Tässä uutisessa kynnysrahasta kerrotaan karua totuutta. Uutisen tärkeyden vuoksi pitkä lainaus ja sitä kannattaa linkittää myös muihin ketjuihin.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8 ... 0478d94942
Poliisi: ”Käytännössä kaikki kehitysmaista Suomeen töihin pyrkivät maksavat kynnysrahaa”
Poliisi: Keskimääräinen peritty kynnysraha Suomeen saapumisesta on 15 000 euroa.
Helsingin poliisilaitos antoi lausunnon ulkomaalaislaista eduskunnan hallintovaliokunnalle.
mika koskinen iltalehti perjantai 3.2.2023 klo 13:09
Helsingin poliisilaitos: Kynnysrahan yleisin vastike on työsopimus, joka mahdollistaa työperäisen oleskeluluvan hakemisen.
Kynnysrahan yleinen taso on lähtömaasta riippuen 10 000–25 000 euroa.
Kynnysrahaa on todettu kiskotun ainakin nepalilaisilta, kiinalaisilta, vietnamilaisilta, thaimaalaisilta, bangladeshilaisilta sekä filippiiniläisiltä.
Työvoiman rekrytointiin ulkomailta ja erityisesti kehitysmaista liittyy erittäin merkittävissä määrin kynnysrahan, eli vastikkeettoman tai vastikkeeltaan täysin epäsuhtaisen rekrytointimaksun keräämistä vastineena työpaikan ja usein näennäisen työpaikan järjestämisestä Suomessa.
Näin lausuu Helsingin poliisilaitos (HPL) eduskunnan hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa. HPL:n lausunto liittyy valiokunnan torstaina valmistuneeseen mietintöön ulkomaalaislain muuttamisesta.
HPL:n mukaan ”kynnysrahaa maksavat käytännössä kaikki kehitysmaista töihin pyrkivät maailman laajuisesti, ja kynnysrahan perimisessä ovat keskeisessä asemassa oman maan kansalaiset, jotka ovat jo asettuneet kohdemaahan”, tässä tapauksessa Suomeen.
– Kynnysrahan perintään osallistuvat usein pienyrittäjät, isojen yritysten työnjohto ynnä muut esihenkilöasemassa olevat ulkomaalaistaustaiset henkilöt sekä kantasuomalaiset yrittäjät ja esihenkilöt joko suoraan tai epäsuorasti, HPL:n lausunnossa todetaan.
HPL:n mukaan kynnysrahan yleisin vastike on työsopimus, joka mahdollistaa työperäisen oleskeluluvan hakemisen.
– Kynnysrahaa maksamalla saatu työpaikka johtaa usein muuhun työperäiseen hyväksikäyttöön, HPL lausuu.
HPL:n mukaan kynnysrahaa peritään erityisesti niiltä ihmisiltä, joiden tavoitteena on muuttaa tulomaahan pysyvästi tai pitkäksi aikaa osana työskentelyä.
Kynnysraha saattaa HPL:n mukaan olla myös täysin vastikkeetonta uhrin erehdyttämistä.
HPL: Työsopimus on usein täysin näennäinen
Yleistä on HPL:n mukaan myös se, että työsopimus on täysin näennäinen. Se on laittoman maahantulon järjestämisen keino ja tosiasiassa työllistyminen tapahtuu vaikeasti valvottaville matalapalkka-aloille kuten ruokaläheteiksi.
– Samassa tarkoituksessa käytetään hyväksi myös yritysjärjestelyjä, joissa olemassa oleva aktiivinen tai toimimaton ns. pöytälaatikkoyritys myydään ulkomaalaiselle oleskeluluvan hakemista varten ilman tosiasiallista tarkoitusta yritystoiminnan aloittamisesta, HPL lausuu.
Poliisin näkökulmasta keskeiset toimet liittyvät ulkomaisen työvoiman käytön valvontaan sekä pidättäytymiseen työperäisten oleskelulupien myöntämisestä
HPL:n lausunnon ovat allekirjoittaneet rikosylitarkastaja Markku Heinikari ja rikostarkastaja Pekka Hätönen.
Kynnysrahan hintahaarukka: 10 000–25 000 euroa
Lausunnon jälkeen hallintovaliokunta päätti pyytää Helsingin poliisilaitokselta lisäselvitystä muun muassa kynnysrahan perimisen laajuudesta ja määrästä.
– Kynnysrahan yleinen taso on noussut covid-kriisin aikana ja se on tällä hetkellä, lähtömaasta riippuen 10 000–25 000 euroa. Keskimääräinen peritty kynnysraha Suomeen saapumisesta on 15 000 euroa, HPL lausuu.
Poliisin mukaan kynnysrahan kokoluokka on tullut esiin rikostutkinnassa ja siitä on saatu suoraa näyttöä. Tietoa on saatu myös maahanmuuttajilta ja heidän kanssaan työskenteleviltä järjestöiltä.
HPL kertoo lausunnossaan, että poliisin rikosasioiden tietojärjestelmässä varhaisimmat maininnat kynnysrahan tutkimisesta ovat vuodelta 2010.
