Jämsä: PS:n vaalipäällikkö Pekka Kataja pahoinpideltiin - hovioikeudesta 6 vuotta, KKO vapautti

[Hermione]

On tämä tosiaan erikoinen tapaus.

Mikäli riittävää näyttöä ei saada aikaan, niin todennäköisesti on muhkeat koppikorvaukset tiedossa ja Kataja päässee käräjille vähän toisessa roolissa, kuin alunperin luuli. Ei ehkä ole kovin järkevää sotkea oman tapauksen tutkintaa siten kuin Kataja teki.

Pidän kovin erikoisena sitä, että ilmeisesti tässä on tutkintavankeus edelleen menossa mutta huumepuolella Ranta-aho vapautettiin jatkamaan sitä, mistä alunperinkin koppiin joutui.

[Kyrsi]

On tämä tosiaan erikoinen tapaus.

Mikäli riittävää näyttöä ei saada aikaan, niin todennäköisesti on muhkeat koppikorvaukset tiedossa ja Kataja päässee käräjille vähän toisessa roolissa, kuin alunperin luuli. Ei ehkä ole kovin järkevää sotkea oman tapauksen tutkintaa siten kuin Kataja teki.

Pidän kovin erikoisena sitä, että ilmeisesti tässä on tutkintavankeus edelleen menossa mutta huumepuolella Ranta-aho vapautettiin jatkamaan sitä, mistä alunperinkin koppiin joutui.

No kaikkeen lienee syynsä. Ja Teemulin sormenjälki laatikossa joka tuotiin paikalle on siinä määrin vahva todiste että helpommalla pääsisi kun kertoisi miten asiat oikein menivätkään.

Onhan tämäkin juttu poikinut parikin sivujuonnetta joten ei se turhaa ole ollut. Ja jäävuoren huippuhan se usein on kun joku jää jostain kiinni. Oli sitten rattis,tai minkä alan taitaja hyvänsä.

Vielä kerkeisi kuntavaaleihin mukaan...

[hutkivajournalisti]

No kaikkeen lienee syynsä. Ja Teemulin sormenjälki laatikossa joka tuotiin paikalle on siinä määrin vahva todiste että helpommalla pääsisi kun kertoisi miten asiat oikein menivätkään.

En ole hirveästi perehtynyt juttuun pitkiin aikoihin, mutta oliko sormenjäljet jossain laatikossa mikä jäi rikospaikalle? Niin, entä sitten? Eihän se todista mitään siitä, että tuo Teemu olisi ollut paikalla ja pahoinpitelemässä. Ainoastaan sen, että tuo Teemu on joskus (aiemmin) koskenut tuohon laatikkoon. Ei se ole mikään todiste paikkallaolosta ja pahoinpitelystä.

[Kyrsi]

No kaikkeen lienee syynsä. Ja Teemulin sormenjälki laatikossa joka tuotiin paikalle on siinä määrin vahva todiste että helpommalla pääsisi kun kertoisi miten asiat oikein menivätkään.

En ole hirveästi perehtynyt juttuun pitkiin aikoihin, mutta oliko sormenjäljet jossain laatikossa mikä jäi rikospaikalle? Niin, entä sitten? Eihän se todista mitään siitä, että tuo Teemu olisi ollut paikalla ja pahoinpitelemässä. Ainoastaan sen, että tuo Teemu on joskus (aiemmin) koskenut tuohon laatikkoon. Ei se ole mikään todiste paikkallaolosta ja pahoinpitelystä.

No ei niin. Teemuhan ”varman huhun” mukaan huijattiin juttuun mukaan. Homma meni niin että kaksi ennestään tuntematonta miestä tai naista pyysi Teemua hakemaan valtakirjalla postipaketin.

[Kyrsi]

No kuinkas sattuikaan. Ei ole paikallislehti unohtanut kadonnutta kultapoikaansa.

https://www.ksml.fi/paikalliset/3242496

Ja se asia.

Todennäköisinsyin vangitun rikosasiassa oikeus asettaa syytteen nostamiselle määräpäivän. Ennen määräpäivää vangittu voi tuoda vangitsemisensa edellytykset kahden viikon välein oikeuden uudelleen arvioitaviksi.

Kaupunginvaltuutettu Teemu Torssonen on käyttänyt oikeuttaan säännöllisesti. Viime maanantaina oikeus käsitteli kahdeksatta vapauttamisvaatimusta, ja määräsi Torssosen pidettäväksi edelleen vangittuna. Syyte asiassa on nostettava viimeistään 9. helmikuuta.

[terbmis]

Rikos on tapahtunut ja lumi peittää jäljet....

Onko mitään uutta vai painellaanko asia villaisella ja kuitataan saatu mediahuomio riittäväksi hyödyksi?
Teemuhan on jo kohta lusinut tutkintavankeudessa sen mitä tuosta tulisi tuomiotakin?

No ei nyt sentään. Murhan yrityksestä jaellaan keskimäärin 8v tuomioita, ja Torssonen on istunut tutkintavankeudessa vasta reilut 4kk. Ensikertalaisena pääsee tosin puolella, mutta kyllähän tuossa jää vielä reilusti rästiin.

Ja ei se sormenjälki tietenkään todista että Torssonen on ollut paikalla pahoinpitelemässä Katajaa, mutta jos poliisi pystyy osoittamaan että Torssonen on ollut mukana suunnittelemassa juttua, ihan saman tuomion tulee saamaan kuin jos olisi ollut itse pahoinpitelemässä uhria. Joten onhan tuo sormenjälki aika paha juttu Torssosen kannalta. Samaa mieltä tuntuu oikeuskin olevan, kun ei päästä Torssosta vapaalle. Eikä toistakaan epäiltyä, joten kaiketi häntäkin vastaan on jotain painavaa todistetta olemassa.

Aika käy vähiin, saapa nähdä kuivuuko koko keissi kasaan, vai pääseekö Torssonen kuittaamaan muhkeat koppikorvaukset. Julkisuus on ollut melkoinen, joten korvaus sen mukaan.

[Hermione]

No ei nyt sentään. Murhan yrityksestä jaellaan keskimäärin 8v tuomioita, ja Torssonen on istunut tutkintavankeudessa vasta reilut 4kk. Ensikertalaisena pääsee tosin puolella, mutta kyllähän tuossa jää vielä reilusti rästiin.


Ja ei se sormenjälki tietenkään todista että Torssonen on ollut paikalla pahoinpitelemässä Katajaa, mutta jos poliisi pystyy osoittamaan että Torssonen on ollut mukana suunnittelemassa juttua, ihan saman tuomion tulee saamaan kuin jos olisi ollut itse pahoinpitelemässä uhria. Joten onhan tuo sormenjälki aika paha juttu Torssosen kannalta. Samaa mieltä tuntuu oikeuskin olevan, kun ei päästä Torssosta vapaalle. Eikä toistakaan epäiltyä, joten kaiketi häntäkin vastaan on jotain painavaa todistetta olemassa.

Ensin pitää pystyä aukottomasti todistamaan murhayritys ja siihen yllytys. Se, että esitutkinta on pitkittynyt, viittaa siihen ettei riittäviä todisteita ole.

Aika käy vähiin, saapa nähdä kuivuuko koko keissi kasaan, vai pääseekö Torssonen kuittaamaan muhkeat koppikorvaukset. Julkisuus on ollut melkoinen, joten korvaus sen mukaan.

Mitkään koppikorvaukset eivät korvaa menetettyä aikaa esimerkiksi omien lasten elämästä.

[Kyrsi]

No ei nyt sentään. Murhan yrityksestä jaellaan keskimäärin 8v tuomioita, ja Torssonen on istunut tutkintavankeudessa vasta reilut 4kk. Ensikertalaisena pääsee tosin puolella, mutta kyllähän tuossa jää vielä reilusti rästiin.


