.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Yksi mies oli pahalla päällä. Hän oli vihainen lähinnä itselleen. Oli tullut rullatuksi ja sätti siitä itseään, miten hölmö oli ollut kun oli antanut rullauttaa itsensä. Tuollaisista tapauksista usein alkaa synkkä kiertokulku, jossa voi olla seuraus vaikka mikä. Tässä tapauksessa rullatuksi joutunut nuoli omat haavansa ja se tapaus jäi siihen.

Toisessa tapauksessa vanha hörhö oli puoli paniikissa kun menin käymään. Sanoi kaivaessaan kukkaroa; supermarketin kassa pääsi lyömään
30 markkaa linssiin kun ei heti tarkistanut. Itseä hiukan huvitti, mutta pidin mölyt mahassa.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Jotkut vankilassa joskus olleet kaunistelevat istumisiaan. En tarkoita tällä ketään M- infossa kirjoittajaa, aivan muuta. Se, että on ollut vankilassa on papereissa, ja siellä pysyy. Aivan sama onko sen vuoden ollut Vilppulan varavankilassa tai Kakolassa, ei muuta asiaa miksikään. Rikosrekisteri vanhenee tietyssa ajassa, rikoksesta riippuen parista vuodesta 20- vuoteen. 10- vuotta taitaa olla vanhenemisen se keskiaika.

Vaimo työkavereineen oli 90- luvun alkupuolella lähdössä Turusta Tukholmaan ristelylle. Heillä oli muutama tunti joutoaikaa ja vaimo oli ehdottanut porukalle; käydään Kakolan myymälässä. Se oli silloin Kakolan vieressä se talo, joka joskus myöhemmin paloi. Noustessaan rinnettä ylös ja mennessä myymälään, on Kakolan sairassellit oikealla puolella. Vangit olivat avonaisista ikkunoista kaltereiden takaa huutaneet: Tulkaa auttamaan meitä, apua, tarvitaan apua!

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Vankilassa oli 70- ja 80- luvulla useampi kirveellä isänsä tappanut. Kaikki mitä ainakin itse kohtasin, oli tekohetkellä täyttä ymmärrystä vaille, eli alentuneesti syyntakainen. Yksi pääsi vielä isänsä hautajaisiin saatettuna, jonka oli kirveellä tappanut. Tuo vaatii jo, huh huh, ei riitä sanat! Suurimmalla osalla oli tuomiota 6- vuotta tai jollakin muulla rikosnimikkeellä pienempi tuomio.

Kaamea homma elää tuommoisen kanssa, ja uskoisin, että vaivaa loppuelämän.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Täällä vankilassa olleet tietävät mitä vankilassa tarkoittaa sana lusia? Jokainen M- infossa kirjoittaja tietää, että lusiessa lusii, istuu annettua tuomiota. Sanalla on myös toinen merkitys, jota kysyn.

Mopo-Ukko
Lauri Hanhivaara
Viestit: 140
Liittynyt: Ke Joulu 18, 2019 11:52 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Mopo-Ukko »

Clarence kirjoitti:
Ke Huhti 27, 2022 11:53 pm
Täällä vankilassa olleet tietävät mitä vankilassa tarkoittaa sana lusia? Jokainen M- infossa kirjoittaja tietää, että lusiessa lusii, istuu annettua tuomiota. Sanalla on myös toinen merkitys, jota kysyn.
Sovittaa

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Lusia sanalle ei kukaan kertonut synonyymia, niin laitan sen itse. Ovien kiinni ollessa omassa sellissä käveli edestakaisin, sanottiin lusia. Neljä- viisi askelta ikkunaanpäin, käännös ja neljä-viisi ovelle päin, jne.

Rikoksen jälkeen ei nuorena välttämättä tullut minkäänlaisia fiiliksiä. Tottakai ne hölmöjä oli, mutta osa levotonta nuoruutta. Nyt vuonna 2022 saattaa joku hakata jonkun kättäpidemmällä, saaden lievästä pahoinpitelystä olemattoman tuomion. Juttelin linja-autoasemalla kahden maalaisjuntin kanssa, ja toisen naaman edessä käytin nyrkkiä, lyömättä. Toista läpsäisin pikkuisen. Nämä menivät siltä seisomalta poliisilaitokselle ja tekivät rikosilmoituksen. Nykyään tuskin poliisi kirjaisi koko asiaa ylös, tai maksimissaan jonkin sovittelijan kanssa käyty juttu läpi. Kuitenkin elettiin 70- lukua ja tuosta on aikaa yli 45- vuotta. Kummastakin juipista sain 4 kk. Heillä ei ollut minkäänlaista lääkärintodistusta asiansa tueksi, mutta jokin kauna minua kohtaan oli ja suuri. Nämä lisättiin suurempaan juttukokonaisuuteen, joten tuomiota tuli kunnolla.

Näin vapauduttua nuorison suosimalla paikalla näitä syrjäseutujen kasvatteja. Siellä muista nuorista erillään kyräilivät minua pahansuovasti. Tämän jälkeen näistä kansalaisista ei ole havaintoa. Nämä kaksi kertaa 4 kk putosivat hovissa, ja kun juttuja yhdisteltiin, oli noista tuomio mitätön. Olin tutkintolaisena liki puolivuotta. Tämän puolenvuoden aikana kroppaan tuli tatuointeja. Tuolloin talossa oli enemmän kuin yksi hyvä tatuoija. Näistä ja muista kolttosista vietiin Keravalle. Muistan kun viimeisenä menin narikasta saunaan, kuinka pojat tuijottivat kuvia. Olimme lähes kaikki tuolloin erilaisilla ihanteilla varustettuja.

Rundi
Martin Beck
Viestit: 782
Liittynyt: La Touko 16, 2020 10:25 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Rundi »

Se sellien kävelylusiminen oli yleisintä siellä vanhassa ajassa kuritushuone aikaan, kuka kävellen lusi.
Silloin sellitoiminnat olivat niukkoja, ei välttämättä edes raamattua tai testamenttia, ne sai kai pyynnöstä.
Selliraamatut oli poistettu muistaakseni syystä, että niiden sisältö hupeni sätkien käärimiseen.
Niitä sai kai sittemmin vain pyynnöstä papilta.

Kuri aikaan kai piti kirjasto-oikeuskin ansaita. En muista miten se meni koska en ollut kiinnostunut asiasta.
Silloin muuten kirjoitin ensimmäisen käsikirjoituksen kahteen tosi paksuun ruutuvihkoon muutaman kuukauden.
Pari sataa sivua sitä tuli, jonkunlainen salapoliisiromaanin kyhäelmä. Loppuhuipennus taisi jäädä puuttumaan,
kun kakku loppui kesken.
Kyllä ne vihkot pyöri pykälässä vuosikausia ja joskus 80-luvulla niitä tutkiskelin. Juoni eteni loogisesti kyllä.
Mutta oli tosi kesyä kamaa. Eikä sittemminkään ollut aikaa perehtyä siihen uudelleen. Jossain välissä revin ne.

70-luvun puolen välin jälkeen olikin jo kirjastovapaus, oli lehtivapaus, radionauhuri ja tv vapaudet.
Että sellilusimiset lienee jääneet vähiin itse kultakin.
Jotkut kyllä kertoivat lusineensa rundissa vanhaa käytäntöä. Rookeissahan, kun sinne joutui, ei ollut ajanvietteitä.

Vastaa Viestiin