– Yleisesti kynnysrahaa on tutkittu osana ihmiskaupparikosnimikettä, mutta viime aikoina asiassa on avattu rikostutkintoja törkeän kiskonnan nimikkeellä, HPL:n lausunnossa todetaan.
Valtakunnallisen ihmiskaupparikostutkintaryhmän suorittamissa esitutkinnoissa kynnysrahaa on todettu kiskotun ainakin nepalilaisilta, kiinalaisilta, vietnamilaisilta, thaimaalaisilta, bangladeshilaisilta sekä filippiiniläisiltä.
”Kela-money”
Tunnistettujen tai epäiltyjen kynnysrahaa maksaneiden määrä oli HPL:n mukaan viime vuonna noin 400 henkeä.
Määrä kattoi käytännössä kaikki työperäisen ihmiskaupan rikostutkinnat, joihin on liittynyt rekrytointia ulkomailta ja jossa rekrytoitavan henkilön tarkoituksena on ollut jäädä asumaan Suomeen.
Lopuksi hallintovaliokunta esitti vielä tarkentavana kysymyksenä, onko poliisilla havaintoja siitä, onko kynnysrahan maksamisella tai muulla ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyvillä tekijöillä yhteyttä ajallisesti siihen, kun ulkomaalaiset työntekijät ovat olleet oikeutettuja sosiaaliturvaan Suomessa.
– Asiaa ei ole nimenomaisesti tutkittu poliisissa (--) mutta yksittäisissä rikostutkinnoissa asiasta on tehty havaintoja.
HPL:n mukaan erään rakennusalaan liittyvän rikosasian esitutkinnassa on havaittu selkeitä viitteitä järjestelmällisestä etuuksien väärinkäytöstä.
– Tutkinnan kohteena oli yrityksen rahojen kierrättäminen ns. kevytyrittäjiä hyväksikäyttäen siten, että yrityksestä maksetut palkat kohdistuivat vuorollaan eri henkilöille, ja tosiasiallinen palkanmaksu tapahtui käteisellä. Osana palkanmaksua oli järjestely, jossa työntekijöiden virallisesti maksettu palkka mitoitettiin siten, että he olivat oikeutettuja sosiaalitukiin, lopun palkanmaksun tapahtuessa ilmeisen pimeästi. Epäillyt kutsuivat tätä järjestelyä nimellä ”Kela-money”, HPL:n lausunnossa todetaan.
Aihe esillä kyselytunnilla
Kynnysrahat nousivat julkiseen keskusteluun eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen (ps) hiillosti aiheesta työministeri Tuula Haataista (sd)
Rantanen kysyi:
Kynnysraha maksettava, Kelasta palkka, vähän ruokarahaa pimeänä. Miksi te omalla politiikallanne edistätte tällaista ihmiskauppaa, riistoa, ihmisoikeuksien polkemista? Haluatteko luoda Suomeen etnisen luokkayhteiskunnan
Haatainen aloitti vastauksensa sanomalla, että Rantanen ”ampuu hieman yli”.
– Tämä hallitus ei ole ollut luomassa minkäänlaista luokkayhteiskuntaa eikä edesauttamassa sitä, että ihmisiä käytettäisiin hyväksi, eikä edesauttamassa sellaista, että kynnysrahoja maksetaan. Päinvastoin, tämä hallitus on satsannut mittavasti harmaan talouden työryhmään, jossa on mukana myös poliisi, siellä ovat mukana sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, eri ministeriöt, oikeusministeriö, ja me ollaan lukuisilla hankkeilla ja lainsäädäntötoimilla nyt edesautettu sitä, että tällaiset tilanteet saadaan kiinni ja niihin pystytään myös puuttumaan, ja sehän on se tärkein asia, Haatainen sanoi.
– On hienoa, että poliisin kautta nyt on myös löytynyt. Poliisissa on myös perustettu yksikkö, joka erityisesti pureutuu kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteiden ratkomiseen. Tätä työtä on tehty, ja sitä pitää tiivistää. Tulevan hallituksen pitää tätä myös jatkaa
Helsingin poliisilaitoksella (HPL) on vuoden 2021 alusta toiminut valtakunnallinen ihmiskaupparikosten tutkintaryhmä, jonka vastuulla ovat ihmiskaupparikosten ennalta ehkäisy, paljastaminen ja syyteharkintaan saattaminen koko valtakunnan alueella. Osana toimintaa tutkintaryhmä koordinoi valtakunnallista asiantuntijaverkostoa sekä osallistuu viranomaisyhteistyöhön ihmiskaupparikosten torjumiseksi.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c ... 0bf07472a9
Verottaja iskee ravintoloihin IL 6.2.2023
Verohallinnon ohjaus- ja valvontajohtaja: ”Tänä vuonna tarkastukset kohdistuvat erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin”.
Verohallinto aloittaa ravintoloiden tehostetun verovalvonnan kevään aikana. Sen aikana verottaja tekee kaikkiaan satoja verotarkastuksia eri puolilla Suomea sijaitseviin ruokaravintoloihin.
Saadaanko näillä toimilla alalla muutosta aikaiseksi?