Ja ei se sormenjälki tietenkään todista että Torssonen on ollut paikalla pahoinpitelemässä Katajaa, mutta jos poliisi pystyy osoittamaan että Torssonen on ollut mukana suunnittelemassa juttua, ihan saman tuomion tulee saamaan kuin jos olisi ollut itse pahoinpitelemässä uhria. Joten onhan tuo sormenjälki aika paha juttu Torssosen kannalta. Samaa mieltä tuntuu oikeuskin olevan, kun ei päästä Torssosta vapaalle. Eikä toistakaan epäiltyä, joten kaiketi häntäkin vastaan on jotain painavaa todistetta olemassa.

Ensin pitää pystyä aukottomasti todistamaan murhayritys ja siihen yllytys. Se, että esitutkinta on pitkittynyt, viittaa siihen ettei riittäviä todisteita ole.

Aika käy vähiin, saapa nähdä kuivuuko koko keissi kasaan, vai pääseekö Torssonen kuittaamaan muhkeat koppikorvaukset. Julkisuus on ollut melkoinen, joten korvaus sen mukaan.

Mitkään koppikorvaukset eivät korvaa menetettyä aikaa esimerkiksi omien lasten elämästä.

No noita voisi miettiä jo siinä kohtaa kun lähtee kalanuijalla pieksemään eläkeläisiä. Tai kun suunnittelee tukkapöllyä josta ei varmasti jää kiinni.

[Hermione]

Niin, jos tosiaan on toteen näytettävissä syyllisyys. Aihetodisteilla ei taida vielä tuomioon saakka olla mahdollisuuksia. Aika näyttää kuinka käy.

[Kyrsi]

Laitetaas vielä koko juttu kun suuri yleisö tuskin jaksaa tilata mitään tilaajarahoitteista valemediaa...



Keski-Suomessa poliisilla on tällä hetkellä poliisivankilat Jyväskylässä, Jämsässä ja Saarijärvellä. Jämsän poliisivankilan ulkoilutilaa esittelivät komisario Veli-Pekka Välisaari ja vartija Jari Ahonen. TIINA MUTILA
Vankilassa istuu joka päivä satoja rikoksesta epäiltyjä – Murhan yrityksestä vangittuna oleva Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Teemu Torssonen kertoo, millaista tutkintavankeus on
KESKI-SUOMI 5:00

Heli Paananen

" Usein öinä, kun turhaan odottelen unta ja makaan valveilla punkalla sellin painostavassa hämärässä katsellen vankilan pihan voimakkaiden valonheittimien maalaamia kalterien varjoja töhrityllä ja tupakan kellastamalla sellin seinällä, mietin mitä tekisin lasteni kanssa, kuinka tukisin heitä elämän ensiaskelilla ja kuinka olisin hyvä isä. "

Murhan yrityksestä epäilty Jyväskylän kaupunginvaltuutettu, entinen kaupunginhallituksen jäsen Teemu Torssonen (Jyväskyläläisten hyväksi -valtuustoryhmä) on tänään istunut tutkintavankeudessa 130 päivää, 18 kokonaista viikkoa.

Henkirikosepäily on poikkeuksellinen, ellei jopa historiallinen sen poliittisen ulottuvuuden vuoksi.

Torssonen on ollut koko vankeusaikansa eristettynä Kylmäkosken vankilassa. Yhteydenpito on sallittu asianajaja Kaarle Gummeruksen lisäksi valvotusti vain lapsiin ja yhteen perheenjäseneen.

Tässä jutussa ei käsitellä Torssosen rikosepäilyä, vaan kerrotaan siitä, mitä tutkintavankeus tarkoittaa ja millaiset ovat tutkintavangin olot Suomessa. Yhteydenpitorajoituksista huolimatta tutkinnanjohtaja, keskusrikospoliisin rikoskomisario Jussi Luoto salli Torssosen vastata Keskisuomalaisen haastatteluun siten, että kysymykset ja vastaukset tarkastettiin. Kursivoidut tekstiosuudet ovat otteita Torssosen vastauksista.

KAIKKI RIKOKSESTA epäillyt eivät päädy tutkintavankeuteen. Jotta poliisi saa rikoksen selvitettyä ja pystyy estämään uudet rikokset sekä varmistamaan oikeudenkäynnin toteutumisen, on sillä pakkokeinolain mukaan oikeus ottaa rikoksesta epäilty kiinni, pidättää ja esittää häntä vangittavaksi. Toimet riippuvat muun muassa rikoksen vakavuudesta ja siitä tuomittavan rangaistuksen pituudesta.

Vuonna 2019 poliisi otti kiinni koko maassa 30 612 rikoksesta epäiltyä. Epäiltyä saadaan pitää kiinni vuorokausi, jonka jälkeen hänet on päästettävä vapaaksi tai pidätettävä. Vuonna 2019 kiinniotetuista 8 351 eli 27 prosenttia pidätettiin.

– Pidätys tulee harkittavaksi, jos on vaara, että epäilty jatkaa rikosten tekemistä tai vaikeuttaa tutkintaa esimerkiksi hävittämällä todisteita, uhkailemalla todistajia tai pakenemalla. Samoin jos esimerkiksi toinen rikoksesta epäilty tai varastettua omaisuutta on kateissa, ja asiaan on odotettavissa pidätysaikana lisäselvitystä, luonnehtii eteläisten Keski-Suomen kuntien rikosten tutkinnasta vastaava komisario Veli-Pekka Välisaari Sisä-Suomen poliisista.

Kolmen vuorokauden jälkeen pidätetty on vapautettava tai tutkinnanjohtajan on vaadittava häntä oikeudessa vangittavaksi. Vangitsemista esitetään lähes poikkeuksetta, jos rikos on niin sanotusti ylitörkeä eli luvassa on kaksi vuotta tai enemmän vankeutta.

– Huomioimme vaatimusta harkitessamme kohtuullisuuden ja suhteellisuuden periaatteet. Asiaan voi vaikuttaa epäillyn elämäntilanne, esimerkiksi jos hänellä on pieniä lapsia kotona, Välisaari sanoo.


Tutkinnanjohtaja päätää siitä, vaaditaanko rikoksesta epäiltyä vangittavaksi. Rikostutkinnasta Keski-Suomen eteleläisissä kunnissa vastaavan komisarion Veli-Pekka Välisaaren mukaan vangitsemista vaaditaan lähes poikkeuksetta rikoksissa, joissa luvassa on kaksi vuotta tai enemmän vankeutta. TIINA MUTILA
" Tutkintavankeus on ollut kokemuksena hyvin haastava, ellei elämäni haastavin. Minut on repäisty irti normaalielämästäni. Pahinta on ollut se, että joudun olemaan erossa lapsistani. Tämä on raastavaa, ja ajattelen lapsiani joka p äivä."

VUONNA 2019 kiinniotetuista 6,5 prosenttia eli 1 990 vangittiin. Keski-Suomessa kiinniottoja tehtiin 1 903, pidätyksiä 436 ja vangitsemisia sata.

Epäilty vangitaan joko todennäköisin syin rikoksesta epäiltynä tai syytä epäillä -perusteella.

– Todennäköisillä syillä tarkoitetaan todennäköisyyttä sille, että esitetty rikos on ylipäänsä tehty. Lisäksi on oltava tosiseikkoja tai tietoja, joiden perusteella voi vakuuttua siitä, että vangittavaksi vaadittava henkilö on saattanut tehdä rikoksen. Epäilty pysyy lähtökohtaisesti vangittuna pääkäsittelyyn saakka, ellei vangitsemisoikeudenkäynnin hetkellä vallinneissa olosuhteissa tapahdu muutoksia, käräjätuomari Mikko Jaatinen Keski-Suomen käräjäoikeudesta kertoo.

Lievempää syytä epäillä -perustetta käytetään harvemmin. Epäilyn kynnys on alhainen – käytännössä sama kuin poliisin kynnys aloittaa esitutkinta.

– Lisäedellytyksenä on, että vangitseminen on odotettavissa olevan lisäselvityksen vuoksi erittäin tärkeää. Vangitsemisasia on otettava uudelleen käsiteltäväksi viikon kuluessa ja jos siihen mennessä ei ole kertynyt todennäköisiä syitä epäilyn tueksi, on vangittu päästettävä heti vapaaksi, Jaatinen sanoo.

Todennäköisinsyin vangitun rikosasiassa oikeus asettaa syytteen nostamiselle määräpäivän. Ennen määräpäivää vangittu voi tuoda vangitsemisensa edellytykset kahden viikon välein oikeuden uudelleen arvioitaviksi.

Kaupunginvaltuutettu Teemu Torssonen on käyttänyt oikeuttaan säännöllisesti. Viime maanantaina oikeus käsitteli kahdeksatta vapauttamisvaatimusta, ja määräsi Torssosen pidettäväksi edelleen vangittuna. Syyte asiassa on nostettava viimeistään 9. helmikuuta.


Teemu Torssonen (oik.) on ollut tutkintavankeudessa 130 päivää, joiden aikana hän on vaatinut vapauttamistaan kahdeksan kertaa. Vangitsemisasiansa käsittelyihin hän on osallistunut vankilasta videoyhteyden välityksellä asianajajansa Kaarle Gummerruksen kanssa. TIMO MUSTALAMPI
" Tutkintavankeuteen liittyvä epätietoisuus ja epävarmuus on henkisesti hyvin kuormittavaa. Käytännössä ei ole mitään varmuutta mitä tulee tapahtumaan, milloin ja missä järjestyksessä. Syyskuun alussa syytteen nostamisen määräajaksi määrättiin 1. joulukuuta 2020 ja siitä kahden viikon päästä piti olla oikeudenkäynnin, jolloin asia selvenisi. Paljon jaksoin mennä kolme kuukautta yksinäisyydessä ja eristyksessä sillä ajatuksella, että joulukuussa asia ratkeaa. Kotona lapsikin ruksi kalenterista joka päivä uuden päivän pois kohti merkattua päivää, jolloin isä tulee kotiin.

Kuitenkin marraskuun lopussa aikaa pidennettiin melkein toisella samanlaisella kolmen kuukauden eristysajalla. Tämä oli hyvin vaikea paikka ja epätietoisuus sen kuin vain jatkui höystettynä sillä ajatuksella, että ei ole mitään varmuutta siitä, mitä tulee tapahtumaan helmikuussa 2021."

VANGITSEMISPÄÄTÖKSEN JÄLKEEN epäilty on siirrettävä viipymättä tutkintavankilaan. Oikeus voi sallia vankia säilytettävän poliisivankilassa seitsemän vuorokauden ajan, jos se on välttämätöntä esimerkiksi rikoksen selvittämiseksi.

Suomessa poliisilla on säilytystiloja 53 paikkakunnalla, kun vielä 15 vuotta sitten tiloja löytyi 150 kunnasta.

– Kuljetusmatkat ovat kasvaneet, mutta tiloja on remontoitu nykyaikaisten vaatimusten edellyttämään kuntoon ja myös riittävä valvonta pystytään ylläpitämään, poliisin säilytystilojen hyväksymisestä vastaava Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Jussi Kiiski sanoo.

Tiloja koskevat vaatimukset ovat tarkkoja ja niissä korostuvat ihmisoikeudet ja ihmisarvoinen kohtelu. Kiiski korostaa, ettei tutkintavankeus ole rangaistus ja jokaista tulee kohdella syyttömänä.

– Olen koulutuksissa kehottanut ajattelemaan tilannetta, jossa henkilökuntaan kuuluva itse tai hänen läheisensä päätyisivät täysin syyttöminä poliisin säilytystiloihin. Tällöin homman pitäisi toimia siten, ettei mistään muusta ole valitettavaa tai kanneltavaa kuin perusteettomasta vapaudenmenetyksestä, Kiiski sanoo.

Keski-Suomessa säilytyspaikat ovat Jyväskylässä, Jämsässä ja Saarijärvellä, jossa säilytys loppuu, kun Äänekosken uusi poliisitalo otetaan käyttöön huhtikuussa. Modernit tilat ovat myös Jyväskylässä, kun uusi poliisivankila otettiin käyttöön marraskuussa.

Jämsässä poliisivankila on 21 vuotta sitten rakennetussa poliisitalossa. Perjantaisena aamupäivänä kaikki neljä juoppoputkaa ovat tyhjiä. Yhdessä kahdeksasta rikoksesta epäiltyjen säilyttämiseen tarkoitetussa sellissä on pidätetty rikoksesta epäilty nainen.


Jämsän poliisivankilassa puukotuksesta epäilty nainen odottaa sellissä vangitsemiskäsittelyä. Sellin ovessa olevassa lokerossa ovat naisen tupakointivälineet ja ovenkahvassa roikkuu asiakaspuhelin. TIINA MUTILA
" Ennen tutkintavankeutta ja poliisivankilasta oikeaan vankilaan siirtämistä, minulla oli tietysti erilaisia mielikuvia vankilaolosuhteista ja jonkin verran koko prosessista. Näin maallikkona päällimmäisenä tulee mieleen se, että jos joku tekee rikoksen, niin hänet laitetaan vankilaan ja jos ei ole tehnyt, niin sitten hän pääsee vapaalle. Tällainen pitkäksi venynyt ”löysässä hirressä roikottaminen” tai raskaassa ja epämääräisessä välitilassa eläminen on jotakin, mitä en osannut ajatella. "

ENSIMMÄISENÄ KIINNIOTETULLE tehdään poliisivankilassa säilöönpanotarkastus, jossa hänen tavaransa otetaan haltuun ja luetteloidaan. Lisäksi hänet tarkastetaan kiellettyjen aineiden varalta.

– Ruuminonteloihin liittyvät tutkimukset tekee lääkäri. Huumeita yritetään tuoda milloin missäkin ja jotkut pyrkivät myös äkkiä nielemään ne ennen pois ottamista, vartija Jari Ahonen kertoo.

Sellissä saa pitää omat vaatteensa. Mikäli vaatteita tarvitaan teknisessä tutkinnassa, suljetaan ne todistepusseihin ja tilalle annetaan siniset vankihaalarit. Kiinnioton aikana henkilö rekisteröidään tarvittavassa laajuudessa eli häneltä otetaan sormenjäljet, dna, valokuvat sekä jalkine- ja ääninäytteet.


Ensikertalaiselle vapauden menettäminen ja sulkeminen betoniseinien sisälle noin yhdeksän neliön selliin on usein kova paikka. TIINA MUTILA

Vanki saa selliin viltin, tyynyt, kertakäyttölakanat, vessapaperirullan sekä kertakäyttömukin. TIINA MUTILA
Poliisivankilassa vanki on lähtökohtaisesti liki 23 tuntia vuorokaudesta sellissään yksin. Tunti on varattu ulkoilulle ja kerran päivässä saa käydä suihkussa. Tutkijat hakevat vangin kuulusteltavaksi tyypillisesti kerran tai kaksi päivässä. Yksi kuulustelu kestää rikosepäilystä ja tutkinnan tilanteesta riippuen vartin tai koko päivän.

Jokaisessa poliisivankilassa on omat käytäntönsä, mutta käytännössä vangin päivä rytmittyy ruokailuihin. Jämsässä kello 7–8 annetaan aamupala, noin kello 11 lounas ja kello 17–18 päivällinen, jonka yhteydessä selliin saa myös iltapalan.

Ruoat tilataan paikallisesta lounasravintolasta. Omalla rahalla vanki voi ostaa lisää evästä. Suurimmissa poliisivankiloissa on kanttiineja, mutta Jämsässä vartijat käyvät tekemässä vankien ostokset kaupassa.

– Limsaa, sipsejä, mässypussi ja tupakka-aski ovat yleisimmät listalla. Selleissään punnertavat urheilumiehet ostavat proteiinijuomia ja on joskus raakoja kananmuniakin haettu, Ahonen listaa.


Poliisivankilan pienen kirjaston suosituin teos on Aku Ankka. TIINA MUTILA
27 vuotta poliisivankiloissa vartijana työskennelleen Ahosen mukaan säilöönotettujen suhtautuminen tilanteeseensa vaihtelee.

– Toisten maailma romahtaa ja he itkevät. Toisille tilanne on täysin yhdentekevä – he toteavat kiinnijäämisen olleen työtapaturma ja odottavat tottuneesti istumista linnassa. Toiset ovat aggressiivisia ja sitten on huumeiden käyttäjät vieroitusoireineen, Ahonen kuvailee.

Vartijoilla on voimankäyttövälineinä etälamautin, patukka, pippurikaasu ja käsiraudat, mutta niitä tarvitsee Ahosen mukaan käyttää vain harvoin.

Katso alta video, jossa esitellään Jämsän poliisivankilaan saapumista kiinniotetun näkökulmasta. Juttu jatkuu videon jälkeen.




--:--:--
SELLIN SISUSTUKSEEN kuuluu betonisen sängyn ja pöydän ohella wc-pönttö ja lavuaari, josta tulee kylmää ja lämmintä vettä. Sängyllä on muovipäällysteinen patja. Päivänvalo sarastuu selliin pienestä kalterillisesta ikkunasta. Vartija sytyttää valot selliin aamulla noin kello 7 ja sammuttaa ne klo 22, ellei asukas toivo valoja jätettävän yöksi palamaan.


Jämsässä selleistä valot sammutetaan klo 22 ja sytytetään aamuseitsemältä, ellei vanki toivo niitä jätettävän palaan yöksi. Vartija Jari Ahosen mukaan jotkut vangit pyytävät käymään yön aikana kurkistamassa heitä oviluukusta. TIINA MUTILA
Sellit eivät ole kameravalvottuja, eikä epäiltyjä käydä säännönmukaisin väliajoin tarkastamassa kuten juoppoputkan asiakkaita.

– Kukin touhuaa sellissään mitä touhuaa. Aineiden käyttäjät saattavat aluksi vaan nukkua. Lukumiehet ehtivät lukea viikon aikana aika monta kirjaa. Osa kuntoilee punnertamalla. Yksi kehui kerran laihduttaneensa tutkintavankeutensa aikana 20 kiloa, Ahonen muistelee.

Mikäli vangin yhteydenpitoa ei ole rajoitettu, voi hän puhelinsoittojen ohella tavata vieraita.

– Lähes aina tutkinnan alkuvaiheessa on olemassa vaara, että epäilty vaikeuttaa tutkintaa ja tästä syystä yhteydenpitoa rajoitetaan. Yleensä valvotusti on sallittua puhua puhelimitse tai tavata nimettyä läheisintä omaista, joka on useimmiten vaimo tai äiti.

Rajoitukset ovat tapauskohtaisia. Jos epäillään, että myös lähipiiri liittyy rikosasiaan, on yhteydenpito heihinkin rajoitettu. Rajoituksista päättää kiinnioton ja pidätyksen aikana tutkinnanjohtaja, sittemmin oikeus.

– Aika harvinaista on, että rajoitukset jatkuvat läpi tutkintavankeuden. Mutta joskus vankeus ja rajoitukset ovat päällä rikosasian pääkäsittelyyn ja oikeussaliin asti, Välisaari sanoo.

" Tapaamisten lisäksi olen voinut soittaa kotiin 20–60 minuuttia viikossa. Tapaamiset ja puhelut ovat valvottuja, eli KRP:n poliisi on aina paikalla ja ”linjoilla”, joten en ole voinut puhua kenenkään perheenjäsenen kanssa kahden kesken ja henkilökohtaisesti – vaikka puhuttavaa olisi paljon. Tutkintavankeuden aikana olen ollut ns. ”siviili-ihmisiin” liittyen yhteydessä vain kahteen lapseeni ja yhteen aikuiseen. Esimerkiksi vanhempieni kanssa en ole puhunut ollenkaan. "


Jämsän poliisivankilan tapaamistilassa vangin ja vieraan erottaa pleksilasi ja puhuminen hoidetaan puhelimen kautta. TIINA MUTILA
Tapaamistilassa vangin ja vierailijan välissä on pleksilasi ja puhumista varten luurit. Osan ainoa vieras on oikeusavustaja ja mahdollisesti tulkki. Usein heidänkin kanssaan asiat hoituvat puhelimitse.

– Moni ei halua, että kukaan saa tietää tilanteesta. Usein pyydetään, että olisi ihan kiva, jos äidille ilmoittaisitte. Meillä ei ole oikeutta kertoa täysi-ikäisistä asiakkaistamme edes heidän läheisilleen, elleivät he itse halua, vartija Jari Ahonen sanoo.

Välttämättömien asioiden hoitamiseksi vangitun voidaan antaa soittaa puheluita tai vaihtoehtoisesti asioita järjestetään heidän puolestaan.

– On järjestetty esimerkiksi navetallisen lehmiä lypsäminen, Ahonen kertoo.

Lähes poikkeuksetta kaikki hyödyntävät oikeutensa tunnin päivittäiseen ulkoiluun. Ulkoilutilan parikymmentä neliötä eivät tarjoa mahdollisuuksia suurempiin urheilusuorituksiin ja raittiin ilman haukkaaminenkin tuntuu kyseenalaiselta, kun vahva tupakansavun haju on tarttunut betonilattiaan ja kaakeliseiniin.

– Yleensä tässä vaan istuvat ja polttelevat tupakkaa. Jotkut juoksevat tilaa ympäri, Ahonen kertoo.


Parinkymmenen neliön ulkoilutila ei ole suuria urheilusuorituksia varten. TIINA MUTILA
Todellisten ulkoilumahdollisuuksien puuttumiseen kiinnitti huomiota myös syksyllä yllätystarkastuksia Suomessa suljettuihin laitoksiin tehnyt Euroopan neuvoston kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi toimiva komitea (CPT). Jo aiemmin poliisivankiloiden huono kunto ja soveltumattomuus pidempiaikaiseen säilytykseen on saanut moitteita sekä eduskunnan oikeusasiamieheltä että Euroopan neuvoston ja YK:n komiteoilta.

Jos suunnitelmat etenevät suotuisasti, luopuu Suomi tutkintavankien säilyttämisestä poliisivankiloissa kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtajan Riitta Karin mukaan tämän mahdollistaa muun muassa rahoituspäätöksen Ouluun ja Vantaalle saaneet rakennushankkeet, jotka lisäävät tutkintavankien paikkamäärää yhteensä 180:lla. Naisten tilannetta helpotti marraskuussa käyttöön otettu uusi satapaikkainen naisvankila Hämeenlinnassa.

Tutkintavankeuden vaihtoehtona 2019 käyttöön otettiin teknisin välinein valvottu tehostettu matkustuskielto. Kieltojen käyttö on jäänyt odotettua pienemmäksi – 2019 niitä määrättiin noin sata ja viime vuonna saman verran.

Suomessa on 26 vankilaa, joista neljääntoista sijoitetaan tutkintavankeja. Viime vuonna vankiloissa oli joka päivä keskimäärin 632 tutkintavankia, jotka istuivat tutkintavankeudessa keskimäärin 3,4 kuukautta.

" Kokemukseni pohjalta kohtelu on ollut hyvää ja mielestäni Rikosseuraamuslaitoksen mentaliteetti on näkynyt henkilökunnan ammattimaisessa ja inhimillisessä toiminnassa. Ennakkoajatukseni oli, että kohtelu olisi paljon huonompaa, kylmempää ja epäinhimillisempää. Tyyliin, että kulkisin käsiraudoissa paikasta toiseen ja minut tönittäisiin selliin vihaisen ilmeen höystämänä raskaat ja tylyt metalliovet kiinni paukkuen. Onneksi nämä ennakkokäsitykset ovat olleet vääriä, mitä nyt ovet todellakin ovat raskaita, tylyjä ja kovaäänisiä.

Tähän asti minulle on jäänyt kuva, että vankeja halutaan kohdella ihmisarvoa kunnioittavasti ja niin, että vankila – vapaudenmenetyksestä huolimatta – pyrkii aidosti auttamaan ihmistä, kuin katkeroittamaan tai tekemään ihmisestä vielä enemmän ”pahan” tai rikollisen kuin mitä hän on vankilaan tullessa."


Kuopion vankilalla on oma vankilinja. Linja-auto kiertää neljästi viikossa hakemassa vankeja alueensa poliisivankiloista. Tästä ovesta he astuvat kiven sisään. SAMI SAARENPÄÄ
VALTAOSA KESKI-SUOMEN miestutkintavangeista passitetaan Kuopioon. Sisäänkäynti on rakennuksen uudisosassa, jota ei äkistään tunnistaisi ulkoisesti vankilaksi. Sen sijaan toistasataa vuotta vanhaa Museoviraston suojelemaa punatiilistä vanhaa puolta ympäröivät piikkilangalla varustetut muurit.

– Tästä, kun kerran tie käy, ei tiedä kauanko täällä tutkintavankeudessa ollaan, toteaa Kuopion vankilan johtaja Harri Pohjolainen avatessaan vankilan oven.

Samalla avauksella ulos astuu kolmekymppinen mies muovipussi sylissään. Hän on suorittanut rangaistuksensa ja pääsee vapauteen.

– Hyvää jatkoa, Pohjolainen toivottaa.

Mies nyökkää ja askeltaa rivakasti kohti porttia. Ovet käyvät tiuhaan, sillä vuosittain Kuopion vankilan läpi kulkee 2 500–3 000 vankia. Vankipaikkoja on 93. Valtaosa on rikosasiansa esitutkinnan valmistumista tai oikeudenkäyntiä odottavia tutkintavankeja. Osa suorittaa oikeuden langettamaa ehdotonta vankeustuomiotaan.

Vuonna 2019 Kuopion tutkintavangeista suurimman osan taustalla oli epäily henkirikoksesta tai sen yrityksestä. Seuraavaksi eniten oli ryöstö- ja huumausainerikoksista epäiltyjä.

Kymmenen vuotta sitten valmistuneesta peruskorjauksesta huolimatta Pohjolainen toteaa fasiliteetit osin toimimattomiksi.

– Henkilöstöä on armottomasti liian vähän ja se on alkanut näkyä jaksamisessa. Toimintoja on vangeille liian vähän, eikä nykytoimintojakaan saada aina järjestymään. 1,5 metrin paksuiset tiiliseinät ovat yksinkertaisesti väärissä paikoissa, Pohjolainen sanoo ja arvelee, että vanhan vankilan purkaminen ja uuden rakentaminen olisi tullut kokonaisuus huomioiden halvemmaksi.

Kuopiota hän kuvaa risteysasemaksi. Vankilalla on oma vankilinja: linja-auto, joka kiertää neljänä arkipäivänä viikossa hakemassa vankeja alueensa poliisivankiloista. Linja on aikataulutettu sopimaan yhteen Helsingin ja Oulun välisen junan kanssa, sillä osa vangeista jatkaa eteenpäin.

– Päivittäin Suomessa yhden keskikokoisen vankilan vankeja vastaava määrä kulkee pyörillä ja kiskoilla, Pohjolainen miettii.

Kuopiossa ei pitäisi olla naisvankeja, mutta risteävän sijaintinsa vuoksi, heitäkin nykyään on. Arvioitaviksi uutta vankipaikkasijoitusta varten tulevat myös avolaitoksessa epäonnistuneet ja takaisin suljettuun vankilaan passitetut vangit.

OVELLA VANGILTA pois otetaan mukana olevat tavarat ja kuljetaan läpi metallinilmaisinportin. Joillakin mukana on koko maallinen omaisuus, osalla ei mitään. Yleensä saapuminen sujuu ongelmitta.

– Pahimmat aggressiot ja patoutumat ovat ehkä purkautuneet jo poliisivankilassa. Mutta tunteiden kirjo on täälläkin iso. Etsintäkuulutuksen perusteella kiinniotetulla voi vielä olla piristeitä veressä ja silloin ensimmäiset päivät menevät "enemmän tai vähemmän lujaa". Ainakin 90 prosenttia vangeista on päihdeongelmaisia, Pohjolainen kertoo.

Ensimmäinen pysäkki on vastaanotto-osasto, vankilan slangilla narikka.

– Tässä vanki riisutetaan ja hänen tavaransa käydään kattavasti läpi käyttäen apuna muun muassa läpivalaisinlaitetta. Meidän kannalta olisi katastrofi, jos osastoille pääsisi kiellettyä tavaraa, Pohjolainen ja vuorossa oleva vartija miettivät.

Vankilan johtajaa lukuun ottamatta muu haastateltu henkilökunta ei esiinny jutussa nimillään turvallisuussyistä.

– Kilot ovat jääneet tulliin ja poliisille, mutta pieniä määriä huumeita yritetään saada läpi viikoittain kätkettynä mitä erilaisimpiin paikkoihin. Sitähän me ei tiedetä, paljonko pääsee läpi. Satunnaisesti tehdään sellitarkastuksia, jolloin kaikki mahdolliset paikat tarkastetaan. Meillä on myös vankilassa oma huumekoira, he kertovat.

Vangeilla ei ole käytössään kännyköitä, eikä pääsyä internetiin. Kirjeposti ja kortit tarkastetaan vastaanotossa.

Kun vanki on valokuvattu ja vaihtanut yllensä talon vaatteet, saa hän hygieniapussin, jonka kanssa suuntaa selliinsä. Tarkastuksen jälkeen vanki saa takaisin henkilökohtaiset tavaransa, joiden hallussapito on sellissä sallittua. Tyypillisesti selliin halutaan erilaisia musiikinkuuntelulaitteita ja kahvinkeitin.


Vanki saa saapuessaan yllensä vankilan vaatteet. SAMI SAARENPÄÄ

Selliin saa mukaan talon puolesta hygieniavälineitä. SAMI SAARENPÄÄ
KORONA-AIKANA SAAPUNEET vangit on sijoitettu aluksi tilapäiskäyttöön tarkoitetulle matkaselliosastolle.

– Viikossa oireiden pitäisi näkyä. Muutamia epäilyjä on ollut, mutta testitulokset ovat olleet negatiivisia, Pohjolainen sanoo.


Korona-aikana saapuneet vangit viettävät ensimmäisen viikon matkaselliosastolla. SAMI SAARENPÄÄ
13 sellissä on reilut 20 vankipaikkaa. Yhtä siivousta odottavaa selliä lukuun ottamatta kaikki ovat täysiä.

Sellissä on kaksi sänkyä petivaatteineen. Luonnonvaloa tulee pienestä ikkunasta. Tavaroille on hyllykkö, pienellä pöydällä tv ja seinään rakennetusta radiosta kuuluu kymmenen kanavaa. Wc:ssä on pöntön lisäksi lavuaari, suihku ja peili.

Edellisen asukkaan jäljiltä selliin on jäänyt kirjaston lukemistosta lainatut neljä dekkaria, vajaa ruisleipäpussi, shampoo- ja mehupullot sekä energiajuomatölkki. Sellissä haisee tupakka.


Turkoosin oven takana olevassa sellissä on petipaikat kahdelle. Juuri vapautunut selli odottaa siivousta. SAMI SAARENPÄÄ
– Tavoitteena oli ”Savuton Rise 2020”, mutta tupakoinnin kieltäminen vankilassa vaatisi lainsäädännön muutoksia, Pohjolainen kertoo.

Selleihin tarjoillaan päivittäin aamupala, lounas ja päivällinen, jonka yhteydessä saa iltapalaleivät.


Kännykät on vangeilta kielletty ja puhelimen käyttö muutoinkin rajallista. SAMI SAARENPÄÄ
Käytävällä on yksi puhelin. Yhteydenpitorajoitusten sallimissa rajoissa yhden puhelun saa soittaa valtion laskuun, mutta muita soittoja varten on vankilan kanttiinista ostettavissa puhelinkortteja.

– Vanki antaa etukäteen listan numeroista. Jos niitä ei rajattaisi, osa jatkaisi laittomien asioidensa hoitamista puhelimesta käsin siviiliin, Pohjolainen toteaa.

Tyhjänä on myös yksi sisutukseltaan muita askeettisempi selli, jossa on vain betonisänky ja muovipatja.

– Se on muun muassa päihtyneenä itse ilmoittautuville asiakkaille. Joskus mielentilat ovat sellaisia, että kaikki on jatkuvasti pielessä, eikä käsillä voi silloin olla mitään irtonaista, Pohjolainen sanoo.


Eristysosastolla on oma tarkkailuselli. SAMI SAARENPÄÄ
" Tutkintavankeus ja koko asia on aiheuttanut minulle pahoja uniongelmia. Koko asia koostuu useista stressaavista elementeistä, kuten vapaudenmenetys, vankila- ja tutkintavankeusolosuhteet, ero perheestä ja sukulaisista, erottamiset töistä ja yritystoiminnan loppuminen sekä erottamiset luottamustoimista. Myös media ja siellä esitetyt väitteet ja suoranaiset valheet ovat aiheuttaneet paljon haittaa.

Katselen vähän kuin sivusta näytelmää, johon itse liityn, mutta en voi olosuhteiden vuoksi vaikuttaa näytelmän tai (kauhu)elokuvan tapahtumiin. Tiukat yhteydenpitorajoitukset ovat merkittävä osa tutkintavankeuden ankeutta. Välillä rajoitukset eivät edes koske vain yhteydenpitoa, vaan myös sananvapautta."

– Haloo! Ketä toisia naisia täällä on? kuuluu yhdestä sellistä.

Pohjolaisen mukaan vankilassa on kuitenkin pääsääntöisesti rauhallista ja hiljaista.

– Eihän ihmisiä tai muitakaan eläimiä pitäisi häkkiin sulkea. Ihminen on jännä otus, kun vapaus viedään, hän toteaa.


Sellien ovissa oleva numerointi kertoo, montako vankia kussakin sellissä on ja kortti, joka osoittaa vankien sukupuolen. SAMI SAARENPÄÄ
Vankilan vanhan puolen sellirakennuksessa sijaitsee eristysosasto, jonka eristyssellejä kutsutaan myös ”karhukopeiksi”. Eristysosastolle sijoitetaan vankeja muun muassa kurinpidollisiin yksinäisyysrangaistuksiin, oman turvallisuutensa puolesta pelkääviä vankeja sekä vankeja, jotka käyttäytyvät muita vankeja tai henkilökuntaa kohtaan aggressiivisesti. Lisäksi on tarkkailusellejä, joihin sijoitettavia valvotaan läpi vuorokauden.


Tarkkailusellissä vankia valvotaan ympäri vuorokauden sekä ikkunan läpi että kameran välityksellä. SAMI SAARENPÄÄ
Pohjolaisen mukaan vankilaan tulee paljon vankeja, joille vankila on väärä paikka.

–  Vangit ovat 6–7 kertaa normaaliväestöä sairaampia. On tosi vaikeita mielenterveyden ongelmia. Psykiatriseen vankisairaalaan Turkuun pitäisi olla ainakin ajoittain non-stop-linja.

Vangin terveydentila arvioidaan tarkastuksessa ensimmäisen viikon aikana.

– Esimerkiksi viime yönä meille tuli vanki, joka oli jo ennen aamukymmentä täällä, kertovat sairaanhoitajat.

Tarvittaessa paikalla on myös esimerkiksi lääkärin ja hammaslääkärin sekä psykologin vastaanotot. Lääkkeiden päivittäisen jakelun hoitavat vartijat osastoilla.


Vankien terveysongelmat liittyvät päihteisiin ja psyykkisiin sairauksiin. SAMI SAARENPÄÄ
KUOPIOSSA OSASTOJA on seitsemän. Yksi niistä on osittain avoin eli sellien ovet ovat avoinna aamukuudesta iltakymmeneen ja vangit pääsevät liikkumaan osastolla vapaasti.

Paikalla ei ole ainuttakaan vankia, sillä kaikki ovat osaston päiväjärjestyksen mukaisesti iltapäivällä toiminnoissa. Sellit ovat yksityisyyden suojan piirissä, eikä niitä pääse tarkastelemaan ilman asukkaan läsnäoloa. Kukin saa sisustaa makunsa mukaisesti. Yhden sellin avonaisesta ovesta näkyy ilmoitustaulu, joka on täynnä lasten valokuvia. Pöydällä on kahvinkeitin ja ruokatarpeita.


Puoliavoimella osastolla on yhden ja kahden hengen sellejä. SAMI SAARENPÄÄ
– Jokainen pyrkii rakentamaan sellistä itselleen kodin. Pisimmillään vanki on ollut täällä viisikin vuotta. Jotkut saattavat päästä avolaitokseen, mutta osa joutuu takaisin suljettuun vankilaan esimerkiksi päihderikkomuksista. Paluu siviiliin on monesti tosi pelottavaa, Pohjolainen tietää.

Osaston sellien kalustukseen kuuluu kerrossänky, kaappi, pieni pöytä ja tv. Sellissä on myös wc ja suihku. 2011 valmistuneeseen peruskorjaukseen asti Kuopiossakin oli vessattomia "paljusellejä", joissa vangit tekivät tarpeensa sankoihin.


Vankilan osastot ovat väritykseltään erilaisia. Puoliavoin sopimusosasto on punainen. SAMI SAARENPÄÄ
Puoliavoimen osaston selleissä ei saa tupakoida. Käytävillä on ilmastoidut tupakointikopit. Osastolla on keittiö, jossa on myös sohva ja televisio.

– Osa vangeista tekee kuitenkin avo-osastolla ruokansa itse. Jotkut epäilevät, että henkilökunta tai joku myrkyttää heidät.


Vangeilla on puoliavoimella osastolla yhteinen oleskelutila. SAMI SAARENPÄÄ

Oleskelutilassa oli rikosaiheista lukemistoa. SAMI SAARENPÄÄ
Kansainvälisten suositusten mukaan vankilan tulisi tarjota vangeille sellin ulkopuolisia toimintoja 8 tuntia päivässä.

– Viisaat säätävät lakeja, mutta mietitäänkö sitä, kuinka niitä voidaan toteuttaa. Haluaisin nähdä sen tutkintavankilan, missä pystytään kahdeksan tunnin toiminnot toteuttamaan. Käytännössä se jää 3–6 tuntiin riippuen siitä, missä toiminnoissa vanki on mukana, Pohjolainen sanoo.

Toimintoihin kuuluu ulkoilu, liikunta, kirjasto- ja kanttiinikäynnit sekä opiskelu- ja työtoiminta. Vankilan puolesta tarjolla on esimerkiksi työtä putsarina, joka siivoaa muun muassa oman selliosastonsa yleisiä tiloja.


Puoliavoimella osastolla osa vangeista laittaa ruokansa itse. Keittiöveitsi on turvallisuussyistä kettingillä kiinni pöydässä. SAMI SAARENPÄÄ
Osa suorittaa vankeusaikana loppuun aikanaan kesken jääneen peruskoulun. Lukio- ja yliopisto-opintoja suorittavat ovat harvemmassa. Lisäksi tarjolla on ammatilliseen koulutukseen valmentavaa esimerkiksi kädentaitoihin ja tietotekniikkaan liittyvää toimintaa ja myös Martat käyvät opetuskeittiössä pitämässä kokkikursseja. Tällä hetkellä käynnissä on teatteriproduktio, jossa on mukana seitsemän vankia.

– Monet vangit ovat taiteellisesti tosi lahjakkaita, Pohjalainen sanoo.


Vankien taideprojektin tuloksena syntyi käytävän seinälle "vangin matka"-teos. SAMI SAARENPÄÄ
" Suurimman osan tutkintavankeusajasta olen ollut eristyksessä, joten minulla ei ole kovin kattavaa kokemusta vankilan arjesta. 23 tunnin eristysaika sellissäni kuluu pääasiassa omissa ajatuksissa, lukien, kirjoitellen, ”sellijumpaten” ja tv:tä katsellen. Arkena herään klo 7 ja eristyksissä aamupuuro, kuten muutkin ruuat tulee selliin. Kaikki ruokailut teen yksin, kuten myös yhden tunnin ulkoilun teen yksin. Ulkoilen pienessä häkissä, koska rajoitusten vuoksi en pääse varsinaisille suuremmille ulkoilupihoille, missä olisi esimerkiksi painonnostovälineet. "

Pohjolaisen mukaan kaikki toiminta vankilassa on suunniteltu tarkasti etukäteen ja lähes minuuttiaikataulutettu.

– Vankilassa asiat ovat kimuranttisia – on eri rikollisjengejä, velkasuhteita, tyttöystäviin ja vaimoihin liittyviä asioita ja muita kaunoja. On selvitettävä etukäteen, ketkä voi päästää toistensa kanssa tekemisiin, esimerkiksi ulkoilemaan yhtä aikaa.


Vankilassa ulkoilupihoja on useampia. SAMI SAARENPÄÄ

Tunnin päivittäinen ulkoilu on eristyksessä olevan vangin ainoita mahdollisuuksia päästä pois sellistään. SAMI SAARENPÄÄ
KAHDEN ULKOILUTILAN välisessä valvomossa vartija tarkkailee betonimuurien rajaamia hiekkapohjaisia alueita. Toisella puolella yksi vanki hölkkää aluetta ympäri, toisella puolella kaksi tekee punnerruksia.

– Etenkin vangit, joilla on esitutkintaviranomaisen asettamia yhteydenpitorajoituksia ovat haasteellisia. Meillä saattaa olla samanaikaisesti 20–30 vankia, joilla on rajoitteet päällä. Kun heidät pitää ulkoiluttaa yksitellen, alkaa vuorokaudessa tunnit loppua kesken, kun henkilöstön määräkin on rajallinen, Pohjolainen sanoo.

– Tällöin eristetty vanki viettää 23 tuntia vuorokaudesta yksi sellissään, ja halutessaan käy tunnin ulkoilemassa. Ruokailukin tapahtuu sellissä. Vangin kannalta elämä on ahdistavaa, Pohjolainen näkee.

Jos rajoituksia ei ole, voi vanki olla suljetun osaston sijaan avo-osastolla, jossa sellien ovat päivisin auki, yhteisissä tiloissa saa liikkua vapaasti, olla tekemisissä muiden vankien kanssa, syömään pääsee ruokalaan ja halutessaan voi osallistua toimintoihin.


Ruokala ei poikkea ulkoisesti monestakaan koulu- tai työpaikkaruokalasta. SAMI SAARENPÄÄ

Päivän lounas oli tomaattinen kanakeitto. SAMI SAARENPÄÄ
" Yksinäisyys ja eristäminen on pidemmän päälle raskasta, ahdistavaa ja masentavaa. Kaipaan kosketusta ja läheisten ihmisten läsnäoloa ja heidän lähellä oloa sekä normaalia elämää. Jos haluaa löytää hyviä puolia, on ollut aikaa käydä läpi omaa elämää ja reflektoida elämää ja tapahtumia rakentavasti. Ihmiseläin on sellainen – tyhmempi kuin usea muu eläin – että hän huomaa elämässään olevien tärkeiden asioiden merkityksen usein vasta sitten kun ne on menettänyt. "

Vankilan käytävät ovat sokkeloiset ja kaikki ovet näyttävät samoilta. Kaikista pääsee kulkemaan vain avaimella. Yhden oven takana on kappeli, jossa pidetään raamattupiiriä. Myös paikallinen Vankien ystävät ry ja vertaistukea tarjoava Via Dia ry käyvät pitämässä vangeille tilaisuuksia.


Vankilassa kristilliset vangit pitävät raamattupiiriä ja mahdollisuus on päästä myös vankilapapin juttusille. SAMI SAARENPÄÄ
– Valtaosa ei selviä omin avuin. Se on hyvin pieni osa, joka täältä lähtee työelämään ja maksamaan veroja. Mahdollisuudet ovat taustat huomioon ottaen vähäiset. Huono-osaisuus periytyy ja ihmiset laitostuvat. Jossain määrin tuntuu kuin olisi töissä lastentarhassa. Nuoret ovat entistä avuttomampia ja jääneet jälkeen kehitystasostaan. Jo pelkästään päivärytmiin tottuminen on heille iso asia. Täällä on hiljaisuus kello 22–06, kun monen rytmi siviilissä on ollut ihan päinvastainen.

" Tutkintavankeudessa en päätä käytännössä mistään itse. En päätä sitä milloin herään tai mitä syön ja milloin syön. En itse voi valita milloin käyn suihkussa tai milloin käyn ulkona. Tämä oman elämän hallinnan menettäminen on myös haasteellista.

Eristyssellissä puhelimet, some, eri viestimet, pilinät, pimputukset ja pälinät eivät onnistu hautamaan alleen ihmisen todellista minää niin kuin joskus arjessa käy."


Harrastetila muistuttaa nuoristotilaa biljardipöytineen ja lauta- ja konsolipeleineen. SAMI SAARENPÄÄ
HARRASTETILASSA KÄYDÄÄN pääsääntöisesti osastoittain. Internetiin ei pääse lukuunottamatta musiikkivideot mahdollistavaa Youtube-sovellusta ja Yle Areenaa. Tilassa on myös biljardipöytä ja lautapelejä, tv, karaoke-laite, Playstation-pelikonsoli ja vr-lasit.

– Musiikkia tykkäävät kuunnella aika vaihtelevasti iskelmistä heviosastoon, tilassa olevia valvova vartija kertoo.

Tällä hetkellä sävelet ovat raskaampia.


Vankilan kuntosali on aktiivisessa käytössä. Vapaat painot vaihdettiin hiljattain kiinteisiin. SAMI SAARENPÄÄ

Vankilan johtajan Harri Pohjolaisen mukaan liikuntasali muuntuu tarvittaessa oikeuden turvasaliksi. SAMI SAARENPÄÄ
Myös kunto- ja liikuntasalit ovat vankien suosiossa. Liikuntasalia käytetään myös oikeuden turvasalina.

Yksi aktiivisimmin käytetyistä tiloista on kanttiini. Ostot tehdään vankilan omalla pankkikortilla, jonne voi ladata rahaa. Osa vangeista jättää korttinsa säilöön kanttiiniin, etteivät toiset vangit voi uhkailla ja kiristää ostoihin.


Kanttiinin valikoima on laajempi kuin pienessä kyläkaupassa. SAMI SAARENPÄÄ

Ostettavissa on muun muassa erilaisia ruokatarpeita. SAMI SAARENPÄÄ
– Tupakka ja nikotiinipurkka, kahvi, makeiset ja rahka ovat suosituimpia myyntiartikkeleita, Pohjolainen listaa.

Perhetapaamisia varten olevassa huoneessa on lasten kirjoja ja leluja. Yleensä tapaamiset ovat valvomattomia.

– Osalla ei käy ketään. Häpeä voi olla niin iso. Joskus sitten yhdessä mietitään, miten esimerkiksi lapsille kerrotaan, missä isä nyt on. Kyllä täällä on aistittavissa kaikki tunnemaailman kirjot. Välillä itketään ja käydään läpi hyvin painokkaastikin asioita.


Vangeilla on mahdollisuus hakea lupaa perhetapaamisiin. Jotkut ovat yrittäneet käyttää tapaamisia hyväksi saadakseen kiellettyjä aineita, joita on kuljetettu jopa lasten kehojen sisällä. SAMI SAARENPÄÄ
" Tutkintavankeudessa olen voinut osallistua perhetapaamisiin kerran kahdessa viikossa, kolme tuntia kerrallaan. Nämä tapaamiset ovat olleet ehdoton henkireikä muuten eristetyssä elämässäni. Olen kiitollinen niille perheenjäsenille, jotka ovat nähneet vaivan ja tulleet minua tapaamaan sekä osallistuneet tapaamisen järjestämiseen, vaikka vauvan ja pienen lapsen kanssa tapaamisreissu voi venyä 9–10 tunnin mittaiseksi. Perhetapaamiset ovat nyt kuitenkin loppuneet ja viimeksi olen nähnyt lapsiani 2. joulukuuta. "

Yksi vankilan huoneista on varustettu videoyhteydellä. Sieltä vanki voi osallistua rikosasian käsittelyyn tai vangitsemisasiansa uudelleen käsittelyyn ilman, että hänen tarvitsee olla fyysisesti läsnä oikeussalissa.


Valvotut vieraiden tapaamiset järjestetään isossa tilassa, jossa vierekkäin on kahdeksan plekseillä erotettua pöytää. Puhumista varten on puhelimet. Koskea ei saa. SAMI SAARENPÄÄ
Tutkintavankeus päättyy viimeistään oikeuden antamaan tuomioon. Vankeusaika luetaan hyväksi tuomittavassa rangaistuksessa esimerkiksi siten, että vankeuspäivät vähennetään vankilatuomiosta. Mikäli epäilty vapautetaan syytteistä, voi hän lainvoimaisella päätöksellä hakea valtiolta korvauksia yli vuorokauden kestäneestä perusteettomasta vapaudenmenetyksestä.

Päiväkohtaiseksi summaksi on korvaus- ja oikeuskäytännössä muodostunut noin 120 euroa. Vuonna 2019 Valtiokonttori sai 413 hakemusta ja maksoi korvauksia syyttömästi vangituille yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Alustavan tiedon mukaan viime vuoden hakemusten määrä oli noin 430 ja maksettu korvaussumma noin 2,9 miljoonaa euroa.

[hutkivajournalisti]

Lopputulema tästäkin on, että valtio joutuu korvausvelvolliseksi Torssoselle. Kataja ei tunnistanut Torssosta. Ainoa näyttö on joku sormenjälki, mikä on voinut tulla milloin tahansa esineeseen. Se ei todista muusta kuin siitä, että henkilö on joskus koskettanut esinettä.

[Kyrsi]

Lopputulema tästäkin on, että valtio joutuu korvausvelvolliseksi Torssoselle. Kataja ei tunnistanut Torssosta. Ainoa näyttö on joku sormenjälki, mikä on voinut tulla milloin tahansa esineeseen. Se ei todista muusta kuin siitä, että henkilö on joskus koskettanut esinettä.

Ja henkilöllä on motiivi, ja henkilö on osoittaunut väkivaltaiseksi, ja se päärosvot suunnitelma ja vielä mitä mutta nyt olikaan?

Ei se nyt ihan pelkän sormenjäljen varassa ole. Voi hän edelleen niin uskoa. Se että mihin näyttö lopulta riittää, on toinen asia. Lisäksi tämän jutun tutkinnan myötä lienee paljastunut muitakin juttuja.

Tero pääsi melko pian ulos, joten hän lienee kertonut oman osuutensa...

[Hermione]

Tero pääsi melko pian ulos, joten hän lienee kertonut oman osuutensa...

Esitutkintamateriaali sen lopulta paljastaa, mutta muistaakseni syy oli se, että tämä on todistetusti ollut muualla eikä ole ollut koputtelemassa Jämsässä väitettiin aikaan.

[hutkivajournalisti]

Lopputulema tästäkin on, että valtio joutuu korvausvelvolliseksi Torssoselle. Kataja ei tunnistanut Torssosta. Ainoa näyttö on joku sormenjälki, mikä on voinut tulla milloin tahansa esineeseen. Se ei todista muusta kuin siitä, että henkilö on joskus koskettanut esinettä.

Ja henkilöllä on motiivi, ja henkilö on osoittaunut väkivaltaiseksi, ja se päärosvot suunnitelma ja vielä mitä mutta nyt olikaan?

Ei se nyt ihan pelkän sormenjäljen varassa ole. Voi hän edelleen niin uskoa. Se että mihin näyttö lopulta riittää, on toinen asia. Lisäksi tämän jutun tutkinnan myötä lienee paljastunut muitakin juttuja.

Tero pääsi melko pian ulos, joten hän lienee kertonut oman osuutensa...

Sitten vielä sellainen pikkujuttu, että pitäisi todistaa, että hänellä on jotain tekemistä pahoinpitelyn kanssa. Pelkkä sormenjälki paikalle jääneessä esineessä kun ei sitä todista, vain sen, että henkilö on joskus koskenut esineeseen.

Vai, että oikein motiivi ja on osoittautunut väkivaltaiseksi, oikeesti?

[Kyrsi]

Vai, että oikein motiivi ja on osoittautunut väkivaltaiseksi, oikeesti?

No äkkiäkös se lähi ja pitemmänkin ajan muisti lähtee. Asiaahan on käsitelty niin tässä ketjussa, kuin valtakunnanmediossa vaikka kuinka.

Kaikki muut on tunnetusti aina väärässä. Kuten vaikka kataja itse. Teemun eduskuntavaaliehdokkuuden evätessää. Tai Poliisi mennessään Teemun järjestämään tappeluun ELÄKELÄISTEN pilkkikilpailussa. Tai persuväki omissa kokouksissaan.

Mutta ainoa jolla on tässä jutussa merkitystä on tuo kosto motiivi.